Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Mistä kannattaisi tai voisi olla ylpeä?

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 13, 2020, 19:32:28

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2020, 22:55:40
Minusta Suomi oli sivistynyt ainakin ennen EU:hun liittymistä. Hyvä Suomi, ei etnohelvetti.
Ei päättämätön lääni EU:ssa.
Ei keharimaiden ylijäämäihmisten sosiaalikoti.
Ei hyvä Suomi ole sellainen kuin nykyään on...
Päättäisin toisin...

Juuri äsken väitit, että maastamuutto todistaa, että maa ei ole sivistynyt, kun ihmiset sieltä sankoin joukoin haluaa pois. Suomesta ihmiset sankoin joukoin halus pois 1960-70 -luvuilla. Joko Suomi silloin ei ollut sivistynyt - tai väitteesi maastamuuton todistusvoimasta asiassa on väärä.

Toope

Suomi ei ehkä ollut niin hyvä valtio aikoinaan, kun naapurina oli rikas Ruotsi.
Mutta jokainen maa saa päättää, ketä kantsii ottaa vastaan.
Mielipiteeni on tunnettu.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2020, 23:20:37
Suomi ei ehkä ollut niin hyvä valtio aikoinaan, kun naapurina oli rikas Ruotsi.
Mutta jokainen maa saa päättää, ketä kantsii ottaa vastaan.
Mielipiteeni on tunnettu.

Totean siis, että väitteesi maastamuuton todistusvoimasta tässä asiassa on todettava vääräksi. Jos Ruotsi naapurina muuttaa asian, niin kai myös Eurooppa Afrikan naapurina toimii samoin.

Lognessa

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2020, 22:55:40
Minusta Suomi oli sivistynyt ainakin ennen EU:hun liittymistä. Hyvä Suomi, ei etnohelvetti.
Ei päättämätön lääni EU:ssa.
Ei keharimaiden ylijäämäihmisten sosiaalikoti.
Ei hyvä Suomi ole sellainen kuin nykyään on...
Päättäisin toisin...

Suomi oli junttila, jossa pääkaupungissa ainoastaan tiedettiin ulkomaalaisista. Olivat paljolti työn tai opiskelujen perässä tulleita, tai ainakin heihin ehdittiin satsata, että sopeutuivat kulttuuriimme.

Nykyisin Suomi on edelleen junttila, jossa mielipiteet ovat vain korostuneet. Harmi myös, että maahanmuutto ei ole ihan onnistunut - vaatisi enemmän satsauksia (myös suomalaisilta junteilta), jotta ei olisi kahtiajakaantumista.

Toopelle tiedoksi; olen nähnyt tänä vuonna äärimmäisen kauniita afrikkalaistaustaisia naisia Helsingissä. Samettinen ruskea iho, pitkät kauniit raajat, maailmanluokan kasvot. Uskon, että heille ovat ovet auki maailmalla.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Lognessa - lokakuu 23, 2020, 23:44:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2020, 22:55:40
Minusta Suomi oli sivistynyt ainakin ennen EU:hun liittymistä. Hyvä Suomi, ei etnohelvetti.
Ei päättämätön lääni EU:ssa.
Ei keharimaiden ylijäämäihmisten sosiaalikoti.
Ei hyvä Suomi ole sellainen kuin nykyään on...
Päättäisin toisin...

Suomi oli junttila, jossa pääkaupungissa ainoastaan tiedettiin ulkomaalaisista. Olivat paljolti työn tai opiskelujen perässä tulleita, tai ainakin heihin ehdittiin satsata, että sopeutuivat kulttuuriimme.

Nykyisin Suomi on edelleen junttila, jossa mielipiteet ovat vain korostuneet. Harmi myös, että maahanmuutto ei ole ihan onnistunut - vaatisi enemmän satsauksia (myös suomalaisilta junteilta), jotta ei olisi kahtiajakaantumista.

Toopelle tiedoksi; olen nähnyt tänä vuonna äärimmäisen kauniita afrikkalaistaustaisia naisia Helsingissä. Samettinen ruskea iho, pitkät kauniit raajat, maailmanluokan kasvot. Uskon, että heille ovat ovet auki maailmalla.

Sehän onkin jännää ilmiö, että maahanmuuttovastaisuus on yleistä niiden joukossa, joilla on vähän kontakteja maahanmuuttajiin.

LainaaMatala koulutustaso, suurien kaupunkien ulkopuolella asuminen, vähäiset maahanmuuttajakontaktit, heikko sosiaalinen luottamus ja perussuomalaisten äänestäminen ovat maahanmuuttovastaisuutta kaikilla tunnistetuilla ulottuvuuksilla selittäviä tekijöitä.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/98512/GRADU-1454493865.pdf?...1

Kyse siis näyttää olevankin paljolti siitä, että pelätään tuntematonta. Kun ei ole kontakteja maahanmuuttajiin ja asutaan pienellä paikkakunnalla, missä maahanmuuttajia ei juurikaan kohdata, tämä "ulkomaalaisuhka" koetaan pelottavana, vaikka se ei edes oikeastaan kosketa omaa elämää. Ilmeisesti mielikuva muodostuu median kautta - joka tyypillisesti ylikorostaa erilaisia negatiivisia tapahtumia, koska ne ovat "uutisia". Tavanomainen ja mukavasti sujuva arki ei ylitä uutiskynnystä. Lisänä pelon ja vastustuksen muodostamisessa on sitten se epäluulo ja epäluottamus, jota pikkupaikkakuntalainen saattaa kokea suurempien kaupunkien ihmisiä kohtaan. "Ne siellä" haluavat vain imeä pikkupaikkakunnat kuiviin ja tuhota niiden ihmiset. Pakottaa heidätkin muuttamaan "kivikylään" ja katkomaan juurensa lapsuudenmaisemiin. Tästä epäluulosta ja katkeruudesta sitten rakennetaan omassa mielessä vastakkainasettelu, jossa yhtenä osana ovat nuo "hirveät maahanmuuttajat ja niitä hyysäävät pahat kaupunkilaiset".

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 23, 2020, 23:23:07
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2020, 23:20:37
Suomi ei ehkä ollut niin hyvä valtio aikoinaan, kun naapurina oli rikas Ruotsi.
Mutta jokainen maa saa päättää, ketä kantsii ottaa vastaan.
Mielipiteeni on tunnettu.

Totean siis, että väitteesi maastamuuton todistusvoimasta tässä asiassa on todettava vääräksi. Jos Ruotsi naapurina muuttaa asian, niin kai myös Eurooppa Afrikan naapurina toimii samoin.
Ruotsi päätti sallia suomalaisten maahanmuuttoa ja sotapakolaisia.
Ei tuo ole edellytys sille, että nyky-Euroopan tulisi ottaa Afrikan ja Lähi-idän ylijäämäväestöä. Velvoitetta ei ole, vain typerä ja vastuuton politiikka.
Meillä on oikeus päättää yhteiskunnastamme.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2020, 10:50:05

Sehän onkin jännää ilmiö, että maahanmuuttovastaisuus on yleistä niiden joukossa, joilla on vähän kontakteja maahanmuuttajiin...
Jos väitteesi pitäisi paikkansa, ruotsalaiset eivät olisi muuttaneet pois Tenstan ja Rinkebyn lähiöistä, jotka ovat nykyisin yli 90%:sti mamujen asuttamia.
Miksi ruotsalaiset eivät halua asua monikulttuuriparatiiseissaan, joita demarit loivat...? :-\

Vai johtuuko se siitä että monikulttuuriparatiiseista luontui etnohelvettejä Lähi-idän ja Afrikan tyyliin?

Toope

Safiiri tiedät sen, että länsi-Euroopan monikulttuurisuus on luonut etnisiä alueita, eivät yhteiskunnan sopeutumista ja sekoittumista.
Eri ryhmät asuvat eri alueilla, kuten New Yorkissa.
Tuossa mielenkiintoisia karttoja USA:sta. Roturyhmät elävät irrallaan, omilla alueillaan:
http://archive.nytimes.com/www.nytimes.com/interactive/2011/01/23/nyregion/20110123-nyc-ethnic-neighborhoods-map.html?_r=1
Toinen kartta, voi olla että on jo sensuroitu:
https://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau
Osoittavat selvästi, että ihmiset elävät omiensa keskellä, eivät sekoittuneina.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 25, 2020, 00:00:17
Safiiri tiedät sen, että länsi-Euroopan monikulttuurisuus on luonut etnisiä alueita, eivät yhteiskunnan sopeutumista ja sekoittumista.

Jos nyt palataan siihen geenimaailmaan, niin dna-tutkimukset kyllä kertovat, että ennemminkin väestöt ovat sekoittuneet. Tyypillinen dna-perimänsä tutkituttava newyorkilainen saa vastaukseksi luettelon siitä, kuinka monta prosenttia hänen eprimästään näyttäisi olevan sielät ja kuinka monta täältä tai tuolta. Mitään 100 % newyorkilaista ei kyllä yleensä löydy. Eikä löydy 100 % johonkin alkuperäisväestöönkään kuuluvaa perimää. Sekoittuminen sukupolvien ajan on se tarina, jonka dna paljastaa.

Lainaa
Eri ryhmät asuvat eri alueilla, kuten New Yorkissa.

Ja silti - nämä ryhmät jatkuvasti ovat eri tavoin kanssakäymisissä keskenään. Mitään ristäytymistä ei todellakaan tapahdu - vaikka asuttaisiinkin vähän eri alueilla. Hyvät hyssykät sentään homogeenisessa yhtenäiskulttuurissamme Suomessa tuppaavat ihmiset tutkitusti hakeutumaan asumaan tutille seuduille. Siten Helsingissä roihuvuorelaiset etsiytyvät mieluiten Roihikseen tai ainakin itä-Helsinkiin, kun taas ne, joiden juuret ovat pohjois-Helsingissä tuntevat vetoa sille suunnalle. Eikä kyse ole mistään "eristäytymisestä oman kulttuurin piiriin".

Yhteisöissä tapahtuu eriytymistä ja kanssakäymistä koko ajan molempia. Ne ovat RINNAKKAISIA ilmiöitä, eivät toisensa poissulkevia. En minä ole eriytynyt pohjoishelsinkiläiseksi, vaan kanssakäyn jatkuvasti jopa ei-helsinkiläisten kanssa. Vaikka muistan kyllä, miten taustani Käpylässä koulua käyneenä teki kaikki asuntoehdokkaat pohjoisen suunnalta ja keskustasta Mäkelänkatu-Tuusulanväylä reitin päästä löytyvät alueet jotenkin kodikkaammiksi kuin muut. Toisaalta - ehkä olenkin kasvanut tällaiseen kanssakäyminen- on -mahdollista -asiaan, kun kouluni oli erityisen laajalta alueelta oppilaita keräävä. Minulla oli luokkatovereita todella laajasti eri puolilta Helsinkiä: Laajasalosta, Kontulasta, keskustasta, Käpylästä, Pakilasta, Katajanokalta, Pukinmäestä, Oulunkylästä jne. Sitä vähän tottui siihen, ettei ole mitään syytä eristäytyä oman asuinalueen porukkaan, vaan yhteistä voi löytyä muuallakin asuvien kanssa.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 25, 2020, 09:34:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 25, 2020, 00:00:17
Safiiri tiedät sen, että länsi-Euroopan monikulttuurisuus on luonut etnisiä alueita, eivät yhteiskunnan sopeutumista ja sekoittumista.

Jos nyt palataan siihen geenimaailmaan, niin dna-tutkimukset kyllä kertovat, että ennemminkin väestöt ovat sekoittuneet. Tyypillinen dna-perimänsä tutkituttava newyorkilainen saa vastaukseksi luettelon siitä, kuinka monta prosenttia hänen eprimästään näyttäisi olevan sielät ja kuinka monta täältä tai tuolta. Mitään 100 % newyorkilaista ei kyllä yleensä löydy. Eikä löydy 100 % johonkin alkuperäisväestöönkään kuuluvaa perimää. Sekoittuminen sukupolvien ajan on se tarina, jonka dna paljastaa.

Lainaa
Eri ryhmät asuvat eri alueilla, kuten New Yorkissa. Väitän, että jopa New Yorkin kaltaisessa kaupungissa väestöryhmät elävät enemmän erillään kuin sulautuvat.

Ja silti - nämä ryhmät jatkuvasti ovat eri tavoin kanssakäymisissä keskenään. Mitään ristäytymistä ei todellakaan tapahdu - vaikka asuttaisiinkin vähän eri alueilla. Hyvät hyssykät sentään homogeenisessa yhtenäiskulttuurissamme Suomessa tuppaavat ihmiset tutkitusti hakeutumaan asumaan tutille seuduille. Siten Helsingissä roihuvuorelaiset etsiytyvät mieluiten Roihikseen tai ainakin itä-Helsinkiin, kun taas ne, joiden juuret ovat pohjois-Helsingissä tuntevat vetoa sille suunnalle. Eikä kyse ole mistään "eristäytymisestä oman kulttuurin piiriin".

Yhteisöissä tapahtuu eriytymistä ja kanssakäymistä koko ajan molempia. Ne ovat RINNAKKAISIA ilmiöitä, eivät toisensa poissulkevia. En minä ole eriytynyt pohjoishelsinkiläiseksi, vaan kanssakäyn jatkuvasti jopa ei-helsinkiläisten kanssa. Vaikka muistan kyllä, miten taustani Käpylässä koulua käyneenä teki kaikki asuntoehdokkaat pohjoisen suunnalta ja keskustasta Mäkelänkatu-Tuusulanväylä reitin päästä löytyvät alueet jotenkin kodikkaammiksi kuin muut. Toisaalta - ehkä olenkin kasvanut tällaiseen kanssakäyminen- on -mahdollista -asiaan, kun kouluni oli erityisen laajalta alueelta oppilaita keräävä. Minulla oli luokkatovereita todella laajasti eri puolilta Helsinkiä: Laajasalosta, Kontulasta, keskustasta, Käpylästä, Pakilasta, Katajanokalta, Pukinmäestä, Oulunkylästä jne. Sitä vähän tottui siihen, ettei ole mitään syytä eristäytyä oman asuinalueen porukkaan, vaan yhteistä voi löytyä muuallakin asuvien kanssa.
Eivät englantilaiset olleet niin kovin sekoittuneita, kun 1600-luvulta rakensivat teollista yhteiskuntaa.
Ihmiset silti valikoituvat osin ryhmävalinnan puolesta tietynlaisia ryhmiä kohtaan, mikä on täysin luonnollista. Vaikka ehkä naisilla on miehiä suurempi houkutus geneettiseen erilaisuuteen, silti useimmat naisetkin hakevat partnereita samankaltaisesta ryhmästä. Ilmiötä pidän hyvin normaalina. Ihmisillä on taipumusta hakea turvaa omienkaltaistensa takaa. Likikaikki yhteisöt jossain määrin pyrkivät turvaamaan omaa genetiikkaansa = vierastavat vieraita.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2020, 22:45:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 25, 2020, 09:34:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 25, 2020, 00:00:17
Safiiri tiedät sen, että länsi-Euroopan monikulttuurisuus on luonut etnisiä alueita, eivät yhteiskunnan sopeutumista ja sekoittumista.

Jos nyt palataan siihen geenimaailmaan, niin dna-tutkimukset kyllä kertovat, että ennemminkin väestöt ovat sekoittuneet. Tyypillinen dna-perimänsä tutkituttava newyorkilainen saa vastaukseksi luettelon siitä, kuinka monta prosenttia hänen eprimästään näyttäisi olevan sielät ja kuinka monta täältä tai tuolta. Mitään 100 % newyorkilaista ei kyllä yleensä löydy. Eikä löydy 100 % johonkin alkuperäisväestöönkään kuuluvaa perimää. Sekoittuminen sukupolvien ajan on se tarina, jonka dna paljastaa.

Lainaa
Eri ryhmät asuvat eri alueilla, kuten New Yorkissa. Väitän, että jopa New Yorkin kaltaisessa kaupungissa väestöryhmät elävät enemmän erillään kuin sulautuvat.

Ja silti - nämä ryhmät jatkuvasti ovat eri tavoin kanssakäymisissä keskenään. Mitään ristäytymistä ei todellakaan tapahdu - vaikka asuttaisiinkin vähän eri alueilla. Hyvät hyssykät sentään homogeenisessa yhtenäiskulttuurissamme Suomessa tuppaavat ihmiset tutkitusti hakeutumaan asumaan tutille seuduille. Siten Helsingissä roihuvuorelaiset etsiytyvät mieluiten Roihikseen tai ainakin itä-Helsinkiin, kun taas ne, joiden juuret ovat pohjois-Helsingissä tuntevat vetoa sille suunnalle. Eikä kyse ole mistään "eristäytymisestä oman kulttuurin piiriin".

Yhteisöissä tapahtuu eriytymistä ja kanssakäymistä koko ajan molempia. Ne ovat RINNAKKAISIA ilmiöitä, eivät toisensa poissulkevia. En minä ole eriytynyt pohjoishelsinkiläiseksi, vaan kanssakäyn jatkuvasti jopa ei-helsinkiläisten kanssa. Vaikka muistan kyllä, miten taustani Käpylässä koulua käyneenä teki kaikki asuntoehdokkaat pohjoisen suunnalta ja keskustasta Mäkelänkatu-Tuusulanväylä reitin päästä löytyvät alueet jotenkin kodikkaammiksi kuin muut. Toisaalta - ehkä olenkin kasvanut tällaiseen kanssakäyminen- on -mahdollista -asiaan, kun kouluni oli erityisen laajalta alueelta oppilaita keräävä. Minulla oli luokkatovereita todella laajasti eri puolilta Helsinkiä: Laajasalosta, Kontulasta, keskustasta, Käpylästä, Pakilasta, Katajanokalta, Pukinmäestä, Oulunkylästä jne. Sitä vähän tottui siihen, ettei ole mitään syytä eristäytyä oman asuinalueen porukkaan, vaan yhteistä voi löytyä muuallakin asuvien kanssa.
Eivät englantilaiset olleet niin kovin sekoittuneita, kun 1600-luvulta rakensivat teollista yhteiskuntaa.
Ihmiset silti valikoituvat osin ryhmävalinnan puolesta tietynlaisia ryhmiä kohtaan, mikä on täysin luonnollista. Vaikka ehkä naisilla on miehiä suurempi houkutus geneettiseen erilaisuuteen, silti useimmat naisetkin hakevat partnereita samankaltaisesta ryhmästä. Ilmiötä pidän hyvin normaalina. Ihmisillä on taipumusta hakea turvaa omienkaltaistensa takaa. Likikaikki yhteisöt jossain määrin pyrkivät turvaamaan omaa genetiikkaansa = vierastavat vieraita.

LainaaBritannia perusti ensimmäiset merentakaiset siirtokuntansa 1500-luvulla. Jotkut ajoittavat brittiläisen imperiumin alun jo vuoteen 1497 kun John Cabot valtasi Newfoundlandin kuningas Henrik VII:n nimiin. Yleisempää on ajoittaa imperiumin alku vuoteen 1607, jolloin britit perustivat ensimmäisen pysyvän siirtokuntansa James Riverille Virginiaan.
Wikipedia

Kyllä se britti-imperiumin rakentaminen oli 1600-luvulla jo oikein hyvässä vauhdissa. Ei ollut vieraan vierastaminen sitä jostain syystä estämässä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 27, 2020, 06:42:25
Kyllä se britti-imperiumin rakentaminen oli 1600-luvulla jo oikein hyvässä vauhdissa. Ei ollut vieraan vierastaminen sitä jostain syystä estämässä.
Ok, 1500-luvulta, eikä 1600-luvulta.
Kumosiko oikaisusi kommenttiani?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 27, 2020, 23:03:03
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 27, 2020, 06:42:25
Kyllä se britti-imperiumin rakentaminen oli 1600-luvulla jo oikein hyvässä vauhdissa. Ei ollut vieraan vierastaminen sitä jostain syystä estämässä.
Ok, 1500-luvulta, eikä 1600-luvulta.
Kumosiko oikaisusi kommenttiani?

No kyllähän se laittaa vielä sata vuotta lisää aikaeroa siihen teolliseen vallankumoukseen, joka ei sekään alkanut vielä 1600-, vaan vasta 1800-luvulla. Sata vuotta lisää aikaa, jolloin britit saattoivat ottaa vaikutteita ja hyötyä siirtomaista.

LainaaTeollinen vallankumous viittaa ensimmäiseen tunnettuun teollistumisprosessiin, joka tapahtui Euroopassa 1700-1800-luvuilla.
Wikipedia - Teollistuminen

Karikko

^
Mistä britit ovat lähtöisin?
Anglo-Saksia, Normanneja- Tanskalaisia- Wiikinkejä Kallialaisia ynnä muuta kansojen sekoitusta.

Valloittaja-kansa joka alkoi hyödyntämään ryöstämiään muita maita sotilaallisen voimansa turvin. Siinä laivasto oli oleellinen mahtitekijä ja organisoitu voiton tavoittelu.

Länsituulen ja pasaatituulen "keksimisen avulla päästiin viemään joukkoja rajatuille alueille ja ottamaan ne haltuun. Teknologien etu oli jo tuoloin heidän (Brittien) puolellaan.

Muuten espanjan ja brittien suuressa sodassa (laivastojen tunnetussa meritaistelussa) oli merimiehinä ja sotilaina paljon mustia "orjia" taisi olla enemmän, kuin valko-ihoisia.


kertsi

Valkoinen talo on ylpeänä esittänyt, että Trumpin mittaviin saavutuksiin kuuluu, että hän on lopettanut covid-19 pandemian. Omasta mielestäni ei kannattaisi olla ylpeä sellaisesta, mitä ei ole saanut aikaiseksi.

(CNN)The White House included ending the coronavirus pandemic on a list of the Trump administration's science and technology accomplishments, despite nearly half a million Americans tested positive for Covid-19 in just the last week.

A White House Office of Science and Technology Policy news release made the claim in announcing a document highlighting the administration's science and technology achievements over the past four years.
"Highlights include: ENDING THE COVID-19 PANDEMIC," the news release sent to reporters read. "From the outset of the COVID-19 pandemic, the Administration has taken decisive actions to engage scientists and health professionals in academia, industry, and government to understand, treat, and defeat the disease."


White House lists ending Covid-19 pandemic as an accomplishment despite cases spiking to record levels (CNN)

White House Claims Trump Ended COVID-19 Pandemic | The Tonight Show
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️