Historiaa

[Juha]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/tannerin-radiopuhe-talvisodan-rauhan-ehdoista

Rauhansopimusten sijaan, tulisi mieluummin puhua sotatoimien lakkauttamis -sopimuksesta.

Rauha viittaa turvallisuuteen. Rauhansopimus, ja sen mukaiset olot, voivat olla käytännössä mitä vain. Vaikka on rauha, ei ehkä esim elettävyyttä, kovin mahdollisena.

Mitä sidotaan sodanlopettamiseen, ja käynnistämättömyyteen, voi olla kuvaavampaa, käytännössä.

[Kopek]

Quora -sivulla esitetään mielenkiintoinen teoria siitä, miksi ihmisten on pakko käyttää rangaistuksen uhalla vaatteita. Kirjoittajan mielestä määräys juontuu maanviljelystä, jonka aloittaminen teki naisista miesten omaisuutta. Omistajamiehet vaativat naisiaan pukeutumaan sen merkiksi, etteivät he enää olleet kenen tahansa miehen käytettävissä. Ja aikojen kuluessa naiset vaativat, että myös miesten on pukeuduttava.

https://www.quora.com/Why-did-humans-initially-start-to-hide-their-privates-from-other-humans/answer/Jacques-Gambu

[Toope]

Oliko tämä taas aiheellinen keskustelunaloitus, vai olisiko voinut liittää johonkin ketjuun?

[Kopek]

Aika tiukan tulkinnan tekee historian professori Suomen roolista toisessa maailmansodassa.

In fact, Finland allied itself with Nazi Germany during the second world war not to prevent Soviet conquest but to win back territories lost to the USSR as a result of the winter war of 1939-40. The peace treaty that ended the war in March 1940 left Finnish independence intact. It was the reckless act of joining the Nazi attack on the USSR that endangered Finland's national existence and cost tens of thousands of lives. In 1944-45 the Red Army could have occupied Finland with impunity, but Stalin chose not to, mainly because Finnish leaders admitted their error and pledged neutrality and friendship with the Soviet Union.

https://www.theguardian.com/world/2018/feb/23/why-finland-allied-itself-with-nazi-germany

http://research.ucc.ie/profiles/A019/groberts

En yritä väitellä historian professorin kanssa, mutta aika moni suomalainen historioitsija on sitä mieltä, että ei se nyt aivan noin yksinkertaista ollut kuin miten professori asian esittää.

Maaliskuun 1940 rauhansopimus jätti Suomen itsenäiseksi, mutta suomalaisilla oli täysi syy pelätä, että asiaan vielä palattaisiin sotilaallisissa merkeissä, kun yleismaailmallinen tilanne muuttui ratkaisevasti.

Saksalaisten vuonna 1940 tekemien aluevaltausten (Norja, Tanska, Ranska etc.) jälkeen läntinen apu - jolla oli ollut suuri merkitys sille, että Neuvostoliitto teki rauhan maaliskuussa - oli pois laskuista. Neuvostoliitto eliminoi Baltian maat Suomen eteläpuolelta ja aiheutti provokaatioita (mm. matkustajakoneen alas ampuminen) ja lietsoi levottomuuksia Suomessa saadakseen tekosyyn puuttua asioihin. Syyskuussa 1940 Neuvostoliitolle myönnettiin kauttakulkuoikeus Hangon tukikohtaan rautateitse Suomen alueen läpi. Toisin sanoen Suomi oli aika tiukoissa pihdeissä. Jos Suomi ei olisi millään tavalla lähestynyt Saksaa vaan pysynyt uskollisena Neuvostoliitolle, olisiko Suomi pystynyt säilymään kesällä 1941 alkaneen Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan ulkopuolella, kun Suomessa oli toisen osapuolen joukkoja ja tukikohta. Professori Geoffrey Robertsin mukaan ilmeisesti olisi, mutta tästä eivät ole kaikki suomalaiset historioitsijat vakuuttuneita. Monien mielestä Suomi olisi joutunut tavalla tai toisella sotaan mukaan joka tapauksessa.

[Toope]

Suomi olisi strategisen asemansa vuoksi joutunut sotaan joka tapauksessa, joko Saksan tai NL:n tukijana.
Onneksi Saksan, koska sillä ei ollut keinoja meidän yhteiskuntaamme tuhota, kuin NL teki Baltian maille.

Ikävä sanoa, mutta Saksan tuki ehkä pelasti Suomen itsenäisyyden.

[Hiha]

Me kaikki tiedämme, että läskimooses, joka tutkii jotain lesbofeminististä runoutta yliopistorahoituksellaan ei koskaan ole yhteiskunnalle arvokkaampi, kuin äijä. joka alemmalla koulutuksellaan huolehtii meidän talouksiemme rööreistä!

Siitä asti kun kaupungit syntyivät, ruokaylijäämä on mahdollistanut ammattien erikoistumisen. Mitä suurempi metropoli, sen erikoisempia palveluja ja viihdykettä se tarjoaa. Runouden tutkimus taitaa historiallisesti olla vanhempi hyödyke kuin vesihuolto, ottamatta kantaa siihen kumpi olisi kannattanut keksiä ensin. Tänä päivänä menneellä ei ole siinä mielessä väliä, että tarjolla on niin sähkömiehiä, ruokalähettejä ja jätekuskeja, kuin teologeja, elokuvakriitikoita ja urologeja. Ja he kaikki ovat kanssamme joka päivä maailman loppuun asti, paitsi jos kaupunkien väkimäärä romahtaa nykyisestä.

[Aave]

^
Niin no, sivilisaatioiden historiassa oli kuitenkin niinkin, että uskonnoilla oli keskeinen rooli, ja muodostuneissa valtauskonnoissa siihen kuului myös paasto. Paastoaikaan (Yllätys: se vuodenaika kun ruokaa oli vähiten saatavilla) varauduttiin siten, että papistolle tehtiin ruokalahjoituksia pitkin kasvukautta, ja varsinkin sadonkorjuiden aikaan. Papisto sitten jakoi niistä varastoista talven pahimmat viikot rahvaalle, että eivät kuolisi nälkään.

Historiallisesti kaupungit ovat maailman syöpäpesäkkeitä. Myös sillä tavoin että kaupungeissa asuvat kuninkaat, sotapäälliköt ja feodaaliherrat alistivat ja orjuuttivat maaseudun väestön, ja kuppasivat sitten maan antimet kaupunkeihin. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelulla on kaikkialla pitkät perinteet.

[Toope]

^
Niin no, sivilisaatioiden historiassa oli kuitenkin niinkin, että uskonnoilla oli keskeinen rooli, ja muodostuneissa valtauskonnoissa siihen kuului myös paasto. Paastoaikaan (Yllätys: se vuodenaika kun ruokaa oli vähiten saatavilla) varauduttiin siten, että papistolle tehtiin ruokalahjoituksia pitkin kasvukautta, ja varsinkin sadonkorjuiden aikaan. Papisto sitten jakoi niistä varastoista talven pahimmat viikot rahvaalle, että eivät kuolisi nälkään.

Historiallisesti kaupungit ovat maailman syöpäpesäkkeitä. Myös sillä tavoin että kaupungeissa asuvat kuninkaat, sotapäälliköt ja feodaaliherrat alistivat ja orjuuttivat maaseudun väestön, ja kuppasivat sitten maan antimet kaupunkeihin. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelulla on kaikkialla pitkät perinteet.

Juu, mutta konservatiivinen maaseutu ja liberaali kaupunki myös hyötyvät toisistaan. Ei ole yksinkertaista.

[Hiha]

Kaupungit ovat konkreettisia ja fyysisiä keskittymiä. Tällä vuosituhannella tapahtunut siirtymä hajautetumpiin loogisiin ratkaisuihin ja virtuaalisempaan viihteeseen on tasannut tilannetta. Esimerkiksi musiikkia ostetaan kivijalkalevykaupoista enää marginaalisesti. Verkkokaupat ovat levinneet kaikkiin tuotteisiin, Yhdysvalloissa ne tappavat jo kauppakeskuksia. Tietenkään kaikkia kaupunkien tarjoamia asioita ei voi korvata etäyhteydellä. Mutta kaupunkiasumisen etuvalikoima on supistunut radikaalisti, jollain aikavälillä sen pitäisi vaikuttaa niiden väestön koostumukseen.

[Toope]

Etäkauppa ja autoilun vastustaminen tappaa Helsingissäkin perinteisiä kauppoja.
Mitä syytä sitten on asua keskustassa kalliilla alueella, baaritko?

[Hiha]

Niinpä. Baarit, kahvilat, kuntosalit... oliko vielä muuta? Ja tietysti alueen kalleus, mikä tekee sen tavallaan hienoksi, koska kaikilla ei olisi varaa.

[ROOSTER]

Kas, tämmönen ketju historiaa varten.

Ruuti on tappamisen teknologisen kehittymisen kannalta ollut ratkaiseva keksintö. Samaa tavaraa käytetään vieläkin ja sen kysyntä taitaa olla vain kasvussa.

Ruudinvalmistuksessa tarvittavat aineet ovat melko tavallisia.

Varsinainen ruuti keksittiin Kiinassa 800-luvulla (Tang-dynastia). Aseissa sitä alettiin käyttää noin sata vuotta myöhemmin. 1100-luvulla ruutia käytettiin ampumaan bambuputkista tehtyjä raketteja vihollista kohti. Ensimmäinen metallinen tykki rakennettiin todennäköisesti 1200-luvun puolivälissä.

On todennäköistä, että ruuti on keksitty karjanhoidon yhteydessä: vielä uuden ajan alkupuolen Suomessa ruudin keskeinen aineosa, salpietari, saatiin tuotettua keittämällä eläinten ja ihmisten lantaa kokoon. Näin saatu lantasalpietari valmistettiin erityisissä salpietarikeittämöissä. [4] Sotajoukot saattoivat polttaa itsekin koivumiiluja ruudin hiiltä saadakseen. Näin saatu salpietari yhdistettiin mekaanisesti koivuhiileen ja rikkiin, joka ei ole täysin välttämätön aineosa. Onkin todennäköistä, että puisten karjasuojien alusrakenteet tai esimerkiksi eläinten suosimilla paikoilla olleet nuotionjätteet, jotka ovat joutuneet tekemisiin haihtumisen synnyttämän "luontaisen" salpietarin kanssa, on sattumalta, mutta kerta toisensa jälkeen havaittu helposti syttyviksi ja voimakkaasti palaviksi.

Kun ruutia alettiin laajemmalti käyttää niin raaka-aineista tuli toki niukkuutta.

1600-luvun Englannissa virtsan kyllästämä maa oli niin arvokasta, että talonpojat eivät saaneet käyttää edes karjasuojiensa lantakasoja peltojensa lannoittamiseen. Ne kuuluivat kuninkaan virkamiehille, jotka taikoivat tunkioista ruudin raaka-ainetta.

Mielenkiintoinen yksityiskohta virtsan kyllästämän maa-aineksen hankkimisesta.

Koska salpietari huuhtoutui maan pintakerroksesta helposti syvemmälle, sitä oli helpoiten saatavissa paikoissa, jotka olivat sateelta suojassa, kuten karjasuojien maalattioissa ja kyyhkyslakoissa. Salpietarinkeittäjät löysivät parhaan maa-aineksen maistamalla multaa.

Myös kirkot olivat joidenkin salpietarinkeittäjien suosiossa. Yksi heistä oli vihattu Nicholas Stephens, joka johti Chipping Nortonin kirkon kaivauksia.

Stephens tiesi, että monissa kirkoissa oli vedenheittopaikkoja, joissa olosuhteet olivat ihanteelliset salpietarin muodostumiselle.

Kaikki kirkossakävijät eivät kuitenkaan ilmeisesti vaivautuneet edes nousemaan kirkonpenkistä asioilleen, ja eräs Stephensin miehistä puolustikin kirkossa tehtäviä kaivauksia sillä, että "maa kirkoissa on parasta, koska naiset laskevat alleen istuessaan penkeillä, jolloin maahan syntyy hyvin salpietaria".