Koronavirus

[Norma Bates]

Itselleni jäänyt käsitys että koronassa on kuivaa yskää. Itsehän astmaatikkona yskin tietysti tuon tuostakin, mutta niin kauan kuin yskiessä tulee limaa, katson ettei aihetta testiin ryntäämiselle ole. Eihän sekään nyt oikein sovi että jokaikinen ramppaa testissä harva se päivä. Sehän koronassa tietysti onkin niin pirun ärsyttävää että siinä joutuu kokoajan miettimään mikä on järkevintä ja mikä on liian suuri riski. Jäin syksyllä pois yhdestä tapahtumasta useamman päivän lämpöilyn vuoksi, kävin testissä, mitään ei ollut, ja jälkikäteen katsoen olen arvellut että lämpöily juontuikin pahasta lihasjumista. Kyllä nyppi.

[Karikko]

Itselleni jäänyt käsitys että koronassa on kuivaa yskää. Itsehän astmaatikkona yskin tietysti tuon tuostakin, mutta niin kauan kuin yskiessä tulee limaa, katson ettei aihetta testiin ryntäämiselle ole. Eihän sekään nyt oikein sovi että jokaikinen ramppaa testissä harva se päivä. Sehän koronassa tietysti onkin niin pirun ärsyttävää että siinä joutuu kokoajan miettimään mikä on järkevintä ja mikä on liian suuri riski. Jäin syksyllä pois yhdestä tapahtumasta useamman päivän lämpöilyn vuoksi, kävin testissä, mitään ei ollut, ja jälkikäteen katsoen olen arvellut että lämpöily juontuikin pahasta lihasjumista. Kyllä nyppi.

Joo ilmeisesti kuivaa- ahdistavaa yskää ja varmaan (saturaatio taisi olla se sana) siis happivajausta.

Sisään hengitettäessä yskittää ja on vaikea saada riittävästi hapetettua keuhkoja, jotain sellaista, noin yksinkertaistettuna.

Mutta onhan niitä oireettomia ja vähäoireisia paljon.

[Amore]

Täältä suomalaiset saavat nyt korona­tartuntoja

1. sama talous
2. työpaikka
3. päiväkoti
    oppilaitos

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007812904.html

[Juha]

Päästään jo koti-erotteluun.
Sopivan hidas pöpörajoite, jotta tämä saadaan koteihin.
Ravintolat saa olla auki, että varmistuu.
Hyvin toimittu.

Nyt voidaan homma korjata,
paremmin, ja paremmalla pistoksella.
Mahdollisuus joka tapauksessa on,
varmistamistustoimeen, aiempaa paremmin.


L.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johto joutui puhutteluun – hallitus hermostui laitoksen eilisestä ravintola- ja hiih­to­lo­ma­tie­dot­ta­mi­sesta

[Karikko]

Olenko nyt pudonnut taas kyydistä?

Puhutaan edelleen laumasuojan saamisesta, mutta mitä vastaan? Eikö rokote suojaa vain vakavaan tautiversioon sairastumiselta, mutta ei itse koronatartunnalta. Olin ymmärtänyt, että näillä rokotteilla voi antaa koronan kulkea ja ihmiset potee sen oireettomana tai vähäoireisena kuin ilkeänä flunssana. Nyt nuo rokotteen ottamatta jättävät jättävät itselleen mahdollisuuden sairastua siihen vakavampaan tautiin.

Rokotetut voivat siis edelleen ainakin jossain määrin levittää tautia. Näin ainakin aikaisemmin tuosta on sanottu ja siksi vielä rokotuksen jälkeenkin on käytettävä maskia ja etäisyyksiä ja mitä niitä nyt onkaan noita suojatoimia.

Korrelaatio (riippuvuus-suhde) toimii ihmisessäkin viruksien suhteen, eli ihmisessä on solujen tasolla informaatiota viruksista joita elimistö torjuu ja oppii siihen. Rokotuksien tavoite on "tutustuttaa" solut tuohon uuteen vihollisen jotta tuo onnistuu tehokkaasti.

Rokotukset eivät siten tee itsestään mitään sen enempää, eli niiden suojavaikutus on se oppiminen ja sen kautta kehittyvä vastustuskyky.

Ps:
Litmanen koki melko kovan taudin ja sen jälkivaikutukset (kertoi haastattelussaan)
Nyt vasta vuoden kuluttua on hieman paremmassa kunnossa, mutta ei vieläkään täysin toipunut.

IS_ yle_

Koronavirus on koskettanut myös Litmasen perhettä. Litmanen ja hänen vaimonsa Ly Jürgenson sairastuivat koronaan viime keväänä.

Litmanen oli todella hyvässä kunnossa sairastuessaan. Nyt kunto on vajonnut. Hän kärsii edelleen koronan oireista. On väsymystä ja voimattomuutta.

– Olen joutunut ensimmäistä kertaa elämäni aikana miettimään, mitä voi tehdä, mitä jaksaa tehdä ja mitä kykenee tekemään. Jos joskus tuntuu hyvältä ja innostuu, se iskee aina kovasti takaisin. Aika kanveesissa on oltu, hän sanoo

[kertsi]

Kuinka pian koronarokotuksen jälkeen immuunipuolustus toimii niin hyvin kuin se ensimmäisen rokotuskerran jälkeen voi toimia?

Kuinka hyvin 1. rokotus suojaa?

[Hippi]

Edelleenkin THL:n sivusto lienee se, josta löytyy parhaiten vastauksia kysymyksiin.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotteiden-teho-koronavirusta-vastaan

[kertsi]

Tänks, ihan kuin olisin lukenut jo tuon ^, mutta ilm luin huolimattomasti, tai oikeestaan taisin jämähtää ihmettelemään ja etsimään tietoa, minkä noista rokotteista olen saamassa:

Elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu heti rokotuksen jälkeen. Koronarokotteita annetaan kaksi annosta. mRNA-rokotteiden suojateho on ollut noin 50 prosenttia kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta ja lähes 90 prosenttia juuri ennen toisen annoksen antamista eli 3-4 viikon kuluttua.

Adenovirusvektorirokotteen suojateho kehittyy jonkin verran hitaammin. Kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta suojateho on jo merkittävä, ja lisääntyy 12 viikkoon mennessä 60-70 prosenttiin.

Olen perjantaina ilmeisesti saamassa AstraZenecan, eli adenovirusvektorirokotteen, mutta pitkään saa näköjään odottaa, ennen kuin tehoaa...

[Hippi]

Tämä kyllä vähän vituttaa

Ylläksellä mahdollisia korona-altistumisia baareissa ja ravintoloissa – katso ajat ja paikat

Ja sitten nuo lävähtää kotipaikoillaan takasin levittämään tautia.
Mutta eipä hätää, laitetaan kuntosalit kiinni, niin sehän on hyvä lääke, eikö niin 

[Hayabusa]

Saattaa hyvinkin olla, että Ylläksen reissaajat ovat keskimääräistä innokkaampia käymään myös kuntosaleilla...

[Hippi]

No nyt Nohynek sanoo jokseenkin selvästi sen, mikä mielestäni on jäänyt hiukan varjoon, kun on odotettu rokotetta kuin kuuta nousevaa siinä mielessä, että elämä pääsisi entiselleen.

Artikkelissa pohditaan sitä, olisiko mietittävä uudelleen rokotusjärjestystä, mutta sen sivutuotteena tuli tämä lausahdus:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007818045.html

Hän myös huomauttaa, että rokottaminen ei todennäköisesti kokonaan pysäytä taudin leviämistä.

– Se toki vähentää sitä. Nyt käytettävissä olevat rokotteet suojaavat hyvin muuntovirusten aiheuttamilta vakavilta tautimuodoilta, mutta huonommin lievältä taudilta ja viruksen oireettomalta eritykseltä.


Myös noissa lievissä tapauksessa on ollut niitä pitkäaikaisoireita, joten mielestäni rokotettukaan ei voi huoletta luopua turvatoimista sen jälkeen, kun oma  immuunipuolustus on aktivoitunut. Senkin jälkeen on mahdollista saada tauti tai jopa levittää sitä.

[Jaska]

Aamun Hesari kertoo että perjantain Lancetissa julkaistiin tutkimustuloksia Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen suojatehosta. Yhtiöiden rokote antaa noin 85 prosentin suojan sairastumiselta ensimmäisen rokotuksen jälkeen. Rokote siis estää tehokkaasti rokotettua sairastumasta koronavirustautiin. Nyt on selvinnyt, että rokote estää tehokkaasti myös taudin leviämistä. Sunnuntaina mm. saksalainen Der Spiegel ja amerikkalainen Bloomberg kertoivat julkaisemattomista israelilaistutkimuksista että Pfizerin ja Biontechin koronarokote estää tartunnan kahden rokotuskerran jälkeen 89,4 prosentilla rokotetuista.

Nämä ovat ilahduttavia tietoja. Laajoilla rajoitustoimilla pyritään nyt juuri estämään taudin leviämistä.

[Juha]

"Kunolla boostattu ja terästetty ihminen pärjää. Toki lisäksi katsottava, ettei boostaa omia solujaan, jo varmuuden vuoksi. Tämäkään ei nykyään ole mikään ongelma."


L.

Sekalaisista kroonistyypin oireista: https://www.wsj.com/articles/doctors-begin-to-crack-covids-mysterious-long-term-effects-11604252961

Tuli mieleen, että monellakin voi noita olla, kaiken aikaa. "Menevät diagnoosikategoriaan": kummittelevat oireet. Jos tällainen oireilutyyppi entistä yleisempää, niin tuleepahan tätä käytyä eri tavoin, tällaisen episodin jälkeen.

[Karikko]

No nyt Nohynek sanoo jokseenkin selvästi sen, mikä mielestäni on jäänyt hiukan varjoon, kun on odotettu rokotetta kuin kuuta nousevaa siinä mielessä, että elämä pääsisi entiselleen.

Artikkelissa pohditaan sitä, olisiko mietittävä uudelleen rokotusjärjestystä, mutta sen sivutuotteena tuli tämä lausahdus:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007818045.html

Hän myös huomauttaa, että rokottaminen ei todennäköisesti kokonaan pysäytä taudin leviämistä.

– Se toki vähentää sitä. Nyt käytettävissä olevat rokotteet suojaavat hyvin muuntovirusten aiheuttamilta vakavilta tautimuodoilta, mutta huonommin lievältä taudilta ja viruksen oireettomalta eritykseltä.


Myös noissa lievissä tapauksessa on ollut niitä pitkäaikaisoireita, joten mielestäni rokotettukaan ei voi huoletta luopua turvatoimista sen jälkeen, kun oma  immuunipuolustus on aktivoitunut. Senkin jälkeen on mahdollista saada tauti tai jopa levittää sitä.

Rokotteiden toimivuudesta kokonaisuutena ei oikein tahdo saada selvää käsitystä. Ilmeisesti edes asiantuntijoilla ei sellaista ole ainakaan vielä.

Suojavaikutusten toimivuudestakin sanotaan jotain näin epämääräistä- Kyseessä sputnik- rokote..

Is- poimittua
En laita klinkkiä, kun nuo varmaan löytyvät heti, jos vaivautuu is- vilkaisemaan.

KAZAKOV lähetti kopion saamastaan testituloksesta myös Ilta-Sanomille. IS pyysi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokoteimmunologian laboratorion tiiminvetäjää, tutkimuspäällikkö Merit Meliniä tulkitsemaan tulosta suomalaisen asiantuntijan näkökulmasta.

Melinin mukaan testituloksesta voi päätellä, että vasta-aineita on mitattu kaupallisella testilaitteella (DiaSorin's LIAISON).

Melinin mukaan kaupalliset vasta-ainetestit mittaavat tyypillisesti sellaisten vasta-aineiden määrää, jotka tunnistavat viruksen rakenteita.

– Lähes kaikki kehitetyt ja kehitteillä olevat koronarokotteet, kuten myös Sputnik, perustuvat viruksen piikkiproteiiniin. Joten mittaamalla piikkiproteiinin tunnistavia vasta-aineita voidaan todeta, onko niitä muodostunut ja missä määrin, Melin kuvailee.

MELININ mukaan testitulos näyttää kertovan, että rokotetulle on muodostunut piikkiproteiinin tunnistavia vasta-aineita, mutta se ei vielä todista aukottomasti rokotteen tuomasta suojasta.

– Selkeästi positiivinen tai jopa korkea vasta-ainetestin tulos toki kertoo siitä, että rokote on herättänyt hyvin immuunivasteen ja vasta-aineita on muodostunut rokotteelle. Yksittäisen vasta-ainetestin perusteella ei kuitenkaan voi arvioida suojaa yksilötasolla.

– Suojan kannalta olennaisia ovat erityisesti neutraloivat vasta-aineet, jotka kohdistuvat piikkiproteiinin reseptoriin sitoutuvaan osaan. Tällä hetkellä ei ole vielä määritelty sellaista vasta-ainemittaria, joka kertoisi siitä, että lievältä tai vakavalta taudilta suojaava immuniteetti olisi muodostunut.

Melinin mukaan toisaalta myöskään matala vasta-ainetaso ei välttämättä kerro heikosta suojasta.

– Lisäksi myös soluvälitteisellä immuniteetilla on merkitystä suojan kannalta. Näin ollen myöskään matala vasta-ainetaso ei välttämättä kerro siitä, etteikö suojaa olisi muodostunut, hän korostaa.

MELININ mukaan koronavirusinfektion sairastaneilla on nähty muodostuvan hyvin erilaisia määriä vasta-aineita Suomessakin.

– Vasta-aineiden määrässä on suurta yksilöllistä vaihtelua. Tiedetään myös, että vakavan, sairaalahoitoa vaatineen koronavirustaudin sairastaneilla vasta-aineita muodostuu tyypillisesti huomattavasti korkeampia määriä kuin lieväoireisen taudin sairastaneilla.

Suomessa nyt käytössä olevilla kolmella rokotteella on nähty Melinin mukaan kliinisissä immunogeenisuustutkimuksissa, että rokotuksen seurauksena muodostuvat vasta-ainetasot ovat keskimäärin samaa tasoa tai hieman korkeampaa tasoa kuin taudin sairastaneilla keskimäärin.

[Karikko]

Pitkä-aikaisvaivoista on kerrottu kaikenlaista, mutta en ole ainakaan huomannut, että heidän kerrottaisiin olevan positiivisia siinä mielessä, että levittäisivät viruksia.

Taittaa kuitenkin olla monille toipumisaika melko tuskallinen, tai ainakin pitkäkestoinen..
IS- myös tuo.

Tavallisia pitkäaikaisoireita ovat Parkkilan mukaan esimerkiksi uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus sekä muut neurologiset oireet, kuten muistamattomuus ja keskittymisvaikeudet.

Monet sairastuneet kertovat myös erilaisista kognitiivisista oireista.

– Pitkäkestoinen koronatauti vaikuttaa yleisemmältä kuin aiemmin on ajateltu. Jos jonkinlaisena rajana pidetään neljää viikkoa, niin sen jälkeen oireita on alkuvaiheessa kymmenillä prosenteilla ja pidemmälläkin aikavälillä vähintään useilla prosenteilla akuutin infektion sairastaneista, Parkkila sanoi IS:lle helmikuun alussa.

Myös toistaiseksi tuntemattomat geneettiset tekijät voisivat altistaa pitkäkestoiselle covid-19:lle.

– Näistä tekijöistä saadaan toivottavasti lisätietoa, kun pitkäkestoista tautia sairastaneiden genomitietoa analysoidaan

ILtalehdestä rokotevastainen rouva--

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/5ef88c15-d5fc-4273-b086-fbd65c89c11b