Rasismi, yleisketju

[Toope]

Tutsit olivat pitäneet hutuja alempana kastina jo vuosisatoja. Siirtomaaisännät lähinnä kai hyödynsivät olemassaolevaa tilannetta.

Totta. Ruandassa konflikti oli enemmän rodullinen ja yhteiskunnallinen kuin etninen luonteeltaan. Hutut ja tutsit puhuivat samaa kieltä, mikä on aika hämmästyttävää Afrikassa. Naamasta ja muusta ulkonäöstä heidät kyllä erotti toisistaan ihan riittävällä varmuudella. Taustalla oli vanha kunnon maanviljelijöiden ja paimentolaisten ristiriita. Hutut olivat alistettuja maanviljelijöitä, tutsit karjankasvattajia.

... Eikä vieläkään ymmärretä sitä perusongelmaa. = Liikaa ihmisiä, kiista elinalueista. Elintila!

[Kopek]

BBC:n uutisessa afroenglantilainen nainen pohtii, mitä pitäisi tehdä rasisteiksi osoittautuneille Facebook-kavereille.

Cherry Wilson: Should I remove or reply to my racist Facebook friend?

Cherry Wilson kertoo kokemastaan rasismista.

Rasismia on ollut esimerkiksi se, kun häneltä on kysytty "Where are you from?"

Astetta pahempaa on ollut kysyä: "No where are you from, from?"

Sukujuurista ei saa udella.

Tuolla tavalla ei siis saa kysyä mustalta ihmiseltä, koska kysymykseen sisältyy ulkonäön herättämä ajatus, että ehkä henkilö ei ole paikallisia.

Radiossa haastateltiin muutama päivä sitten suomalaista rasismin ja tasa-arvon kysymyksiä käsittelevää virkamiestä (en muista tämän tarkemmin), ja hän sanoi myös, että ihmisen olettaminen ulkonäön perusteella muuksi kuin suomalaiseksi, on rasismia.

Kiinalaiselle turistiryhmällekin pitää kai ensiksi puhua suomea, ettei vaan erehdy luulemaan heitä kiinalaisiksi ulkonäön perusteella. Jos he kuitenkin sellaisiksi osoittautuvat, silloin kai pitää teeskennellä hämmästynytta ja sanoa, että "ooh, enpä arvannut".

Lainaus BBC:n uutisesta.

Racism is more than just calling someone the "N-word".

Miten englantilainen selviää espanjan kielestä, kun siinä on sana, jota ei saa sanoa, tai taivas putoaa päälle.

https://translate.google.fi/?hl=fi#view=home&op=translate&sl=fi&tl=es&text=musta%20mies%20alabamasta

Onko espanjalaisilla n-sanakieltoa? Eivätkö he saa käyttää ihmisestä sanaa musta?

https://www.bbc.com/news/stories-53000622

[safiiri]

Kopek hei - ei musta ole espanjaksi nigger vaan negro.

[Kopek]

Kopek hei - ei musta ole espanjaksi nigger vaan negro.

Kun Safiiri nuo pahamaineiset sanat esille kirjoitti, niin kerrataanpa vähän, mitä vanha koulun englanninkirja näistä sanoista kertoi.

Ensiksi mainittu katsottiin rasistiseksi pilkkanimitykseksi, jonka suomalainen keinotekoiselta kuulostava käännös oli "nekru".

Jälkimmäinen oli asiallinen ja virallinen sana, jota mustat itsekin itsestään käyttivät.

Esimerkkinä sanan virallisuudesta ja hyväksyttävyydestä omana aikanaan otettakoon esille vuonna 1967 julkaistu tutkimus:

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Negro_Family:_The_Case_For_National_Action

Missä vaiheessa tuo jälkimmäinenkin sana (espanjaksi "musta") muuttui rasistiseksi - ja miksi?

Muutos alkoi 1960-luvulla, kun Yhdysvalloissa nousi esille erilaisia mustien kansalaisuusoikeusliikkeitä, mm. Black Panthers. Yksi muutoksen näkyvistä julkisista hahmoista oli Malcolm X -niminen henkilö. Youtubesta löytyvissä haastatteluissa hän nostaa esille sen, että edellä mainittu sana on valkoisten mustista keksimä samoin kuin olivat mustien sukunimet ja mustien yleisin uskonto, kristinusko.

Malcolm X käyttää vielä itsekin tuota myöhemmin rasistiseksi määriteltyä N-sanaa, mutta hän lisää sen eteen määritelmän "so called". Eli niin sanotut mustat.

Radikaalien mustien ohjelmaan kuului se, että mustien tulee itse saada määritellä oma identiteettinsä alusta loppuun. Näin ollen heidän tulee hylätä valkoisilta saamansa kristinusko, valkoisilta saamansa sukunimet ja valkoisten heistä käyttämä espanjankielinen nimitys "musta".

Kristinuskon hylkääminen tarkoitti palaamista muslimeiksi, sillä amerikkalaisten mustien esi-isät olivat olleet muslimeja. Heidät oli käännytetty orjuuden aikana väkisin kristityiksi.

Valkoisten antaman nimen hylkääminen tarkoitti uuden nimen keksimistä. Cassius Claysta tuli Muhammed Ali ja Malcolm Littlestä Malcolm X ja vuodesta 1964 alkaen el-Hajj Malik el-Shabazz.

Valkoisten antaman nimityksen hylkääminen tarkoitti englantilaisen "black" -sanan käyttöön ottamista espanjalaisen "musta" (=negro) sana tilalle.

Radikaalien vallankumouksellisten kansalaisoikeusliikkeiden vaatimuksiin kuului paljon muutakin. Yksi näkyvimpiä "musta valta" (Black Power) liikkeen demonstraatioita oli protesti palkintojenjakotilaisuudessa vuoden 1968 olympialaisissa.



https://www.history.com/news/1968-mexico-city-olympics-black-power-protest-backlash

Vähitellen, vuosikymmenien kuluessa, edellä mainittu espanjankielinen "musta" ja siitä peräisin olevat kansalliset muunnelmat (suomen n..) alettiin nähdä rasistisina, ja niiden käyttäminen lopetettiin.

Kun "musta valta" huomasi, että keinotekoisesti luotua rasismin käsitettä voidaan käyttää aseena valkoihoisten alistamiseen, se tietenkin käytti ja käyttää sitä edelleen. Ensin kiellettiin sanoja, nyt kaadetaan jo patsaita. Mitä seuraavaksi?

Loppuuko kuviteltu rasismi keksimällä koko ajan uusia entistä tiukempia vaatimuksia valkoihoisille. Ei saa tehdä sitä, ei saa tehdä tätä, ei saa sanoa tuota. Taidetta pitää sensuroida, patsaita ja kansallista muistia pitää hävittää. Mustaa ihmistä on puhuteltava tarkasti määriteltyjen puhuttelusääntöjen mukaan aivan kuin kuninkaallisen perheen jäseniä. Jos lipeää protokollasta, on rasisti. Mustan huomioiminen on rasismia. Mustan huomioimatta jättäminen on rasismia.

Pelkäänpä pahoin, että tämä tulee johtamaan jonkinlaiseen vastareaktioon.

Ihmisillä on aina ollut taipumus korostaa omaa erinomaisuuttaan kehittämällä jonkin asian pohjalta hyvä-paha -jaottelu tiukkoine sääntöinen ja noudattamalla näitä sääntöjä. Keskiajalla säännöt pohjautuivat kristinuskoon. Joka ei niitä noudattanut, hänelle kävi huonosti. Neuvostoliitossa säännöt pohjautuivat marxismi-leninismiin. Joka ei niihin taipunut, hänelle kävi huonosti. Sopivalla tavalla laadittujen sääntöjen avulla osa ihmisistä pystyy kuvittelemaan olevansa hyviä ihmisiä noudattamalla pilkuntarkasti noita sääntöjä. Tämän oikeassa olijoiden joukon silmissä ne, jotka eivät noudata sääntöjä, ovat pahoja ihmisiä, joita vastaan pitää taistella. Taistelulla ja muiden paheksumisella luodaan jännitystä ja sisältöä elämään. Ihminen tarvitsee vastakkaisasettelua ja konflikteja. Muuten psyyke ei kestä.

[Xantippa]

Vaikeuksia nähtävästi myös jälleen kerran on nähdä eroa yksilön ja ryhmän välillä, edelleen. Siis ellei ymmärrä, mikä ero on siinä, että turistiryhmä seisoo jossain oppaansa kanssa verrattuna siihen, että keskustelee jonkun yksittäisen yksilön kanssa.

Asia sinällään on kyllä huvittava, sillä eräs kaveri jaksaa närkästyä siitä, että hänen ei oleteta olevan helsinkiläinen (vaikka on ties monennessa polvessa), vaan kysellään, mistä hän on kotoisin. Tässähän takana lienee on se tosiseikka, että monet Helsingissä ovat muualta sinne muuttaneet. Jotain tässä kaverissani on sellaista, että muut hänetkin näin ovat useasti luokitelleet. Se ärsyttää ja loukkaa häntä suuresti. Väärin närkästytty?

Minua taas ärsytti, kun Kopek oli luokitellut minut, ties mistä mielenliikkeistään johtuen, nimenomaan helsiläiseksi. Ei minulla ole mitään Helsinkiä vastaan, ei toki, monet ystävänikin ovat helsinkiläisiä, mutta en minä itse sellainen ole. 

Kopek taas on myös kertonut, miten häntä harmittaa, että hänen helsinkiläisyytensä on ylikirjoitettu ja poispyyhitty, vaikka ensimmäisen vuoden hän on hesalainen (ehkä stadilainen jopa) ollut.

Näiden vuoksi luulisi ymmärtävän, että jostain syystä nyt vain on niin, että se "mistä on kotoisin" on yleensä ihmisille suurehko identiteettitekijä. Sen vuoksi se, että tätä koko ajan kysellen kyseenalaistetaan, on myös ymmärrettävä närkästyksen aihe sekä antaa viitettä, että et kuulu sinne, minne itse ajattelet kuuluvasi.

T: Xante

[Norma Bates]

Teksti-tv:ssäköhän se oli kun käytettiin afrikkalaistaustaisesta ihmisestä nimitystä "tummaihoinen". Jotenkin miellän tuon lähes rasistiseksi ilmaukseksi. Ehkä se johtuu siitä että kun vaaleaihoisia ihmisiä edelleenkin nimitetään valkoisiksi, niin se että jälleen kerran afrikkalaistaustaisille on keksitty ihan oma nimikkeensä joka ei millään tavalla vertaudu eurooppalaislähtöisiä ihmisiä koskevaan nimikkeeseen. Mutta sitten taas jos sanotaan valkoinen ja musta, niin pitääkö aasialaisista sanoa "keltainen"?

Ilmeisesti Tikkurilan värikartasta olisi syytä päästä kokonaan eroon. Mutta jos nyt jotain esim. Australiassa asuvaa ns. valkoista ei kokoajan tituleerata eurooppalaistaustaiseksi, niin eihän sitten jotain USA:n ns. mustaakaan voi sanoa afrikkalaistaustaiseksi, tai höhläksi menee.

Ja edelleenkään en ole ihan varma että missä pirussa on se Kaukaasia, kun amerikkalaishömpässä tapaavat aina puhua koukeisönistä...

[safiiri]

Näissä sanoissa ja sanojen tahriintumisessa loukkaaviksi on kyse (mm) siitä, mitä oletuksia niihin liitetään. Tavallaan siis on ns. valkoisten oma moka, että musta muuttuu kielteiseksi merkityssisällöltään. Jos ei pystytä muuttamaan tuota tapaa tehdä oletuksia ihonvärin - tai etnisyyden, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen jne - perusteella, olemme ikikierteessä sanojen kielteisten konnotaatioiden kanssa. Mikä tahansa uusi sana, joka otetaan käyttöön, on vaarassa muuttua haukkumasanaksi ja loukkaavaksi -  koska sitä käytetään sellaisena. Ehkä olisikin syytä kysyä itseltään, mihin tuntee tarvitsevansa noita erottelevia sanoja. Miksi on tarpeellista tuoda vaikkapa ihonväri - tai alkuperäinen kotimaa tms - esiin? Millä tapaa tuo tieto tai luonnehdinta muuttaa omaa ajattelua kyseisestä ihmisestä? Eikä sekään vielä ole mikään free pass, jos ei omasta ajattelustaan löydä mitään ennakkoluuloisuutta, sillä yleisesti vallalla oleva tapa ajatella ja liittää merkityksiä on silti olemassa. Siinä - vaikkapa USA:ssa - ennakkoluulot ovat "alive and kicking". (Suomestakin kyllä vastikään löydettiin tutkimuksessa varsin selvää rasismia.) 

[Xantippa]

Nojaa. Etenkin tietyissä yhteyksissä sana "valkoinen" on kyllä ihan samalla tavalla loukkaavaksi tarkoitettu kuin "musta". Vaaleaihoisten on vain vaikea muistaa sitä, tai ehkä jopa ymmärtää, että kyllä he ovat ihan samalla tavalla tietyissä piireissä halveksittuja kuin mustaihoiset ovat.

On vielä runsaasti mustaihoista väestöä, joka on sitä mieltä, että rotuja ei pitäisi sekoittaa. Pahinta, mitä oma lapsi voisi tehdä, on tunkea vaaleaihoista sukuun.

Eli jatkuva jankutus siitä, että vain vaaleaihoisia voidaan syyttää rasismista aivan kukunpuppua.

T: Xante

[Norma Bates]

En tiedä ajatteleeko kukaan näin, mutta mielestäni erotteleva(?) kuvaus tekee ihmiset mielenkiintoisemmiksi ja tarinan mehukkaammaksi. Kun kirjoitan fiktiota, joudun miettimään kuinka pitkälti lähden kuvailemaan ihmisen kehon ulkonäköä, ja kuinka paljon jätän lukijan mielikuvituksen varaan.

Jos joku "henkilö kävi kioskilla ja osti juoman" on ainoa mitä enää saa mainita, niin kyllähän se ajattelua näivettää. Sukupuoli, koko, ikä, etnisyys jää pois, ja varmaan kohta sekin mitä hän teki, koska esim. limsan oston mainitseminen tukevahkon ihmisen kohdalla olisi syyllistävää ja tuomittavaa.

That been said minusta on aivan oikein että Pekaksi muuttuneet Musta Pekka -pelikortit poistettiin markkinoilta. Nostalgiaa voi tuntea muutenkin kuin ylläpitämällä stereotypioita. Toisaalta en lähtisi ronkkimaan esim. Peppi Pitkätossun isän titteliä uusiksi. Kirjallisuus en eri asia kuin pelit & leikit. "Kuka pelkää mustaa miestä" ei mielestäni ole säilyttämisen arvoista perinnettä.

[Laika]

1400-luvulta 1800-luvulle saakka jatkunut Atlanttin välinen orjakauppa toi likimääräisesti kymmenen miljoonaa afrikkalaista uudelle mantereelle. Tämä on siis arvio selvinneistä, matkalle kuoli merkittävä joukko rahdatuista.

Täällä on puhuttu geneettisistä piirteistä, jotka tekevät afrikan kehittymisen mahdottomaksi, ja silti Kopek katsoo tarpeelliseksi puhua toisella suullaan 'keksitystä rasismista'. Orjuus massiivisen epätasa-arvon muotona, missä yksi ihminen omistaa toisen, jätti kuitenkin pysyvän jäljen afrikan kulttuurihistoriaan. Alkuaan sodan seurauksena syntyneestä instituutiosta tuli sotien syy. Sen myrkyllinen perintö rikastutti paikalliset kuninkaat, samalla kun he myivät potentiaaliset kilpailijansa plantaaseille ja kaivoksiin. Puolustautuakseen naapuruston kuningaskuntien orjakauppiaita vastaan, he ostivat eurooppalaisilta aseita -myymällä orjia. Myytyjen ihmisten omistussuhde merkittiin esimerkiksi yhtiön polttomerkillä rintaan, tai leikkaamalla korva irti. Toisinaan vangit tekivät itsemurhan kuvitellessaan, että valkoiset olivat kannibaaleja ja veivät heitä ruoaksi.

Edellistä taustaa vasten eurooppalaisilla oli tietenkin melkoinen tilaus kehittää kristillisesti perusteltu syy kohdella ihmisiä tällä tavoin. Syy oli juuri se, jota Kopek ei kuulemma edusta -rasismi. Selitykseksi kävi toisin sanoen afrikkalaisen ihmisen alempi kyvykkyys. Vielä Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen saatettiin tuntea aitoa huolta siitä, kuinka orjien vapauttaminen aiheuttaisi näiden nääntymisen, koska ne eivät olleet kykeneviä normaaliin ihmiselämään ilman isäntää. Kun siitä asenteesta afrikkalaista ihmistä kohtaan kuoritaan vain pari paksuinta kerrosta pois, ollaan nykyisyydessä.

Kyllä keksittyä rasismia on olemassa, paljonkin. Siitä on kirjoitettu varsinkin amerikkalaisen journalismin piirissä. Yhtäältä suomalaisilla on kovin vähän todellisia syitä vastaavaan melodramatiikkaan. Mutta sen vanavedessä on läpitunkemattoman synkkää ja todellista rasismia. Se on vanha ilmiö, jolla perusteltiin jo brittiläistä imperiumia. Ne patsaat, joista Kopek puhuu, ovat edustaneet tuon imperiumin perintöä vuosisatoja. Jostain syystä samanlaista käsien levittelyä ei nähty Kopekin mainitseman Neuvostoliiton kaatuessa, kun Stalinin patsaita kaadettiin ja poistettiin kaupunkien katukuvasta. Pitäisin aika irvokkaana, jos virolaisilla olisi edelleen aitiopaikoillaan kuvia Stalinista, ja jos Kopekin kaltaiset ulkopuoliset vääntelisivät vaivautuneita käsiään kulttuurihistoriallisesta vandalismista ihmisten hankkiutuessa niistä viimein eroon.

Kysyisin ennemmin kääntäen, mistä syystä patsaita mielestänne pystytetään. Sitä sietäisi pohtia useamminkin. Nyt siihen keskusteluun olisi löytynyt oivallinen ajankohta, vaan tilaisuuteen eivät näy tarttuvan ainakaan symbolien kaatajia kritisoivat tahot.

[Kopek]

Ihmisillä on tapana sopeuttaa oma ajattelunsa ja arvonsa yhteisön arvojen kanssa. Epäilen, että syynä ovat evoluutiopsykologiset tekijät. Arvomaailmaltaan samanhenkiset yhteisöt ovat olleet elinvoimaisempia kuin arvomaailmaltaan riitaisat yhteisöt. Pitkään jatkuva täydellinen samanmielisyys ei ole kuitenkaan ollut hyväksi, koska se johtaa kehityksen pysähtymiseen. Pientä kapinaa yhteisiä arvoja vastaan tarvitaan, jotta asiat muuttuvat, ja pysytään maailman menossa mukana.

Tuo oli johdanto sille, että yhteisön arvot muuttuvat ajan kuluessa. Viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana muuttuminen on ollut nopeaa. Ei ole vielä kovin kauan siitä, kun esimerkiksi homoseksuaalisuutta pidettiin rikoksena tai sairautena. Nyt homoseksuaalisuuden pitäminen rikoksena tai sairautena voidaan katsoa rikokseksi. Arvot ovat muuttuneet täydellisesti. Seksuaalisen kirjon toisella laidalla puolestaan on tapahtunut arvojen kiristymistä. Muutama kymmenen vuotta sitten pedofiileja ei pidetty samanlaisina ihmispetoina kuin millaisina heitä nyt pidetään. Sanaa tuskin edes tunnettiin suuren yleisön keskuudessa.

Poliittisella puolella yksi suuri muutos on se, miten käsitteeseen "sosialismi" suhtaudutaan. 1960-luvulla ja 1970-luvulla huomattavan monet suomalaiset uskoivat täysin vilpittömästi siihen, että sosialismi on tulevaisuuden yhteiskuntajärjestelmä, ja Suomikin on siirtymässä siihen. Uskottiin, että kehitys on vääjäämätön. Moni suomalainen ihaili Neuvostoliittoa ja piti sitä työläisten paratiisina, vaikka ehkä juuri tällaista sanontaa ei käytetty. Länsimaista demokratiaa ja parlamentarismia ja sananvapautta puolustanut ja Kekkosen valintaa poikkeuslailla vastustanut Georg Ehnrooth oli määritelty "äärioikeistolaiseksi". Tuollainen oli siis ajan henki ja yleinen ajattelutapa. Tietenkään kaikki eivät ajatelleet noin, mutta monet niistä, jotka eivät ajatelleet, katsoivat parhaimmaksi myötäillä yleistä mielipidettä välttääkseen ongelmat työuralla ja muutenkin.

Nyt ei sosialismiin usko enää kovinkaan moni. 1970-luvun politiikkaa arvioivat kriittisesti jopa monet niistä, jotka olivat sitä itse tekemässä. Kekkosen valinnan poikkeuslailla näkevät monet suomalaisen demokratian alemmuudentilan osoituksena. Muistelen, että eräässä haastattelussa jopa Erkki Tuomioja esitti tämän tyyppisen arvion.

Nuo olivat vain satunnaisia esimerkkejä monista muutoksista, joita on tapahtunut hyvin lyhyenä aikana.

Mistä muutokset johtuvat? Kuka ne saa aikaan?

Kun suunnittelin eilen tämän jutun kirjoittamista, mielessäni käväisi ajatus panna koko homma pelleilyksi ja esittää kaikkien aikojen salaliittoteoria yhteiskuntaa mädättävistä kulttuuribolsevikeista ja heidän vallankumoussuunnitelmastaan. Päätin kuitenkin, että en kirjoita tällaista, koska vaikka korostaisin, että ajatus ei ole minun, joutuisin selittelemään sitä.

Vaikka en kulttuuribolsevikeista kirjoitakaan, sen verran annan kuitenkin periksi kiusaukselle, että esitän arvion median keskeisestä roolissa mielipiteiden muokkaajana. Vallitseva arvomaailma luodaan suurelta osin tiedotusvälineiden avulla, ja tällöin keskeisiä vaikuttajia ovat toimittajat. Tämän tiedostivat kommunistitkin 1970-luvulla ja suuntasivat ideologisen panostuksen toimittajakuntaan, joka haluttiin muokata sosialismille myönteiseksi.

Olipa yhteiskunnan arvomaailma millainen tahansa, kansalaiset seisovat yllättävän yksimielisesti sen takana. Katsotaan, että vallitseva käsitys on ainoa oikea ja edustaa uusinta lopullista tietoa. Tämä selittyy mielestäni alussa kuvailemallani syyllä. Jos joku poliittinen ryhmä pääsee tehokkaasti valtaan ja saa median hallintaansa, se pystyy muokkaamaan ihmisten arvoja nopeasti ja tehokkaasti. Erilaiset diktatuurit ovat hyviä esimerkkejä. Jos ne saadaan toimimaan hyvin, kansa seuraa kuuliaisena ja on aidosti sitä mieltä, mitä johtajat haluavat heidän olevan. Kaikki eivät tietenkään käänny ja taivu, ja heitä varten on vankilat ja keskitysleirit. Joka ei halua muurien taakse, mutta ei kuitenkaan kannata järjestelmän arvoja, pitää kriittiset mielipiteet ominaan.

Se, miten nyt julkisuudessa käsitellään rasismikysymystä, kertoo ainoastaan siitä, mitkä ovat tämänhetkiset arvot. Ne ovat pitkälle ohjailemalla aikaansaatuja. Asialla ovat tietyn ideologian omaavat toimittajat ja poliitikot. Lähes kaikki huutavat nyt yhdessä kuorossa samaa laulua, vaikka se mitä monin paikoin tapahtuu, on jo - anteeksi vain - täysin järjetöntä. Antirasismin aate elää nyt niin vahvana, ettei kukaan järkevä ihminen uskalla sanoa kriittistä mielipidettä, ettei hän vain leimautuisi rasistiksi, joka on pahin mahdollinen stigma nykypäivänä.

Siitä, mitä asioista ajatellaan nyt, ei voida päätellä sitä, mitä asioista ajatellaan joskus myöhemmin. Jokaisena aikana ihmiset kuvittelevat olevansa oikeassa. Luulenpa, että nykyistä maailmanmenoa ja arvoja pidetään kyseenalaisina joskus tulevaisuudessa, jolloin ihmisiin on istutettu uudenlainen arvomaailma. Nykyisen kaltainen antirasistinen öyhötys ei välttämättä jatku ikuisesti.

[Xantippa]

"Antirasistinen öyhotys" on aika luonnikas jatkumo kaikesta muustakin, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Ollaan laajasti sitä mieltä vähitellen, että väkivalta ei saa koskaan olla ratkaisu, tasa-arvon merkitys on korostunut jokaisella sektorilla (ei vain perinteisellä sukupuolten välisellä alueella), syrjäytymistä pidetään todellisena ongelmana, jonka alku on jo varhaislapsuudessa (ei katsota enää vain metsien miesten ongelmiksi), koulutuksen merkitystä korostetaan nimenomaan tasa-arvotekijänä, yksilöiden ongelmiin (päihteet, peliriippuvuudet, jne) halutaan erilaisia tarkastelukulmia...luettelo jatkuu tästä vielä pitkään.

Näin ollen ajatus siitä, että rasismi on yhteiskunnalle haitallinen ilmiö, on ihan luonnollinen tässä asenneilmastossa.

T: Xante

[Kopek]

Arvasin, että käyttämäni sana "öyhötys" saattaa herättää mielipiteitä. Valitsin tämän sanan luettuani Helsingin Sanomista artikkelin "Nyt poistetaan rasismia sisältäviä vanhoja tv-sarjoja ja kaadetaan patsaita, mutta onko sekään ratkaisu itse ongelmaan? – "Historiasta pitäisi ottaa oppia"

Jutussa kerrotaan patsaiden kaatamisesta ja vaatimuksesta poistaa niitä. Lisäksi kerrotaan, että elokuva "Tuulen viemää" on poistettu suoratoistopalvelusta samoin kuin TV-sarja "Pikku-Britannia". Nämä maininnat eivät vielä olleet se asia, mikä kaatoi kupin, eli sai minut kirjoittamaan antirasistisesta öyhötyksestä. Se oli seuraava lause, vaikka tietysti kyse on asiakokonaisuudesta eli ilmiöstä laajemmin:

"Mielenosoittajat ovat purkaneet patsaisiin vuosisatoja patoutunutta turhautumista sosiaalisesta eriarvoisuudesta."

Mikä tuossa nyt on niin erikoista?

Kuvittelen mielessäni epämääräisiä yöllisiä vandaaliporukoita töhrimässä patsaita ja katkomassa niiltä päitä ja mietin, purkavatko känniset huligaanit todella "vuosisatoja patoutunutta turhautumista sosiaalisesta eriarvoisuudesta". Veikkaanpa, että kyse on pelkästä huliganismista ilman syytä ja korkeintaan omien turhautumisten (koulu menee huonosti, tyttökaveri jätti ym.) purkamista. Eli kun ahdistaa, niin pannaan paikkoja mäsäksi, kun siihen nyt on hyvä tekosyy. Jos jäädään kiinni, voidaan paistatella julkisuudessa antirasisteina, jotka taistelevat hyvän puolesta pahaa vastaan. Patsas on vaaraton vastustaja, eikä poliisikaan taida tällä hetkellä käyttää kovia otteita jaloja sankareita kohtaan. Jos politiikka kiinnostaa, patsaskeissi on hyvä lähtölaukaus vaalikampanjalle. Ties vaikka päästäisiin eduskuntaan seuraavissa vaaleissa jonkin antirasistiuskontopuolueen listoilta.

On tietysti muitakin taustasyitä mitkä saavat minut ajattelemaan, että kyse on öyhötyksestä. Ajatellaan nyt vaikka eilen uutisissa mainittuja perussuomalaisten kansanedustajien tapauksia, joista välttämättä halutaan saada syyte aikaan. Toisessa tapauksessa kansanedustaja heitti välikommentin, joka liittyi vieraslajeihin, ja toisessa tapauksessa kansanedustaja väsäsi tökerön pilakuvan. En väitä, että jutut olisivat olleet erityisen tyylikkäitä ja harkittuja (jälkimmäisen huumori kuuluu alle 10-vuotiaiden sarjaan), mutta miksi typeryydestä halutaan väen vängällä tehdä rikos. Pilakuvan kohdalla poliisi oli jo päättänyt, ettei tapaus anna aihetta tutkintaan. Mutta eikös antirasistien ylipapitar jyrähtänyt linnastaan, että ei käy. Tuomiota on ainakin yritettävä.

[Norma Bates]

Motel manager James Brock pours muriatic acid on black swimmers, June 18, 1964.

Siinä on mielestäni rasismia isolla ärrällä. En ole koskaan ymmärtänyt että jos ei siedä jotain ihmisryhmää, että miksei heistä voi vaan pysyä loitolla. Miksi pitää käydä kimppuun?

Nyt kuitenkin ihmettelen myös, kun tämä kuva teksteineen oli eräässä vasemmistolaisessa ryhmässä jossa olisi tarkoitus keskustella Suomen politiikasta, että a) mitä me täällä Suomessa mahdetaan rasismille USA:ssa ja b) mitä me mitenkään mahdetaan asioille jotka ovat tapahtuneet 1960-luvulla? Pitäisikö kehitellä aikakone, tai alkaa jankuttamaan esim. YK:ssa että me Suomessa ei sitten yhtään tykätä mitä te jenkit touhuatte?

[Aave]

Nyt kuitenkin ihmettelen myös, kun tämä kuva teksteineen oli eräässä vasemmistolaisessa ryhmässä jossa olisi tarkoitus keskustella Suomen politiikasta, että a) mitä me täällä Suomessa mahdetaan rasismille USA:ssa ja b) mitä me mitenkään mahdetaan asioille jotka ovat tapahtuneet 1960-luvulla? Pitäisikö kehitellä aikakone, tai alkaa jankuttamaan esim. YK:ssa että me Suomessa ei sitten yhtään tykätä mitä te jenkit touhuatte?

Helsingissä koronan aikaan kokoontuu kolmisentuhatta riemuidioottia miekkaroimaan rasismista, ja ison kirkon julkisivuun töhritään punaisella spray-maalilla jotain jotain George Floyd. Voi jumalauta, ehkä he voisivat mennä osoittamaan seuraavaksi mieltään siitä, kun 1970-luvulla tietokoneet olivat hitaita.

Meillähän on Suomessa amerikanisoitunut vasemmisto, täysiä pellejä.