Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vaalivuosi 2019 (Eduskunta, EU, maakunta..)

Aloittaja MrKAT, tammikuu 02, 2019, 23:52:54

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 6 Vieraat katselee tätä aihetta.

Topi

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 11, 2019, 10:43:41
3. Sotemenot ovat kasvaneet ainakin viimeiset 10 vuotta 2,4% vuodessa! (thl.fi). Kustannukset ovat nousseet rajummin, kuin esimerkiksi rakennusalalla. Nimimerkki Brutto osannee tarvittaessa kertoa siitä, millainen hintakehitys rakennusmateriaaleissa on tapahtunut 2000-luvun alusta alkaen. Terveysbisneksessä nousu on ollut vieläkin kovempi: laitteet, softat, lääkkeiden hinnat, perustarvikkeet kuten siteet, hygieniatuotteet, mitä hyvänsä. Kaikki maksaa nyt paljon enemmän, kuin ei vielä niin kovin kauan sitten.

Eikö toisaalta se, että terveydenhuoltoa ja siihen liittyviä palveluita yksityistetään, juuri vauhdita tällaista kehitystä? Tuskin yksityistäminen mikään automaattisesti paska ratkaisu on, mutta eikö valtion toisaalta pitäisi huoltosuhteen heikkenemisenkin takia aktiivisesti pyrkiä suitsimaan hintakehitystä terveydenhuollon perustarvikkeiden osalta?

Vai onko se että kaikki maksaa nyt paljon enemmän kuin ei niin kovin kauan sitten vain sellainen perustason realiteetti, jolle ei oikeastaan voi tehdä mitään?

Kun katselin THL:n raporttia terveydenhuollon kustannuksista, siinä sanottiin että menojen kasvu on ollut "maltillista". Mutta jos katsoo useamman vuoden jaksolla taaksepäin, onhan se kasvu vuoden 2000 tasosta ollut todella merkittävää. Oikeastaan siinä huomio kiinnittyy siihen, että kasvu on ollut paljon voimakkaampaa aivan tietyissä kategorioissa. Voimakkaasti ovat kasvaneet sairausvakuutuksen korvaamat avohoidon reseptilääkkeiden aiheuttamat menot. Yllättäen muutoin ne lääkkeiden kustannukset eivät sitten olekaan nousseet läheskään samaan tahtiin. Ikääntyvien laitoshoidon kustannukset ovat tasaisesti laskeneet, ja samaan aikaan kategorian "ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuorokautisen hoidon sisältävät asumispalvelut" kustannukset ovat nousseet vajaasta 500 miljoonasta yli kahteen miljardiin euroon. Totta kai ikääntyneiden määrä koko ajan kasvaa, palveluasuminen on kallista ja niin pois päin, mutta jos tässä tosissaan halutaan olla kustannustehokkaita ja järkeviä, kun asia on kuitenkin pakko jollain tavalla hoitaa, eikö olisi perusteltua katsoa ihan tarkkaan sitäkin, missä ja miksi ne menot nousevat niin rajusti? Jos katsotaan että se on pakko hyväksyä ja perusteltua, niin sitten se on niin. Mutta oikeasti valtiolla ja yhteiskunnalla olisi tässä paljon yksilöitä enemmän valtaa käsittääkseni myös vaikuttaa hintakehitykseen ja tarvittaessa hillitä sitä pakolla. Tietenkin siihen pitäisi olla aika vahvat perusteet, mutta en näe, miksi se ei periaatteessa voisi olla mahdollista ja jopa joissain kohdin perusteltua.

Renttu

#211
Lainaus käyttäjältä: Topi - maaliskuu 11, 2019, 22:35:19
Eikö toisaalta se, että terveydenhuoltoa ja siihen liittyviä palveluita yksityistetään, juuri vauhdita tällaista kehitystä? Tuskin yksityistäminen mikään automaattisesti paska ratkaisu on, mutta eikö valtion toisaalta pitäisi huoltosuhteen heikkenemisenkin takia aktiivisesti pyrkiä suitsimaan hintakehitystä terveydenhuollon perustarvikkeiden osalta?

Vai onko se että kaikki maksaa nyt paljon enemmän kuin ei niin kovin kauan sitten vain sellainen perustason realiteetti, jolle ei oikeastaan voi tehdä mitään?
Se, miten yksityinen sektori ahneuksissaan hommat ryssii on asia erikseen. Kunnilla säilyy laissa määrätty järjestämisvastuu, mikä tarjoaa yksityiselle sektorille mahdollisuuden venkoilla. Kun kerran haetaan jenkkityylistä kermankuorintaa, niin minusta vastuiden ja sanktioiden kuuluisi olla myös sitä mukaa. Nyt härskisti valvontaa ja perushoitoa laiminlyöneitä paikallisten palvelutalojen johtajia voisi vaatia miljoonakorvauksiin ja 100 vuoden vankilatuomioita, kun se jenkkitouhu on kerran niin hienoa. Tänne haluttiin sama rahantekomalli, mutta näköjään ilman näitä vastaavia sanktioita.

Yleiselle hintojen nousulle voidaan saman verran, kun rakennusalalla. Eli ei oikein mitään. Yövartijavaltion kannattajien ideologiaan ei valtion harjoittama hintojen kontrollointi kuulu, eikä kansainvälinen kehitys (Globalisaatio) tue sellaista muutenkaan.

Sipilä ehti puhua lyhyessä eropuheessaan paljon soopaa, mutta kustannusten nousu ei sitä ollut. Sen sijaan Soten EU:n kontolle lykkääminen oli täyttä bullshittiä. Sote-asiat ovat juuri niitä asioita, joissa EU on jättänyt jäsenmailleen vapaat kädet. Sen sijaan maakuntahallintohanke on enemmänkin EU-lähtöistä, kuin kotimaan poliitikkojen puheista voisi ymmärtää. Vaikka maakuntamalli on ollut Keskustan märkä uni jo vuosikymmeniä, hankkeella on tekemistä sen kanssa, että EU:n jäsenmaiden hallintorakenteita yhdenmukaistetaan.

Sinänsä hyvä, että tämä kahden kauppa (Kokoomuksen ja Keskustan sulle mulle -politiikka) saatiin torpattua, mutta homma jatkuu joka tapauksessa vanhojen suunnitelmien avulla. Ja kansahan tämän kaiken maksaa.

Jokainen voi pohtia, tuleeko terveydenhoito myös pitemmällä aikavälillä kalliimmaksi yksityisten hoitamana, vaiko julkisen sektorin hoitamana. Itse olen sitä mieltä, että yksityinen sektori tulee kalliimmaksi. Kuten tunnettua, valtion leipä on pitkä mutta kapea - henkilöstön palkkojen nostaminen ei suju aivan samalla tavalla, kuin yksityisellä sektorilla. Vähän veikkaan kyllä, että palkat tulevat jossain vaiheessa halpuutetuiksi - hoidettavia on niin paljon, että ei kummallakaan sektorilla ole varaa kovapalkkaisiin hoitsuihin.

Renttu

#212
Vuonna 2017 sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat keskimäärin 3235 euroa per suomalainen. Erikoissairaanhoito on kaikkein kalleinta, ja sen osuus tuosta summasta on 38%. Erikoissairaanhoitoa tarvitaan yhä enemmän, kun väestökin ikääntyy. Samaan aikaan ei synny enää niin paljon uusia veronmaksajia, että tätäkään lystiä voitaisiin tasalaatuisena rahoittaa. Alituiseen hupeneva porukka meitä työssäkäyviä maksaa kaikkien muidenkin elämiset. Vanhempien eläkkeisiin menee jo nyt 1/4 palkasta, ja kun oma sukupolveni pääsee eläkkeelle ehkä 10 vuotta vanhempina kuin nyt eläkkeelle päässeet, ei meidän eläkkeille löydy samalla tavalla maksajia. Että vitun hienoa hyvinvointia vaan itse kullekin säädylle.

Lisäys: Jo nyt on niin, että 20% palveluiden käyttäjistä käyttää 80% kaikista palveluista. Antakaa tämänkin ajatuksen upota.

Laika

#213
Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 11, 2019, 18:59:00Emme ole kansana lisääntyneet riittävästi

Sama mylly pyörii tyhjää. Vastataan nyt tähän, jos olenkin näkemykseni tainnut aiemmilla foorumeilla ilmaista. Väestökehitystä ei pidä poikkileikata ajasta erilleen, niin kuin keskustelussa alinomaan tehdään. Oletko ikinä hetkeäkään ajatellut, että suurista ikäluokista johtuvan huoltosuhteen paikkaaminen syntyvyyttä lisäämällä on kuin vetäisi mattoa hiekkakasan päällä: osa jää varmaan maton alle piiloon, mutta aina paljastuu lisää sieltä, mistä matto vedettiin, siis syntyneiden päästä. Korkeintaan voitaisiin puhua väestön tasapainoisesta kehityksestä, mutta mistähän olet vetänyt sen täysin mielivaltaisen käsityksen, jonka mukaan Suomessa pitää asua vähintään kuusi miljoonaa ihmistä ja heidän täytyy olla geneettisesti kanta-isiemme jälkeläisiä, jotta yhteiskunta pysyy pystyssä? Lukiko niin perussuomalaisten vaaliohjelmassa?

Otan sen annettuna, että alhaisen syntyvyyden oloissa väestöpullistuma johtaa vanhus- ja terveydenhuoltopalveluiden kasvaneeseen tarpeeseen. Se on hinta, joka väestöpullistumasta seuraa, ja se ei takuulla ole mitenkään suomalaisten kansallinen ongelma, vaan koskee kaikkia pitkälle kehittyneitä teollisuusmaita. Se on tarkalleen ottaen ainoa merkitsevästi hyvä ympäristöuutinen, joka ihmiskuntaa on tällä vuosisadalla kohdannut. En halua ajatellakaan, miten typerää ja lyhytnäköistä on yrittää hoitaa sellaista ilmiötä kuntoon syntyvyyttä edistämällä. Mikään ei ole niin lapsellinen uhkakuva kuin nähdä lajimme jonkinlaisena pandakarhun muunnoksena, joka kuolee sukupuuttoon ihan vain siksi, ettei sitä kiinnosta lisääntyä. Sekö täällä ihmisiä huolestuttaa? Vaiko se spengleriläinen näkemys 1800-luvulta, jonka mukaan heikoimman aineksen lisääntyminen (so. afrikkalaisten ja aasialaisten) johtaa ihmissuvun degeneroitumiseen? Vai kuvitelma siitä, että huollettava vanhusväestö kasvaa loputtomasti vailla riippuvuutta syntyneisiin ikäluokkiin? Se olisi jo matemaattisestikin mahdotonta, mutta huolestuneisuuden asteesta päätellen looginen ajattelu väestökeskustelussa on heitetty pois ajat sitten.

Olet hyvässä intellektuellissa seurassa Orbanin ja Ceaucescun kanssa. Unkarissa suuri johtaja on vasta havahtunut kansalliseen lisääntymisongelmaan. Näille ajattelijoille yhteistä on muiden elämän pitäminen pelkkänä välineenä heidän pikkupoliittisille mielijohteilleen. Pidin sinua viisaampana -ja totta puhuakseni henkilönä, jonka kanssa on mahdollista puhua järkeä.

Tosin tällä kaikella ei sinänsä ole paljoakaan tekemistä suomalaisten terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden järjestämisen kanssa, ainoastaan sikäli kuin puhutaan absoluuttisesta tarpeesta/bkt. Se tietysti kasvaa esimerkiksi vanhuspalveluissa vanhusväestön osuuden kasvaessa, mutta sekään ei ole julkisen terveydenhuolto-organisaation valuvika. En ole hoitamassa kuntoon suomalaisten syntyvyyttä keskustellessani sotesta, eivätkä tietääkseni muutkaan ole. Puhe on siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut organisoidaan, eli viime kädessä julkisen ja yksityisen sektorin suhteista, koulutus- ja työvoimapolitiikasta, palvelukäytännöistä, rahoituksesta ja organisaatiorakenteista. Vastustukseni edellisen hallituksen politiikkaa kohtaan perustui erityisesti siihen epäselvään ja vastuunjaon kannalta herkästi korruptoituneeseen kehikkoon, jolle yksityisen ja julkisen sektorin suhteet ajateltiin rakennettavan. Itse asiassa kuluneet neljä vuotta olisi myös hallitustyössä käytetty paljon tuotteliaammin, jos edes puolet hukatusta vaivannäöstä olisi suunnattu olemassaolleen julkisen organisaation optimointiin ja suunnitteluun pyörän uudelleen keksimisen sijasta. Hallituksemme halusi keksiä siinä sivussa myös asiantuntemuksen uudelleen, ja sen takia olemassaolevia asiantuntijoita ei ole haluttukaan kuulla. Nyt hallituksen miehet yrittävät sitten ennen vaaleja syyttää asiantuntijoita siitä, kun sotkivat hallituksen hyvät ideat. Ja oppositiota, eli tässä tapauksessa kansan enemmistöä.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Laika

#214
Lainaus käyttäjältä: Topi - maaliskuu 11, 2019, 22:35:19
Mutta oikeasti valtiolla ja yhteiskunnalla olisi tässä paljon yksilöitä enemmän valtaa käsittääkseni myös vaikuttaa hintakehitykseen ja tarvittaessa hillitä sitä pakolla. Tietenkin siihen pitäisi olla aika vahvat perusteet, mutta en näe, miksi se ei periaatteessa voisi olla mahdollista ja jopa joissain kohdin perusteltua.

Sanon suoraan että meillä ei olla käyty keskustelua saati tultu johtopäätöksiin sen suhteen, pitääkö esimerkiksi satavuotiaiden laitospotilaiden maata osastoilla kymmenen vuotta ennen kuin saavat kuolla pois kunnon ihmisten helpotukseksi. En voi tietenkään puhua kuin itseni puolesta, kun sanon, etten haluaisi sellaista loppua itselleni tai kenellekään läheiselleni. Jos ihmiset olisivat armeliaampia, meillä saisi toivomuksesta nukutuksen, niin kuin retoriikassa armeliaisuudesta nukutamme vaivojensa kiusaamat lemmikkimme.

Siitä syntyvä kustannussäästö olisi lähinnä kestävämmän moraalisen kannan tuottama sivuvaikutus, mutta myös taloustieteellinen havaintoesimerkki siitä, miten vastoin aikamme henkeä moraalittomuus ei suinkaan aina ole taloudellista.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Topi

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 11, 2019, 23:02:35
Se, miten yksityinen sektori ahneuksissaan hommat ryssii on asia erikseen. . . . 

Tässä koko viestissä oli asiaa ja minun näkökulmastani jonkinlaista asiantuntemustakin. En halua tässä kohtaa sen enempää nillittää tai kysellä, kun näkisin että debatti sinun ja Laikan välillä voisi olla minullekin antoisampaa luettavaa.

Mietin kai itse koko ajan alitajuisesti sitä, ketä hittoa tässä nyt tulevissa vaaleissa äänestää :D Mutta kypsyttelen tätä ja seuraan ketjua, vaikka en mitään tähdellistä sanottavaa löytäisikään.

Laika

Näen sote-keskustelun siltä kannalta, että optimoidun järjestelmän luomiseksi pitää ensin valita tarkastelua kestävät alkukäsitykset, koska muuten lopputulos epäonnistuu joka kerta.

Iso periaatteellinen alkukäsitys keskustavetoisella hallituksella oli, että on taloudellista siirtää terveydenhuollosta suurempi osa yksityisen sektorin hoidettavaksi sen sijaan, että muutos saavutettaisiin taloudellisemmin uudistamalla julkinen organisaatio. Jos tästä alkukäsityksestä ei saavuteta yksimielisyyttä, niin miten te kuvittelisitte minkäänlaisen toimivan uudistusprosessin olevan mahdollinen?

Sattumoisin kysymys noudattelee oikeiston ja vasemmiston jakoa, joten siinä suhteessa se on 'ideologinen'. Sääli että kaikki eivät voi olla yhtä aikaa oikeassa ollessaan vastakkaista mieltä asioista.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Topi

#217
Lainaus käyttäjältä: Laika - maaliskuu 12, 2019, 00:38:28
Mutta oikeasti valtiolla ja yhteiskunnalla olisi tässä paljon yksilöitä enemmän valtaa käsittääkseni myös vaikuttaa hintakehitykseen ja tarvittaessa hillitä sitä pakolla. Tietenkin siihen pitäisi olla aika vahvat perusteet, mutta en näe, miksi se ei periaatteessa voisi olla mahdollista ja jopa joissain kohdin perusteltua.

Sanon suoraan että meillä ei olla käyty keskustelua saati tultu johtopäätöksiin sen suhteen, pitääkö esimerkiksi satavuotiaiden laitospotilaiden maata osastoilla kymmenen vuotta ennen kuin saavat kuolla pois kunnon ihmisten helpotukseksi. En voi tietenkään puhua kuin itseni puolesta, kun sanon, etten haluaisi sellaista loppua itselleni tai kenellekään läheiselleni. Jos ihmiset olisivat armeliaampia, meillä saisi toivomuksesta nukutuksen, niin kuin retoriikassa armeliaisuudesta nukutamme vaivojensa kiusaamat lemmikkimme.

Siitä syntyvä kustannussäästö olisi lähinnä kestävämmän moraalisen kannan tuottama sivuvaikutus, mutta myös taloustieteellinen havaintoesimerkki siitä, miten vastoin aikamme henkeä moraalittomuus ei suinkaan aina ole taloudellista.

Niin. Teen itse nyt freelance-hommia ja olen joinain päivinä käynyt lounaalla palveluasumista vanhuksille (ilmeisen kalliilla hinnalla) tarjoavissa laitoksissa. Ihmisen raihnaistuminen ja ikääntyminen on luonteeltaan erilaista kuin vaikkapa koiran. Olisi hyvä jos olisi sellainen tilanne, että kaikki vanhukset olisivat tuetun asumisen piirissä tarpeen mukaan ja saisivat siitä elämänsä viimeisiin vuosiin piristystä ja iloa. Ilman muuta kallista on erikoissairaanhoito ja täyshoito erinäisin lisäpalveluin.

Moni palliatiivisen hoidon parissa työskentelevä on kanssasi samoilla linjoilla siitä, että eutanasia olisi ihan validi vaihtoehto monelle. Itse näen sen niin, että kun nyt laajeneva osa väestöstä ikääntyy ja raihnaistuu, elämänlaadun kasvattaminen ja oikeasti hyvä elämä näille viimeisille vuosille maksaa paljon, eikä se varsinaisesti tuota yhteiskunnalle enää rahallista lisäarvoa useimpien tapauksessa. Voit toki rinnastaa ihmisen koiraan tai muuhun lemmikkiin ja viedä viimeiselle piikille siinä vaiheessa, kun  toiminta alkaa reistailla ja tuottavuus putoaa nolliin. Meillä on kuitenkin totuttu elämään niin, että elämän arvo ei putoa miinusmerkkiseksi silloin, kun ihminen on "turha". Koiran tapauksessa ajatellaan että se ei osaa tuoda julki kärsimystään, ja aika nopeasti tehdään sen puolesta sellaisia linjauksia että enää sen ei kannata elää.

Ihmisten maailmassa on 100-vuotiaita tai liki sitä olevia tyyppejä, jotka tekevät enää tuskin mitään, mutta ovat silti hyvissä sielun- ja ruumiinvoimissa. Wim Wendersin Taivas Berliinin yllä -elokuvassa on sellainen vanha raihnainen mies, jonka päässä käy alituinen ja osin runomittainen monologi siitä, mitä se on nähnyt ja kokenut. Miksi rauhaa on niin vaikea edes kuvata verrattuna konflikteihin ja miksi rauhaa ei saada ylistettyä sen ansaitsemalla tavalla. Sellainen eepos siellä muhii, ja koko idea on se, että sen tietää, ettei se ikinä valmistu tai tule jäämään ihmiskunnalle perinnöksi.

Jos se mies olisi koira, se olisi kenties jo ajat sitten lopetettu. Ymmärrän mitä sanot, ja hyväksyn, että ehkä eutanasiallakin on jokin rooli terveydenhuollon tulevaisuudessa, mutta väitän, että ihmisellä voi olla painavia henkisiä syitä ja motiiveja elää, vaikka ruumis oirelisi jo kovin, antaisi jo periksi ja sotisi niitä vastaan. Vastustan jyrkästi sellaista eutanasia-kantaa, jossa näitä päätöksiä tehdään ihmisten puolesta silloin, kun arvioidaan, että tämä yksilö nyt ei tuota enää mitään yhteisön kannalta hyödyllistä.

En tiedä, mikä se minun hyväksymästäni eutanasiasta koituva hyöty olisi, mutta näin mutu-pohjalta arvioin, että vaikka eutanasia yleistyisi ja siihen ryhdyttäisiin yhä suuremmalla innolla, se olisi kuitenkin vain pienessä roolissa koko palapelin ratkaisussa. Puhtaasti rahaa arvioiden voi laskea, että nyt ei enää kannattaisi taloudellisesti elää, mutta sehän rajaisi pois melkein koko eläkeiän. Jonkun yli satavuotiaan kohdalla voi sanoa, että melkein varmasti se ei enää tee mitään jälkipolvien kannalta hyödyllistä, mutta toisaalta ei voi sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että sen jotkut muutamat sanat suuntaavat jonkun ajatukset täysin uudestaan ja tuottavat jotakin, jolla on vaikutuksia useampaan ihmiseen kuin minun tai sinun elämillä on kokonaisuutena.  Että vie sinä vain ihmisiä piikille, kun jalat alkavat pettää, minä en taida.

Laika

#218
Tulkitset oikaisten. En minä puhunut ihmisten viemisestä piikille, kun heidän jalkansa eivät enää kanna. Tosin tullaan siihen kysymykseen, milloin itse haluaisin piikille, mutta toivomusten esittämisen ja ennen muuta niiden ymmärtämisen soisi olevan suuremmassa roolissa, kun suunnitellaan viimeisten elinvuosien palveluita raihnaiselle.

Muistan isoäitini edelleen vuodeosastolta, kun hän makasi täysin dementoituneena sängyssä tunnistamatta enää ketään ympärillään. Pahinta ei ollut, ettei hän tunnistanut, vaan pelko siitä, että ehkä hän väläyksittäin tunnistaisi ja ymmärtäisi. Hänenlaisiaan vuoteissa makasi useita. Mitä ihmeen arvoa sellaisella elämällä on kenellekään? Maata paskaisissa vaipoissa yksin yössä. Sen 'hoidon' haluaisin karsia Suomesta pois.

En usko että hoitohenkilökunnankaan pitäisi ikinä joutua työskentelemään moisissa olosuhteissa. Se on eräänlainen loukkaus myös heitä ja valitsemaansa alaa kohtaan.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Renttu

Lainaus käyttäjältä: Laika - maaliskuu 12, 2019, 00:17:18
Sama mylly pyörii tyhjää.
Tämä on aidosti huvittavaa, sillä ainoa jolla se on tässä nyt pyörinyt jo useamman viestin tyhjää olet sinä itse. Et selvästi 1) ymmärrä mistä kirjoitat ja 2) kiistät täysin ilmeisten seikkojen vaikutuksen. Väestömme ikääntymisen pahin ongelma on ennen kaikkea tahti jolla se tapahtuu ja toisaalta se, että uusia maksajia ei synny riittävästi tilalle. Systeemi on rahoituksellisesti kestämätön. Jos menisit typerehtimään näitä samoja jutskia ammattilaisille, sinut naurettaisiin nopeasti ulos. Tämmöisillä verkkofoorumeilla voi toki pohtia yleviä ja runoilla - kyllä filosofia onkin ehdottomasti enemmän sinun juttusi. Mutta asioita hoitamaan tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat muutakin kuin vain haihatella. Fiksu ihminen älyää ja huomaa kyllä, jos hän ei oikein edes tiedä aiheesta tarpeeksi. Sinä et todellakaan tiedä siitä riittävästi, että pystyisit muita neuvomaan - ja kiistät päivänselvien asioiden vaikutuksen.

Koitin tuossa kysyä niistä ammattilaisista, mutta siihenkään ei näköjään ollut vastausta. Katsos Laika kun tätä varten tässä maassa koulutetaan ihan erikseen asiantuntijoita. Alaa kutsutaan sosiaali- ja terveyshallintotieteeksi. Alan professorit ja lehtorit eivät ole olemassa sen vuoksi, että opiskelijoille  voidaan tuputtaa erilaisia puoluepoliittisia näkemyksiä. Poliitikot päättävät politiikasta, hallintovirkamiesten tehtävänä on toteuttaa sitä - olivatpa he itse samaa mieltä linjauksista, tai eivät. En koe mitään tarvetta jatkaa koko keskustelua. Palataan asiaan, mikäli päässäsi alkaa loimuilla järjen valo. Ylevyyttä ja runoutta voi harrastaa muutenkin.

Renttu

Pikantin säväyksen prosessiin tulee antamaan jo uumoilemani globaali lama, johon verrattuna vuosi 2008 oli lastenleikkiä. Ehkäpä samalla nähdään sekin, kuinka kestävällä pohjalla jälkiteollisen maailman luoma, kulutukseen ja  materialismiin koko olemassaolonsa nojaava palveluyhteiskunta oikein olikaan. Samaan aikaan ilmasto muuttuu ja resurssit hupenevat - tietää kylmää kyytiä siellä, sun täällä.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 11, 2019, 23:14:46
Vuonna 2017 sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat keskimäärin 3235 euroa per suomalainen. Erikoissairaanhoito on kaikkein kalleinta, ja sen osuus tuosta summasta on 38%. Erikoissairaanhoitoa tarvitaan yhä enemmän, kun väestökin ikääntyy. Samaan aikaan ei synny enää niin paljon uusia veronmaksajia, että tätäkään lystiä voitaisiin tasalaatuisena rahoittaa. Alituiseen hupeneva porukka meitä työssäkäyviä maksaa kaikkien muidenkin elämiset. Vanhempien eläkkeisiin menee jo nyt 1/4 palkasta, ja kun oma sukupolveni pääsee eläkkeelle ehkä 10 vuotta vanhempina kuin nyt eläkkeelle päässeet, ei meidän eläkkeille löydy samalla tavalla maksajia. Että vitun hienoa hyvinvointia vaan itse kullekin säädylle.

Lisäys: Jo nyt on niin, että 20% palveluiden käyttäjistä käyttää 80% kaikista palveluista. Antakaa tämänkin ajatuksen upota.

Siksi olisikin tärkeää pystyä siirtämään painopistettä ennaltaehkäisyyn ja ykeisesti toimintakykyä mahdollisimman hyvänä säilyttävään toimintaan. Nyt systeemi hoitaa sen suonosti, perusterveydenhoidollinen taso tökkii, mutta sitten erikoissairaanhoidon tasolla - joka on se kaikkein hintavin - otetaan pakosta koppi ja tarjotaan hoitoa. Tätä ongelmaa ei voi ratkaista pelkästään alentamalla erikoissairaanhoidon kustannustaso, vaan pitäisi pystyä varmistamaan, ettei ihminen päädy erikoissairaanhoitoon puuttellisen ennaltahekäisevän hoidon tai tuen ja huonosti toimivan perustason terveyspalveluiden takia. Myös sosiaalipalveluissa ollaan liian paljon vain "sammuttassa jo roihahtanutta tulipaloa", kun pitäisi satsata paloturvallisuuteen jo aikaa ennen tuota tilannetta.

Ainakaan minulle ei selvinnyt, miten kaavailtu sote maakuntineen ja valinnanvapauksineen näihin ongelmiin oli pureutumassa.

Kopek

Kokeilin Ylen vaalikonetta. Se ehdottaman listan kärjessä oli Kokoomuksen miesehdokas ja kristillisdemokraattien naisehdokas ja lisää kokoomukselaisia ja keskustaakin. Listan loppupään vaalikone määritteli osuvammin, koska hännänhuippuna oli KTP:n ehdokas ja yleensä äärivasemmistoa.

En tule äänestämään kokoomuspoliitikkoa enkä poliisipuolue KD:n ehdokkaita. Suuri osa vaalikoneen kysymyksistä on sellaisia, ettei minulla ole niistä mielipidettä. Jotkut ovat sellaisia, että mielipiteen muodostaminen edellyttäisi lisää tietoa. Monimutkaisista asioista on tehty yksinkertaisia, mitä ne eivät oikeasti ole.

Oma lukunsa ovat asiat, joissa yhteiskunnalliselta kannalta katsottuna kannattaisi vaihtoehtoa A, mutta oma elämäntilanne sattuu olemaan sellainen, että B sopii siihen paremmin. Valitsenko planeetan edun vai maan edun vai oman edun.

Norma Bates

Ylen vaalikoneen antamat ehdokkaat edustivat ihan uppo-outoja puolueita. Yhdestäkin puolueesta en edes tiennytkään että sellainenkin on olemassa. Pari muuta oli etäisesti tiedossa entuudestaan. Yksikään tarjotuista ehdokkaista ei vaalilupauksessaan viitannut millään tavalla maahanänkyyn. Eivätkö kehdanneet? Ei se välttämättä minullekaan se listan tärkein asia ole. Mutta tuli niin liirum laarum -fiilikset siitä koneesta että taidanpa tänä vuonna jättää äänestämisen vallan väliin.

Kopek

Tässä olisi miesvoittoinen ehdokaslista.

https://piraattipuolue.fi/yhdistykset/pirkanmaan-piraatit/kuntavaaliehdokkaat-2017-tampere/

Piraattipuolueen ehdokkaat tuntuvat olevan siinä määrin jet-set -sakkia, että meikäläisellä ei olisi ollut mahdollisuuksia päästä ehdokkaaksi, jos olisin pyrkinyt. Ei ole vetävää titteliä, ja naamakin on jo kulahtanut.