Rokotteet - historiaa ja nykypäivää

[MrKAT]

Sattumoisin juuri eilen epidemiologi Dr. Tara C. Smith oli retwiitannut tämän asiantuntija kyselytuloksen:

Timothy Caulfield @CaulfieldTim
99% of experts agree (yes, scientific consensus matters): COVID-19 vaccines are safe & effective in adults.

See: COVID-19 Vaccines Poll of Experts https://clarityfoundation.com/project-one-1 via
The Clarity Foundation,  @DrDavSweet @jayvanbavel et al.


- https://twitter.com/CaulfieldTim/status/1697683072005836857

Tuossakin näkyy: 99% yksimielisyys kuvastaa tieteellistä konsensusta että rokote tehokas ja turvallinen.
Kysely oli tehty Kanadan Brittiläisen Kolumbian provinssissa maaliskuussa 2023.

[Jaska]

Minä kysyn, mitä v....a rokotamme ihmisiä tehottomasti covidia vastaan, kun näemme sen toimimattomuuden.

Rokotukset ovat tehokkain keino suojautua vakavalta covid-19-taudilta. Suositusten mukaisesta rokotussuojasta huolehtiminen on jatkossakin tärkeää. Virusmuunnosten esiintymisen ja koronan aiheuttaman sairastavuuden seurantaa jatketaan edelleen ja toimenpiteitä tartuntojen torjumiseksi voidaan tehostaa, jos tautitaakka lisääntyy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää edelleen ajankohtaista tilannetietoa koronavirustilanteesta.
[STM]

Rokotusten tehottomuus osoitettaisiin tilastolliisesti näyttämällä että rokotetuilla on koronan vuoksi sairaalaan joutumisia ja kuolemia ikärymittäin yhtä suuri tai suurempi osuus kuin rokottamattomilla. Ette näe rokotteita tehottoimiksi koska ne ovat tehokkaita.

Rokotusten tehottomuutta ei osoita, että koronapandemian huippu oli esimerkiksi Suomessa  sen jälkeen kun aikuisväestö oli (80%:sesti) rokotettu. Vaan näin tapahtui siksi, että koronavirus oli muuttunut tarttuvammaksi ja aikaisemmalle virusversiolle olevan tartuntaimmuniteetin kiertäväksi. Näin muuntuneen viruksen yleistyminen olisi tapahtunut ilman rokotteitakin, koska tuollainen muutos on virukselle edullinen myös taudin sairastamalla saatua tartuntaimmuniteettia vastaan. Ja rokotuksitta vielä paljon voimakkaammin. Rokotteella on taudin sairastamiseen verrattuna se etu, ettei haittoja aiheudu kuten saitrastamalla. Toki esim. mRNA-rokotuksesta noin yksi sadastatuhannesta saa allergisen reaktion, joka tarvitsee välitöntä lääkityshoitoa.

Olisivatko rokotukset nyt muuttuneet merkityksettömiksi, kun ehkä yli puolet aikuisväestöä on saanut immunteettia sairastamalla koronavirustaudin? Rokotteita suositetaan juuri niille ryhmille, joille tarvetta on. Vanhoille ja sairaille useampia rokoteannoksia kuin nuorille ja terveille.  Yksilökohtaisia arvioita rokotustarpeesta ei tehdä, eikä kaiketi luotettavasti edes kyetä tekemään. Myös sairastaneen vastustuskyky paranee rokotuksella. Rokotus annetaan kuitenkin vasta määräkuukausien jälkeen koronavirustaudin sairastamisesta, mihin terveydentilakin vaikuttaa. Ymmärtääkseni optimoidaan vastustuskyvyn hyödyntäminen.

[Karikko]

^
Ehkä lääkevirmojen ja rahoittajien moraalista ei saa tässä ketjussa keskustella, joten jääkö se sitten tähän.. ainakin tällä erää.

Rokotusten autuus olkoon koronankin suhteen sitten taivaallista..

[Jaska]

Ei voi sairastua, paitsi jos rokote on feikki...!

Älä uskottele, ettet muka tunne perusasioitakaan.

Kyllä koronarokotetut ja aiemmin sairastaneet voivat sairastua covid-19 tautiin siinä missä rokottamattomat sairastamattomatkin. Mikään rokote ei ole 100%:nen, mutta koronavirustaudissa omikronista (Suomessa joulusta 2021) alkaen niin rokotteiden kuin sairastamisten antama suoja tartuntaa vastaan on vähäinen ja lyhytaikainen. Taitaa nykyisin olla keskimäärin 25% kolme kuukautta. Perusrokotuksilla saadaan suoja vakavaa tautimuotoa (sairaalahoidon tarvetta ja hengenmenoa) vastaan ja tehosteilla ylläpidetään sitä. Paitsi että koronarokotuksilla säästetään sairaalakapasiteettia muidenkin tautien hoitoon, niin säästetään suurin osa tartunnan saaneiden henkiä ja kärsimyksiä.

Koronarokotteita on maailmassa suunnaton määrä, muttei Euroopassa pääosin käytetttyjä Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteita parempia. Alkuperäistä Wuhanin virusta vastaan on rokotteissa tartuntasuoja, mutta virus on korvautunut tarttuvammilla (ja lievemmillä) miuunnoksilla.

Hakukone sanoo:
Vuonna 2023 tehokkaimmat Covid-19 rokotteet voivat vaihdella eri ikäryhmien ja terveydentilojen mukaan. Uusimpien tutkimusten mukaan Moderna-rokote on turvallisin ja tehokkain mRNA-rokote vanhemmille aikuisille, kun taas Pfizer- ja Moderna-rokotteet ovat tehokkaita lapsille. Molemmat rokotteet ovat myös osoittaneet tehokkuutta uutta, erittäin mutatoitunutta BA.2.86-varianttia vastaan.

[Jaska]

Entäs niissä maissa joissa ei rokotettu- paljonkos niissä pelastettiin-?  Vai pelastuivatko rokottamatta, mutta niistä ei tehdä tilastoja.

Kuinka suuri osuus ihmiskunnasta yleensä sai nauttia koronarokotusten ihmeellisestä lumovoimasta- ehkä kolme miljardia, tai neljä joka olisi noin puolet kansan määrästä.

70% maailman ihmisistä on saanut vähintään yhden koronarokotusannoksen. https://ourworldindata.org/covid-vaccinations  13,5 miljardia annosta on annettu.

Bing:
Koronavirus on vaikuttanut erityisen voimakkaasti matalan tulotason maihin, joissa on vähemmän resursseja terveydenhuoltoon, rokotuksiin ja taloudelliseen tukeen. Pandemia on lisännyt köyhyyttä ja eriarvoisuutta maailmanlaajuisesti. Matalan tulotason maissa kuolleisuus on ollut kaksi kertaa korkeampi kuin rikkaissa maissa, ja rokotekattavuus on ollut vain 16 prosenttia. Matalan tulotason maiden talouskasvu on ollut myös hidasta, ja köyhimmän 40 prosentin tulot ovat laskeneet merkittävästi [Nature]

[Norma Bates]

Kansojen välisessä eloonjäämistaistelussa voi hyvinkin joillekin tahoille pälkähtää päähän alkaa pelottelemaan rokotteilla, jotta niitä eivät aivan kaikki ottaisi. Jolloinka sitten kuolevat pois tieltä. Harmillisesti vain omankin maan köyhimmät, se tykinruoka-aines, saattaa kuolla kuukahtaa. Jolloinka tulee tarvis hakea porukkaa toisesta maasta, kuten Venäjä on tehnyt Ukrainan suhteen. Naisten ryöstäminen olisi kai liian riskialtista, kun aikuiset tänäpänä osaavat huutaa apua somessa, mutta kun vie lapset, niin homma on helpompi.

[Karikko]

Kansojen välisessä eloonjäämistaistelussa voi hyvinkin joillekin tahoille pälkähtää päähän alkaa pelottelemaan rokotteilla, jotta niitä eivät aivan kaikki ottaisi. Jolloinka sitten kuolevat pois tieltä. Harmillisesti vain omankin maan köyhimmät, se tykinruoka-aines, saattaa kuolla kuukahtaa. Jolloinka tulee tarvis hakea porukkaa toisesta maasta, kuten Venäjä on tehnyt Ukrainan suhteen. Naisten ryöstäminen olisi kai liian riskialtista, kun aikuiset tänäpänä osaavat huutaa apua somessa, mutta kun vie lapset, niin homma on helpompi.

Toimimattomia rokotteita ei kannattaisikaan kauhiasti suositella, sillä se vaarantaa niiden  oikeasti tarpeellisten rokotteidenkin uskottavuutta.

Jos sanotaan koronavirusrokotteen torjuvan tautia ja kuitenkin se tauti tulee usein yhtä pahana rokotetuille, kuin muillekin, niin ihmisten usko afrikan maissa menee koko asiaan. Nykyisin jo monetkaan eivät suostu rokotuksiin- eikä edes hoitoon.
Siellä maaseuduilla lukutaitokin on kohtuullisen harvinaista herkkua, saati lukemisen ymmärrys.


Jaskan mainitsema 70 prosentin rokotuskattavuus lienee teoriaa- eikä se käytännössä ole kovin fiksu oletus- vaikka rikkaissa maissa onkin kovasti koetettu torjua "vihollista.
Myöskään hyöty ei näyttäisi olevan kovin kummoinen 3-6 kuukauden puolittumisaika lienee myös kulunut jo ajat sitten suurimmalta osalta piikitetyistä.

[Jaska]

Täyden rokotuksenkin on saanut 66%, vähintään yhden annoksen 70%
https://covid19.who.int/table
https://ourworldindata.org/covid-vaccinations

[Toope]

Toimimattomia rokotteita ei kannattaisikaan kauhiasti suositella, sillä se vaarantaa niiden  oikeasti tarpeellisten rokotteidenkin uskottavuutta.

Tuotahan se nykyään on. Covid/influenssa-rokotteiden naurettavuus heikentää kaikkien rokotteiden uskottavuutta.
Parempi olisi myöntää, että covid/influenssarokotteilla on rajansa.

[Jaska]

Teen vitteellisen laskelman rokottamattomuuden vaikutuksesta sairaalahoidon lisätarpeeseen viime vuonna epätarkoilla luvuilla:
Suomessa olkoon 1 miljoona koronarokottamatonta ja 4 miljoonaa rokotettua.
Rokotteiden tehokkuuden Duodekim kertoo olevan vakavaa tautia vastaan omikronilla yli 80%.
Vuunna 2022 sairaalahoidossa koronan vuoksi (siis ilman sivukoronia) oli keskimääri n. 750 henkilöä koronatilasto.fi sivuston graafista katsottuna.

Tämän perusteella 56%  sairaalatarpeesta (417) on ollut rokottamattomilla (20% väestä) ja 44% (333) rokotetuilla (80% väestä). Jos rokotetuilla olisi sairaanhoitotarpeen ilmaantuvuus ollut rokottamattomien tasolla (417/1muiljoona), sairaalahoidon tarve olisi ollut  2,8-kertainen (417 * (1+4)=2083), mikä olisi ylittänyt käytettävissä olleen kapasiteetin.


Ymmärrän toki laskelman puutteet kuvaamaan tilannetta. Mutta katsotaan nyt aluksi saammeko asian ymmärtäviä kommentteja tähän.

[Karikko]

Haittavaikutuksia on lääkkeissä ja rokotteissa. Rokotekin voi olla lääke ja lääkkeellinen vaikutus se imuuni-suojankin saaminen tietenkin on. Kausirokotteista saa ehkä tilapäisen avun (3 -6 kuukautta korkeintaan), jos vasta-aineet osaavat tunnistaa aiheuttajan, muuten niistä ei ole apua.

Laihdutuslääkkeenä käytetään diabeteslääkkeeksi kehitettyä valmistetta, mutta sillä saattaa olla myös vaikeita sivuoireita.

>>>

Lääkkeeseen liittyy myös kysymysmerkkejä
Ozempicilla on myös havaittu olevan sivuvaikutuksia. Niistä yleisimpiä ovat pahoinvointi ja suolistovaivat.

Lääke on yhdistetty myös vakavampiin sivuvaikutuksiin, kuten vatsalaukun halvaukseen ja itsemurha-ajatuksiin. Tutkimustuloksia lääkkeen pitkän aikavälin sivuvaikutuksista ei vielä ole.

Novo Nordisk ei suinkaan ole ainoa yhtiö, joka kehittää laihdutuslääkkeitä. Muun muassa lääkeyhtiöt Pfizer ja Eli Lilly on kehittäneet laihdutuslääkkeitä, joiden tulo markkinoille on vain ajan kysymys.



https://yle.fi/a/74-20050930

Lääkkeet
Euroopan lääkevirasto selvittää, onko laihduttavalla diabeteslääkkeellä yhteys vakaviin mielenterveysongelmiin
10.7.

Hittilääke myydään loppuun tunneissa
Alun perin diabeteksen hoitoon kehitetty, suolistohormoneihin kuuluva Ozempic on noussut ilmiöksi myös Hollywoodin ulkopuolella.

Kerran viikossa pistettävän valmisteen vaikuttava aine on semaglutidi, joka toimii myös lihavuuden hoidossa. Lääke lisää kylläisyydentunnetta ja vähentää esimerkiksi makeanhimoa. Se myös hidastaa ruuan poistumista mahalaukusta.

Tanskalaisen lääkeyhtiö Novo Nordiskin kehittämän Ozempicin laihduttava vaikutus on nostanut sen suosion ennätyslukemiin ja johtanut maailmanlaajuisiin saatavuusongelmiin, sillä lääkettä on määrätty myös apuna laihduttamiseen.

Novo Nordiskin toista hittituotetta, lihavuuden hoitoon tarkoitettua Wegovy-valmistetta on tähän mennessä ollut saatavilla Suomessa vain pieniä eriä. Myös sen vaikuttava aine on semaglutidi.

Ozempicin saatavuushäiriöt ovat Diabetesliiton lääkärin Elina Pimiän mukaan johtaneet Suomessa tilanteeseen, jossa diabetespotilaat ovat joutuneet turvautumaan muihin lääkkeisiin sairauden hoidossa

[Jaska]

Olen ehkä aiemminkin esittänyt Suomen koronavirustaudin etenemisestä sivuston https://www.koronatilastot.fi/fi/ kuvaajia. Se on paras nyt mieleen tuleva paikka Suomen koronagrafiikoista. THL kerää koronaluvut ja ne löytyvät THL:n sivuilta, mutta eivät välttänättä helposti.

Liitteistä näkyy hyvin miten koronakuolemien käyrän muoto seuraa koronasta sairaalassaolijoiden käyrää. Vuosi 2022 oli Suomessa koronacvirustaudin vaikein omikronin johdannaisineen otettua valta-aseman. Suomen 10000 tähänastisesta koronakuolenasta 7000 tapahtui viime vuonna. Rekisteröidyistä 1,5 miljoonasta tartunnasta 1,26 miljoonaa viime vuonna. Nyt on menossa pandemian neljäs vuosi ja tauti on tasaantumassa influenssan kaltauseksi riesaksi..

Viime vcuonna sairaalahoidoissa ja kuolemissa oli korkea aalto tammi-huhtikuussa ja syys-joulukuussa, kesällä oli välissä rauhalisempaa. Rekisteröidyissä tartunnoissa on aalto vain tammi-huhtikuussa, sen jälkeen keväällä 2022 vähennettiin testausta voimakkaasti ja entistä paljon suurempi osa tartuntoja podettiin syksyllä ilman virallista testiä ja rekisteröintiä. Tartuntojen määrä on yli kaksiikertainen rekisteröityihin tartuntoihin nähden. 73% aikuisväestöstä arvioidaan saaneen koronatartunnan.

Kun päivässä rekisteröityjen tarrtuntonen määrä nousi loppuvuodesta 2021 600:sta 8500:an niin päivässä niin koronakuolemien määrä nousi vain 4:sttä 30:een. Omikron oli paljon entistä tarttuvampi ja vähän lievempi tautimuunnos. Ilmeisestikin melkein kaikki rokottamattomat aikuiset - suurempi osa kuin rokotetuista - sairasti koronavirustaudin 2022 saaden siitä rokotuksen korvikkeena vastustuskykyä vakavaa tautia vastaan, jotkut tietenkin kuolivat tai saivat muita haittoja. Tästä seuraa myös, että sairastetut taudit ovat paikanneet rokotusten puuttuimisen tai rokotusten vanhrenemisen aiheuttamaa vastustuskyvyn puutetta. Verrattaessa vakavien sairastumisien osuutta rokotettujen monikymmenkertaunen etu on supistunut muutamakertaiseksi kun rokottamattomilla on sairastamalla hankittua vastustuskykyä.

Itse asiassa ei vastaa tilannetta verrata haittojen esiintymistä kahden annoksen täyden rokotuksen saaneilla ja niilä jotka eivät ole saaneet täyttä rokotusta. Luulisin että nyt oikeampi tapa olisi verrata niitä jotka ovat saaneet täyden rokotuksen ja lisäksi saaneet viimeisimmän koronarokoteannoksen  kahden vuoden aikana ja toisaalta muita eli rokottamattomia ja niitä jotka on viimeksi rokotettu niin kauan sitten että suoja on vähetynyt alle puoleen. Hankaluutena taitaa olla, että suojatehon heikkeneminen vaihtelee. Syystalvella tarjotaan tehostetta niille, joilla heikkenee eniten, vanhoille ja sairaille.
Hallinnointi tehjdään enemmistön tarpeen mukaan ja yksilölliset poikkeamat jäävät vähemmälle huomiolle.

[Melodious Oaf]

Jos katsoo maita, joissa kuolleisuus on ollut kaikista korkeinta tai koronakuolemia eniten, päteekö tähän sellainen, että yleensä pahin olisi tapahtunut jo ennen omikronia ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky ylittynyt?

[Melodious Oaf]

Tää nyt on vaan heitto, mut ajatus on kai, että entä jos niillä vuoden 2021 rokoteannoksilla ja nimenomaan rokotekampanjoiden aikataululla olis joku merkitys.

Ne päätöksethän on ollut pakko tehdä jo kauan ennen kuin tiedettiin mitään omikronista, muista varianteista tai pandemian kulusta ylipäätään, ja siitä vinkkelistähän toteutuvat skenaariot ois voineet olla ihan muuta.

Vois olla mahdollista että jälkiviisastelu rokotteista itse asiassa menee tollasessa pahasti metsään, siis sen lisäksi että ei muutenkaan katsota dataa vaan makustellaan asioita oman pään sisällä

[Jaska]

Jos katsoo maita, joissa kuolleisuus on ollut kaikista korkeinta tai koronakuolemia eniten, päteekö tähän sellainen, että yleensä pahin olisi tapahtunut jo ennen omikronia ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky ylittynyt?

Hyvä kysymys. Ainakin jotkin viime vuosien uutiset ovat antaneet kuvaa, että terverveydenhoitojärjestelmän romahtaminen ylikuormitukseen on johtanut paitsi koronakuolemiksi kirjattujen tapausten kasvuun myös riittämättömyyteen muitten sairauksien hoidossa. Jotkut ovat olleet sitä mieltä että koronapandenian aikainen yliluolleisuus olisi kokonaisuudessaan luettava koronavirustaudin syyksi. Ylikoullisuudella tarkoittaen ikärymittäin tarkasteltua kuolleisuuden lisäystä muutamaan pandemiaa edeltävään vuoteen verraten. Tämä on vähän eri asia kuin kolinsyytilastointi.

Kun katsotaan maita, joissa on kirjattu korkeimpia koronakuolleisuuksia suhteessa väkilukuun Peru (6595/milj.asukasta), Bulgaria (5619), Unkari (5088), Bosnia ja Herzegovina (5032) .., niin kulkuset eivät kilise nimien herättämiä mmielikuvia vastaan. Worldometersin koronakuolemaluvut lienevät 30 päivässä koronatartunnasta sattuneita kuolemia, joita on hieman enemmän kuin kuolintodistuksen kyuolinsyyhynperustuvia mutta ajallisesti tartuntaan liittyvät kuolemat saadaan tietorekistereistä helposti ja nopeasti.