Puhelimet - älyllä tai ilman

[Hayabusa]

Tuli ilmoitus, että työkapula vaihtuu lähiaikoina. Toivottavasti uusi on musta ja mahtuu taskuun.

[Hippi]

^
Enpä tiennyt, että tuotakin olisi pitänyt erikseen miettiä. 
Kun kaivoin ensimmäisen vähä-älyisen kännykkäni paketista, huomasin, että akussa oli virtaa jonkun verran. Räpläilin kapinetta aikani mm. talletin siihen ne vähäiset numerot, joita olin ottanut talteen edellisestä puhelimestani ja latasin pari lempipeliäni, kokeilin, miten soittaminen onnistuu ja jotain muuta pientä pengoin, jotta mitä siitä löytyy. Kun kyllästyin, pistin se lataukseen ja se siitä.

[-:)lauri]

Oli tosi kätsää laittaa tää luuri herättämään. En saanut millään herätystä pois päältä, joten siinä "minuutin" verran puhelimen kanssa ropeltaessa heräsikin jo ihan hienosti.

[Jaska]

Kuinka kauan uutta puhelinta pitää ladata ekalla kerralla? Mä luin jostain, että noi uudet akut tykkäävät jos virtataso on jossain 40% ja 80% välissä, mutta pitääkö ekalla kerralla ladata akku ihan täyteen kuten piti joskus silloin kun tuon aiemman luurini sain vai riittääkö esimerkiksi tuo 80%?

Luottaisin siihen, että tunnetun puhelimenvalmistajan puhelimen lataaminen puhelimen omalla laturilla on fiksua. Puhelin ja laturi neuvottelevat latausvirran. Jos akun lataus näyttää alle 30%, on korkea aika ryhtyä lataamaan. Jos yli 80 %, ei ole (yleensä) vielä aihetta. Sellaisia ohjeita en enää ole sattunut  näkemään, että ennen käyttöönottoa pidetään ylipitkään latauksessa. Jos asia askarruttaa, kannattaa katsoa, mitä sen puhelimen käyttöohje puhelimen käyttöönotosta sanoo.

Ladattavien paristojen lataamisesta kirjoitettu artikkeli https://www.brightexlabs.com/blog/lithium-battery-charger.php antanee kuvaa nykytavasta ajatella latauksesta. Esimerkiksi jos käy sammuttaa puhelin lataamisen ajaksi, niin häiriötön lataminen on lataamiselle hyväksi. Edellisessä Galaxyssäni kävi, että puhelin pahastui puhelimen käynnistämisestä lataamisen aikana.

Omasta Samsung Galaxy A20e luurista olen huomannut, että se näyttää lataamisen jatkuvan vielä 5-10 minuutia sen jälkeenkin, kun on alkanut näyttää 100% latausta. Lataamisen alussa ja keskellä latausta tulee lisää (pikalataus sallittuna) noin prosentti minuutissa.

[-:)lauri]

Mikä mahtaa ola fiksuin tapa ladata luuriin joku appsi? Olen HSL-matkalippujen, pankin tunnistautumispalvelun ja postin kohdalla kirjoittanut selaimeen firman osoitteen, klikannut sieltä appsin lataamista varten Google play:n nappia. Että ainakin noiden kohdalla olen ladannut todennäköisesti ihan sen virallisen appsin, enkä nettirikollisten appsia. Mutta onko siellä Google play -kaupassa jotain tietoa kustakin appsista, jonka perusteella voisi varmistua appsin luotettavuudesta?

[Hippi]

^
En minä ainakaan selaimen kautta Play -kauppaan mene, vaan ihan siitä puhelimen omasta Play -kauppa kuvakkeesta. Lisäksi sitten on Galaxy store minun puhelimessani, mutta enpä muista, olenko sieltä mitään ladannut. Pyrin siis pitämään puhelimen vain kevyellä käytöllä, enkä siihen lataa mitään maksuvälineitä tai muutakaan sellaista, jonka kanssa pitää olla tarkkana.

Eihän noissa mitään tietoa ole siitä, onko appi saastunut tai ei. Jos ylläpitäjä saa tiedon, että joku on saastuttanut jonkin apin, niin se poistetaan tai mahdollisuuksien mukaan korvataan puhtaalla versiolla. Noin olen lukenut joskus. Mutta tuo selaimen kautta kiertäminen sinällään minusta voisi olla jo riski joutua väärään paikkaan hakemaan sovellusta.

[-:)lauri]

^
Mä keksin ton selaimen kautta haun siitä kun hilljattain kehoitettiin pankkien sivuille menemistä kirjoittamalla pankin nettiosoite osoiteriville sen sijaan, että hakisi linkin googlesta, kun sinne googlen hakujen kärkipäähän on kuulemma ilmestynyt nettirikollisten "pankkisivuja". Eli että vain menemällä fiman sivuille suoraan, voi varmistua siitä, että kyseessä on se firma, jonka sivuille on halunnutkin mennä. Ajattelin, että tuskin nettirikolliset ovat ennättäneet saastuttaa pankkien, hsl:n tai postin omia sivuja.

[Hippi]

No mutta eikö sun puhelimessa ole sitä Play -kaupan appia jo valmiina, jolloin selainta ei tarvita välissä ollenkaan?

[-:)lauri]

Tietysti olen samaa mieltä että olisi fiksua olla lataamatta puhelimeen mitään appseja, varsinkaan jos liittyvät rahaan, mutta kun julkisilla matkustelussa lipun osto, postin kuljetusten tilanteesta ilmoitusten saaminen sekä verkkopankkiin kirjautuminen helpottuvat noiden appsien toimesta huomattavasti.

[-:)lauri]

No mutta eikö sun puhelimessa ole sitä Play -kaupan appia jo valmiina, jolloin selainta ei tarvita välissä ollenkaan?

Mutta kun Google playssa on pankilleni tarjolla kymmenen eri appsia? Mistä tiedän, mikä niistä on oman pankkini id-appsi ja mikä mahdollisen nettirikollisen id-appsi?

[Hippi]

^
Onpas outoa tuo!

Katsoin puhelimeni Play -kaupasta, niin minun pankkini löytyi hakutoiminolla, kun hakuun laitoin pankin lyhenteen. Se toi vain yhden apin, jossa XXXX-mobiili -niminen sovellus. Sen lisäksi kyllä tuli muutakin tauhkaa otsikon "muuta hakuun liittyvää" -alla. Sillä tuli Pivoa, pankin joku yrityssovellus, XXXX-kassa jne.

Jos haluaisin käyttää verkkopankkia puhelimella en epäröisi tuota haun tuloksena saatua käyttää.

[-:)lauri]

Minä epäröin. En olisi muuten kysynyt.

[Lenny]

No nyt rupesi kiinnostamaan. Mikä pankki? Mikä luuri? Kymmenen appia? Pankkia saattaisi kiinnostaa jo tuollainen.

Sinänsä kysymys on aika hyvä. Jos pankin web-sivun kautta tarjotaan Qr-koodi viralliseen appiin, ja sitten se vielä siellä luurin appstoressa näyttää viralliselta (paljon latauksia, uploadattu ko. pankin toimesta eikä jonkun random sovelluskehittäjän) niin sitten voi olla jo aika varma.

Esimerkki: Nordean sivujen kautta linkataan tähän Android appsiin: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.nordea.mobiletoken

Appsin sivulla näkyy, että asennuksia on yli miljoona kappaletta, ja developer on Nordea Bank Abp.

Jos joku hakkeri saisikin ladattua hetkeksi feikki appsin Google appstoreen, sillä tuskin olisi tuollaisia speksejä. Ja se lentäisi ulos appstoresta varmaan erittäin nopeasti. Tällä hetkellä siellä ei ainakaan ole muita kuin Nordean virallisia appeja, ja niitä on kymmenkunta erilaisiin tarkoituksiin.

[Xantippa]

Minä olen kaikki apsini myös ladannut suoraan puhelimesta, Samsung mullakin. Siellä on sovellus Play kauppa, josta olen suurennuslasista hakenut sovelluksen ja ladannut suoraan.

On puhelimessa pankin apsi, joka on käytössä koko ajan, kuten VR matkalla ja HSL, molempia käytän lippujen ostamiseen. Pivoon en ole innostunut, mobilepay on toiminut itselläni hyvin esim. verkkokauppaostoksissa, koska sillä pääsee iänikuisesta kortin numeroiden näpyttelystä, joka itselläni ei sitten ikinä onnistu ekalla kerralla.

On käytössä myös samsung passi, joka päästää moniin sovelluksiin sormenjäljellä sekä mobiilivarmennus tietysti.

Olen linkittänyt tosin puhelimeni kaikin mahdollisin tavoin mitä olen keksinyt koneeseen myös, eli esim whatsuppia käytän mieluummin koneelta kuin puhelimesta, koska vihaan nykypuhelimien näppiksiä, joka toinen sana on aina väärin. Enemmän kuin näppiksiä vihaan näitä ennakoivia syöttöjä. Tekstaritkin, joita tulee käytettyä nykyään vähemmän, mieluummin koneelta.

Tästä voitaneen päätellä, että jos pyörin "diginä", teen sen tilanteessa, jossa voin käyttää konetta. En ota puhelinta yleensä edes mukaan kodin ulkopuolelle. Alkaisin ihmetellä jo, mitä teen koko kapineella, ellei olisi muutamaa läheistä, joiden kanssa soittelen säännöllisesti.

Ja tietysti ne muutamat, harvinaiset kerrat, esim matkalla tai muuta, kun en viitsi konetta raahata.

T: Xante

[-:)lauri]

En olisi muuten kysynyt mutta kun luotan yhtä paljon Googlen Play-kauppaan kuin Googlen nettihakuihin. Jollain kikkailulla rikolliset saivat hiljattain "troijalaisensa" hakutulosten kärkeen Googlen hakutuloksiin netissä ja jos ensimmäinen 10-miljoonaa ihmistä erehtyy lataamaan hakkerin sovelluksen ennen kuin vuorokauden päästä selviää, että nettilinkki johtaa hakkerin sivuille, niin se on aika laiha lohtu tuolle 10 miljoonalle, vaikka viallinen sitältö vuorokauden kuluttua poistettaisiinkin hakutuloksista.