Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Työpaikkakiusaaminen

Aloittaja kertsi, maaliskuu 23, 2020, 10:43:38

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

kertsi

Jostain syystä tämän seuraavan Iltalehden jutun lukeminen ilahdutti: yksi ihminen on saanut hyvitystä vuosikausia jatkuneesta työpaikkakiusaamisesta, ja yksi kiusaaja on saanut rangaistuksen.

Pomo haukkui ja kiusasi 15 vuotta - Lea Heikkilä sai entiseltä pomoltaan jättikorvaukset vuosien piinasta (Iltalehti)
Kyse on elämästä ja terveydestä
Lea Heikkilän kiusaaminen päätyi lopulta poliisin kautta syyttäjälle.


En muista itseäni kiusatun, ainakaan kovin rankasti, mutta kummisetääni aikoinaan kiusattiin rankasti vuosikausia. Ison perheen isänä ja pienellä paikkakunnalla asuvana hän ei kokenut voivansa irtisanoutua. Kiusaaminen lähes tuhosi hänen elämänsä. Onneksi pystyi sitten lopulta repäisemään itsensä irti työpaikastaan ja muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

Tuo Iltalehden jutun pomo möi sitten firmansa. Toivottavasti ei enää koskaan toimi ihmisten esimiehenä (tai toimi eläintenkään kanssa).

Onkohan koskaan laskettu, millaisia kansantaloudellisia tappioita kiusaamisesta aiheutuu?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

Joskus vuosia sitten <2007 kun työskentelin isossa (tuhansien työntekijöiden) yrityksessä, kuulin, että siellä esiintyisi varsin reippaasti seksuaalista häirintää. Lähinnä tästä puhuttiin tiimin kesken firman pikkujouluissa, joissa tiimimme naispuoliset jäsenet pelkäsivät liikkua pikkujouluissa ilman tiimimme miespuolisten jäsenten seuraa, sillä mikään muu ei estänyt häirintää yrityksen ongelmatapausten taholta. Se oli varsin murheellista aikaa se. Meto olisi voinut tulla jo vuosia sitten.

Sen jälkeen tein hommia enemmän tai vähemmän freelancerina ja nyt muutama vuosi sitten tulin nykyiseen, ehkä reilun sadan hengen kokoiseen työpaikkaani. Nykyisessä työpaikassani tehdään tyytyväisyysmittaus puolivuosittain. Tulosten perusteella esimiehet ja vertaiset ovat saaneet kaikilta työntekijöiltä ainakin vielä sen verran hyvät arvosanat, että olettaisin, ettei meillä esiinny minkään sortin kiusaamista.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 23, 2020, 10:43:38
Jostain syystä tämän seuraavan Iltalehden jutun lukeminen ilahdutti: yksi ihminen on saanut hyvitystä vuosikausia jatkuneesta työpaikkakiusaamisesta, ja yksi kiusaaja on saanut rangaistuksen.

Pomo haukkui ja kiusasi 15 vuotta - Lea Heikkilä sai entiseltä pomoltaan jättikorvaukset vuosien piinasta (Iltalehti)
Kyse on elämästä ja terveydestä
Lea Heikkilän kiusaaminen päätyi lopulta poliisin kautta syyttäjälle.


En muista itseäni kiusatun, ainakaan kovin rankasti, mutta kummisetääni aikoinaan kiusattiin rankasti vuosikausia. Ison perheen isänä ja pienellä paikkakunnalla asuvana hän ei kokenut voivansa irtisanoutua. Kiusaaminen lähes tuhosi hänen elämänsä. Onneksi pystyi sitten lopulta repäisemään itsensä irti työpaikastaan ja muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

Tuo Iltalehden jutun pomo möi sitten firmansa. Toivottavasti ei enää koskaan toimi ihmisten esimiehenä (tai toimi eläintenkään kanssa).

Onkohan koskaan laskettu, millaisia kansantaloudellisia tappioita kiusaamisesta aiheutuu?
Itselläni on hieman kokemuksia tuosta vähättelystä/vittuilusta, kun ei uusi henkilö sitten osaakaan heti kaikkia hommia. Paskamainen kokemus, kun ei oikein uskalla esimiehellekään heti valittaa, ettei saisi huonoa mainetta. Itselläni on hyvä/paha tapa kyllä vastata veetuiluun suoraan ja päin naamaa. En muuten ole ylennyt johtajahommiin!  :P

Norma Bates

Kauhean paljoa en ole työpaikkakiusaamisistani (yhden uskovaisen muijan suorittamaan seksuaalisluontoista lähentelyä lukuunottamatta) käsitellyt netissä sen koommin kun "eräällä foorumilla" parikin ihmistä alkoi vänkyttämään asiasta siihen malliin että oma vikani että tulin kiusatuksi. Sittemmin kun olen noita kahta ihmistä, naista ja miestä, miettinyt, niin selvästikin tunnistivat itsensä kertomuksistani. Nimittäin samantyyppisiksi ihmisiksi kuin ne jotka olivat minua duunissa kiusanneet. Sitä minä olen sittemmin ihmetellyt että onko olemassa joku Anonyymit Kiusaajat Ry joka aina pitää omiensa puolta. Ei tietenkään ole, mutta kai sananlaskussa "ei korppi korpin silmää noki" on jotain perää. Joko kiusaajat ovat automaattisesti puolustelemassa muita kiusaajia vaikkei heillä ole mitään tekemistä näiden kanssa todellisessa elämässä, tai sitten kiusaajat eivät edes miellä kiusaajia kiusaajiksi, koska ovat niin totaalisen erilaisia luonteeltaan kuin marisevat kiusatut, että eivät osaa asettua näiden asemaan. Sitten tällaiset potentiaaliset kiusaajat asettuvat automaattisesti kuulopuheena kuulemansa stoorin kiusaajapersoonan asemaan, eivätkä näe tämä toiminnassa mitään ihmeellistä tai arvosteltavaa.

Tällainen klikkiytyminen on suurin ongelma kiusatuille. Jotenkin heidän pitäisi onnistua iskemään kiila väliin sihen että samanhenkiset liittoutuvat keskenään ja saavat näin annettua vaikutelman että eihän heidän toiminnassaan ole mitään vikaa, koska toimijia on näin paljon. (Muistettakoon: "miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, paska on hyvää".) Sitten kun asiassa on aina mukana näitä kiusaantuneita "sivullisia" jotka eivät halua ottaa kantaa mihinkään asiaan ettei heitä vaan sekoitettaisi mihinkään ikävään... Ja myöskin on näitä naivisteja jotka ovat kirkkain silmin uskomassa heti kaiken mitä kiusaaja keksii väittää, varsinkin jos tämä kääntää asiat niin päin että kiusatussa itsessään on jotain vikaa, tai mukamas että että tässä nyt kaksi samalla tasolla olevaan yksilöä vaan riitelee. Se että toinen on kiusaaja ja toinen kiusattu käy aina ilmi siitä että ei olla samalla tasolla. Toinen on siinä asemassa että hän pystyy painamaan päälle, ja toinen siinä asemassa ettei hän pysty oikeasti tasa-arvoisesti antamaan takaisin. Olkoon kyse sitten hierarkiasta tai vaikka vaan luonne-erosta, niin tilanne nyt kumminkin on se että se ei ole tasa-arvoinen.

Ei tarvitse olla kuin kiltti ja haluton kiistelemään, niin silläkin on jo silannut itselleen tien helvettiin. Asiassa auttaa vielä paska itsetunto ja kuvitelma että on niin viallinen yksilö että toisilla on oikeastaan oikeuskin vähän ronkkia ja nokkia tuon tuostakin.