Ympäristön tila, ympäristöpolitiikka

[Hayabusa]

Hieman aiheen vierestä. Ulkolinjassa tuoreimmassa jaksossa Ulkolinja: Voittoa vedellä mainittiin myös väestönkasvu. Korppikotkasijoittajat ovat luonnollisesti hokanneet väestönkasvun merkityksen. Kaikki ihmiset tarvitsevat vettä, ja väestön lisääntyessä markkina kasvaa automaattisesti. Lisäisin tähän vielä kaupungistumisen. Tiiviissä kaupungissa asuvilla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta vältellä monopolivesiyhtiön laskuja. Terveisiä vaan Jyväskylän kaupunginjohtajalle, joka suunnittelee vesilaitoksen yksityistämistä - toivottavasti emme koskaan kohtaa irl.

[Aave]

Hieman aiheen vierestä. Ulkolinjassa tuoreimmassa jaksossa Ulkolinja: Voittoa vedellä mainittiin myös väestönkasvu. Korppikotkasijoittajat ovat luonnollisesti hokanneet väestönkasvun merkityksen. Kaikki ihmiset tarvitsevat vettä, ja väestön lisääntyessä markkina kasvaa automaattisesti. Lisäisin tähän vielä kaupungistumisen. Tiiviissä kaupungissa asuvilla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta vältellä monopolivesiyhtiön laskuja. Terveisiä vaan Jyväskylän kaupunginjohtajalle, joka suunnittelee vesilaitoksen yksityistämistä - toivottavasti emme koskaan kohtaa irl.

Hankehan ehti jo kaatua juuri voimakkaan vastustamisen johdosta. Onneksi.

[Hayabusa]

^Kyllä se pikku nilkki siitä vielä haaveilee. Paljonkohan on luvattu asioiden järjestämisestä?

[Toope]

Hieman aiheen vierestä. Ulkolinjassa tuoreimmassa jaksossa Ulkolinja: Voittoa vedellä mainittiin myös väestönkasvu. Korppikotkasijoittajat ovat luonnollisesti hokanneet väestönkasvun merkityksen. Kaikki ihmiset tarvitsevat vettä, ja väestön lisääntyessä markkina kasvaa automaattisesti. Lisäisin tähän vielä kaupungistumisen. Tiiviissä kaupungissa asuvilla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta vältellä monopolivesiyhtiön laskuja. Terveisiä vaan Jyväskylän kaupunginjohtajalle, joka suunnittelee vesilaitoksen yksityistämistä - toivottavasti emme koskaan kohtaa irl.

Yhteiskunnan ja median synteihinhän kuuluu tämä väestönkasvun vähättely, vaikka oikeasti kaikki tietävät väestönkasvun olevan perussyy liki kaikkiin ihmiskunnan ongelmiin. Maailma olisi niin paljon parempi, jos saisimme Aasian ja Afrikan väestönkasvua rajoitetuksi länsimaiselle nollatasolle. Siten meillä ei olisi näitä siirtolaisuusongelmiakaan. Väestönkasvu on se maailman syöpä. Meitä on jo nyt liikaa, Euroopassakin. Älkäämme tuoko enempää ihmisiä tänne.

[Amore]

En useinkaan lue Lasse Lehtisen kolumneja, mutta tällä kertaa hän kirjoittaa kiinnostavasti Michael Mooren uudesta elokuvasta Planet of the Humans.

ELOKUVA on käynnistänyt uskonsodan kansainvälisen vihreän liikkeen sisällä. Puhdasoppisten ensi reaktio oli vaatia filmiä kiellettäväksi oikeuden päätöksellä. Niin ei sentään tehty, jopa Yhdysvaltojen Pen-klubi tuomitsi sensurointiyritykset.

Moore ei kyseenalaista ilmastonmuutosta tai ekosysteemin ongelmia, päinvastoin. Pentti Linkolan hengessä hän ennustaa planeettamme tuhoa ja turmiota. Mutta Moore löytää vihreästä politiikasta kiusallisen kestämättömiä laskelmia ja yleisöä harhauttavia puolitotuuksia.

Filmi käy sataprosenttisesti uusiutuvan energian festivaaleilla, jossa aurinkopaneelit ovat näkyvillä ja dieselvoima piilossa. General Motorsin sähköautomessuilla toimittaja kysyy, onko auton sähkö tuotettu hiilellä vai öljyllä. Umpipuun jalostamista biopolttoaineeksi elokuva esittelee hölmöläisten hommana.

Tuulivoimaloihin tarvitaan rutkasti rautaa mutta aurinkopaneelit ja sähköautojen akut vaativat myös harvinaisia metalleja, joita louhitaan usein epäinhimillisissä oloissa eri puolilla maailmaa. Dokumentti laskee, että paneelit ja tuulimyllyt tulevat käyttöikänsä päähän ennen kuin niiden todelliset kustannukset on kuoletettu. Kansantalouden haitat jäävät suuremmiksi kuin hyödyt, ja romuista tulee ongelmajätettä...

Filmi antaa tekopyhän ahneuden siloisimmat kasvot Yhdysvaltojen entiselle varapresidentille Al Gorelle. "Voit kysyä itseltäsi, miten ihminen ilkeää tuhota luontoa rikastuakseen itse" elokuva pohtii ja vastaa: "Siksi he ovat miljardöörejä, ja sinä et".

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006500887.html

Elokuvan voi katsoa täällä

https://www.youtube.com/watch?v=Zk11vI-7czE

Uutisissa kerrotaan nyt, että Mooren elokuva on poistettu YouTubesta. Sen ehti sentään nähdä yli 8 miljoonaa katsojaa. Onneksi itse ehdin sen nähdä. Elokuva oli hyvin tehty ja herätti ajatuksia aihettaan laajemminkin erityisesti viherpesun mekanismeista ja teknologiauskosta.

[Amore]

Mooren videon poistamisen syynä on jokin copyright-rikkkeeksi katsottu 4 sekunnin pätkä.

EP Moore and writer-producer Gibbs told Deadline they discovered today that their film, which has racked more than 8.3 million views in a month-plus, was taken down from YouTube after a copyright claim was lodged against the documentary over four seconds of footage it contains.

"This attempt to take down our film and prevent the public from seeing it is a blatant act of censorship by political critics of Planet of the Humans," Gibbs said in a statement provided exclusively to Deadline (read it below). "It is a misuse of copyright law to shut down a film that has opened a serious conversation about how parts of the environmental movement have gotten into bed with Wall Street and so-called 'green capitalists.'

https://deadline.com/2020/05/planet-of-the-humans-pulled-youtube-michael-moore-jeff-gibbs-censorship-1202942938/

[Amore]

Helsinki aikoo aidata metsä­alueita maasto­pyöräilyltä – pyöräilijät ovat sahanneet puita ja kaivaneet maata luonnon­suojelualueilla

Helsingin luontoalueiden on havaittu kuluvan huomattavasti aiempaa nopeammin.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ely-keskuksessa uskotaan, että maaston kuluminen liittyy luontoalueiden kasvavaan käyttöön, mutta myös maastopyöräilyn kasvuun.

Siitä, että luonto kuluisi juuri maastopyöräilyn vuoksi, on kuitenkin niukasti tutkimusaineistoa, joten huolelle maastopyöräilyn erityisen kuluttavasta vaikutuksesta ei ole löytynyt tieteellisiä perusteita.

MAASTOPYÖRÄILYN aiheuttamasta luonnon kulumisesta tulee runsaasti valituksia, kertoo ympäristösuunnittelija Hanna Seitapuro Helsingin ympäristökeskuksesta. Valituksia tulee myös siitä, että maastopyöräilyn koetaan aiheuttavan ajoittain myös vaaratilanteita kävelijöiden ja pyöräilijöiden yhteisillä poluilla.

Valituksia tulee Seitapuron mukaan tasaisesti joka paikasta Helsinkiä, mutta erityisen kuluneeksi maasto on havaittu Kallahdenharjun luonnonsuojelualueella, Hallainvuorella ja Veräjämäessä, Seitapuro kertoo.

"Usein sanotaan, että maastopyöräily ei kuluta maastoa sen enempää kuin kävelykään, mutta on alueita joilla pyöräilyn jäljet ovat selvästi näkyvissä."

"Meillä on havaittu esimerkiksi alun perin hyvin huomaamattomia, kapeita metsäpolkuja, jotka ovat pyöräilyn myötä alkaneet nopeasti levenemään. Ja nimenomaan asukkaat ovat tehneet meille tästä ilmoituksia."

Uusia polkuja kehittyy kaikkein helpoiten helppokulkuiseen maastoon, kuten jäkäläiselle kalliolle, Seitapuro kuvailee. Ne yleensä myös palautuvat jatkuvasta käytöstä kaikkein heikoimmin.

MAASTOPYÖRÄILIJÄT toki arvostavat luontoa siinä missä muutkin ulkoilijat. Siitä huolimatta reittien kehittäminen voi joskus johtaa ylilyönteihin.

"On sahattu moottorisahalla puunrunkoja sopivien reittien tieltä, katkottu oksia ja kaivettu maata ja rakennettu hyppyreitä. Tämä ei tietenkään ole sallittua", sanoo Seitapuro.

Helsingissä harkitaankin nyt erilaisia toimia, jotta maastopyöräily saataisiin keskitettyä tietyille reiteille.

Maastopyöräilylle ollaan varaamassa omia virallisia reittejä Keskuspuistossa ja luonnonsuojelualueilla.

Luonnonsuojelualueilla tämä tarkoittaa samalla, että maastopyöräily ja myös muu kulkeminen on kiellettyä muissa osissa kasvillisuuden ja eläinten suojelemisen vuoksi.

KALLAHDENHARJUN luonnonsuojelualueella Vuosaaressa ja Viikin Pornaistenniemessä otetaan vielä tätäkin järeämpiä keinoja käyttöön. Alueille pystytetään seuraavaksi aitoja, joiden toivotaan pitävän kulkijat jo olemassa olevilla reiteillä.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006524715.html

"MAASTOPYÖRÄILIJÄT toki arvostavat luontoa siinä missä muutkin ulkoilijat."
En käsitä, mitä luontoa arvostavaa siinä on, että tarvitaan joku vempain, jotta voidaan muka "nauttia luonnosta". Milloin se on mankeli, milloin vesiskootteri. Ei siinä polkupyörän selässä rimpuillessa huomaa muurahaisten polkuja, linnun laulua, lehtien havinaa, heinien keinuntaa...Mitä nämä välineurheilijat tietävät luonnosta?

Toinen asia on kännykät. Rannoille kävellessään ihmiset pälpättävät koko ajan. Eivät he huomaa ympäristöä v-n vertaa.

Ja kaupungin politiikka koskien luonnonsuojelualueita on jo ennen maastopyöräilyn suosion nousua ollut aivan selkärangatonta. Luonnonsuojelualueilta on aluskasvillisuus kadonnut jo vuosia sitten. Luonnonsuojelualueet tarvitsisivat välivuosia, jolloin niille ei pääse, nämä kaikkein tallatuimmat varsinkin. Alueilla ei ole valvontaa, joten lähes joka kerta kun olen jossain näistä käynyt, siellä on porukoita nuotioineen, jätepisteet tursuavat ja muuta masentavaa. Peli on menetetty jo ajat sitten.

[Amore]

Lupiinit aiheuttavat päänvaivaa. Suomeksi on vaikea löytää kattavaa artikkelia lupiineista, siis kasvin eri lajeista, sillä lupiini-haut täyttyvät komealupiinin hävittämiseen kehottavista artikkeleista. Pientareilla kasvavat lupiinit varmaan ovatkin komealupiineja, mutta jos sattuu näkemään lupiineja puutarhakasvatuksessa, ne voivat olla esim. kirjolupiineja, joiden siemeniä voi ostaa kaupasta. Käsittääkseni kirjolupiini ei ole altis leviämään itsestään.

Kolmea lupiinilajiketta viljellään ruokakasvina (muut ovat myrkyllisiä).
Lupiini kasvaa kaupunkiympäristössä syötäväksi viidessä päivässä, keittiömestari ja ravintoloitsija Henri Alén kertoo Twitterissä.
Kasvihuoneessa viljelty lajike, sinilupiini on jalostettu elintarvikkeisiin käytettäväksi. Viljelijältä ostettuja siemeniä voi liottaa vuorokauden ajan ja laittaa sitten esimerkiksi turpeeseen kasvamaan. Kun versot ovat kasvaneet noin viisi päivää, ne ovat juuri sopivia käyttöön. Maku on hernemäinen. Lupiinijauholla on mahdollista korvata kananmuna leivonnassa Luonnonvarakeskuksen sivuilla kerrotaan.
– Eläinten rehuissa se voisi valkuaispitoisuutensa vuoksi korvata tuontisoijaa ja siten nostaa valkuaisomavaraisuuttamme.

Viljellyssä sinilupiinissa on valkuaista melkein yhtä paljon kuin soijapavussa, mutta sinilupiinin proteiinit voivat aiheuttaa allergisia reaktioita pähkinäallergikoille.
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005832612.html

Komealupiini (Lupinus polyphyllus)
Alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis)
Lupiinien siitepölyä hyödyntävien pölyttäjien osuus on hyvin pieni ja siitepölyn sisältämä lupaniini on myrkyllistä, mikä vaikuttaa haitallisesti muun muassa kimalaisten lisääntymiseen. Lupiinin kukissa ei ole myöskään mettä, jota voisi hyödyntää esimerkiksi hunajantuotannossa. Koska lupiini ei ole myrkyllisyytensä vuoksi sovelias ravintokasvi eikä sen valtaamilla alueilla riitä ravintokasveja pölyttäjille, päiväperhosille ja muille hyönteisille, ne vähenevät alueelta. Tämä muiden kasvien syrjäytyminen sekä hyönteisten vähenemin johtaa luonnon yksipuolistumiseen.
https://puutarha.net/artikkelit/16227/villeja_lupiineja_vieraslaji_puutarha_net.htm?utm_source=VL30/23OTSvp5&utm_medium=Email&utm_campaign=VL

[Toope]

Nythän media esitti pseudouutista Golf-virran katoamisesta. Tuo oli valhe"hysteria"-uutinen.

[ROOSTER]

Afrikkalainen sikarutto uhkaa viedä meiltä possunkasvatuksen, hullunlehmän tauti vaanii nautoja, kaloille on useita vakavia tauteja liikkeellä, lintuinfluenssa uhkaa levitä myös nisäkäseläimiin ja jopa ihmisiin. Kun on useita syitä* miksi nämä eri tuotantoeläimet voivat poistua käytettävistä, niin ruokapula uhkaa. Toki on vielä lampaat, vuohet, marsut ja kaniinit jos ne jotenkin välttyisivät lintuinfluenssamutaatioilta.

Aiemmin näytti, että ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset koituvat turmioksi, nyt näyttää että tautien, tuholaisten ja myrkkyjen leviäminen välillisesti on suurempi uhka ilmastonmuutoksesta johtuen kuin tulvat, hirmumyrskyt tai kuivuuskaudet.

*

Toxicologist: "Norwegian salmon is the most toxic food in the world"

[Karikko]

"Luonto kostaa" tai ilmeisesti pyrkii vain normalisoimaan ja palauttamaan asia oikeaan suhteeseen.

Ainoa haittalaji lienee ihminen..--  Hienoa, että patoturvallisuuden vahtija on huomannut, ettei patoturvallisuus varsinaisesti ole hänen huolensa.. vaikka hän siitä virasta saakin palkkansa..

>>>

atoturvallisuusviranomaisen Kainuun ely-keskuksen vesitalousasiantuntijan Heli Nurmen mukaan Kevitsan jätealtaan patoturvallisuus ei ole vaarassa yhtiön teettämien selvitysten mukaan.

Nurmen mukaan pohjavesipäästöt eivät johdu rikastusjätteen vuotamisesta padon läpi, vaan haitta-aineet, kuten nikkeli, kulkevat pohjaveteen jätealtaan pohjasta ja padon alta suotautumalla pohjan kautta. Jätealtaan ei Nurmen mukaan pitänyt toimia näin.

– Ei tietenkään. Totta kai pohjavesi pitää suojella, mutta en nyt tähän ota kantaa, koska pohjaveden osalta toimivaltainen viranomainen on Lapin ely-keskus, sanoo patoturvallisuusviranomaisen tehtävää hoitava Nurmi.

https://yle.fi/a/74-20048867

[Hiha]

Jätealtaan ei Nurmen mukaan pitänyt toimia näin.

Toivottavasti Jäteallas on saanut edes huomautuksen käytöksestään. Mennä nyt toimimaan tavalla, jota ei haluttu.

[Karikko]

^

Suomessa vielä pienet murheet isossa maassa -maa jo halkeilee kiukuissaan eikä paremmasta ole tietoa..

>>

hdysvaltojen lounaisosissa maahan on ilmestynyt laajoja halkeamia. Syynä on mittava pohjaveden pumppaaminen.

Pohjavesi on yksi maapallon tärkeimmistä makean veden lähteistä. Siitä saadaan lähes puolet juomavedestä ja noin 40 prosenttia kasteluvedestä.

Yhdysvalloissa pohjavettä pumpataan käyttöön jo liian kovalla tahdilla, jolloin maapallo ei ehdi luonnollisesti täydentämään varantojaan, kertoo maan halkeamia tutkiva Joseph Cook Arizona Geological Surveystä Business Insiderille.

Pohjavesivarantojen tyhjentyessä pohjavesi ei enää kannattele maata, vaan se painuu kasaan ja romahtaa tehden maahan halkeamia. Syvät halkeamat voivat vahingoittaa koteja, teitä, kanavia ja patoja sekä uhata esimerkiksi karjaa ja ihmishenkiä.

Halkeamia, joista pisin on jopa 270 kilometriä, sijaitsee Arizonan, Utahin ja Kalifornian osavaltioissa.


K:n arvion mukaan 2,3 miljardia ihmistä elää maissa, jotka kärsivät jossain määrin vesipulasta. Juomaveden puutteesta kärsi vuonna 2020 kaksi miljardia ihmistä ja 3,6 miljardilla ei ollut kotona vessaa. 2,3 miljardilla ei ollut mahdollisuuksia pestä käsiään kotona, mikä johtaa tautien leviämiseen.

https://yle.fi/a/74-20050153

[Hayabusa]

^
Eiköhän nämä meidän pellet, joita poliitikoiksi kutsutaan, keksi myydä eli lahjoittaa Suomen pohjavedet kansainvälisille sijoittajille lasihelmiä vastaan.