Koronavirus

[-:)lauri]

^
Paikalla oli poliisin arvion mukaan ehkä 150 mielenosoittajaa ja turvavälit suurin piirtein säilyivät. Vasta poistuttaessa paikalta turvavälit eivät onnistuneet ja hajottaessaan väentungosta poliisi otti kiinni kaksi syyntakeetonta. Hyvä, että tämäkin mielenosoitus onnistui noinkin vähäisellä poliisin interventiolla.

[Juha]

Koronan potemisessa on kuulemma eroa sillä, miten paljon virukselle on altistunut. Vakavuusaste vaihtelisi, mm virusmäärän suhteen. Ehkä myös sillä tavoin, että altistualuea vaikuttaa. Näistä tulisi tietää enemmän.

Jossain oli artikkeli, että esim kangasmaski, voi kostuttaa hengitysilmaa sillä tavoin, ettei pöpöt leviä samassa laajuudessaan, pitkin isoa keuhkopinta-alaa.

Itse tarvitsen nykyään kovilla pakkasilla aina jonkin maskin, oli jotain virusta tai ei, podettana. Maski kovalla pakkasella, on selkeä terveysetu, jos flunssataipumus isompi, jostain syystä.

Aiheesta tuli mieleen se, että kun asiaankuuluvana vaihtoehtona nähdään yksionomaisesti rokote, niin miten olisi oikea virus, jotenkin sopivana, sopivalle ihmisryhmälle?

Aiemmin ajattelin, että melkein voisi altistaa itsensä suoraan virukselle, jos tietäisi jonkun sairastavan, oikeasti koronaa. Jos viruskontaktin riskitasoa voi tällaisessa luomuvuorovaikutteisessa menetelmässä vähentää, niin suora virusaltistus on mielestäni entistä houkuttelevampi.

[Juha]

Oikeastaan skenaario, josta puhuin, näyttää toteutuvan. Virus monipuolistuu, selvitäkseen, tai monipuolistuu sen takia, että on jalustusympäristöiltään rikas.

Jos virus menisi siedettävimpänä versiona läpi ihmisen, niin valtaisi oman paikkansa meissä, ja olisi siltä osin ehkä passeli, että vuoto muille varianteille, voisi olla vaikeampi.

Joskus pöpöjen yhteisvaikutus ei ole positiivinen, vaan pöpökoktaili voi mennä vasten tietyn tyyppisen ihmisen etua. Vaikea sanoa täsmällisesti. Virusten monipuolisuuskin, voi olla jotain, ainakin tutkailemisen arvoista.

Hyvä tietää, että virusten kannalta, ihmisen lähiekosysteemi on sitä, mitä ihmiselle on kuhinallisemmat elämänolot, esim sademetsien uumenissa. On kuin oma ruuansulatuskanavansa, eliöineen, jonne ihmisellä ei ole asiaa, miten vain, ilman pientä riskiä.

Ihmisen oma paikallisekosysteemi, on samassa mielessä vaarallinen, siihen kuulumattomille liikuskelijoille. Sopivia palasia tarvitsemme, jotta päivitymme sen mukaisesti, mitä ympäristö muuten kääntyy olemaan, osin ansiostamme.

Terveyttä ei oikein puntaroida ekosysteemisestä vinkkelistä katsoen. Virheyttä on, mutta toisaalta käytännön tasolla, aivan kuin olisi anti-sellaista.

[Juha]

Virustyypeistä, ja niiden vaarallisuudesta vielä ...

Joskus alkuaikoina puhuttiin, että jos virusaalto etenee hitaasti läpi ihmiskunnan, se voisi asettua helpommin siedettäväksi, ja toisaalta, jotain flunssan tapaista kohtaamista ilmenisi parmemin mahdollisena, koronan tapauksessakin.

Nopea aalto lisäksi tappaisi paljon ihmisiä, samanaikaisesti, ja olisi kuormitus muutenkin.

Uutisissa oli joskus maininta siitä, miten erilaiset virusmuodot olivat aika samanlaisia, toisiinsa nähden. Ihmisen lähiekosysteemi loisi suuntaa virusmuodolle, jolla olisi menestymisen mahdollisuus, ja sitä kautta seesteisyys koituisi ihmisenkin eduksi.

"Parempi vihollinen omissa puolustusjoukoissa, kuin vihollisen käytössä."

Kun viruksen olemassoloympäristöä monipuolistetaan, mm ihmisten lähiekosysteemiä muokkaamalla, jollain tapaa, niin voidaan saada virusta kaikkoamaan. Samalla annetaan sille mahdollisuus kehittyä erilaisempien olosuhteiden voimin.

Rokote ei täysin voi vastata sitä luonnon vuorovaikutusta, mikä toteutuu aidon viruksen ja isännän välillä. Kun tiedetään lisäksi, että kyseessä on hyvin muutautuva tapaus, niin sen vähemmän tulisi laittaa virusta hakemaan erilaisia muotoja.

Hyvää virustietoa on mm se, että se virus, joka asettuu seesteisemmin ihmisen kokonaisuuteen, selviää parhaiten rytäkästä, kun sitä kuitenkin on haluttu.

[MrKAT]

Virustyypeistä, ja niiden vaarallisuudesta vielä ...
...
Rokote ei täysin voi vastata sitä luonnon vuorovaikutusta, mikä toteutuu aidon viruksen ja isännän välillä. Kun tiedetään lisäksi, että kyseessä on hyvin muutautuva tapaus, niin sen vähemmän tulisi laittaa virusta hakemaan erilaisia muotoja.

Olen käsityksessä, että
a. Koronan tapauksessa: rokote antaa kuulemma vahvemman suojan kuin itse tauti.
b. Rokote (erityisesti Pfizer ja Moderna) saattaa olla myös parempi torjumaan variantteja.
    Manausin tapauksesta jne tiedämme että sairastettu korona ei välttämättä suojaa toislta varianteilta.
c. Tulevaisuudessa: Rokote voi olla monivalenttinen (kuten kausi-influenssarokote), monta eri varianttia vastaan,
    tämä taatusti on tehokkaampi torjuja kuin yhden variantin koronataudin sairastaminen.
d. Korona tautina heikentää ihmisen fyysisesti heikoksi ja saattaa heikentää immuunisuojaa pitkäksi aikaa
   (kuten tuhkarokko tekee) altistaen uusille aalloille. Jos siis ylipäänsä pysyy hengissä siitä.

[Jaska]

HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen on Ylen Ykkösaamussa https://areena.yle.fi/1-50654884
Hyvä tilaisuus harjata käsityksensä, missä koronan kanssa Suomessa nyt mennään.

[MrKAT]

Suomi olisi nyt maailman 8. koronarokotetuin maa, tämän mukaan:
https://pbs.twimg.com/media/ExleLcWXMAAuMSX?format=jpg&name=large

JK. Bahrain puuttuu, no mikään ei ole täydellistä.
Tässä ECDC-tilasto EU/EEA maista:
https://qap.ecdc.europa.eu/public/extensions/COVID-19/vaccine-tracker.html#uptake-tab
Euroopan osalta suunnilleen sama järjestys, Suomi 3. rokotetuin Euroopassa.

[ROOSTER]

Suomi 3. rokotetuin Euroopassa.

Hieman yllätti, mutta selitys lienee se, että Suomessa rokotusjärjestys on hieman erilainen kuin muualla. Meillä on annettu paljon ensimmästä annosta, mutta toisen on harva saanut.

Johtopäätös: Suomi on tasa-arvoinen ja hitaasti mutta varmasti etenevä maa, ilman suurta määrää eliittiä tai riskiryhmiä. Lisäksi olemme pidentäneet omavaltaisesti ykkös- ja tehosterokotteen aikaväliä jopa kolminkertaiseksi lääketehtaiden suosituksista.

[Karikko]

Virustyypeistä, ja niiden vaarallisuudesta vielä ...
...
Rokote ei täysin voi vastata sitä luonnon vuorovaikutusta, mikä toteutuu aidon viruksen ja isännän välillä. Kun tiedetään lisäksi, että kyseessä on hyvin muutautuva tapaus, niin sen vähemmän tulisi laittaa virusta hakemaan erilaisia muotoja.

Olen käsityksessä, että
a. Koronan tapauksessa: rokote antaa kuulemma vahvemman suojan kuin itse tauti.
b. Rokote (erityisesti Pfizer ja Moderna) saattaa olla myös parempi torjumaan variantteja.
    Manausin tapauksesta jne tiedämme että sairastettu korona ei välttämättä suojaa toislta varianteilta.
c. Tulevaisuudessa: Rokote voi olla monivalenttinen (kuten kausi-influenssarokote), monta eri varianttia vastaan,
    tämä taatusti on tehokkaampi torjuja kuin yhden variantin koronataudin sairastaminen.
d. Korona tautina heikentää ihmisen fyysisesti heikoksi ja saattaa heikentää immuunisuojaa pitkäksi aikaa
   (kuten tuhkarokko tekee) altistaen uusille aalloille. Jos siis ylipäänsä pysyy hengissä siitä.

Rokotus ei voi millään tavalla antaa parempaa suojaa, kuin tauti- rokotuksen tarkoitus on suojata taudilta ja siinä mielessä voi ehkä noinkin väittää.

Rokotuksista on monenlaista oletusta yksi oletus on niiden haitoissa- ehkä niistä ei tarvitse välittää, ainakaan lyhytaikaisesti. Tulevaisuuden analysoinnit vasta kertovat tarkemmin-
Mutta - tälläistä- asiat yleensä aina kielletään tässä vaiheessa-

Sosiaalisessa mediassa kiertää teksti, jossa väitetään Astra Zenecan koronavirusrokotteen aiheuttavan riskin syöpäsairauksille.

Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kertoo, että väitteissä ei ole mitään perää.

– Tässä asiassa on maallikon päätä kuitenkin valitettavan helppo sotkea, Saksela kommentoi.

Saksela kertoo, että geeniterapiavektoreissa, jotka perustuvat retroviruksiin (liittyvät osaksi potilaan DNA:ta), tämmöinen syöpäriski on mutta sitäkin on onnistuttu vuosien varrella pienentämään.

Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kertoo, että väitteissä ei ole mitään perää. Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kertoo, että väitteissä ei ole mitään perää.
Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kertoo, että väitteissä ei ole mitään perää. KIMMO HAAPALA, TALOUSELÄMÄ
Astra Zenecan rokote sisältää eläviä muokattuja adenoviruksia. Adenoviruksiin perustuvissa vektoreissa tätä riskiä ei ole, koska ne eivät käytännössä integroidu osaksi solujen perimää.

– Toki lähes kaikkien virusten perimän osia on voitu poikkeustapauksena havaita joutuneen osaksi solun DNA:ta, mutta tämä on adenoviruksilla niin harvinaista, että sillä ei ole merkitystä, eikä syöpäriskiä ns. insertionaalisen mutageneesin välityksellä näin ollen muodostu. Ja mitään siihen viittaavaa ei myöskään adenovektoreiden laajamittaisesta käytöstä huolimatta ole havaittukaan.

Saksela kertoo, että geeniterapiakäytössä on myös niin sanottuja AAV-vektoreita, "adeno-associated virus". AAV-vektorit liittyvätkin pysyväksi osaksi hoidettavan solun perimää.

–Tätä aivan eri ryhmään (parvovirukset) kuuluvaa virusta voi asiantuntemattoman olla helppo nimensä takia sekoittaa adenoviruksiin.

Saksela kertoo, että kirjoituksessa viitattu koirien syöpätutkimus ja tutkijoiden sitaatit liittyvät nimenomaan AAV-terapiaan.

"Luultavasti ei mitään"
Tekstin kirjoittajana on kuopiolainen Mehiläisen yleislääkäri Pekka Timonen, jonka erikoisalana on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ja liikuntalääketiede. Iltalehti tavoitti Timosen kommentoimaan kirjoitustaan

[Norma Bates]

Ja linkin antaminen ON siis yhtä mahdotonta kuin kusta paikkoja sotkematta, kuten toisaalla kävi ilmi.

Timosen näkemykseen törmäsin somessa. En ole niitä esitellyt, kun en itse osannut sanoa juuta en jaata. Ajattelin ettei näihin lonely ridereihin ehkä kannata aikaansa tuhlata.

Tottakai rokote voi suojata paremmin kuin taudin sairastaminen. Nimittäin kun vastakkain asetellaan rokote jossa suojaa useammalle virusvariantille ja virus joka edustaa vain yhtä varianttia.

[Karikko]

Viruksen on "todettu" soluviljelyissä vaikuttavan aivojen toimintaan sen välittäjäproteiinien  ja hermosolujen kautta. Viruksella on ilmeisiä kykyjä muuttaa mahdollisesti silloin jopa käyttäytymistä.
Sehän voi olla hyväkin juttu, kukapa tietää.

Elävillä ihmisillä tuota ei tietenkään voida tutkia.

Tuota aivovaikutusta on ilmeisesti alusta alkaen tutkittu.

Mutta asiasta toiseen virustartuntoja on nyttemmin todettu enenevässä määrin lapsilla ja nuorilla, ehkä syynä on testien runsaudessa- aiemmin lapsia ei juurikaan testattu.

Olen itse epäillyt alusta asti lapsien olevan isossa osassa leviämisen suhteen-  viime- vuoden keväällä olivat myös koulut kiinni.

[Karikko]

Ja linkin antaminen ON siis yhtä mahdotonta kuin kusta paikkoja sotkematta, kuten toisaalla kävi ilmi.

Timosen näkemykseen törmäsin somessa. En ole niitä esitellyt, kun en itse osannut sanoa juuta en jaata. Ajattelin ettei näihin lonely ridereihin ehkä kannata aikaansa tuhlata.

Tottakai rokote voi suojata paremmin kuin taudin sairastaminen. Nimittäin kun vastakkain asetellaan rokote jossa suojaa useammalle virusvariantille ja virus joka edustaa vain yhtä varianttia.

Minusta vaadit ihan turhia- itse taidat klinkata myös ihan turhia juttuja, näin keskustelupalstalle.

Vertauksesi myös ontuvat, eihän tässä eletä yhdessä.- kunhan keskustellaan.

[Norma Bates]

Ja linkin antaminen ON siis yhtä mahdotonta kuin kusta paikkoja sotkematta, kuten toisaalla kävi ilmi.

Timosen näkemykseen törmäsin somessa. En ole niitä esitellyt, kun en itse osannut sanoa juuta en jaata. Ajattelin ettei näihin lonely ridereihin ehkä kannata aikaansa tuhlata.

Tottakai rokote voi suojata paremmin kuin taudin sairastaminen. Nimittäin kun vastakkain asetellaan rokote jossa suojaa useammalle virusvariantille ja virus joka edustaa vain yhtä varianttia.

Minusta vaadit ihan turhia- itse taidat klinkata myös ihan turhia juttuja, näin keskustelupalstalle.

Vertauksesi myös ontuvat, eihän tässä eletä yhdessä.- kunhan keskustellaan.

Vertaus merkkaa sitä että on välinpitämätön yleisissä tiloissa muita kohtaan.

Olihan sinulla siellä nyt sitten näemmä Talouselämä mainittu. En tiedä oliko jo aiemmin. Minä nyt kumminkin ihmettelen että kun lainaat pitkiä pätkiä tekstiä sellaisenaan, miten se kopioiminen muuttuukin mahdottomaksi kun pitäisi kopioida linkki?

Suomessa on lukuisia tahoja mistä mikin laina voi olla lähtöisin. En ymmärrä miksi 10 ihmisen pitäisi etsiä alkuperää 10 saitilta vain siksi että 1 ei viitsi eikä vaivaudu ilmoittamaan lainan lähdettä.

Jos puhuisit vain omin sanoin, silloin linkillä ei olisi niin väliä.

Minun linkkieni haukkuminen ei sinusta viatonta jutustelijaa tee.

[Juha]

Olen käsityksessä, että
a. Koronan tapauksessa: rokote antaa kuulemma vahvemman suojan kuin itse tauti.

Olen kuullut kerrottavan samaa. Seikka voi vaatia enemmän tarkastelua.



L.

Mehiläisen lääkäri väittää somessa koronarokotteen kasvattavan syöpäriskiä – virologian professorilta täysi tyrmäys

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f589e80-fc35-42cd-913f-43f39bab3285


Viruskäsittely julkisesti, on ollut pitkälle markkinointia, jota ei ole pyritty esittämään markkinointina. Julkiselle taholle tämä rooli kiistanalaisissa asioissa, on vähän vaarallisen jakava. Onkohan riskistä ajateltu? Jos olisi koronaa suurempi?

Jossain oli uutinen, että tavan flunssavirus voi ehkäistä koronan tarttumista, ts lykätä sairastumista, jne. Yhtä hyvää suojaa ei tavan flunssista olisi, kuin rokotteita.

Tavan flunssat menevät aika ilmaiseksi, kaikkien saataville. Taloudellisesti, tästä luonnollisuudesta, ei oikein voi päästä ansioille, eikä tämän seikan kertomisesta. Parempi tuoda avu rokotteen muotoisena.

Näissä näkyy talouskytkentöjä, kuten kaikissa yhteiskunnan linjavalinoissa, jotka määrätympiä, tai muuten käytännössä sen verran oletuksellisia, että jakaa ihmisiä hyväksyttyihin ja marginaaliin.

Jos tavan flunssa ei käy ihan rokotteesta, niin rokotteillakaan ei luvata pitkää suojaa. Kun toisaalta elimistö on kyvytön hankkimaan spontaanisti suojaa koronaa vastaan, niin oltaisiin hyvin paljon, juuri kaupallisen toimijatahon avun varassa.

Ainakin hyvää ja kiistatonta bisnespaikkaa, voisi korona tarjota, jos ei muuta. Paree vartioida huolella, ettei mennä liiaksi ilmaisemmilla.

[MrKAT]

Se on voi olla pikemmin toisinpäin, ainakin kausi-influenssa rokotteiden kohdalla. COPD potilailla se vähensi keuhkosyöpäriskiä https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31764822/
Ja muutenkin kokeissa on nähtävästi pienentänyt tuumorien kokoa, ehkä koska se herättää immuunijärjestelmän.

Flu vaccines may shrink tumors and boost cancer treatment
Recent experiments in mouse models have shown that injecting an inactivated flu virus into cancer tumors makes them shrink and boosts the effectiveness of immunotherapy.
- https://www.medicalnewstoday.com/articles/327452