Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vaalivuosi 2019 (Eduskunta, EU, maakunta..)

Aloittaja MrKAT, tammikuu 02, 2019, 23:52:54

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 6 Vieraat katselee tätä aihetta.

Renttu

Helsingissä äänestäville muistutuksena, että jos aiot äänestää piraatteja, äänesi menee samalla feministipuolueelle. Ovat vaaliliitossa. Se on noloa, sillä arvonsahan ovat käytännössä aivan erilaiset, jopa päivastaiset.

Feministipuolueen ehdokas sulkisi suositun Ylilauta-keskustelupalstan – "Vihayhteisöt menevät säppiin" (Suomen uutiset).

Että tämmöistä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 10, 2019, 20:21:53
Helsingissä äänestäville muistutuksena, että jos aiot äänestää piraatteja, äänesi menee samalla feministipuolueelle. Ovat vaaliliitossa. Se on noloa, sillä arvonsahan ovat käytännössä aivan erilaiset, jopa päivastaiset.

Feministipuolueen ehdokas sulkisi suositun Ylilauta-keskustelupalstan – "Vihayhteisöt menevät säppiin" (Suomen uutiset).

Että tämmöistä.
Tuollaisilla puolueilla on joskus hyviä ideoita, yksittäisissä asioissa. Sitten loput on hörhöilyä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 10, 2019, 20:13:42
Lainaus käyttäjältä: urogallus - maaliskuu 09, 2019, 19:01:36
Tämä on kyllä osaksi nuorempien ikäpolvien syytä. Äänestysprosentit ovat korkeimmillaan suurten ikäluokkien ja heitä hiukan nuorempien joukossa, ja kun tämä yhdistetään heidän vielä toistaiseksi huomattavaan lukumääräänsä, niin tulos on selvä.


Koulutus korreloi positiivisesti äänestysaktiivisuuden kanssa. Viime eduskuntavaaleissa 55-69- vuotiaiden korkeakoulutettujen äänestysprosentti oli 92. Saman ikäisten perusasteen koulutuksen saaneiden äänestysprosentti oli 69-70, samaa luokkaa 18-24-vuotiaiden korkeakoulutettujen kanssa. Matalin prosentti oli 25-34- vuotiaiden perusasteen koulutuksen saaneilla, 30-31%.


https://www.vaalitutkimus.fi/fi/aanestysaktiivisuus/aanestysprosentit_ryhmittain.html
Totta. Suuret ikäluokat pesevät nuoret aikuiset sekä lukumäärässä, että äänestysaktiivisuudessa.
Ehkä vanhemmat ihmiset ovat kypsempiä, eivätkä yhtä alttiita propagandalle?
https://www.verkkouutiset.fi/ilmastohysteria-on-uhka-jarjenkaytolle/

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 10, 2019, 20:21:53
Helsingissä äänestäville muistutuksena, että jos aiot äänestää piraatteja, äänesi menee samalla feministipuolueelle. Ovat vaaliliitossa. Se on noloa, sillä arvonsahan ovat käytännössä aivan erilaiset, jopa päivastaiset.

Feministipuolueen ehdokas sulkisi suositun Ylilauta-keskustelupalstan – "Vihayhteisöt menevät säppiin" (Suomen uutiset).

Että tämmöistä.

Perustaisikohan joku sovinistipuolueen, Ekisetä?
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Hayabusa

Tänään ehtinyt hieman tutkailla ehdokkaita ja puolueita. Pari puoluetta lisää pääsi ehdottomasti ei -listalle.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Kopek

Kun kansanedustaja ei enää asetu ehdolle eduskuntavaaleissa, hän ei yleensä tee siitä numeroa. Hän vain ei enää lähde ehdokkaaksi. Jos tiedotusvälineet kysyvät, hän vastaa sen, mitä pitää, eikä siinä sen kummempaa.

Soini on toista maata. Kun hän ei enää lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi, hän teki asiasta mediaspektaakkelin ja uutisten pääaiheen. Hän panttasi tietoa viime hetkeen ja oikein lietsoi ihmisten kiinnostusta.

Halusiko Soini vain paistatella vielä kerran julkisuuden valokeilassa, koska se on niin mukavaa, vai onko hänellä jokin taka-ajatus. Tarvitseeko hän julkisuutta esimerkiksi EU-vaalien ehdokkuutta ajatellen. Julkisuudessa on spekuloitu sillä, että Sinisten listalta Soinilla ei ole mahdollisuuksia EU-parlamenttiin. Entä jos Soini odottaa, että Siniset romahtavat eduskuntavaaleissa ja lähtee sen jälkeen jonkun muun puolueen tai liittoutuman ehdokkaaksi.

Laika

#201
Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 08, 2019, 19:51:21
Lainaus käyttäjältä: Laika - maaliskuu 08, 2019, 14:42:11
Sitä minä en käsitä, miksi ex-pääministerimme puhuu soten kustannusongelmista, kun ainakin terveydenhuoltojärjestelmämme ongelmat ovat aivan toisaalla kuin sen korkeissa kustannuksissa.
Ahaa. Kertoisitko tästä hieman lisää? Miten niin terveydenhuoltojärjestelmämme ongelmat ovat aivan toisaalla, kuin sen korkeissa kustannuksissa?

Jos jonkun mielestä Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on taloudellisesti kestämätön, niin näyttäisi ne luvut, ja antaisi jonkin vertailukohdan kestävästä terveydenhuollon mallista. Mieluiten tietysti sellaisen, joka muistuttaisi Sipilän hallituksen mallia.

Koska hallituksemme ajelee kaksilla rattailla -palveluiden laadulla ja kustannuksilla- niin pitäisi varmaan tarkentaa minun tarkoittavan terveydenhuoltomme kustannustasoa. En kai nyt viestinnässäni kehtaisi vasta eronneen hallituksemme tasolle laskeutua. Entä jos palveluiden laadulla ja hinnalla onkin keskinäinen suora riippuvuus? Kuka olisi ajatellut.

Youtubestakin on näköjään poistettu video, jossa kerrottiin, millaista arki olisi ollut Sipilän sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisessä Suomessa vuonna 2050. Alan epäillä sitä pilailuvideoksi, tosin päättyvän vaalikauden soteuudistus oli muutenkin silkkaa pilaa sisällöltään, joten se kävisi järkeen.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Renttu

Lainaus käyttäjältä: Laika - maaliskuu 11, 2019, 07:59:29
Jos jonkun mielestä Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on taloudellisesti kestämätön, niin näyttäisi ne luvut, ja antaisi jonkin vertailukohdan kestävästä terveydenhuollon mallista. Mieluiten tietysti sellaisen, joka muistuttaisi Sipilän hallituksen mallia.

Koska hallituksemme ajelee kaksilla rattailla -palveluiden laadulla ja kustannuksilla- niin pitäisi varmaan tarkentaa minun tarkoittavan terveydenhuoltomme kustannustasoa. En kai nyt viestinnässäni kehtaisi vasta eronneen hallituksemme tasolle laskeutua. Entä jos palveluiden laadulla ja hinnalla onkin keskinäinen suora riippuvuus? Kuka olisi ajatellut.

Youtubestakin on näköjään poistettu video, jossa kerrottiin, millaista arki olisi ollut Sipilän sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisessä Suomessa vuonna 2050. Alan epäillä sitä pilailuvideoksi, tosin päättyvän vaalikauden soteuudistus oli muutenkin silkkaa pilaa sisällöltään, joten se kävisi järkeen.
Et siis pystynyt vastaamaan omaan huutoosi siitä, että ongelmat olisivat muka aivan muualla, kuin järjestelmän kustannuksissa.

Olet kyllä nähnytkin jo niitä lukuja, mutta pitänee selventää ja kerrata, koska et ole osannut tehdä tarvittavaa johtopäätöstä:

1. Kustannustehokkuus ei kerro mitään siitä, paljonko systeemin kokonaiskustannukset ovat. Järjestelmä voi siis olla vaikka miten kallis, mutta silti kustannustehokas.

2. Vuosi 2050? Miten olisi vuosi 2030 (taloustaito.fi), eli vain 10 vuotta?

"Vuonna 2032 huoltosuhde ylittää 70 prosentin rajan ja säilyy melko vakaasti näissä lukemissa aina 2040-luvun lopulle. Huoltosuhde alkaa kuitenkin jälleen kasvaa ripeästi 2050-luvulla, ja ennusteen viimeisenä vuonna 2065 sen arvioidaan olevan jo 77,0 prosenttia.

Yli 65-vuotiaiden lukumäärä (noin 1,2 miljoonaa vuonna 2018) tulee kasvamaan Suomessa vuoteen 2065 mennessä noin 550 000 henkilöllä".


3. Sotemenot ovat kasvaneet ainakin viimeiset 10 vuotta 2,4% vuodessa! (thl.fi). Kustannukset ovat nousseet rajummin, kuin esimerkiksi rakennusalalla. Nimimerkki Brutto osannee tarvittaessa kertoa siitä, millainen hintakehitys rakennusmateriaaleissa on tapahtunut 2000-luvun alusta alkaen. Terveysbisneksessä nousu on ollut vieläkin kovempi: laitteet, softat, lääkkeiden hinnat, perustarvikkeet kuten siteet, hygieniatuotteet, mitä hyvänsä. Kaikki maksaa nyt paljon enemmän, kuin ei vielä niin kovin kauan sitten.

4. Soten viivästyminenkin maksaa julmetusti, koko ajan. Se maksaa myös yritysten konkursseina ja kuntien välttämättömien investointien lykkäyksinä kun ei olla voitu olla varmoja, mitä tapahtuu. Epävarmuuden ja välttämättömyyksien muodostamien kiireiden keskellä tehdään myös huonoja päätöksiä ja sopimuksia (yle.fi).

5. Vaalit tässä yhtälössä näkyvät siten, että näytelmässä kritisoijia riittää, vaikka todellisuudessa esim. demareiden malli ei keskeisiltä osin poikkea hallituksen esittämästä (hs.fi), ja sotetyötä jatketaan joka tapauksessa nyt laadittujen laskelmien ja yleisten suuntaviivojen pohjalta - ihan sama, keitä siellä tulevassa hallituksessa on.

6. Jos haluat vielä lisää dataa ja faktaa, niin tässä on Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisin toimialaraportti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta (Pdf).

Vieläkö rohkenet runoilla, että ongelmat olisivat ihan muualla, kuin kustannuksissa?

Laika

#203
Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat kyllä kasvaneet rajusti, mutta

A) se on johtunut palveluiden yksityistämisestä, kun terveydenhuollon julkisesta tarjoamisesta on määrätietoisesti luovuttu (vastahan terveysyritykset ärähtivät ministerille, että muutos täytyy saada läpi -mistä luulet sen kertovan? Niiden altruismista hoitaa sairaita?) ja

B) Suomen julkisen terveydenhuollon kustannuksissa bkt:sta yleiseurooppalaiseen tasoon nähden ei ole mitään poikkeuksellista, ei ainakaan ollut ennen nyt päättynyttä vaalikautta. Toisin sanoen prosenttimuutoksista puhuttaessa pitää ottaa huomioon kustannusten lähtötaso.

Mitä 'sote-uudistuksen kaatumisen kustannuksiin' tulee, ne ovat täysin itse aiheutettuja. Hallitushan teki strategisen päätöksen ryhtyä ajamaan alas suomalaista julkista terveydenhuoltoa sen sijaan, että se korjaisi järjestelmän epäkohtia parantamalla palveluiden saatavuutta. Nyt on neljä vuotta keskitytty siihen, miten rahaa jaettaisiin julkisesta kirstusta yksityisille firmoille, eikä varsinaisiin epäkohtiin kuten terveyskeskusten jonotukseen olla puututtu mitenkään. Vähän sama kuin kriisiyttäisit järjestelmän uhkaamalla laittaa sen lihoiksi, ja sitten valittaisit järjestelmän olevan kriisissä. Niin kai -mutta mitä tekemistä sillä on julkisten palveluiden kustannustason kanssa? Sitä on -tietysti- verrattava lankeaviin kustannuksiin, jotka syntyvät vastaavasta yksityiseen tarjontaan perustuvasta, valtion kustantamasta järjestelmästä. Mihin muuhun? Johonkin noita prosenttejakin on verrattava.

Hämäräksi jää, mitä tekemistä Suomen huoltosuhteella edes on sen kanssa, pitääkö julkiset palvelut muuttaa markkinaperusteisiksi yksityisiksi palveluiksi terveydenhuollon puolella vai ei. Ja muuten -missä vaiheessa todistustaakka kääntyi niin päin, että julkisten palveluiden kustannustehokkuus kuuluu niiden todistettavaksi, jotka haluaisivat terveydenhuollon tuotettavaksi julkisena palveluna?

Kai nyt sentään ymmärsit, mistä oli puhe? Miten vaikkapa keikkalääkärijärjestelmä (jonka uskaltaisin väittää olevan varsin kallis keikkalääkärien palkkiot huomioon ottaen) korjaa Suomen huoltosuhdetta?
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

safiiri

Terveydenhoidon kustannukset ovat muuten nousseet myös siksi, että nykyään osataan tehdä monenmoista uusien kalliiden laitteiden, hoitojen ja lääkkeiden avulla siten, että myös saamme parempaa terveyttä ja sairauksia pystytään hoitamaan. Mm. ihmisten elinikä on pidentynyt. On aika epärealistista odottaa, että tuo ei maksaisi yhtään enempää. Yleensä kuitenkin kai ajatellaan, että tulokset ovat panosten arvoisia. Jos hoitohenkilökunnan palkat paranevat, käytetään uusia (ja kalliimpia) hoitokeinoja sekä hoidetaan entistä suurempaa vanhojen ihmisten joukkoa, on selvää, että kustannukset kohoavat. On kuitenkin syytä mainita se, ettei meidän terveydehuoltojärjestelmämme ole muiden maiden systeemeihin verrattuna mitenkään erityisen kallis. KOska vertailussa pärjäämme varsin hyvin, on kyllä syytä kysyä, miten todennäköistä on, että keksimme uudistuksia, joilla saamme sekä hyviä tuloksia, laajan kattavuuden ja hyvän palvelutason, mutta selvästi halvemmalla hinnalla kuin missään muualla maailmassa kukaan on onnistunut. Onko tällainen uudistus kovinkaan todennäköinen? Saa ihan tosissaan joku olla innovatiivinen, jos tuo on tavoitteena. Kustannusten laskeminen alentamalla palvelutasoa ja / tai hoitotulosodotuksia onkin sitten hieman helpompi nakki. Kuinka moni sitten tähän on valmis...

Laika

#205
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 11, 2019, 17:13:13KOska vertailussa pärjäämme varsin hyvin, on kyllä syytä kysyä, miten todennäköistä on, että keksimme uudistuksia, joilla saamme sekä hyviä tuloksia, laajan kattavuuden ja hyvän palvelutason, mutta selvästi halvemmalla hinnalla kuin missään muualla maailmassa kukaan on onnistunut.

Tätä minäkin ihmettelen. Henkilökohtaisesti uskon että Suomessa voitaisiin kyllä luopua koko kuntiin perustuvasta hallintojärjestelmästä keventämällä se maakuntatasoiseksi ja luopumalla kuntatason hallintoportaasta. Huvittavaa tai ei, niin siinä mielessä kannatan maakuntamallia. Mutta jonkun pitäisi kehdata sanoa, että sen hintana on luopuminen kahdestasadasta kunnasta  ja niiden itsehallinnosta väestöltään Pietarin kaupunkia pienemmässä maassa. Emme voi tosissamme lähteä siitä, että tällaisia väliportaita luodaan lisää entisten päälle.

Itse terveydenhuoltoakin voitaisiin parantaa julkisella puolella, vaan sehän ei ole hallitustemme prioriteetteihin viime vuosina kuulunut. Sitä en tiedä, kuuluuko se demarienkaan prioriteetteihin, ehkä ei. Vaan minä äänestänkin partakommareita, se kun taitaa olla viimeinen linnake suojella valtion omistuksia näiltä haaskalinnuilta.

Ps. sote-asia nousi teemaksi vasta viime vaalien jälkeen. Vaaleissa puhuttiin vielä kestävyysvajeesta ja budjettitasapainosta, ja heti vaalien jälkeen ryhdyttiinkin puhumaan terveydenhuollon yksityistämisestä kuin nurkan takaa. Ei minulle ainakaan vaalien aikana selvinnyt, että tällainen julkisten palveluiden ulkoistamista edellyttävä ohjelma oli jo pöydällä.

Nyt Mehiläinen pelkää häviävänsä kevään vaalit.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Renttu

#206
Laika,

Eihän tässä voi, kuin nauraa! Juttua tulee kuin ei mitään, mutta mitään et pysty uskottavasti ja faktoilla perustelemaan. Naurattaa senkin vuoksi, että minä en vain mielipiteile tai mutuile, vaan tiedän faktana, että et löydä tästä maasta yhtäkään alan asiantuntijaa, jonka mielestä järjestelmä kestäisi vanhalla mallilla. Emme ole kansana lisääntyneet riittävästi, kustannukset ovat nousseet liian rajusti (Eikä se koske kotimaisia yrityksiä, vaan ihan kansainvälisiä lääketehtaita ja laitevalmistajia), ja väestömme ikääntyy kiihtyvään tahtiin.

Sait asiasta kerralla enemmän virallista tietoa kuin olisit itse pystynyt edes löytämään. Mutuile nyt mitä lystäät, minä puhuin aiheesta viimeksi viime viikolla Suomen parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Kun niin hyvin tiedät mistä kirjoitat, osaat varmaan helposti kertoa, mitä alaa nämä asiantuntijat edustavat?

Et taida todellisuudessa tietää sitäkään?


Toope

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - maaliskuu 10, 2019, 21:24:12
Tänään ehtinyt hieman tutkailla ehdokkaita ja puolueita. Pari puoluetta lisää pääsi ehdottomasti ei -listalle.
Minulla noita on jo puoli tusinaa.

Toope

#209
Tottakai Suomen terveydenhuoltokustannukset toistaiseksi kasvavat, koska väestö vanhenee. Mutta tuo asia on välttämätöntä kehitystä. Syntyvyyden täytyy olla pientä, koska maapallolla on jo liikaa ihmisiä. Vanhusten määrä lisääntyy, koska ihmisten elinikä nousee, yli 80-vuoden iän. Nuo ovat vaan asioita, joihin tulee yhteiskunnan sopeutua. Lisääntyvä syntyvyys/siirtolaisuus eivät ratkaise asiaa, koska väestönmäärän ei enää saa antaa kasvaa. Yhteiskunnan on vain sopeuduttava väistämättömään tilanteeseen, jossa väestö ei kasva. Jonain päivänä näin vaan on pakko tehdä, koska väestönkasvu on pysäytettävä.

Meidän täytyy sopeutua tilanteeseen, jossa vanhusten määrä on suuri ja nuorten ikäluokkien määrä vain samanvertainen. = Yhteiskunnan väestöpyramidista syntyy tolppa, jossa eri väestöikäluokat ovat suurin piirtein samankokoisia, tuo on tasaisen kehityksen yhteiskuntaa.

EI ole mitään rappiota, voi olla hyvän yhteiskunnan väestökehitystä, sellaisen, jossa väestö ei enää kasva. Se on tervettä kehitystä.
Toki ei olisi mitenkään haitallista, että tietyissä maissa väestömäärä vähenisikin, vaikka sellainen kehitys onkin poliittinen ongelma.