Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Rokotteet - historiaa ja nykypäivää

Aloittaja Norma Bates, kesäkuu 03, 2020, 22:07:00

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 18, 2023, 11:46:23
Koronarokotetuista suurin osa on alle eläkeikäisiä. Se on totta, että vanhimmissa ikäluolissa, joissa eniten kuollaan, on vaiń vähän koronarokottamattomia kuolemaankin. On tietenkin myös sellaisia, joitten koronarokotus on siirretty myöhemmäksi odottamaan parempaa kunnon tilaa ja näissä kuolemia eri syistä keskimääräistä enemmän tapahtuu. Melkein kaikki vanhat ja sairaat on kuitenkin tehosteinkin rokptettu. Mutta kaikkiko rokottamattomat olisivat vakavasti sairaita?

THL kertoo myös, että kaikissa ikäluokissa rokottamattomien kuolleisuus on rokotettuja suurempi. Ja haistattaa niin pitkät vihjailuille, että koronarokotukset aiheuttaisivat lisääntyviä kuolemia.

Alleviivaus-

Ei kaikki, mutta aika moni niistä jotka seuraavan vuoden aikana kuolevat.

Sellainen väite, että tiedettäisiin kaikki viruksen kantajat ei oikein näytä todennäköiseltä, eikä silloin tiedetä sitäkään kellä kuollessaan on aktiivinen tartunta, ellei sitä ole jo aiemmin testattu.
Teholle joutuneet kyllä testataan heitä lienee ollut noin neljänkymmenen paikkeilla viime aikoina koronapositiivista, melko usein se on myös matkan pää, oli rokotettu tai ei.

Kuolleisuus on myös noussut rokotusten alkamisen jälkeen. Oli sitten syy mikä hyvänsä.

Jaska


Suomessa tehohoitoon otetaan vain potilaita joilla on on edellytykset hoidon jälkeen palata itsenäiseen elämään.
Lääkäriliitto: "Tehohoidon resurssit on kohdennettava potilaisiin, joiden sairaudesta tai vammasta aiheutuva henkeä uhkaava tila arvioidaan ohimeneväksi."
Hyvin vähän kuolee teholle.

Muussakin oli kovin paljon omaa kuvittelua ilman perusteita. Eli ns. paskapuhetta.

Aiemmissa koronavuosissa kuolleisuus on myötäillyt painollaan koronakuolleisuuden muutoksia, jotka taas seuraavat tartuntojen ja koronasairaalahoidon muutoksia. Koronarokotuksina kaikille pyrittiin antamaan perusrokotus ja myöhemmin ainakin yksi tehosterokotus ja heikkovastustuskykyisille koronasta eniten kärsiville vanhoille ja sairaille enemmän tehosteita. Epäilemättä THL laskee suosituksiinsa riskejä ja kustannuksia. Tehostekampanjat ovat seuranneet epidemiatilanteen kehitystä, josta on saatu käsitystä myös epidemian käyttäytymisestä ulkomailla. Vallitsevien virusmuunnosten vaihtumisen myötä voimistuvat tautiaallot antavat aihetta harkita uusia rokotusjaksoja.

Tarjoamasi selitys, että korona lisää kuolleisuutta sen lkautta että tautia vastaan rokotetaan saamatta tautia hävitetyksi, on naurettava. Rokotuksilla päinvastoin on saatu torjuttua pääosa kuolemista ja muista haitoista, joita olisi ilman rokotuksia tullut. Asian ymmärtämiseksi tarvitaan tilastoja. Ilman tilastoja ei myöskään rokotteiden haittoja voida näyttää. Paskapuheet jäävät omaan arvoonsa.

En pidättele hengitystä tämän vuoden kuolleisuustietojen vuoksi. Ennen tämän vuoden koronatehosterokotteiden antamista koettiin lyhyt aika voimakas tautiaalto. Koronarokotukset olivat suhteessa siihen myöhässä. En käy povailemaan tuota korona-aaltoa aiheekksi marraskuulle uumoille suurille kuolleiden määrille muilla kuolemansyillä. Saadaan ehkä odottaa ensi vuoden loppupuolelle selvitystä. Jos mahdollista, olisi hyvä saada pian vihi syystä, jos sille olisi jotain tehtävissä. Jos koronavirustauti laskee tuhat henkkeä vuodessa tappavalle tasolle, tuskin on aihetta kuin riskiryhmien vuosittaiselle koronarokottamiselle. Se jäänee influenssaa enemmän tappavalsi rriesaksi.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 19, 2023, 15:32:27

Suomessa tehohoitoon otetaan vain potilaita joilla on on edellytykset hoidon jälkeen palata itsenäiseen elämään.
Lääkäriliitto: "Tehohoidon resurssit on kohdennettava potilaisiin, joiden sairaudesta tai vammasta aiheutuva henkeä uhkaava tila arvioidaan ohimeneväksi."
Hyvin vähän kuolee teholle.

Toki tuo on selvää toivottomat tapaukset karsiutuvat pois ja humaani lääkäri tietää automaattisesti ketä kannattaa hoitaa. Koronaviruksen vuoksi jotkut ovat olleet jopa kuukausia hoidossa epidemian alkuaikoina ja selvinneet, joten melko tylyä tietenkin käännyttää iän ja sairaustilanteen perusteella potilaat pois pelkästään koronatartunnan vuoksi. Ehkä niin tehdään- kuten jaska tuossa toteaa. Edellytykset Itsenäiseen elämään palaamiseen- voi kyllä olla erilaisille potilaille melko tyly vaatimus, varsinkin liikuntarajoitteisille ja muille avuntarpeessa oleville, jotka siis karsitaan jaskan kertoman mukaan tehohoidosta.

Joskus on kyllä melko toivottomiakin tapauksi selvinnyt hoidosta huolimatta, tai jopa ilman hoitoa.


Karikko


Korona hoitoa vaativa (tautitilanne) ilmeisesti on vähenemään päin ja suurin osa väestöstä lienee saanut jo tartunnan nykyisistä varianteita. Mutta varmaan vielä tulee sellaisia potilaita jotka ovat sen onnistuneet välttämään ja uskovat, ettei rokotettuun virus iske- heitä riittänee vielä talven mittaan. 
Saattaa olla, että rokotettuihin virus tarttuu herkemmin, kun se heikentää itämisaikanaan vastustuskykyä. Siis se rokotuksen vasta-aineen tuottaminen rasittaa elimistöä.

Muitakin viruksia on saatavilla ja kausi jatkuu siinä mielessä.

>>>

KORONATILANNE on vähitellen hellittämässä Varsinais-Suomessa, kertoo Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Sen sijaan influenssa- ja RSV-epidemiat ovat alkaneet.

Koronan epidemia-aalto oli Varhan mukaan raju. Sen huippu osui marraskuun puoliväliin viikolle 46, jolloin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) kliinisen mikrobiologian laboratoriossa todettiin viikossa lähes 300 koronatapausta.

Koronaa on silti yhä runsaasti liikkeellä, vaikka syysaallon huippu on jo ohitettu.


– Määrä on nyt puolittunut siten, että viime viikolla (viikko 50) uusia koronalöydöksiä tehtiin lähes 150. Lähiviikkoina koronatapausten odotetaan yhä vähentyvän, muttei kokonaan katoavan, Tyksin infektiolääkäri Harri Marttila sanoo tiedotteessa.

A-influenssaepidemia on puolestaan alkanut Varsinais-Suomessa, ja laskennallinen epidemiakynnys ylitettiin 16.12. Viime viikolla Tyksin kliinisen mikrobiologian laboratoriossa havaittiin 70 uutta A-influenssatapausta. B-influenssaa on todettu vain yksittäisiä tapauksia.

– Valtaviruksena ovat H1N1-tyypin A-influenssavirukset eli vuoden 2009 sikainfluenssan jälkeläisvirukset. Viruslöydösten runsastumisen myötä A-influenssapotilaiden sairaalahoitotarvekin on ollut joulukuun ajan noususuuntainen, mutta tauti kuormittaa silti terveyspalveluita toistaiseksi vähemmän kuin hiipumassa oleva koronaepidemia, Marttila kertoo.

MrKAT

Influenssa näkyy ottavan koville jos on alle 6kk vauva, 56% joutuu sairaalaan, 5% teholle.
Eikä alle 6kk vauvaa voi rokottaa influenssa-rokotteella.
Mutta onneksi tulevaa äitiä voi.
Raskaana olevan rokotus antaa sikiöllekin vasta-aineita ja vähensi ao. mukaan sairaalaan joutumisen riskiä 39%.
https://www.cidrap.umn.edu/influenza-vaccines/study-infants-moms-who-had-flu-shot-pregnancy-39-lower-risk-hospitalization
Äänestä persu! Niin pysymme EU:ssa, saamme yli 1000 mamua /vuosi, bensan hinta nousee ja muutenkin veroja kerätään entistä enemmän mamujen hyväksi! Yalla yalla!

Hippi

^
Pienelle vauvalle tavallinen flunssakin on joskus sairaalaan vievä, jos on kovin tukkoinen. Vauvahan ei osaa vielä niistää eikä yskiminenkään ole kovin tehokasta, joten limaa joudutaan poistamaan imulla.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Karikko


Influenssarokotuksella voi kyllä olla jonkin verran suojaavaa vaikutusta, jos on oikeanlainen variantti tehoksi arvelleen jotain 20-40 prosentin paikkeilla.

Niistä on voinut olla hyötyä joillekin.

Meneillään olevaan kausitautisuuteen ei sitä silti etukäteen kovin tarkkaan tiedä. Virus kuitenkin muuntuu hieman joka kausi.

Vainajat on hyvä tuhkata- katoaa viruksetkin- ainakin heiltä.
Kuolleisuus kuluvana vuonna marraskuun loppuun mennessä 2000 vähemmän, kuin edellisellä samalla ajalla.




Viime vuonna koko Suomessa tuhkattiin 39 200 vainajaa, eli 62,4 prosenttia kuolleista.

Tänä vuonna määrä voi jäädä pienemmäksi. Viime vuonna Suomessa kuoli ihmisiä historiallisen paljon muun muassa koronan vuoksi. Tänä vuonna tammi-marraskuussa on kuollut tilastokeskuksen ennakkolukujen mukaan 54 958 suomalaista, mikä on noin 2000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona. Lisäksi useammassa krematoriossa on ollut kuluvan vuoden aikana käyttökatkoja.

https://yle.fi/a/74-20066130


Jaska

#577
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 21, 2023, 11:54:08
Kuolleisuus kuluvana vuonna marraskuun loppuun mennessä 2000 vähemmän, kuin edellisellä samalla ajalla.

Koronatartuntaan ajallisesti liittyvienkuolemien lukumäärä viikoilla 1-48 (tammi-marraskuussa) oli vuonna 2023 n. 3700 pienempi kuin 2022 (2542 vs . 6288)

Kuolleisuus on korkeintaan 1 (100%), nimittäin silloin kun kaikki kuolivat. Ei ole koskaan 2000 pienempi.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 22, 2023, 02:51:36
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 21, 2023, 11:54:08
Kuolleisuus kuluvana vuonna marraskuun loppuun mennessä 2000 vähemmän, kuin edellisellä samalla ajalla.

Koronatartuntaan ajallisesti liittyvienkuolemien lukumäärä viikoilla 1-48 (tammi-marraskuussa) oli vuonna 2023 n. 3700 pienempi kuin 2022 (2542 vs . 6288)

Kuolleisuus on korkeintaan 1 (100%), nimittäin silloin kun kaikki kuolivat. Ei ole koskaan 2000 pienempi.

Jaskan ymmärtämisen vuoksi korjataan siis.  Vastaavana aikana viime vuonna kuolleita on siis 2000 vähemmän, kuin nyt kuluvana vuonna.

Tilastollisesti siis merkittävä määrä.  Kuolleisuus lienee siis hieman epäselvää jaskan mielestä jonka hän nyt ehkä osaa paremmin käsittää. Määritelmä sinänsä ei ehkä ole tärkeää vaan se, että tiedetään mitä tarkoitetaan.
"Kuolleisuus" on siis laskenut -vaikka olisi voinut olettaa sen lisääntyvän suurten ikäryhmien tullessa elämänsä taipaleen loppupuolelle.

Nyt kuolemista viime aikoina on kyllä tapahtunut runsaasti.

Jaska

#579
Kuolleisuus on selkeästi määritelty käsite eikä se ole kuolemantapausten määrä. Ja kuolleisuus on se suure, jota vertailussa on oikein käyttää.

Jos tarkoitat, että tammi-marraskuussa oli 2022 kaksituhatta enemmän kuolemia kuin 2023, paikallaan olisi kertoa minkä mukaan. Sen arvioimiselksi miten uskottava tieto on.

Mitä ajattelet siitä, että THL kertoo koronakuolemien vähentymisen lukumääräisesti paljon suuremmaksi? Tämä tulisi hieman lähemmäs ketjun aihetta. Oletko nähnyt (uskottavaa) tietoa, mitä kuolinsyitä kuolleiden lisäys on? Jossain olen nähnyt käsityksen, että kuolemien määrän lisääntyminen marraskuussa olisi yli 85-vuoitiaiden kuollemien klisäystä, mutten osaa sitä täsmentää. Aikaisemmilta vuosilta on tieto, että väestön vanheneminen selittää kuölemien lisääntymistä, mutta ei niin paljon kuin koronakuolemien määrän vaihtelu epidemia-aaltojen tahdissa.

Epämääräisesti voisi sanoa, että kun 85 täyttäneillä kuolema käy useammin (kuolleisuus suurempi) kuin nuoremmilla, niin 85 täyttäneiden määrän lisääntyessä heidän kuolemiensa määrä ja kokonaiskuolemien määrä lisääntyy vaikka kuolleisuus säilyy ennallaan. Tässä taas alakoululaisten ymmärrettäväksi rautalangastä väännelty havainnollistus.

Minulla ei ole käytössä ennakkotietoja kuolleiden määrästä tai kuolleisuudesta tältä ja viime vuodelta ryhmitettynä kuolinsyiden ja ikäryhmien mukaan.

Koronakuolemien väheneminen vuodesta 2022 vuoteen 2023 on yleisesti tunnettu tosiasia, se vaikuttaa suoraan kuolleiden määrään. Siinä ei arvioida sattumaksi suurta eroa eji tilastillista merkitsevyyttä. On tieteellisesti todettu (THL miljoonien tapausten aineistoilla), että koronarokotetuilla kuolleisuus on alempi kuin muuten vastaavilla (mukaanlukien sairastavuus) rokottamattomilla. Sinulla tähän ketjuun tuonti taisi liittyä siihen, että korkeat muut kuolemat kuin koronakuolemat tulivat juuri syystalven tehosterrokotusten jälkeen. Hellimäsi vääräksi osoitettu ajatus, että koronarokotus lisää kuolemia tuotapikaa jopa nopeammin kuin rokote antaa suojaa vakavalta taudilta, tarvitsisi tuoekseen tilastolliset havainnot, että rokotettujen kuolleisuus nousee, mutta onkin päinvastoin eli että ne joita ei rokotettu, kuolevat enemmän. Vai tarkoitatko että koronarokottaminen tappaa niitä, joita ei rokotettu  ::)

MrKAT

Influenssarokotteet tehoaa tartuntojen estossa - ainakin armeijassa:

Varuskunnat ovat lähes päihittäneet influenssan – taustalla määrätietoinen työ
Riku Väisänen  26.11.2017 8.00

Puolustusvoimat tarjoaa palkatulle henkilöstölleen influenssarokotteen vielä tänä vuonna.

Varuskunnissa diagnosoidut influenssatapaukset ovat romahtaneet yksittäistapauksiin. Taustalla on epidemiologi, ylilääkäri Tuula Hannila-Handelbergin mukaan se, että puolustusvoimat on syksystä 2012 asti tarjonnut jokaiselle varusmiehelle mahdollisuuden ottaa influenssarokote.

Vielä tämän vuoden aikana myös kaikille henkilökunnan edustajille tarjotaan rokotetta. Sotilaslääketieteen keskuksessa palveleva Hannila-Handelberg kertoo, että rokotteet annetaan varuskunnissa sovittuina rokotuspäivinä.

- Ruotuväki-lehti

Muistan että ennen vanhaan usein uutisissa puhuttiin miten influenssaa on nyt siellä ja siellä varuskunnassa.
Eipä ole tämmöisiä uutisia nykyään näkynyt. Koska kausi-influenssarokote on tehokas, myös tartuntojen leviämisen estossa. :D

OLE ISÄNMAALLINEN - OTA ROKOTE. :D

Äänestä persu! Niin pysymme EU:ssa, saamme yli 1000 mamua /vuosi, bensan hinta nousee ja muutenkin veroja kerätään entistä enemmän mamujen hyväksi! Yalla yalla!

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 24, 2023, 00:18:22
Kuolleisuus on selkeästi määritelty käsite eikä se ole kuolemantapausten määrä. Ja kuolleisuus on se suure, jota vertailussa on oikein käyttää.

Jos tarkoitat, että tammi-marraskuussa oli 2022 kaksituhatta enemmän kuolemia kuin 2023, paikallaan olisi kertoa minkä mukaan. Sen arvioimiselksi miten uskottava tieto on.

Taidat saivarrella, määritelmä pätee kyllä,- sinähän väitit turhiksi hallituksen toimiakin heidän sulkiessaan ravintoloita sekä muita yleisötilaisuuksia ja rajoittaessaan liikkumisia pandemian alkuaikoina.  Sanoit ettei niillä ollut mitään vaikutusta, tai annoit ymmärtää, kun väitit, että rokotukset "aluksi estivät tartuntoja-- mikseihän ne enää estä."

Jos et tuosta tilastoerosta- saa selvää, niin voit itse miettiä missä on vika- tilastokeskuksen tieto on tuossa vaiheessa tarpeeksi tarkka, eikä heitä oleellisesti myöhemmän tarkennuksen vuoksi oleellisesti.

Mikään tilastotieto ei ole prikulleen tarkkaa- kun ihmiset sitä tekevät ja jotkut jopa tahallaan vääristelevät.



Tänä vuonna määrä voi jäädä pienemmäksi. Viime vuonna Suomessa kuoli ihmisiä historiallisen paljon muun muassa koronan vuoksi. Tänä vuonna tammi-marraskuussa on kuollut tilastokeskuksen ennakkolukujen mukaan 54 958 suomalaista, mikä on noin 2000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 24, 2023, 03:32:49
Influenssarokotteet tehoaa tartuntojen estossa - ainakin armeijassa:

Varuskunnat ovat lähes päihittäneet influenssan – taustalla määrätietoinen työ
Riku Väisänen  26.11.2017 8.00

Puolustusvoimat tarjoaa palkatulle henkilöstölleen influenssarokotteen vielä tänä vuonna.

Varuskunnissa diagnosoidut influenssatapaukset ovat romahtaneet yksittäistapauksiin. Taustalla on epidemiologi, ylilääkäri Tuula Hannila-Handelbergin mukaan se, että puolustusvoimat on syksystä 2012 asti tarjonnut jokaiselle varusmiehelle mahdollisuuden ottaa influenssarokote.

Vielä tämän vuoden aikana myös kaikille henkilökunnan edustajille tarjotaan rokotetta. Sotilaslääketieteen keskuksessa palveleva Hannila-Handelberg kertoo, että rokotteet annetaan varuskunnissa sovittuina rokotuspäivinä.

- Ruotuväki-lehti

Muistan että ennen vanhaan usein uutisissa puhuttiin miten influenssaa on nyt siellä ja siellä varuskunnassa.
Eipä ole tämmöisiä uutisia nykyään näkynyt. Koska kausi-influenssarokote on tehokas, myös tartuntojen leviämisen estossa. :D

OLE ISÄNMAALLINEN - OTA ROKOTE. :D

Seitsemän vuottako siihen meni- no ehkä tartunnatkin ovat ehtineet auttaa varuskuntia, mutta taitaa joka vuosi tulla uusia alokkaita ja heillä on usein omat tautiryppäänsä talvikausina, joskus kovempi ja joskus lievempänä, riippuen yleisestä tilanteesta.

Tartunnat varuskunnissa ovat melko varmoja, aika harva niiltä säästyy. Kesällä niitä ei silti juurikaan ole, siis influenssaa.

MrKAT

WHO on pyytänyt valmistajia poistamaan yhden komponentin kausi-influenssarokotteesta koska
B/Yamagata virukset näyttää kadonneen sukupuuttoon (koska koronaeristys iski). Valmistajat valittaa: liian vähän aikaa, antakaa lisäaikaa.
https://twitter.com/HelenBranswell/status/1747252134796497374
Äänestä persu! Niin pysymme EU:ssa, saamme yli 1000 mamua /vuosi, bensan hinta nousee ja muutenkin veroja kerätään entistä enemmän mamujen hyväksi! Yalla yalla!

Karikko


Tutkimus väittää tilaston mukaan kuolleita tulleen hieman enemmän hoidon tarpeessa oleville ihmisille koronan alkuaikoina. 2020 vuonna ei vielä kyllä rokotteita ollut.

Siinä mielessä olisi tasapeli ollut mahdollinen, mutta ehkä tuolloin koetettiin varjella viruksen pääsemistä hoitolaitoksiin.,

Tiedä sitten onko tuollaisella tutkimuksella juurikaan merkitystä..

>>

 Vammaisten henkilöiden haavoittuvuutta vakaville koronataudin seurauksille voi lisätä esimerkiksi riskitekijöiden, kuten kroonisten sairauksien, korkeampi esiintyvyys sekä suurempi riski altistua tartunnalle yhteisössä asumisen tai muun avun tarpeen vuoksi, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler tiedotteessa.

KORONAEPIDEMIAN ensimmäisenä vuonna 2020 työikäisten vammaisten kuolleisuus kasvoi muuta väestöä enemmän. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.

Vammaisetuisuutta saaneiden miesten kuolleisuus kasvoi 26 prosenttia ja naisten 27 prosenttia. Muussa väestössä samanikäisten miesten kuolleisuus kasvoi puolestaan 12 prosenttia ja naisten vähentyi kahdeksan prosenttia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 16–64-vuotiaiden Kelan vammaisetuisuutta saaneiden ihmisten kuolleisuutta vuosina 2019 ja 2020. Vuonna 2020 vammaisetuisuutta sai 20 328 ihmistä, joista vuoden aikana kuoli 261. Miehistä kuoli 1,5 prosenttia ja naisista 1,1 prosenttia.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010124943.html