Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Rokotteet - historiaa ja nykypäivää

Aloittaja Norma Bates, kesäkuu 03, 2020, 22:07:00

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jaska


Minusta taas vaikuttaa hyvin mahdolliselle tulevaisuudenkuvalle, että vuosittaisiin rokotuksiin tukeutuen koronavirustauti saadaan kesytetyksi influessaepidemioiden tasoiseksi riesaksi, jolla ei riitä voimaa yleisimpien kuolinsyiden joukkkoon, minkä eteen nyt koko maailmassa on yritetty ponnistella. Tässä myös opetellaan tulevien tätä pahempienkin pandemioiden varalle.

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 02, 2021, 19:50:17
Jännästi vaihtelee tämä J&J -rokotteen teho.
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/vaccines/different-vaccines/janssen.html
66,3 %
https://www.nytimes.com/interactive/2020/health/johnson-johnson-covid-19-vaccine.html
72 %
Ikävä kyllä tuo pienempi prossa on uudemmasta linkistä.
Maallikon vaikea sanoa miten vertailukelpoisia julkaistut tulokset ovat. Kuvitellaanpa:
Otetaan 10000 + 10000 USAn kansalaista samalla tavoin valittuna ja puolelle annetaan testattavaa rokotetta ja puolelle lumelääkettä. Seurataan kuinka paljon tartuntoja esiintyy vaikkapa kuukauden aikana 2 viikkoa rokotuksen antamisen jälkeen. USAssa todetaan nyt noin 70 000 tartuntaa päivässä /330 milj. asukasta = miljoona tartuntaa kahdessa viikossa / 3300 sataatuhatta asukasta kohti = ilmaantuvuus 300 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohti kahdessa viikossa. Ohitan nyt immuniteettin saaneiden määrän ja arvioin 10000 koehenkilön saavan ilman suojaa kuukaudessa 60 tartuntaa. Jos rokotetuissa  vain 18 sai koronatestissä positiivisen tuloksen ja vertailuryhmässä 60 niin rokote esti 70% tartunnoista. Mutta tartunnan saanti on hyvin satunnaista ja jos rokotetuissa sattuikin saamaan yksi enemmän tartunnan, niin prosenttiluku muuttui -1,7 %. Tuskin sitä näin tehtiin enkä käy laskemaan tuloksen luottamusväliä tässä. Tarkastelujaksoa pidentämällä tai tarkasteltavaa ryhmää suurentamalla tulee tarkempi tulos. Mutta minusta 66,3% ja 72% eivät tässä ole kaukana toisistaan.

72% tuloksen yhteydessä todettiin muuten, että jos virusvarianttien osuus on suurempi, niin prosenttiluku laskee. Ehdotonta yleispätevää prosenttilukua ei ole. Riittävän samoin tehtyjä mittauksia voidaan verrata.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 01, 2021, 12:22:24
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 22, 2021, 00:12:09
Eka kerran 1989 ja 90-luvulla työnnettiin hiireen RNA:ta. Kappas sitä meneekin soluihin ja näyttää toimivan jossain määrin.
Paljaanakin mutta myös nanorasvapallerossa.
2000-luvulla, erikoisesti 2010-luvulla alkoivat jotkut harkita tekniikan käyttöä geneettisessä hoidossa sydäntauteihin, harvinaisiin geenitauteihin jne. Mutta sitä olisi pitänyt pistää potilaaseen monta kertaa* kuussa tai vuodessa. Haitalliset sivuvaikutukset tyssäsi innostuksen.(En ole saanut selville mitkä ne oli ne haitat mutta kenties geenikorjailu saattaa vaatia paljon geenejä, proteiineja ja se paljon RNA:ta joka on elimistölle, immuunisysteemille, liikaa?)
  Rokotuksiinkin ajateltiin tekniikkaa sovellettavan. Sitten yllättäen tuli tämä Covid-19 ja valtavasti rahoitusta, jotka pisti vauhtia hommaan.

*Muistan ikuisesti, mutta jo hiukan hämärämmin, tämän jonka luin kirjastossa vanhasta biokemian kirjasta: Jos hiireen pistää ruiskulla valkuaista tai muuta töhnää niin ei oo  välttämättä moksiskaan. Mutta just saman töhnän piikitys uudelleen muutaman viikon päästä tekee: Hiiri ns. pomppii seinille ja lopulta kuolee. Immuunisysteemin raju reaktio. Peräkkäiset rokotukset tai piikitykset samalla aineella vaatinee, ettei ainetta saa olla paljon, ettei ihminen pompi seinille ja potki tyhjää.

Mitenkä mahtaa olla nykyisin? Koronaa vastaan ollaan jo oletettavasti valmistautumassa kolmanteen rokotuskertaan.

Rokotukset niiden vasta-aineiden muodostumisen alkamisen kerrotaan vaativan noin kahdesta viikosta kuukauteen, ennen kuin suojaava vaikutus on kehittynyt.
Mutta suojavaikutuksen kestoksi ei uskalleta luvata 6 kuukautta pidempää aikaa- mahdollisesti vuoden, tai enemmänkin, mutta niitä ei luvata.

Astran rokotehan on koronan perimän osa joka viedään soluun(rokote) simpanssin adenoviruksen sisällä DNA- muodossa.

Tuota Rna historiaa vieraan proteiinin vaikutuksista, varsinkin pistoksina on kovasti kehitetty ja varmaan saatu toimivia ratkaisuja rokotteiden muodossa.
Miten ne sitten pidemmissä ajanjaksoissa toimivat ja muuttavat ihmisen perimää (jos muuttavat) se jäänee nähtäväksi.

Ihmisen perimä koostuu dna:ta  (ne koodaavat proteiinituotantoa soluissa, noin 20 000 proteiineja koodaavia geenejä) mutta se on vain prosentin verran koko perimästä. Perimän koko kirjaimien määrä lienee noin kolmisen miljardia kirjainta. Aktiiviset kohdat sitten syttyvät ja sammuvat tarpeen mukaan, miten ihmisen kokonaisuus toimii.
Voisi hyvin olettaa rokotuksillakin olevan vaikutusta dna:n toiminnassa ja oikeastaan sitähän se tarkoittaakin.

Viruksen vaikutus pohjautuu juuri siihen, että se tuottaa omaa perimäänsä soluun dna:n, tai rna:n muodossa. Saadakseen solun tuotantokoneiston tuottamaan omia itiöitään- viruliiniä, taisi nimitys olla.

No joka tapauksessa virus ottaa solun proteiinituotannon "haltuunsa ja tuottaa omia proteiinejään ja kopioitaan.

Norma Bates


Jaska

Niin Johnson-Johnson on vektorirokote kuten AstraZeneca ja sen toimituksia on viivästetty aivoveritulppaepäilyjen vuoksi. (En lue minäkään linkkiä)

Norma Bates

Sputnik on myös vektorirokote. Jännää jos siitä ei tulekaan tulppia, koska samaa adenovirusta siinäkin kuulema käytetty. Ohimennen luin että Sputnik muistuttaa J&J-rokotetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 16, 2021, 10:13:14
Sputnik on myös vektorirokote. Jännää jos siitä ei tulekaan tulppia, koska samaa adenovirusta siinäkin kuulema käytetty. Ohimennen luin että Sputnik muistuttaa J&J-rokotetta.

Niin saapa nähdä miten on.

Erona kaiketi on, että käytetään kahta eri adenovirusta. Eli tehosteessa on toinen apulainen viemässä viestiä solulle.

Mitä kaikkea muuta voi olla apuaineissa, siitä ei taida olla tietoa.

Norma Bates

Tieteen Kuvalehden mainoksessa oli linkki uutiseen joka kuitenkin jättäytyi maksumuurin taakse. Muuta en siis nähnyt kuin jonkin vihjailun että amerikkalaiset olisivat keksineet rokotteen joka käy kaikkien koronavirusten kimppuun nyt ja jatkossakin. Jollen väärin ymmärtänyt.

Hippi

If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 27, 2021, 09:39:43
Tieteen Kuvalehden mainoksessa oli linkki uutiseen joka kuitenkin jättäytyi maksumuurin taakse. Muuta en siis nähnyt kuin jonkin vihjailun että amerikkalaiset olisivat keksineet rokotteen joka käy kaikkien koronavirusten kimppuun nyt ja jatkossakin. Jollen väärin ymmärtänyt.

Rokotteet käyvät pelkästään ihmis-solujen "kimppuun, kun niillä ihmisiä rokotellaan..

Jospa siis ne vasta-aineet oppivat toisilta rokotteilta enemmän, kuin toisilta- mutta melko epämääräinen juttu, sinänsä. Ilmeisesti varianteja joita ei vielä edes ole on hankalampi suojautua.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 27, 2021, 10:43:40
^
Kyllähän sitä linkkiä saattoi klikata eikä se ollutkaan minkään muurin takana:
https://news.virginia.edu/content/vaccines-developed-uva-va-tech-may-offer-broad-protection-coronaviruses

Tieteen Kuvalehteen klikattuani tuli jonkin ajan päästä rahastusilmoitus, joten sen pidempään en jäänyt asiaa tutkimaan.

MrKAT

Politiikan toimittaja Hämäläinen muistelee, kertoo mm. miten vielä 1976 läpivalaistiin 2 milj. suomalaisen keuhkot tuberkuloosin varalta ja korkeakouluopintoihin tai  moniin töihin ei päässyt jollei ollut tuberkuloositodistusta. Sitten jatkaa poliosta:

Rokotusta odotellessa
...
YHTÄ PAHA VITSAUS oli polio eli lapsihalvaus. Vuosina 1960 ja 1961 rokotettiin poliota vastaan lähes koko kansa.
Olin kuusivuotias, kun isä vei minut poliorokotukseen. Viitasaaren Kymönkosken kansakoulun pihalla kiemurteli pitkä jono.
Aikuiset miehet olivat niin peloissaan, että tupakoivat hermostuneina, ja muutamat olivat hiprakassa. Isoja äijiä pyörtyili,
kun terveyssisar Tamminen otti piikin esiin.
  Rokotuksista ei silti kieltäydytty. Siihen oli hyvä syy. Lähes jokainen tunsi tai tiesi jonkun, joka oli sairastanut joko
keuhkotaudin tai polion. Taudit olivat helposti tarttuvaa lajia ja tekivät hirveää jälkeä. Nuoria ihmisiä kuoli, ja monet
jäivät invalideiksi.

- /Apu-lehti 18.3.2021, s.16 Unto Hämäläisen kolumni/

Hämmästyttävin tuossa oli tuo havainto isojen "raavaiden" miesten pelosta ja pyörtyilystä kauhusta. Oliko ne sodankäyneitä, oliko Suomen puolustus tämmösten pelokkaiden varassa? Selittääkö tämä "raavaiden" persumiestenkin rokotekammoa?
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

ROOSTER

Muistan kun olin sairaana ja koulussa oli terveydenhoitaja käymässä, katsoin ikkunasta ja näin tutun pojan polkemassa kovaa vauhtia kotia kohti. Siitä tiesin, että oli rokotuspäivä. Jokunen prosentti ihmisistä ei kestä, että heitä piikitetään.

Minua eivät ole piikitykset, eikä verikokeet, koskaan häirinneet. Siitä tosin paloi päähän ikuinen muistijälki, kun luokassa jonotettiin alushoususillaan terveydenhoitajan luo ja siinä seistessäni hän yhtäkkiä tempaisi varoittamatta  kalsarini alas ja alkoi (ilmeisesti) tutkia olivatko kivekseni laskeutuneet.

Minusta se oli nöyryyttävää, hänenkin olisi pitänyt kohtuuden nimessä vilauttaa.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Norma Bates

Kun en ollut rokotuksia saanut sitten teinivuosien viimeksi, minulle oli yllätys että koronarokotteen pisto sattui ihan oikeasti. Jokusen kerran olen verta luovuttanut ja labroissa tuli rampattua alvariinsa yhdessä vaiheessa, eikä veren kuppaus erikoisemmin sattunut yhdelläkään kertaa. Onko siis niin että suoneen pistäminen ei satu, mutta lihakseen pistäminen sattuu?

Yksi lysti minulle se kipu oli, mutta ehkä sitä sitten jotkut säikähtää. Mene tiedä.

Hämärä mielikuva että kävin duunin vuoksi 1980-luvun lopulla keuhkoröntgenissä. Ihan terveenä siis.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 08, 2021, 21:27:15
Kun en ollut rokotuksia saanut sitten teinivuosien viimeksi, minulle oli yllätys että koronarokotteen pisto sattui ihan oikeasti. Jokusen kerran olen verta luovuttanut ja labroissa tuli rampattua alvariinsa yhdessä vaiheessa, eikä veren kuppaus erikoisemmin sattunut yhdelläkään kertaa. Onko siis niin että suoneen pistäminen ei satu, mutta lihakseen pistäminen sattuu?

Yksi lysti minulle se kipu oli, mutta ehkä sitä sitten jotkut säikähtää. Mene tiedä.

Hämärä mielikuva että kävin duunin vuoksi 1980-luvun lopulla keuhkoröntgenissä. Ihan terveenä siis.

Saattaa olla rokottajan taidoistakin kiinni. Minä en tuntenut hädin tuskin mitään, jälkikäteen vähän jomotti.