Hävittäjähankinnat ja muu sotateknologia yhteiskunnallisesti tarkasteltuna

[Saares]

SK kirjoittaa :

JOS RUOTSALAISTEN hävittäjävisiot toteutuisivat, tulevaisuuden sotilaallinen kriisi voisi mennä näin:

Turvallisuuspoliittinen tilanne Itämeren alueella kuohahtaisi yli, ja Venäjä pommittaisi ohjuksilla Suomen ilmavoimien päätukikohtia. Tukikohdissa ei kuitenkaan olisi koneita, sillä Suomen hävittäjät olisi jännityksen kiristyessä hajautettu. Nyt ne nousisivat vastaiskuihin maantietukikohdista eri puolilta Suomea – ja Ruotsia.

Entäpä jos.....
Suomi yhdistäisi ilmapuolustuksensa naapurimaa Norjan kanssa? Sieltä löytyisi hajautettuja tukikohtia sekä niissä olevia tosiolevaisia hävittäjäkoneita. Muitakin apuja saattaisi löytyä
(yhteensovitetut tutkajärjestelmät), huollot, ammustäydennykset, tiedustelutiedot jne. Vai olisiko sittenkin parasta tyytyä siihen mitä itsellä on?

Kaksi pohjoismaista naapuria olisi hionut yhteisen ilmapuolustuskyvyn huippuunsa. Taktiikka olisi yhteinen, lentäjät olisivat saaneet samanlaisen koulutuksen, varaosia ja aseita säilytettäisiin molemmissa maissa, ilmavalvonta ja ilmavoimien taistelunjohto olisivat yhteisiä.

Venäjän olisi päätettävä, lähteäkö sotimaan molempia maita vastaan. Vastassa olisi yli 160 nykyaikaista monitoimihävittäjää. Moskova voisi katsoa hinnan liian kovaksi. 

Minusta tässä on järkeä.

On vaikea sivuuttaa konetta joka on nopein, ketterin, pystyy nousemaan maantieltä, varaosat ja huolto naapurimaassakin, halvin ylläpitää ja tosiaan - pelote on enemmän kuin 64 konetta, se on 160.

[ROOSTER]

Entäpä jos.....
Suomi yhdistäisi ilmapuolustuksensa naapurimaa Norjan kanssa? Sieltä löytyisi hajautettuja tukikohtia sekä niissä olevia tosiolevaisia hävittäjäkoneita. Muitakin apuja saattaisi löytyä
(yhteensovitetut tutkajärjestelmät), huollot, ammustäydennykset, tiedustelutiedot jne. Vai olisiko sittenkin parasta tyytyä siihen mitä itsellä on?

Norja on NATOmaa, eli ensin pitäisi liittyä NATOon ennenkuin voidaan alkaa yhteistä ilmapuolustusta harkita. Se on ehkä hävittäjähankintaakin suurempi kysymys.

[Saares]

Entäpä jos.....
Suomi yhdistäisi ilmapuolustuksensa naapurimaa Norjan kanssa? Sieltä löytyisi hajautettuja tukikohtia sekä niissä olevia tosiolevaisia hävittäjäkoneita. Muitakin apuja saattaisi löytyä
(yhteensovitetut tutkajärjestelmät), huollot, ammustäydennykset, tiedustelutiedot jne. Vai olisiko sittenkin parasta tyytyä siihen mitä itsellä on?

Norja on NATOmaa, eli ensin pitäisi liittyä NATOon ennenkuin voidaan alkaa yhteistä ilmapuolustusta harkita. Se on ehkä hävittäjähankintaakin suurempi kysymys.

Yleinen mielipide on nyt ettei Natoon liitytä. Mutta onko se oikeassa vai onko se yhä vain Kekkosen linjausta?

[ROOSTER]

Entäpä jos.....
Suomi yhdistäisi ilmapuolustuksensa naapurimaa Norjan kanssa? Sieltä löytyisi hajautettuja tukikohtia sekä niissä olevia tosiolevaisia hävittäjäkoneita. Muitakin apuja saattaisi löytyä
(yhteensovitetut tutkajärjestelmät), huollot, ammustäydennykset, tiedustelutiedot jne. Vai olisiko sittenkin parasta tyytyä siihen mitä itsellä on?

Norja on NATOmaa, eli ensin pitäisi liittyä NATOon ennenkuin voidaan alkaa yhteistä ilmapuolustusta harkita. Se on ehkä hävittäjähankintaakin suurempi kysymys.

Yleinen mielipide on nyt ettei Natoon liitytä. Mutta onko se oikeassa vai onko se yhä vain Kekkosen linjausta?

Yleinen mielipide on tutkimuksissa osoittautunut olevan aina sama kuin valtakunnankamreeri Niinistön. Kun hän mahdollisesti julkaisee uuden mielipiteensä, on yleinenkin muuttuva. Tuskin tapahtuu silloin kun hän ja Putin ovat vallassa.

Seuraavan presidentin aikana tapahtuvista kuvioista ei vielä osaa sanoa.

[Saares]

Entäpä jos.....
Suomi yhdistäisi ilmapuolustuksensa naapurimaa Norjan kanssa? Sieltä löytyisi hajautettuja tukikohtia sekä niissä olevia tosiolevaisia hävittäjäkoneita. Muitakin apuja saattaisi löytyä
(yhteensovitetut tutkajärjestelmät), huollot, ammustäydennykset, tiedustelutiedot jne. Vai olisiko sittenkin parasta tyytyä siihen mitä itsellä on?

Norja on NATOmaa, eli ensin pitäisi liittyä NATOon ennenkuin voidaan alkaa yhteistä ilmapuolustusta harkita. Se on ehkä hävittäjähankintaakin suurempi kysymys.

Mikä estäisi? Vanhat YYA-ajan piinttymät? Ottakaa huomioon Putinin arvovaltainen lausunto: Nato-maahan emme hyökkää!

[ROOSTER]

F-35 tarjous on myös saapunut.

Lockheed Martin hävittäjätarjous sisältää F-35:n, norjalaisen häiveohjuksen ja merkittävää komponenttituotantoa

Sitä, kuinka monta konetta tarjous sisältää, ei ole julkisesti kerrottu. Toivottavasti sentään mahdolliselle ostajalle.

Valmistaja Lockheed-Martin kertoo myös tallennettavasta datasta:

"Dataa on kahdenlaista. On operatiivista dataa, ja sitten huoltoon sekä ylläpitoon liittyvää dataa. Suomi saa mekanismin, jonka avulla se voi rakentaa säännöt sille, mikä data lähtee maan rajojen ulkopuolelle ja mikä ei."

Davisin mukaan tyypillisesti asevoimat haluavat operatiivisen datan pysyvän heillä itsellään, mutta sen sijaan huoltotieto on hyvä lähettää globaaliin käyttöön, sillä se auttaa esimerkiksi tulevaisuuden varaosa- ja korjaustarpeiden ennakoinnissa.

"F-35:n sensorifuusio taas on erittäin monimutkainen, ja jos sitä muuteltaisiin ilman koulutusta, järjestelmä menisi rikki. ..."

Toisin sanoen, jos datatallennusjärjestelmää menee sorkkimaan USAn asetuksista, se menee rikki eli kaputt.

Gripen ja Eurofighter on eri linjoilla:

Valmistajista sekä Saab että Eurofighter-konsortio ovat korostaneet, että Suomella on täysi suvereniteetti oman tehtävädatansa ylläpidon, uhkakirjastojen ja muun suhteen.

Eli jos esim. suunnittelisimme hyökkäystä Norjaan ja laittaisimme navigaattoriin koordinaatteja, niin F-35 tapauksessa USA olisi heti tietoinen aikeistamme, toisin kuin Gripeniä tai Eurofighteria käytettäessä.

LM tarjoaa Suomelle "merkittävää" osavalmistusta:

Kyse ei ole tuotannosta vain Suomen koneisiin vaan koko globaaliin F-35 -laivastoon, ja se työllistää suomalaista teollisuutta yli kahdenkymmenen vuoden ajan", Davis kertoo.

Ilmeisesti jonkun siivekkeen osavalmistus voisi tulla kyseeseen.

Meteor-ohjuskäyttöä tarjous ei tue.

[Saares]

Entäpä jos.....
Suomi yhdistäisi ilmapuolustuksensa naapurimaa Norjan kanssa? Sieltä löytyisi hajautettuja tukikohtia sekä niissä olevia tosiolevaisia hävittäjäkoneita. Muitakin apuja saattaisi löytyä:
(yhteensovitetut tutkajärjestelmät), huollot, ammustäydennykset, tiedustelutiedot jne. Vai olisiko sittenkin parasta tyytyä siihen mitä itsellä on?

Norja on NATOmaa, eli ensin pitäisi liittyä NATOon ennenkuin voidaan alkaa yhteistä ilmapuolustusta harkita. Se on ehkä hävittäjähankintaakin suurempi kysymys.

Suomalaisia on peloteltu pahalla Natolla vuosikymmeniä. Olisiko jo aika harkita asiaa ihan pelkästään oman edun kannalta ilman minkäänvärisiä laseja tahi ennakkoasenteita. Edes harkitseminen on leimattu epäisänmaalliseksi, turmiolliseksi(kenenkähän kannalta) ja kohtalokkaaksi. Yksi sukupolvi on jo aivopestynä.

Osmo Jussila:
Muutamia kannanottoja. Emeritusprofesori Osmo Jussila on sitä mieltä, ettemme saa tuudittautua siihen, että aina selviämme yksin Venäjän naapurissa.

Suomen kansa näyttää rakastavan menestystarinoita, usein kuviteltuja. Tällaisia ovat esimerkiksi tarinat siitä, kuinka Suomi selviytyi yksin venäläistämisestä vuosina 1899–1917, talvisodasta 1939–1940, kylmästä sodasta sekä Neuvostoliiton painostuksesta vuosina 1944–1991. Tarinoista kannattaisi ottaa oppia nytkin.

Kuin kohtalon oikusta Suomi on peräti kaksi kertaa pelastunut sulautumiselta Venäjään, koska suurvalta on juuri ratkaisevalla hetkellä sortunut. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1917, jolloin keisarillinen Venäjä luhistui maailmansodan tappioihin ja vallankumoukseen. Toisen kerran Suomi selviytyi vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi epäonnistuneen kansallisuuspolitiikan ja byrokratian ongelmiin.

Kylmä sota alkoi vuonna 1947, kun valvontakomissio Pariisin rauhan jälkeen poistui maasta. Kun Neuvostoliitto luopui Porkkalan tukikohdasta 1956, Suomessa alettiin uskoa, että itänaapurin kanssa pärjättäisiin ilman muiden tukea. Vaikka takaiskuja tuli, alettiin Suomessa pitää Paasikiven–Kekkosen linjaa jonkinlaisena menestystarinana. Ety-kokousta on pidetty tarinan huipentumana.

Suomalaiset kyllä selvisivät, mutta miksi? Perussyyt olivat Neuvostoliiton heikkeneminen ja lopulta hajoaminen. Vielä vuonna 1986 Moskova yritti sovjetisoida Suomea: Kommunistinen puolue hyväksyi Jegor Ligatšovin suunnitelman Suomeen kohdistettavan ideologisen työn perusteista. Suunnitelmassa suositeltiin sekä »kohteliasta diplomatiaa että kansanpsykologiaan vetoavia, varoittavia uhkauksia».

Paasikiven–Kekkosen politiikka on kuitenkin voitu julistaa menestystarinaksi siksi, että Neuvostoliitto heikkeni ja rämettyi Brežnevin aikana ja hajosi vuonna 1991. Jos Leninin ja Stalinin sosialismikokeilu olisi onnistunut ja Neuvostoliitosta olisi tullut kestävä suurvalta, Suomella olisi tuskin ollut mahdollisuuksia välttää neuvostotasavallan kohtaloa.

http://www.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/1473/suomen_kuvitellut_menestystarinat/

[ROOSTER]

Suomalaisia on peloteltu pahalla Natolla vuosikymmeniä.

Pitää paikkansa.

Lisäksi meitä on peloteltu EU:lla, Venäjällä, koronavirusten leviämisellä, ulkomaanvelan kasvulla, budjettialijäämällä, velkaantumisella, eläkepommilla, maahanmuuttajajengeillä, pommi-iskuilla, yksityisautoilun kieltämisellä, lepakoiden räjähtämisellä, vihreällä salaliitolla, taksien loppumisella, paperitehtaiden häviämisellä, myrskytuulilla, alkoholinkulutuksen kasvulla, syöpien lisääntymisellä, aikuisten ylipainolla, lasten ylipainolla ja muutamalla muulla asialla.

Toiset pelottelut ovat aiheellisia, toiset eivät.

Minusta on outoa, että sotakoneiden näin suuri kauppa ei aja maatamme lopulliseen konkurssiin tai Valuuttarahaston holhoukseen, kun sen estämisen vuoksi on jo jouduttu leikkaamaan hyvin monia tarpeellisiakin menoja. NATO-jäsenyys nostaisi vielä näitä kuluja ja toisi tukikohtia maahamme ja näin veisi hyviä marjastuspaikkoja, koska rautalanka-aitojen ja sotilastukikohtien alueella ei saa poimia marjoja tai sieniä, eikä retkeillä.

Minkä seuraavista Suomen kannalta tärkeistä jutuista Saares mieluimmin ottaisi kesämökkinaapuriksi?

1. Natotukikohdan lentokenttineen
2. Tuulivoimalan
3. Kaivoksen
4. Turpeennostosuon
5. Ydinvoimalan
6. Kauppakeskuksen
7. Venäläisen oligarkin (ei kommunisti, vaan äärikapitalisti)

[Saares]

Katson asioita laajemmalta perspektiiviltä kuin Rooster näkyy tekevän. Naapuruutta voi tarkastella sekä maantieteellisesti että historiallisesti laajempialaisesti kuin nämä jotka Rooster tarjoaa. Miten olisi vaikuttanut historiankulkuun ja nykyiseen asemaamme 1930-luvulla tehty päätös kauppakeskuksen rakentamisesta Vantaalle? Muutkin tarjoamansa valinnaiset vaihtoehdot ovat luokkaa myrkky vai tikari.
PS. Kaikkinainen vaikeuksien syyt on selvitetty. Liitto Ruotsin kanssa niin olemme turvassa pahalta maailmalta. Eikö niin, sitähän olet hokenut jo monta vuotta.

[ROOSTER]

Liitto Ruotsin kanssa niin olemme turvassa pahalta maailmalta. Eikö niin, sitähän olet hokenut jo monta vuotta.

Aivan. Kyllä siitä olisi valtavasti apua.

[Kopek]

Hävittäjähankinta on sen tyyppinen asia, että minulla ei ole siihen selkeätä mielipidettä. Asia ei ole minun ratkaistavissani, joten miksi edes miettisin sitä. Luotan siihen, että päättäjät tekevät oikean päätöksen kaiken sen tiedon perusteella, mikä on käytettävissä. Tavallisilla maallikoillahan ei ole kaikkea tietoa. Oletan, että mikä tahansa tarjolla oleva järjestelmä täyttää tehtävänsä, joten katastrofaalisen huonoa valintaa ei voine tehdä.

Jos riskejä halutaan välttää silläkin hinnalla, että lopputulos ei ehkä olisi paras mahdollinen, Super-Hornet saattaisi olla riskittömin vaihtoehto. Siirtymä siihen olisi sujuva. Tiedettäisiin suunnilleen, mitä saadaan.

Ruotsin houkuttelevalta kuulostavaan tarjoukseen liittyy tiettyjä riskejä. Myyntimiehet ovat lupailleet paljon, mutta pidetäänkö lupaukset tosi paikan tullen, on epävarmaa. Ostaja joutuisi tietyllä tavalla uuden tuotteen koekäyttäjäksi. Myös F35:een saattaisi liittyä tämän tyyppisiä riskejä. Koneita on jo käytössä paljon eri maissa, mutta se ei takaa, etteivätkö kustannukset voisi revetä kohtuuttomiksi, kun vuosia kuluu. Koneiden korjaukset ja ylläpito sattaisivat niellä ennakoitua enemmän rahaa. Koneilla pitää pärjätä kohtuullisen pitkä aika, joten niiden on pysyttävä järkevillä kustannuksilla käyttökelpoisina ja puolustuksellisilta ominaisuuksiltaan tehokkaina viimeiseen käyttöpäiväänsä asti.

[ROOSTER]

Jos riskejä halutaan välttää silläkin hinnalla, että lopputulos ei ehkä olisi paras mahdollinen, Super-Hornet saattaisi olla riskittömin vaihtoehto. Siirtymä siihen olisi sujuva. Tiedettäisiin suunnilleen, mitä saadaan.

Onhan tuo ihan perusteltu ajatus. Nopea kouluttautuminen edellisentyyppiseen koneeseen on suuri etu. Meillä on siis jo olemassa koko joukko nopeasti, vain pienellä lisäkurssilla, SuperHornetin kahvoihin kelpoisia lentäjiä.

Autovertauksena taas voisi sanoa, että kyseessä on vain facelift jossa eri koripeltejä ja mittaristo. Eikö tässä tapauksessa kannattaisi ajaa vanhalla ja säästää kymmeniä miljardeja. Sillä rahalla saa hemmetisti varaosia ja osaaminen on jo valmiina.

[ROOSTER]

Liitto Ruotsin kanssa niin olemme turvassa pahalta maailmalta. Eikö niin, sitähän olet hokenut jo monta vuotta.

Aivan. Kyllä siitä olisi valtavasti apua.

Yhdessä jo harjoitellaan ahkerasti. Nyt vuorossa maavoimien harkat. Sen verran paukkuu, että uskon teerien pesinnän epäonnistuneen.

Tältä näytti, kun suomalaiset ja ruotsalaiset ampuivat raketin­heittimillä, panssari­haupitseilla ja kenttä­tykeillä samaan maaliin

A4:n ansiosta nyt on esittää dataa asevoimien tehokkuusluvuista, voimaindeksi:

2021 Military Strength Ranking

1United States
2Russia
...
31Sweden
...
56Finland
...
109Estonia
...
139Kosovo
140Bhutan

Ruotsilla on siis potkua aika paljon enemmän kuin meillä. Kannattaa olla yhteistössä, tiiviisti. Kulttuurisesti ja maantieteellisesti sopiva, edullinen ja hyvä vaihtioehto jossa molemmat ovat sopeutuneet jo valmiiksi meikäläisiin ilmasto-oloihin. Tähän kuvioon sopii yhteinen hävittäjälentokonekalusto ja sen kehitys, valmistus ja huolto, niinkuin se kuuluisa nenä päähän.

[Saares]

Liitto Ruotsin kanssa niin olemme turvassa pahalta maailmalta. Eikö niin, sitähän olet hokenut jo monta vuotta.

Aivan. Kyllä siitä olisi valtavasti apua.

Apua kenelle?
Ruotsi saisi vaihtokauppaansa Venäjän kanssa ison edun.
Mitä etua Suomi sai viime sodassa Ruotsilta? Ruotsi julistautui puolueettomaksi jo ensimmäisenä päivänä kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja Suomi pyysi apua. Jopa asetäydennykset Ruotsin kautta estettiin. Silloinen YK, kansainliitto, äänesti Neuvostoliiton julistamisesta hyökkääjäksi. Miten äänesti Ruotsi? Kun Stalin rykäisi Moskovassa, ruotsalaisilta pääsivät pahat housuihin. Neuvostoliitto kielsi Ruotsia solmimasta puolustusliittoa Suomen kanssa. Ja Ruotsi totteli! Onko jokin muuttunut niistä ajoista? Ainoa apu tuli silloin Saksasta tai kuten nykyhistoria kuvaa, natsisaksasta.

[ROOSTER]

Ainoa apu tuli silloin Saksasta tai kuten nykyhistoria kuvaa, natsisaksasta.

Tietysti Saksa auttoi koska Suomi soti Neuvostoliittoa vastaan, oli yhteinen vihollinen. Suomalaiset onnistuivat sitomaan sangen paljon naapurin väkeä ja kalustoa. Saksa ei auttanut Suomea hyvää hyvyyttään, vaan oman ajatellun etunsa tähden.

Historiasta voi oppia jotain. Tässä tapauksessa opetus ei ole se, että pitäisi Saksa ensin natsittaa ja sitten liittoutua sen kanssa - sehän hävisi molemmat isot maailmansodat, vaan se, että kannattaa liittoutua Ruotsin kanssa joka onnistui kerran valloittamaan puolet Eurooppaa ja on säilynyt maailmansodissa mainiosti osallistumatta verisiin taisteluihin.

Kumman politiikka on viisaampaa? Haluatko sinä kaupungit tuhoavaa massapommitusta Suomeen kun vaihtoehtona olisi rauhallinen elämä jossa appelsiinejakin riittää, samaan aikaan kun muut sotivat.

Pitää olla aika naivi jos uskoo, että Saksa auttoi koska suomalaiset olivat niin rakastettavan kivoja. Realisti taas ymmärtää, että Ruotsi on suurimpia hyötyjiä jos itäinen vyöry pysähtyy maamme rajoille tai maahamme. Realisti myös käsittää mikä etu olisi yhtenevä kalusto ja huolto, meillä on käsissämme merkittävin puolustusetu kautta aikain, sekä tekninen että poliittinen, jos hankimme Gripenit.