Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Geenistä vertiksi

Aloittaja -:)lauri, syyskuu 21, 2023, 05:15:08

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

kertsi

#30
"how genes build temperament" kysymykseen google/Bing väittää näin:

"
Temperament is influenced by many common gene variations (polymorphisms) that combine to influence individual characteristics1. There are no specific genes that confer specific temperamental traits1. Some genes tend to increase a given characteristic, and others work to decrease that same characteristic2. The complex relationship among the various genes, as well as a variety of random factors, produces the final outcome2. Genetic factors always work with environmental factors to create personality23.
"

Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Tämä taitaa tieteenala, josta voisi löytyä vastauksia kysymykseen geenistä vertiksi:

What is behavioral genetics?
Behavioral genetics, or behavior genetics, is the study of psychological differences between individuals and how genetic and non-genetic factors create those differences. Among other questions, behavioral genetics researchers have sought to determine the extent to which various specific differences in people's behaviors and traits can be explained by differences in their genetic code.


Onkohan tuo käyttäytymisgenetiikka suomeksi?  (Käyttäytymisekologia se ainakaan ei taida olla?)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#32
Kysyin sitten Bingiltä:
how do genes build temperament

vastaus:
Temperament is a set of behavioral traits that are believed to be innate and influenced by genetics. These traits include sociability, emotionality, activity level, attention level, and persistence 1. Studies of identical twins and their non-twin siblings show that genetics play a large role in determining temperament 1. Scientists estimate that 20 to 60 percent of temperament is determined by genetics 1. However, there are not specific genes that confer specific temperamental traits. Instead, many common gene variations combine to influence individual characteristics of temperament 1. Large studies have identified several genes that play a role in temperament. Many of these genes are involved in communication between cells in the brain. Certain gene variations may contribute to particular traits related to temperament 1. Environmental factors also play a role in temperament by influencing gene activity 1. For example, children raised in an adverse environment may have a more impulsive temperament due to the activation of genes that increase the risk of such characteristics 1. However, children who grow up in a positive environment may have a calmer temperament due to the activation of a different set of genes 1.

Boldaukset mun.
- Olin vähän hämmästynyt, että Bing väitti, että temperamentti ei olisikaan 100% geenien määräämä, vaan ehkä vain 20-60%...
- Jaa, että kokemus siis sittenkin muokkaa temperamenttiakin?
- Tämän  pienen hakukierroksen jälkeen olen entistä enemmän epätietoinen, mikä ero oikein on temperamentin ja persoonallisuuden välillä, muuta kuin (melkein) pysyvä ominaisuus vs. suhteellisen pysyvä ominaisuus.

Jatkokysymys googlelle: difference btw temperament and personality
Key Takeaways

1. Temperament refers to an individual's innate traits and tendencies, while personality refers to an individual's behavior, thoughts, and emotions.
2. Temperament is more stable and consistent than personality, which can change over time.
3. Genetics influences temperament, while genetics and environmental factors influence personality.

(boldaus mun) Joten Laurin kysymys "mikä on teidän mielestä sen matka geenistä käyttäytymiseksi" saa vielä yhden vivahteen: geenistä yksilön käyttäytymistendenssiin on suora yhteys (temperamentin kautta), mutta käyttäytymiseen epäsuorempi (käy persoonallisuuden kautta).
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri



Eli jos pystyakselilla onkin samaan aikaan virhe ennusteen ja todellisuuden välillä ja virhe ennusteen ja kokemuksen välillä? Tapahtuma todellisuudessa olisi siis seurausta siitä, että yritämme tuottaa jonkin kokemuksen itsellemme.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

^ En ymmärtänyt tuosta hölkäsen pöläystä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Jätän tämän linkin vaan tähän. Luin puolet, mutten kokonaan. Jos saan luettua kokonaan, saatan kommentoidakin. Liittyy tuohon otsikon kysymykseen ja käyttäytymisgenetiikkaan (oikea suomennos?).

Behavioral Genetics – How are Genes and Behavior Linked? (ExpolreBiotech)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#36
Siivoilen selaimen tabeja, ja jätän tämänkin tähän. Human universals ehkä voisi kääntää sanalla ihmisluonto suomeksi, eli ihmisen lajityypilliset ominaisuudet ja varsinkin käyttäytymistaipumukset. Esiintyi Steven Pinkerin kirjassa The Blank Slate, ja liittyy tabula rasaan, ja siihen, että ihminen ei todellakaan ole mikään tyhjä taulu syntyessään, ja siihen, että geenit asettavat reunaehtoja sille, millaiseksi ympäristö ihmisestä voi muovata.

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_Universals

En tiedä tämän lähteestä mitään, mutta vaikuttaa olevan lista näistä ihmisluonnon yleisistä piirteistä (klikkaa isommaksi):

Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

#37
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - syyskuu 26, 2023, 17:56:48


Eli jos pystyakselilla onkin samaan aikaan virhe ennusteen ja todellisuuden välillä ja virhe ennusteen ja kokemuksen välillä? Tapahtuma todellisuudessa olisi siis seurausta siitä, että yritämme tuottaa jonkin kokemuksen itsellemme.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 27, 2023, 15:51:53
^ En ymmärtänyt tuosta hölkäsen pöläystä.

Kuvassa Y-akseli kuvaa virheen suuruuttaa ennusteen ja toden välillä. käyrä kuvaa sitä missä kohtaa x akselia ennuste vastaa parhaiten todellisuutta.

Oletetaan, että tuo kuvassa oleva global minimum -notkelma on ennuste, että pöydällä on pullo. Ja jos pöydällä on pullo, global minimum olisi y-akselilla riittävän lähellä nollaa kyseisessä tapauksessa. Onhan esineitä, jotka ovat joidenkin mielestä pulloja ja toisten mielestä vaikkapa mukeja eli joissain tapauksissa ennuste, että kyseessä on pullo onkin virhetulkinta jonkun toisen mielestä, joten global minimum ei välttämättä ole y-akselilla nollassa vaikka tuottaakin suurimmaksi osaksi ajasta eksakteja ennusteita. Tai vaikka kuinka näkee että pöydällä on pullo se ehkä onkin jokin visuaalinen illuusio... joissain tapauksissa.

Se mikä lisää vaikeusastetta on se että ihmisen geenit eivät ymmärrä mitään pulloista taikka pöydistä. Se että ihminen havaitsee pullon ja pöydän ajaa ihmisen geeneille todennäköisesti ihan eri asiaa kuin minkä me ehkä tietoisesti niille selittelemme. Olettaen siis, että vietit ohjaavat käyttäytymistämme eivätkä aivoissa ole tabula rasa -ominaisuuksia lainkaan.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

Käyttäytymistä ohjaavat kyllä vaistojen ja siis perimän *) lisäksi sekä tietoinen ajattelu että tiedostamattomatkin mielensisällöt. Näitä kahta viimeistä ei kylläkään voi määritellä tabula rasa ominaisuuksiksi, sillä niiden muotoutumiseen vaikuttaa sekä perimä että kokemukset. En tiedä lasketaanko noiden lisäksi olevan epigeneesi, vai olisiko se sisäänrakennettu sitten vaikka tuohon kokemukseen, kun kokemus/ympäristö muokkaa geenien säätelyjaksoja. Perimä asettaa reunaehdot sille, minkälaisiksi keskushermosto ja aistielimet muotoutuvat, ja olettaisin siten myös sille, millaisia ajatuksia näillä meidän aivoillamme on mahdollista ajatella, ja mitä on ylipäätänsä mahdollista aistia aivojen ja aistielimien yhteistyön avulla. Esimerkiksi röntgensäteitä tai jotaikin muille eläimille näkyviä aallonpituuksia emme pysty havaitsemaan.

*) nykypsykologiassa ei enää puhuta (freudilaisittain) vieteistä, vaan siis vaistoista.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#39
Muokkaakohan epigeneesi myös vaistoja koodaavien geenien *) säätelyjaksoja?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Epigenetiikka

Lis. Varmaankin, siinä, missä minkä tahansa geenin säätelyjaksoja.

(*) täsmennetty ilmaus)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 27, 2023, 21:49:41
*) nykypsykologiassa ei enää puhuta (freudilaisittain) vieteistä, vaan siis vaistoista.

Osaatko sanoa, miten vietti määritellään ja miten vaisto määritellään? En tunne kummankaan käsitteen sisältöä niin hyvin, jotta niiden sijoittelussa tekstiin ei tulisi virheitä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

#41
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaisto
https://en.wikipedia.org/wiki/Instinct
Kertovat paremmin kuin itse osaisin määritellä.

Miten sitten vietti määritellään on sitten vaikeammin hahmoteltava tai googletettavakin asia, koska en tunne paljoakaan psykoanalysia, viettiteoriaa, torjuntaa ja sen sellaista toimimatonta (tai vähemmän selitysvoimaista) ja siksi nyt jo osin hylättyä vanhaa teoriaa senkään vertaa. Tästä saa ehkä jonkinlaisen kuvan (luin vain vähän sivun alkua, enkä tiedä, kuinka luotettava tuo lähde on):
PSYKOANALYYSIN JUURET – VIETTITEORIA JA EGOPSYKOLOGIA (PsychNet)

Vietti liittynee psykoanalyysissa Id:iin, Egon sijaan. Eli siinä mielessä on samankaltaisuutta vaiston kanssa, vaistohan liittyy tiedostamattomaan mieleen, eikä niinkään tietoiseen ajatteluun. Seuraava kysymys voisi sitten olla, mikä on Idin ja tiedostamattoman, ja toisaalta Egon ja tietoisen mielen välillä.

Lis. Kysyin Edgeltä/Bingiltä (boldaus minun):
... Id ja tiedostamaton (tiivistelmä):
On tärkeää huomata, että tiedostamattoman mielen ja idin välillä on eroja. Id on osa tiedostamatonta mieltä, joka keskittyy perustarpeisiin ja haluihin. Tiedostamaton mieli puolestaan sisältää myös muita automaattisia prosesseja, kuten ajattelua, muistia ja tunteita.

Ego ja tietoisuus:
Ego ja tietoisuus ovat kaksi erillistä käsitettä, joilla on erilaiset merkitykset.

Ego viittaa yleensä yksilön itsetuntoon, minäkuvaan tai itsetietoisuuteen. Se voi liittyä yksilön käsitykseen omasta identiteetistään, kyvyistään ja roolistaan yhteiskunnassa. Ego voi myös liittyä yksilön tarpeeseen suojella itseään, saada hyväksyntää tai menestyä.

Tietoisuus puolestaan viittaa yksilön kykyyn havaita, tuntea, ajatella ja olla tietoinen omasta olemassaolostaan ​​ja ympäröivästä maailmasta. Se voi sisältää tietoisuuden aistimuksista, ajatuksista, tunteista ja muista mielen sisällöistä. Tietoisuus voi myös liittyä yksilön kykyyn olla läsnä hetkessä ja havaita asioita ilman arvostelua tai ennakkoluuloja.

On tärkeää huomata, että nämä käsitteet voivat vaihdella eri filosofisten, psykologisten ja henkisten perinteiden välillä. Tämän seurauksena niiden merkitys voi vaihdella eri konteksteissa ja riippuen siitä, miten ne määritellään tai tulkitaan.

Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Jaa, kysäisin Bingiltä:

Mikä ero on vietillä ja vaistolla?

Vietti ja vaisto ovat kaksi erilaista käsitettä, jotka liittyvät eläinten käyttäytymiseen ja ihmisen toimintaan. Vaikka nämä termit voivat olla samankaltaisia, niillä on erilaiset merkitykset.

Vietti viittaa perustarpeisiin, jotka ovat synnynnäisiä ja biologisia. Esimerkkejä eläinten vioista ovat nälkä, jano, uni, lisääntyminen ja turvallisuus. Vietit ohjaavat eläinten käyttäytymistä ja auttavat niitä selviytymään ympäristössään.

Vaisto puolestaan viittaa synnynnäisiin reaktioihin, jotka auttavat eläimiä selviytymään ympäristön haasteista. Vaistot voivat olla esimerkiksi saalistamiseen, pakoon tai puolustautumiseen liittyviä. Ne ovat kehittyneet ajan myötä ja auttavat eläimiä sopeutumaan ympäröivään maailmaan.

Ihmisen toiminnassa vietit ja vaistot eivät ole yhtä selkeitä kuin eläimillä. Ihmisillä on monimutkaisempi mieli ja kyky tehdä tietoisia päätöksiä. Kuitenkin vietit ja vaistot voivat silti vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen tietyissä tilanteissa.

... (boldaus minun)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Toope

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 29, 2023, 22:16:08
Jaa, kysäisin Bingiltä:

Mikä ero on vietillä ja vaistolla?

Vietti ja vaisto ovat kaksi erilaista käsitettä, jotka liittyvät eläinten käyttäytymiseen ja ihmisen toimintaan. Vaikka nämä termit voivat olla samankaltaisia, niillä on erilaiset merkitykset.

Vietti viittaa perustarpeisiin, jotka ovat synnynnäisiä ja biologisia. Esimerkkejä eläinten vioista ovat nälkä, jano, uni, lisääntyminen ja turvallisuus. Vietit ohjaavat eläinten käyttäytymistä ja auttavat niitä selviytymään ympäristössään.

Vaisto puolestaan viittaa synnynnäisiin reaktioihin, jotka auttavat eläimiä selviytymään ympäristön haasteista. Vaistot voivat olla esimerkiksi saalistamiseen, pakoon tai puolustautumiseen liittyviä. Ne ovat kehittyneet ajan myötä ja auttavat eläimiä sopeutumaan ympäröivään maailmaan.

Ihmisen toiminnassa vietit ja vaistot eivät ole yhtä selkeitä kuin eläimillä. Ihmisillä on monimutkaisempi mieli ja kyky tehdä tietoisia päätöksiä. Kuitenkin vietit ja vaistot voivat silti vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen tietyissä tilanteissa.

... (boldaus minun)
Tuo sinänsä ei kumoa ihmisten synnynnäisiä eroja, eikä ihmisryhmienkään?!

kertsi

Aiemmin viitattuu ihmisluontoon (human universals) eli lajityypillisiin käyttäytymistaipumuksiin liittyen, tässä mielenkiintoinen artikkeli aiheesta:
Are There Universals in Human Behavior? Yes (Psychology Today)

Kysyin Bingiltä, ovatko nämä human universalsit yleisesti tiedeyhteisössä hyväksytty asia, ja kyllä, niin näyttäisi olevan. (kysymys: Are so called human universals generally accepted in scientific community as species typical attributes for humans ?)

vastaus:
Human universals are features of culture, society, language, behavior, and psyche that are found among all known peoples12. They are widely recognized in the scientific community as attributes typical of the human species2. According to Donald Brown, an American professor of anthropology, human universals comprise those features for which there are no known exceptions1. Steven Pinker lists all of Brown's universals in the appendix of his book "The Blank Slate"1. These universals provide evidence of mental adaptations to communal life throughout our species' evolutionary history1.

Please note that the list of human universals does not emphasize issues such as aggression, physical conflict, and warfare. However, it does include conflict and its mediation as items1. It is also worth noting that human males are generally more prone to violence and aggression than females1.

For more information on this topic, you can refer to the following resources:

Human Universals - Wikipedia1
Human universals, human nature & human culture | American Academy of ...2
Are There Universals in Human Behavior? Yes | Psychology Today3
Learn more:
1. en.wikipedia.org
2. amacad.org
3. psychologytoday.com
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️