Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Sarjat (tv/suoratoisto)

Aloittaja -:)lauri, maaliskuu 18, 2020, 06:40:10

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Hayabusa

Queen's Gambitia ahmittu reilut puolet. Koukuttava kuin itse shakkipeli tai vihreät pillerit.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

a4

#61
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 06, 2020, 20:18:04
Queen's Gambitia ahmittu reilut puolet. Koukuttava kuin itse shakkipeli tai vihreät pillerit.8
Tuskin maltan odottaa. Ahmin juuri aamuyöhön asti Israelin Tuntematonta Sotilasta sarjana eli



Sen alkuruokana mässäilin koko kolmannen kauden tyylikästä Babylon Berliniä.
Ei tarvinnut olutta tai sähköshokkeja kyytipojaksi.


Toope

#62
"Valley of Tears" kuulostaisi mielenkiintoiselta. Kirjoitin aikoinaan opiskelijana esseen noista taisteluista historian laitokselle.
Tosin iipothan pysäyttivät tuon hyökkäyksen...

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 06, 2020, 20:18:04
Queen's Gambitia ahmittu reilut puolet. Koukuttava kuin itse shakkipeli tai vihreät pillerit.

Shakki on jännä laji, että yllättävän usein löytyy kuin tyhjästä joku nero, joka pesee vanhempien sukuolvien mestarit ja ennätykset jo varsin nuorena. Ainakin minun piti tarkistaa jossain vaiheessa sarjaa, että onko tarinalla tosielämän referenssiä vai onko kuvitteellinen. Kuvitteellinen se on, mutta norjalainen shakkiprodigy ja maailman tilastokrjessä oleva suurmestari Magnus Carlsen pitää Queens Gambitia tarinana omasta urastaan shakin pelaajana. Yhtymäkohtia voi tosiaan olla.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

a4

Jippii! Täälläkin kehuttu Raised by Wolves ilmestyi myös HBO Nordicin listoille.
Sain onneksi juuri finaaliin maittavan Black Sailsin. Olipahan juonen käänteitä. :)
Nyt tiedän myös miksi kölin alta vetäminen on iso juttu.  :o

-:)lauri

Mandalorianin toinen kausi katsottu. Laatuviihdettä. Siinä oli enempikin täkyjä, jotka vaatisivat omia sarjojaan/elokuviaan. Onneksi ainakin kolme tällaista sarjaa on tekeillä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

a4

#66
^
Kuulostaa hyvältä.

Aloitin juuri Fargon uuden neljännen kauden. Virkistävän omaleimainen sarja ja hyvin taas yhteiskunnallinen rasismi verisine vaikutuksineen esillä.
Toisen jakson aikana sain idean ihan puun takaa.



Sarjalle tyypillisestä split screen-visuaalisuudesta tuli mieleen,
josko pian näemme elokuvan tai sarjan joka olisi jaettu pysyvästi esim. neljään ruutuun.
Ideana olisi katsoa teos neljään kertaan, jotta tarina avautuisi kokonaan. Miltäs kuulostaisi?
Elokuvaharrastajille tietysti 12 ruudun directors cut edition jonka mukana tulee myös suurennuslasi ja lakanan kokoinen elokuvan juonikaaviojuliste.


Aave

The Expansen kuudes ja samalla viimeinen tuotantokausi alkoi.

Alkoi myös Stephen Kingin kirjaan perustuva minisarja The Stand. Katsoin ensimmäisen jakson, ja vaikka kirjalle olisi suotavinta useamman tuotantokauden suursatsaus, niin ensimmäinen jakso menetteli. Itse kirja on niin paksu, että tässä pääjuonen täytyy edetä todella karsitusti ja mielenkiintoista on, onnistuuko sarja pysymään kasassa. Lähtöasetelma: supertarttuva influenssavirus on tappanut 7 miljardia ihmistä, ja jäljellä olevien välillä on käynnistymässä hyvän ja pahan välinen Armageddon - jota he eivät tosin tiedä vielä itse.

The Stand (Tukikohta) oli yksi Kingin lempikirjoistani teininä joten katson sarjan, vaikka se olisi huono. Auttaa, kun odotukset eivät ole valmiiksikaan korkealla.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

a4

#68
^
Ständi on katselujonossa, monien muiden kanssa. :)
Voi tätä nykyajan tarjonnan määrää. Sama taitaa olla kirjallisuudessa ja kaikessa muussakin.
Pitäisi oppia valikoimaan.



Elokuvat ja nyttemmin TV-sarjat taitavat olla nykyajan kirjallisuutta. Kirjallisuuden ollessa lähinnä klassisen musiikin asemassa.

PS. Kuinkahan paljon dronet vaikuttavat nykyään filmaukseen? Kuvakulmien helppous ja uudet taiteelliset mahdollisuudet?
3D-kuvaus?..konjakki ainakin maistuu hyvälle.

Aave

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 19, 2020, 14:05:16
Elokuvat ja nyttemmin TV-sarjat taitavat olla nykyajan kirjallisuutta. Kirjallisuuden ollessa lähinnä klassisen musiikin asemassa.
Nykyaikana kuluttajuus ja kaupallisuus korostuvat jo joka tavalla siihen pisteeseen, että moni kirjailija kirjoittaa proosansa sitä silmällä pitäen, että kirja päätyisi myös elokuvaksi tai tv-sarjaksi. Ne ovat päämääriä, eivät sivutuotteita. Korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin raja hämärtyy ja kun huomioi vielä sen, että ihmisten keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys ovat laskusuunnassa, niin tarjolla on laatumättöä laidasta laitaan, mutta pikaruokana, ja nopein leikkauksin. Verkkaisesti etenevät juonenkäänteet ja tarinat eivät vangitse lukijoita tai katsojia ja samalla kun katsotaan jotain leffaa, näprätään myös kännykkää.

Hey modern days!
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

a4

#70
^
Hyviä huomioita. Itseäni huvittaa, etenkin nyt kun postilaatikko syytää joululahjontamateriaalia, kirjamainosten positiivisuuslahkolaiset ylisanat joista Trumpkin olisi kateellinen. Onneksi luin jostain että elokuvia ja sarjojakin kulutetaan(uh!) jo kuin kirjallisuutta, eli luetaan palaillen, lainaillaan, analysoidaan ja joukolla pohditaan. Niitä myös tuotetaankin parhaimmillaan korkeatasoisesti, kuin hyvää kirjallisuutta.

Kippsi sille! Eiku kippis.


Aave

#71
Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 19, 2020, 15:08:52
^
Hyviä huomioita. Itseäni huvittaa, etenkin nyt kun postilaatikko syytää joululahjontamateriaalia, kirjamainosten positiivisuuslahkolaiset ylisanat joista Trumpkin olisi kateellinen. Onneksi luin jostain että elokuvia ja sarjojakin kulutetaan(uh!) jo kuin kirjallisuutta, eli luetaan palaillen, lainaillaan, analysoidaan ja joukolla pohditaan. Niitä myös tuotetaankin parhaimmillaan korkeatasoisesti, kuin hyvää kirjallisuutta.

Kippsi sille! Eiku kippis.
Johan nyt toki kulutetaan - tuskin on mitään suosittua länsimaista sarjaa, joista ei olisi runsaasti fanifoorumeita. Niissä fanit ruotivat ja analysoivat tapahtumia ja henkilöhahmoja sellaisella pieteetillä, että koko muu elämänsä vaikuttaakin lähinnä tyhjältä... Äärimmilleen vietynä Twin Peaksin viimeinen tuotantokausi. Siinä riittäisi ruodittavaa vaikka maailman tappiin, ken haluaa! :)

Tv-sarja Sopranosin alkaessa internet ei ollut vielä yleistynyt siihen mittakaavaan, jota se nyt on. Sarja kuvasi modernia amerikanitalialaisten mafiaa (Sen ylempää keskiporrasta) niin realistisesti, että se sikäläinen aito mafia oli jossain vaiheessa täysin vainoharhaisena - kuka heidän joukostaan on se myyrä, joka juoruaa heidän elämästään käsikirjoittajille?!

Mutta sitten oli myös niin, että sikäläiset psykoanalyytikot hurahtivat Tony Sopranoon niin pahemman kerran, että he analysoivat hahmoa, kuin kyseessä olisi ollut todellinen henkilö. Siis ammattilaiset, korkeastikoulutetut lanttumaakarit! Käsikirjoittajat saivat kuulla tästä, nauroivat makeasti - ja kirjoittivat sitten ihan piruuttaan Tonylle muutamia unijaksoja, että siinä nyt on arvon psykoanalyytikoille samalla varmasti analysoitavaa...
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

a4

#72
^
Elämä on fiktiota uskomattomampaa. :) Tai filosofisemmin sanottuna, elämä on parasta fiktiota.

Mutta pohdiskellessani kirjallisuuden tai radion paluuta podcasteina ja äänikirjoina tai jonain muuna..unohtamatta peliteollisuuden ym. kehitysaskelien vaikutusta kokonaisuuteen, päädyin heiluttamaan valkoista lippua ja tiivistämään että tarina on kaiken ytimessä, jo vuodesta kivikirves ja nuotiotuli. Hyvä tarina, kaikkine muodonmuutoksineen.
Hienoimmat ja pelottavimmat tarinat löytyvät tieteestä. :)

Tarinat vaikuttavat toisiinsa kuin kuppa Töölössä ja Interweb on Töölöä isompi paikka.

-:)lauri

Yritin katsoa Star Warsin Clone Wars -animaatiosarjaa, mutta runsaasti viljellystä huonosta huumorista päätellen kohderyhmänä ovat taliaivot. Onko yhtään hyvää Star Wars -animaatiota, jota ei olisi suunnattu vain taliaivoille?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Aave

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 19, 2020, 15:56:18
^
Elämä on fiktiota uskomattomampaa. :) Tai filosofisemmin sanottuna, elämä on parasta fiktiota.

Mutta pohdiskellessani kirjallisuuden tai radion paluuta podcasteina ja äänikirjoina tai minä vielä..unohtamatta peliteollisuuden ym. kehitysaskelien vaikutusta kokonaisuuteen, päädyin heiluttamaan valkoista lippua ja tiivistämään että tarina on kaiken ytimessä, jo vuodesta kivikirves ja nuotiotuli. Hyvä tarina, kaikkine muodonmuutoksineen.
Hienoimmat ja pelottavimmat tarinat löytyvät tieteestä. :)
Näinhän se on. Ihmiset yleisesti hahmottavat myös omaa elämäänsä tarinana, jossa on jokin punainen lanka. Välillä lanka on kateissa, ja sitä tarinaa sitten myös terapiaistunnoissa läpikäydään, jos tarve on.

Mafiasta ja elokuvista vielä knoppitietona, että Kummisetä I:stä filmatisoidessa todellinen mafia piti tarkkaan huolen siitä, että elokuvassa ei kertaakaan käytetä sanaa mafia. Noina päivinä kun se aito mafia vakuutteli mediassa rahvaalle, että mitään mafiaa ei ole olemassakaan, ja koko mafia on vain ilkeämielisten viranomaisten kehittämä, pahansuopa salaliittoteoria. Kuvauksissa oli myös mafian edustaja seuraamassa, että diili pitää.

Ammattirikollisuus kytkeytyy muutenkin tiiviisti amerikan elokuvateollisuuden nousuun. Jo ennen II maailmansotaa tehtailtiin paljon gangsterielokuvia ihan vain sen vuoksi, että gangsterit niitä rahoittivat, ja halusivat elämäntyylinsä glorifiointia myös valkokankaille. Se on samalla rahanpesua. Ja onhan esimerkiksi sittemmin suuriksi kasvaneita tuotantoyhtiöitä joilla on niinkin hassu nimi, kuin Columbia...

Taide- ja antiikkimarkkinat - tarkoitan siis miljoonien ja satojen miljoonien huutokauppamarkkinoita - ovat nekin usein rahanpesua. Se on vähän kuin julkinen salaisuus, josta ei korkeakulttuuripiireissä mielellään hiiskuta.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy