Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Seksuaalirikoksista Suomessa

Aloittaja A.V. Vatanen, tammikuu 12, 2019, 10:55:08

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jaska


Myös syyttäjä Kaisa Hallenberg-Roine sai mainetta miesvainosta, joka ei tässä oikeusistuimissa riittänyt tuomioon.

Saares

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 08, 2020, 19:14:31
Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 07, 2020, 17:46:57
Julkiseen polemiikkiin päätyneistä tapauksista on tullut sellainen vaikutelma, että syyttäjän henkilökohtainen kanta seksuaalirikoslainsäädännön muuttamiseen vaikuttaa siihen viekö syyttäjä jutun edes tuomioistuimeen. Suurin osa seksuaalirikosten rikosilmoituksia karsiutuu jo ennen leivättömän pöydän ääreen pääsyä.

Lopputulemaksi tästä Hirviniemen tapauksesta kai tuli, että ilman suurempia vahinkoja tytöt saivat opetuksen, että vaikka on seikkailumieltä niin tiettyä varovaisuutta on hyvä noudattaa, kun humalaiset miehet kutsuvat kämpilleen, vaikka sitten olisi kyseessä jonkinmoinen julkkis. Tai no, tokko tytö olivat kokemuksestaan edes pahoillaan, kun ei pahemmin käynyt ja poliisille soittamalla vain siivosivat maineeensa kavereille kerrottavaksi. Luottivat kaksistaan pärjäävänsä.

Tai - lopputulema on, että HIrviniemi sai opetuksen, ettei ole ihan hirven fiksua kutsua nuoren näköisiä tuntemattomia tyttösiä "asuntoa katsomaan", vaikka julkkisnaamalla sellainen onnistuukin. Julkkiksena kannattaa ennemminkin miettiä, onko järkevää riskeerata oma ura ja toimeentulo, jos juttu nähdäänkin negatiivisena ja luo epäedullista kuvaa siitä, millainen tyyppi yleisön silmissä on.
Riittääkö sinusta vähemmän fiksu käytös syyttäjän toistuviin käräjäoikeuden oikaisuvaatimuksiin ja sitä kautta tuomioon?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Saares - joulukuu 08, 2020, 23:40:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 08, 2020, 19:14:31
Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 07, 2020, 17:46:57
Julkiseen polemiikkiin päätyneistä tapauksista on tullut sellainen vaikutelma, että syyttäjän henkilökohtainen kanta seksuaalirikoslainsäädännön muuttamiseen vaikuttaa siihen viekö syyttäjä jutun edes tuomioistuimeen. Suurin osa seksuaalirikosten rikosilmoituksia karsiutuu jo ennen leivättömän pöydän ääreen pääsyä.

Lopputulemaksi tästä Hirviniemen tapauksesta kai tuli, että ilman suurempia vahinkoja tytöt saivat opetuksen, että vaikka on seikkailumieltä niin tiettyä varovaisuutta on hyvä noudattaa, kun humalaiset miehet kutsuvat kämpilleen, vaikka sitten olisi kyseessä jonkinmoinen julkkis. Tai no, tokko tytö olivat kokemuksestaan edes pahoillaan, kun ei pahemmin käynyt ja poliisille soittamalla vain siivosivat maineeensa kavereille kerrottavaksi. Luottivat kaksistaan pärjäävänsä.

Tai - lopputulema on, että HIrviniemi sai opetuksen, ettei ole ihan hirven fiksua kutsua nuoren näköisiä tuntemattomia tyttösiä "asuntoa katsomaan", vaikka julkkisnaamalla sellainen onnistuukin. Julkkiksena kannattaa ennemminkin miettiä, onko järkevää riskeerata oma ura ja toimeentulo, jos juttu nähdäänkin negatiivisena ja luo epäedullista kuvaa siitä, millainen tyyppi yleisön silmissä on.
Riittääkö sinusta vähemmän fiksu käytös syyttäjän toistuviin käräjäoikeuden oikaisuvaatimuksiin ja sitä kautta tuomioon?

Tässä juonteessahan on esitetty, että Hirviniemi ON JO kohdannut tuomionsa sen huonon julkisuuden kautta, joka hänelle on tästä koitunut. Se on kuulemma niin kamalaa ja rahallisestikin merkittävää, että se on plajon pahempaa kuin mikään oikeusistuimen antama tuomio konsanaan. Samoin on esitetty, että tytötkin saivat jo asiassa tarvittavan opetuksen, joten asia on siltäkin osin silleen kivasti reilassa.

Tosiasiassahan tässä syyttäjä toimii lain mukaan. Alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikos kun ei ole asianomistajarikos. Siten syytteen nostaminen - tai nostamatta jättäminen - ei riipua asianomistajan tahdosta.

LainaaLapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa, että rikos on virallisen syytteen alainen, eikä syytteen nostaminen ole siten rikoksen uhrin harkinnassa. Tämä korostaa rikoksen yhteiskunnallista vakavuutta ja vähentää rikoksen tekijän painostamismahdollisuuksia uhria kohtaan. Virallisen syytteen nostaa syyttäjä poliisin tekemän esitutkinnan jälkeen. Poliisin tietoon teko saattaa tulla sosiaali- ja terveysvirkailijoiden, koulun henkilökunnan tekemän ilmoitusvelvollisuuden kautta tai epäilyksenä kanssakansalaiselta.
https://www.minilex.fi/a/onko-lapsen-seksuaalinen-hyväksikäyttö-asianomistajarikos

Kyse ei siis ole syyttäjän liiallisesta innosta, vaan siitä, että hän toimii lain mukaan. Se vasta olisikin outoa, jos syyttäjä jättäisi syyttämättä vain siksi, että epäilty on julkisuuden henkilö. Silloin hän mahdollisesti syyllistyisi jopa virkarikokseen.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 08, 2020, 21:48:01

Myös syyttäjä Kaisa Hallenberg-Roine sai mainetta miesvainosta, joka ei tässä oikeusistuimissa riittänyt tuomioon.

Joko se hovi on käyty? Ilmeisesti sitä ei sitten media enää uutisoinutkaan, kumma kyllä. Olis uskonut.

Nyt Jaska sitten vain osoittaa, mikä Kaisa H-Rn syyttämispäätöksessä oli vainoa, eikä lainmukaista toimintaa, sillä tämä virhe on sen verran suuri, että jos suomalainen oikeusjärjestelmä ei sitä tunnista, meillä on aika vakava ongelma käsissä. Lisäksi Jaska voi kertoa, miten Kaisa H-R muodostaa joukon.

T: Xante

Brutto

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 07:25:56

LainaaLapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa, että rikos on virallisen syytteen alainen, eikä syytteen nostaminen ole siten rikoksen uhrin harkinnassa. Tämä korostaa rikoksen yhteiskunnallista vakavuutta ja vähentää rikoksen tekijän painostamismahdollisuuksia uhria kohtaan. Virallisen syytteen nostaa syyttäjä poliisin tekemän esitutkinnan jälkeen. Poliisin tietoon teko saattaa tulla sosiaali- ja terveysvirkailijoiden, koulun henkilökunnan tekemän ilmoitusvelvollisuuden kautta tai epäilyksenä kanssakansalaiselta.
https://www.minilex.fi/a/onko-lapsen-seksuaalinen-hyväksikäyttö-asianomistajarikos

Kyse ei siis ole syyttäjän liiallisesta innosta, vaan siitä, että hän toimii lain mukaan. Se vasta olisikin outoa, jos syyttäjä jättäisi syyttämättä vain siksi, että epäilty on julkisuuden henkilö. Silloin hän mahdollisesti syyllistyisi jopa virkarikokseen.

Oliko tässä Hirviniemen tapauksessa todellakin kyseessä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö?
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 09, 2020, 07:56:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 07:25:56

LainaaLapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa, että rikos on virallisen syytteen alainen, eikä syytteen nostaminen ole siten rikoksen uhrin harkinnassa. Tämä korostaa rikoksen yhteiskunnallista vakavuutta ja vähentää rikoksen tekijän painostamismahdollisuuksia uhria kohtaan. Virallisen syytteen nostaa syyttäjä poliisin tekemän esitutkinnan jälkeen. Poliisin tietoon teko saattaa tulla sosiaali- ja terveysvirkailijoiden, koulun henkilökunnan tekemän ilmoitusvelvollisuuden kautta tai epäilyksenä kanssakansalaiselta.
https://www.minilex.fi/a/onko-lapsen-seksuaalinen-hyväksikäyttö-asianomistajarikos

Kyse ei siis ole syyttäjän liiallisesta innosta, vaan siitä, että hän toimii lain mukaan. Se vasta olisikin outoa, jos syyttäjä jättäisi syyttämättä vain siksi, että epäilty on julkisuuden henkilö. Silloin hän mahdollisesti syyllistyisi jopa virkarikokseen.

Oliko tässä Hirviniemen tapauksessa todellakin kyseessä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö?

Sitähän me emme itse asiassa tiedä, mistä siinä oli kysymys, ennen kuin oikeudesta asiaan saadaan lainvoimainen päätös. Syyttäjän syytteestä voimme lukea, mitä hän ajattelee mahdolliseksi rikokseksi. Käsittääkseni kyse olisi seksuaalisesta ahdistelusta. Mutta se on asianomistajarikos vain silloin, kun uhri on täysi-ikäinen. Aalaikäisten uhrien kohdalla kyse on yleisen syytteen alaisesta rikoksesta.

tekijälle.

Lainaa– Seksuaalinen ahdistelu on seksuaalirikoksista kaikista lievin rikos ja ainoa, joka on asianomistajarikos. Muut seksuaalirikokset ovat yleisen syytteen alaisia, selventää Raiskauskriisikeskus Tukinaisen lakimies Riitta Silver.

Alaikäiseen kohdistuva seksuaalinen häirintä on aina virallisen syytteen alainen, eli rikostutkinnan aloittaminen ei ole siitä kiinni, tekeekö uhri itse rikosilmoituksen tai vaatiiko hän rangaistusta tekijälle.
https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/seksuaalirikos/

Brutto

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 08:20:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 09, 2020, 07:56:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 07:25:56

LainaaLapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa, että rikos on virallisen syytteen alainen, eikä syytteen nostaminen ole siten rikoksen uhrin harkinnassa. Tämä korostaa rikoksen yhteiskunnallista vakavuutta ja vähentää rikoksen tekijän painostamismahdollisuuksia uhria kohtaan. Virallisen syytteen nostaa syyttäjä poliisin tekemän esitutkinnan jälkeen. Poliisin tietoon teko saattaa tulla sosiaali- ja terveysvirkailijoiden, koulun henkilökunnan tekemän ilmoitusvelvollisuuden kautta tai epäilyksenä kanssakansalaiselta.
https://www.minilex.fi/a/onko-lapsen-seksuaalinen-hyväksikäyttö-asianomistajarikos

Kyse ei siis ole syyttäjän liiallisesta innosta, vaan siitä, että hän toimii lain mukaan. Se vasta olisikin outoa, jos syyttäjä jättäisi syyttämättä vain siksi, että epäilty on julkisuuden henkilö. Silloin hän mahdollisesti syyllistyisi jopa virkarikokseen.

Oliko tässä Hirviniemen tapauksessa todellakin kyseessä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö?

Sitähän me emme itse asiassa tiedä,

Tiedämme helvetin hyvin. Hirviniemen tapauksessa paikalla ei ollut yhtään alle 16 vuotiasta. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä rikosnimikkeenä menee näin:

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse, jos on sukupuoliyhteydessä tai tekee muun seksuaalisen teon alle 16-vuotiaan kanssa, ellei kumppani ole suunnilleen samanikäinen. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse myös silloin, jos lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettava muu henkilö käyttää hyväkseen sellaista 16–17-vuotiasta lasta, jonka kanssa hän asuu samassa taloudessa.


Syyttäjän toimissa kyse on puhtaasti Hirviniemen maalittamisesta. Syyttäjä luo tarkoituksella mielikuvaa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kohta sen jälkeen typerystö alkaa pitämään syyttäjän luomaa valheellista mielikuvaa totena. Osa alkaa jatkolevittämään tätä valheellista kuvaa myös sosiaalisessa mediassa.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Aave

#2272
Sana sanaa vastaan toi miehelle käräjätuomion raiskauksesta – hovissa ratkaisu kääntyi päälaelleen ja oikeus totesi, että uhri saattoi valehdella (Mtv3).

Jutun mukaan käräjäoikeuden tuomion jälkeen tuli ilmi seuraavaa:

"Hovituomion mukaan todistaja muun muassa kertoi naisen olleen katkera siitä, että hänen suhteensa (raiskauksesta syytetyn) miehen kanssa oli päättynyt, ja että hän aikoisi pilata miehen elämän. Todistajan mieleen oli jäänyt erityisesti eräs keskustelu, jossa nainen oli tuskaillut Kela-tukien kanssa ja pohtinut tarvitsevansa masennusdiagnoosin saadakseen rahaa.

Todistajan mukaan nainen oli hermostunut kuultuaan, että diagnoosin saamisessa voisi kestää jopa puoli vuotta, ja todennut, että posttraumaattisesta stressihäiriöstä diagnoosin voi saada heti – ja että sellaisia myönnetään esimerkiksi raiskauksen uhreille.

Keskustelu oli jäänyt vaivaamaan todistajaa, sillä nainen oli syyttänyt entistä miesystäväänsä raiskauksesta vain vähän tämän jälkeen".


Tällä kertaa patriarkaalisella maskuliinimiehellä kävi vain hyvä tuuri. Montakohan sellaista tapausta mahtaa olla, jossa "uhri" on malttanut pitää todellisista motiiveistaan kielensä kurissa kavereilleen tai, että kaverit ovat olleet samanhenkisiä, eivätkä ole ryhtyneet todistamaan "raiskaussyytöstä" vastaan.


Lisäys:

"Käräjäoikeus katsoi, että nainen oli kertonut illan tapahtumista hyvin yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti.

Nainen oli myös kertonut heti tapahtumien jälkeen asiasta ystävälleen ja mennyt seuraavana päivänä lääkäriin asian tiimoilta. Käräjäoikeuden mukaan nämä seikat tukivat naisen kertomaa, kuten myös se, että hän oli heti tapahtumien jälkeen viestitellyt miehen kanssa ja kertonut tälle siitä, mitä oli hänen mielestään tapahtunut.

Lisäksi oikeudessa kuultiin kahta todistajaa, joiden mukaan nainen oli ollut tapahtuneen jälkeen itkuinen. Myös se katsottiin naisen kertomuksen tueksi.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei tullut ilmi mitään sellaista, mikä olisi horjuttanut naisen kertomuksen luotettavuutta".



Miettikääpä tilannekuvausta tarkemmin. Mielestäni käräjäoikeuden alkuperäinen tuomio tehtiin varsin heppoisin perustein. Että kun vähän tekstiviestejä laittaa ja parille kaverille itkeskelee, niin selvä hommahan se silloin on!
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 09, 2020, 08:32:57
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 08:20:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 09, 2020, 07:56:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 07:25:56

LainaaLapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa, että rikos on virallisen syytteen alainen, eikä syytteen nostaminen ole siten rikoksen uhrin harkinnassa. Tämä korostaa rikoksen yhteiskunnallista vakavuutta ja vähentää rikoksen tekijän painostamismahdollisuuksia uhria kohtaan. Virallisen syytteen nostaa syyttäjä poliisin tekemän esitutkinnan jälkeen. Poliisin tietoon teko saattaa tulla sosiaali- ja terveysvirkailijoiden, koulun henkilökunnan tekemän ilmoitusvelvollisuuden kautta tai epäilyksenä kanssakansalaiselta.
https://www.minilex.fi/a/onko-lapsen-seksuaalinen-hyväksikäyttö-asianomistajarikos

Kyse ei siis ole syyttäjän liiallisesta innosta, vaan siitä, että hän toimii lain mukaan. Se vasta olisikin outoa, jos syyttäjä jättäisi syyttämättä vain siksi, että epäilty on julkisuuden henkilö. Silloin hän mahdollisesti syyllistyisi jopa virkarikokseen.

Oliko tässä Hirviniemen tapauksessa todellakin kyseessä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö?

Sitähän me emme itse asiassa tiedä,

Tiedämme helvetin hyvin. Hirviniemen tapauksessa paikalla ei ollut yhtään alle 16 vuotiasta. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä rikosnimikkeenä menee näin:

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse, jos on sukupuoliyhteydessä tai tekee muun seksuaalisen teon alle 16-vuotiaan kanssa, ellei kumppani ole suunnilleen samanikäinen. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse myös silloin, jos lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettava muu henkilö käyttää hyväkseen sellaista 16–17-vuotiasta lasta, jonka kanssa hän asuu samassa taloudessa.


Syyttäjän toimissa kyse on puhtaasti Hirviniemen maalittamisesta. Syyttäjä luo tarkoituksella mielikuvaa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kohta sen jälkeen typerystö alkaa pitämään syyttäjän luomaa valheellista mielikuvaa totena. Osa alkaa jatkolevittämään tätä valheellista kuvaa myös sosiaalisessa mediassa.

Seksuaalinen ahdistelu on yleisen syytteen alainen rikos, mikäli uhri on alaikäinen. Alaikäinen = alle 18 v.

Brutto

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 12:28:19
Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 09, 2020, 08:32:57
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 08:20:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 09, 2020, 07:56:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 07:25:56

LainaaLapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa, että rikos on virallisen syytteen alainen, eikä syytteen nostaminen ole siten rikoksen uhrin harkinnassa. Tämä korostaa rikoksen yhteiskunnallista vakavuutta ja vähentää rikoksen tekijän painostamismahdollisuuksia uhria kohtaan. Virallisen syytteen nostaa syyttäjä poliisin tekemän esitutkinnan jälkeen. Poliisin tietoon teko saattaa tulla sosiaali- ja terveysvirkailijoiden, koulun henkilökunnan tekemän ilmoitusvelvollisuuden kautta tai epäilyksenä kanssakansalaiselta.
https://www.minilex.fi/a/onko-lapsen-seksuaalinen-hyväksikäyttö-asianomistajarikos

Kyse ei siis ole syyttäjän liiallisesta innosta, vaan siitä, että hän toimii lain mukaan. Se vasta olisikin outoa, jos syyttäjä jättäisi syyttämättä vain siksi, että epäilty on julkisuuden henkilö. Silloin hän mahdollisesti syyllistyisi jopa virkarikokseen.

Oliko tässä Hirviniemen tapauksessa todellakin kyseessä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö?

Sitähän me emme itse asiassa tiedä,

Tiedämme helvetin hyvin. Hirviniemen tapauksessa paikalla ei ollut yhtään alle 16 vuotiasta. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä rikosnimikkeenä menee näin:

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse, jos on sukupuoliyhteydessä tai tekee muun seksuaalisen teon alle 16-vuotiaan kanssa, ellei kumppani ole suunnilleen samanikäinen. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse myös silloin, jos lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettava muu henkilö käyttää hyväkseen sellaista 16–17-vuotiasta lasta, jonka kanssa hän asuu samassa taloudessa.


Syyttäjän toimissa kyse on puhtaasti Hirviniemen maalittamisesta. Syyttäjä luo tarkoituksella mielikuvaa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kohta sen jälkeen typerystö alkaa pitämään syyttäjän luomaa valheellista mielikuvaa totena. Osa alkaa jatkolevittämään tätä valheellista kuvaa myös sosiaalisessa mediassa.

Seksuaalinen ahdistelu on yleisen syytteen alainen rikos, mikäli uhri on alaikäinen. Alaikäinen = alle 18 v.

Sinä puhuit kuitenkin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Aave - joulukuu 09, 2020, 11:45:28
Sana sanaa vastaan toi miehelle käräjätuomion raiskauksesta – hovissa ratkaisu kääntyi päälaelleen ja oikeus totesi, että uhri saattoi valehdella (Mtv3).

Uutisesta bongattua:
Hovi kiinnitti huomiota siihen, että naisella oli ollut psyykkisiä oireita niin ennen väitettyjä tapahtumia kuin niiden jälkeenkin. Tapahtumien jälkeisestä oireilusta ei hovioikeuden mukaan voitu päätellä paljoa.

Josta tulikin mieleen tämä näillä palstoilla silloin tällöin soitettu biisi

(Don't Stick your Dick) In Crazy
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Xantippa

Minusta taas mielenkiintoista on, että lääkärin lausunnon ja johdonmukaisen, yksityiskohtaisen  kertomuksen voi kumota sillä, että joku kaveri muistelee kuullensa tälläistä juttua, josta hän tuli aavistelleeksi myöhemmin päätelleensä näin.

T: Xante

Hayabusa

Mistä Xante tietää, että lääkärinlausunto on kumottu? Ja ylipäätään mitä siinä lausunnossa on ollut? Tohtori on voinut todeta, että sukupuoliyhteydessä on oltu ja siinä kaikki. Kukaan juttuun liittyvistä ei kai kiistänyt yhdynnän tapahtumista.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 09, 2020, 15:37:41
Mistä Xante tietää, että lääkärinlausunto on kumottu? Ja ylipäätään mitä siinä lausunnossa on ollut? Tohtori on voinut todeta, että sukupuoliyhteydessä on oltu ja siinä kaikki. Kukaan juttuun liittyvistä ei kai kiistänyt yhdynnän tapahtumista.

Tarkennan: on esitetty johdonmukainen, yksityiskohtainen kertomus, jonka paikkansa pitävyyden on voinut lääkäri todentaa ainakin joltakin osin.

Tämä kumoutuu, kun joku random tulee kertomaan, että muistelee kuulleensa tästä jotakin, mikä herätti ajattelemaan, että ehkä joo siis. Siis toisen käden kertomus, kuulopuheet, näemmä riittävät raiskaustapauksissa todistusaineistoksi.

T: Xante

Jaska


Mahtaa olla raiskausjutuissa yleistäkin, että on kaksi tapahtuneenkuvausta, joista molempia oikeus pitää mahdollisina.