Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Rasismi, yleisketju

Aloittaja kertsi, kesäkuu 05, 2020, 13:04:59

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 12 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 25, 2020, 22:19:59
HS Ulkomaat. 17.57:

Yhdysvallat| Citigroup: Rasismi on köyhdyttänyt Yhdysvaltoja tuhansilla miljardeilla euroilla 2000-luvun aikana.


Google:
Top stories

Racism has cost the U.S. $16 trillion, Citigroup finds
CBS News·1 day ago

Cost Of Racism: U.S. Economy Lost $16 Trillion Because Of Discrimination, Bank Says
NPR·2 days ago


$16 trillion =suomeksi: $16 biljoonaa eli 16 000 000 000 000 dollaria. 

Vieläkö joku hullu väittää että rasismi on pikkujuttu, hä?
Jos mustat tekevät suhteellisesti väestömääräänsä viisinkertaisesti henkirikoksia ja omaisuusrikoksia, ketkä oikeasti USA:a köyhdyttävät?

safiiri

#421
^Juuri oli juttua lehdessä siitä, että rasismihan se USA:ta köyhdyttää ja taloudellisesti syntyy menetyksiä siitä, että mustien asema on heikko. Ilmeisesti mikään hinta ei ole liian korkea, kun kyseessä on valkoisten halu pitää kiinni asemastaan.

https://www.hs.fi/aihe/rasismi/


Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 25, 2020, 22:06:30
Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta nykyiset roturealistit torjuvat (ainakin periaatteessa) ajatuksen, että ihmispopulaatioiden välillä olisi olemuksellisia, ylittämättömiä ja muuttumattomia eroja, tai että erot merkitsevät ylemmyyttä tai alemmuutta.

Perinteiset rotukäsitettä vastaan esitetyt argumentit eivät siten sulje pois sitä mahdollisuutta, että rotuja on olemassa. Antaako tiede siis meidän ymmärtää, että rotu on biologista todellisuutta? Ei, mikä saattaa ärsyttää niitä ihmisiä, jotka ovat tottuneet tieteen antavan selviä vastauksia suoraviivaisiin kysymyksiin. Vaikka tiede ei suljekaan rodun ideaa ulkopuolelleen, se ei varmasti päästä sitä sisälleenkään.
Syy selviää, kun tarkastellaan argumentteja sen puolesta, että rotu on biologista todellisuutta.


Nykyajan roturealistit ovat aivan päinvastaisen ongelman edessä kuin heidän 1800-luvun rotutieteelliset edeltäjänsä. Rotutieteilijät "tiesivät" rodun merkityksen mutteivät keksineet, miten määritellä eroavaisuudet.

Rotututkimuksissa käytetään usein kategorioita, jotka ovat hirveä sekasotku toisiinsa liittymättömiä asioita.

Miksi rotu on niin epämääräinen tieteellisissä tutkimuksissa? Siksi koska rotu on sosiaalinen kategoria, jolla kuitenkin voi olla biologisia seuraamuksia.

Tätä nykyä varsinainen kysymys ei ole, minkä vuoksi niin monet kuvittelevat rodun päteväksi biologiseksi kategoriaksi vaan miksi niin monet pitävät sitä pätevänä sosiaalisena kategoriana ja miksi yhteiskunnat yhä määrittelevät ihmisiä rodun perusteella.

https://netn.fi/artikkeli/rodusta-kiistelevat-ovat-vaarassa

Kun tutkitaan sitä miten ihmisiä "rodullistetaan" ulkopuolelta, niin tutkitaanko ikinä sitä miten he rodullistavat itse itseään sisäpuolelta? Tuntuu ettei sellaista kansaa olekaan joka ei tarraisi kynsin hampain kiinni johonkin sinänsä melko hentoon ideaan "omanlaisudesta". Esim. italialainen voi olla henkeen ja vereen italialainen. Ja kuka kutakin. Yritäpä kyseenalaistaa se että et sinä nyt niin kauhean italialainen ole, niin johan alkaa itku ja parku. Ja huuto.

Johonkin kansaan kuulumista pidetään hyvin myönteisenä asiana ja (muiden kuin suomalaisten taholla) ymmärretään että siitä saa olla ylpeä. Esim. joku puolalainen muutettuaan USA:han voi olla ylpeä sekä puolalaisuudestaan että amerikkalaisuudestaan.

Rodun kohdalla se meneekin kimurantimmaksi sikäli että johonkin "rotuun" kuuluminen ei tunnu olevan ollenkaan hyvä asia enää tänäpänä, ja kyllähän rotu niin epämääräinen käsite on että tuntuu että siihen sitoudutaan vain kun ollaan älyllisesti vähän takaperoista porukkaa (white power yms.) taikka halutaan haistattaa yhteiskunnalle, taikka koetaan että nyt on epäkohta joka pitää saada kuntoon (black panther). Ehkä Amerikan mustaihoisten ongelma on se että ei se nyt ehkä ihan niin vain selviä että mitä kansaa on taustaltaan, jos ei saa niin etevää sukuselvitystä aikaiseksi että tietää esivanhempien olevan esim. Kongosta, jolloin voi olla kongolaisjenkki siinä missä se Puolasta tullut on polakkijenkki. Mutta jos suvussa vain kerrotaan tarinaa että esivanhempi tuli semmoisen leveän joen mutkasta rosmoporukan se-ja-se kaappaamana orjana, niin selvitäpä siinä se tausta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 26, 2020, 10:20:42
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 25, 2020, 22:06:30
Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta nykyiset roturealistit torjuvat (ainakin periaatteessa) ajatuksen, että ihmispopulaatioiden välillä olisi olemuksellisia, ylittämättömiä ja muuttumattomia eroja, tai että erot merkitsevät ylemmyyttä tai alemmuutta.

Perinteiset rotukäsitettä vastaan esitetyt argumentit eivät siten sulje pois sitä mahdollisuutta, että rotuja on olemassa. Antaako tiede siis meidän ymmärtää, että rotu on biologista todellisuutta? Ei, mikä saattaa ärsyttää niitä ihmisiä, jotka ovat tottuneet tieteen antavan selviä vastauksia suoraviivaisiin kysymyksiin. Vaikka tiede ei suljekaan rodun ideaa ulkopuolelleen, se ei varmasti päästä sitä sisälleenkään.
Syy selviää, kun tarkastellaan argumentteja sen puolesta, että rotu on biologista todellisuutta.


Nykyajan roturealistit ovat aivan päinvastaisen ongelman edessä kuin heidän 1800-luvun rotutieteelliset edeltäjänsä. Rotutieteilijät "tiesivät" rodun merkityksen mutteivät keksineet, miten määritellä eroavaisuudet.

Rotututkimuksissa käytetään usein kategorioita, jotka ovat hirveä sekasotku toisiinsa liittymättömiä asioita.

Miksi rotu on niin epämääräinen tieteellisissä tutkimuksissa? Siksi koska rotu on sosiaalinen kategoria, jolla kuitenkin voi olla biologisia seuraamuksia.

Tätä nykyä varsinainen kysymys ei ole, minkä vuoksi niin monet kuvittelevat rodun päteväksi biologiseksi kategoriaksi vaan miksi niin monet pitävät sitä pätevänä sosiaalisena kategoriana ja miksi yhteiskunnat yhä määrittelevät ihmisiä rodun perusteella.

https://netn.fi/artikkeli/rodusta-kiistelevat-ovat-vaarassa

Kun tutkitaan sitä miten ihmisiä "rodullistetaan" ulkopuolelta, niin tutkitaanko ikinä sitä miten he rodullistavat itse itseään sisäpuolelta? Tuntuu ettei sellaista kansaa olekaan joka ei tarraisi kynsin hampain kiinni johonkin sinänsä melko hentoon ideaan "omanlaisudesta". Esim. italialainen voi olla henkeen ja vereen italialainen. Ja kuka kutakin. Yritäpä kyseenalaistaa se että et sinä nyt niin kauhean italialainen ole, niin johan alkaa itku ja parku. Ja huuto.

Johonkin kansaan kuulumista pidetään hyvin myönteisenä asiana ja (muiden kuin suomalaisten taholla) ymmärretään että siitä saa olla ylpeä. Esim. joku puolalainen muutettuaan USA:han voi olla ylpeä sekä puolalaisuudestaan että amerikkalaisuudestaan.

Rodun kohdalla se meneekin kimurantimmaksi sikäli että johonkin "rotuun" kuuluminen ei tunnu olevan ollenkaan hyvä asia enää tänäpänä, ja kyllähän rotu niin epämääräinen käsite on että tuntuu että siihen sitoudutaan vain kun ollaan älyllisesti vähän takaperoista porukkaa (white power yms.) taikka halutaan haistattaa yhteiskunnalle, taikka koetaan että nyt on epäkohta joka pitää saada kuntoon (black panther). Ehkä Amerikan mustaihoisten ongelma on se että ei se nyt ehkä ihan niin vain selviä että mitä kansaa on taustaltaan, jos ei saa niin etevää sukuselvitystä aikaiseksi että tietää esivanhempien olevan esim. Kongosta, jolloin voi olla kongolaisjenkki siinä missä se Puolasta tullut on polakkijenkki. Mutta jos suvussa vain kerrotaan tarinaa että esivanhempi tuli semmoisen leveän joen mutkasta rosmoporukan se-ja-se kaappaamana orjana, niin selvitäpä siinä se tausta.

Ajatus sisältyy jo rodullistamisen käsitteeseen:

Lainaa
Rodullistaminen eli etnisoiminen on sosiologiassa prosessi, jolla etniset tai "rodulliset" identiteetit liitetään sellaisiin suhteisiin, sosiaalisiin käytäntöihin tai ryhmiin, jotka eivät itseään sellaisiksi kuvailleet. Rodullistaminen (tai etnisoiminen) syntyy usein ryhmän vuorovaikutuksessa toisen ryhmän kanssa, jonka se hallitsee ja johon se liittää rodullisen identiteetin pysyvää hallitsemista varten. Vaikka rodullistaminen syntyy usein hallitsemisesta, rodullistettu ryhmä vähitellen samastuu osoitettuun identiteettiin tai jopa omaksuu sen, ja se alkaa itse kuvata itseään siihen liitetyillä ominaisuuksilla. Tällaiset prosessit ovat olleet yleisiä kautta historian imperialismin, nationalismin sekä rotujen ja etnisissä hierarkioissa.
Wiki

Laika

#424
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 25, 2020, 17:54:31
Lainaus käyttäjältä: Laika - syyskuu 25, 2020, 16:24:25
Kuten huomaat, käsittelin noita mainitsemiasi poliittisia syitä jo tammikuussa. Olen varma, että olen käsitellyt niitä aiemminkin ilman mitään vastakaikua, mutta kauemmas en viitsi ryhtyä arkistoja etsimään, enkä muistaisi missä olen niistä kirjoittanut.

Mitä vastakaikua tuo kirjoituksen olisi pitänyt saada?

Siihen nähden että et juuri muuta teekään kuin nariset siitä, miten roduista ja älykkyyseroista ei voida käydä rehellistä keskustelua poliittisten syiden vuoksi, olisin kuvitellut sinua kiinnostaneen, mitä 'poliittiset syyt' pitävät sisällään. Mutta jos puhutaan poliittisista syistä, niin puhutaan sitten koko spektristä. Aivan suoraan sanoakseni minua vituttaa kuunnella jollotusta noista poliittisista syistä, kun jollottajat eivät ole näkevinään itseään suurimpana tukkeena, jonka he rehelliselle keskustelulle muodostavat.

Koirat otin lihallisena esimerkkinä siitä, miten itse uskomukset muokkaavat geneettistä poolia. Toisin sanoen ennakkokäsitykset asiain tilasta eivät ole faktoina sen pehmeämpiä kuin ne olemuksellisina usein nähdyt mekanismit, jotka replikoivat soluja. Sinä kyselit poliittisten syiden perään, joten yritin aivan ilmeisen epäonnisesti avata tammikuisessa viestissäni, mikä poliittisten syiden merkitys voi olla, esimerkin kautta. Geneettinen apartheid nimenomaan on luonut koirarodut, joita ei sitä ennen ollut. Vaan mielessäsi taisi olla jotain aivan muuta, kun tuolloinen täky ei kelvannut.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 25, 2020, 17:54:31
Ei voida sanoa, että kun ihminen on valkoihoinen tai mustaihoinen, hän on samalla sitä ja tätä henkisiltä ominaisuuksiltaan, mitä nyt "rotumäärittelyyn" kuuluu. Ei se näin ole. Erot ihmispopulaatioiden välillä ovat niin pieniä, että ne jäävät yksilöiden välisten erojen peittämäksi. Mutta tilastollisella tasolla, kun puhutaan miljoonista ihmisistä, erot tulevat näkyviin. Ja nimenomaan tämä ero on merkittävä, kun on kyse jonkin maan menestymisestä ja ihmisten elintasosta.

Sotket kategoriat yllä niin perusteellisesti, ettet taida itsekään tietää, mitä yrität sanoa. Kansakunnan menestys ei johdu yksilöistä, vaan massoista, ja ainoastaan massojen älykkyyttä voidaan mitata, koska yksilöiden väliset erot heittelevät niin suuresti? Todellako?

Enpä ole vähään aikaan kuullut mitään hölmömpää.

Jos ajatus oli, että kansakuntien menestystä voidaan mitata, törmätään aivan toisenlaisiin kysymyksiin. Mutta niin kuin olen toisaalla todennut, olet kategoriarajoitteinen hiukan samaan tyyliin kuin Julodimorpha bakewelli, joten en käy selittämään, miksi kansakuntien välisen menestyksen mittaaminen ei ainakaan ole sen objektiivisempi urheilulaji kuin yksilöiden välisen älykkyyden mittaaminen on, saati että pitäisi etsiä näiden välinen kausaalinen mekanismi.

Ylipäätään olen saanut kuvan, ettet tiedä mistä puhut*. Esimerkiksi olisi kiinnostavaa kuulla tulkintasi siitä, mistä Flynn-efekti mielestäsi kertoo. Muuten kyllä mitä hyvänsä korrelaatioita voidaan esittää geneettisinä kausaatioina, ilman että esittäjän tarvitsee ottaa pienintäkään vastuuta argumenttiensa kestävyydestä. Niin kuin tiedetään, jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia.


*Mieleeni tulevat erilaiset tutkimuspaperit, joissa todetaan asian X johtuvan '60-prosenttisesti perinnöllisistä tekijöistä', jolloin sanamuodosta voidaan usein päätellä, etteivät tutkimuksen tekijätkään ilmeisesti tiedä, mistä he puhuvat. Jos ollaan tarkkoja, 'periytyvyys' ja 'geneettinen kausaatio' eivät ole synonyymejä. Jos isälläni on kesämökki ja hänen kuoltuaan minulla on kesämökki, ei se tarkoita, että kesämökki siirtyy sukumme geeneissä minulle. Mökki voi kyllä periytyä minulle ilman, että se olisi ominaisuus lainkaan. Tekeekö sen omistaminen minusta geneettisesti menestyneen? Näitä termejä voidaan heitellä miten sattuu, ja käytännössä niin myös tehdään.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Kopek

Milloin Tarzan pudotetaan jalustaltaan?

Wikipedia:

Burroughs strongly supported eugenics and scientific racism. His views held that Anglo-Saxons were inherently inferior, and English nobles made up a particular elite among them. Tarzan was meant to reflect this, with him being born to English nobles and then adopted by talking apes (the Mangani). They express eugenicist views themselves, but Tarzan is permitted to live despite being deemed "unfit" in comparison, and grows up to surpass not only them but Black Africans, whom Burrough clearly presents as inherently inferior, even not wholly human.

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 28, 2020, 16:44:04
Milloin Tarzan pudotetaan jalustaltaan?


Ensin hänet pitäisi nostaa sille. Eikä Tarzan tarvitse jalustoja - hän käyttää liaaneja.

Yksi kaveri luki tuossa taannoin pari Tarzan-kirjaa. Hän sanoi yllättyneensä siitä, miten vähän niissä oli rasismia. En tiedä, miten korkealla ennakko-odotukset olivat...

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 28, 2020, 16:44:04
Milloin Tarzan pudotetaan jalustaltaan?

Wikipedia:

Burroughs strongly supported eugenics and scientific racism. His views held that Anglo-Saxons were inherently inferior, and English nobles made up a particular elite among them. Tarzan was meant to reflect this, with him being born to English nobles and then adopted by talking apes (the Mangani). They express eugenicist views themselves, but Tarzan is permitted to live despite being deemed "unfit" in comparison, and grows up to surpass not only them but Black Africans, whom Burrough clearly presents as inherently inferior, even not wholly human.

Onkohan wikin kirjoittaja lukenut Tarzaneita lainkaan? Siellä on selvästi sekä hyviä, että pahoja afrikkalaisia.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 26, 2020, 10:54:58
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 26, 2020, 10:20:42
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 25, 2020, 22:06:30
Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta nykyiset roturealistit torjuvat (ainakin periaatteessa) ajatuksen, että ihmispopulaatioiden välillä olisi olemuksellisia, ylittämättömiä ja muuttumattomia eroja, tai että erot merkitsevät ylemmyyttä tai alemmuutta.

Perinteiset rotukäsitettä vastaan esitetyt argumentit eivät siten sulje pois sitä mahdollisuutta, että rotuja on olemassa. Antaako tiede siis meidän ymmärtää, että rotu on biologista todellisuutta? Ei, mikä saattaa ärsyttää niitä ihmisiä, jotka ovat tottuneet tieteen antavan selviä vastauksia suoraviivaisiin kysymyksiin. Vaikka tiede ei suljekaan rodun ideaa ulkopuolelleen, se ei varmasti päästä sitä sisälleenkään.
Syy selviää, kun tarkastellaan argumentteja sen puolesta, että rotu on biologista todellisuutta.


Nykyajan roturealistit ovat aivan päinvastaisen ongelman edessä kuin heidän 1800-luvun rotutieteelliset edeltäjänsä. Rotutieteilijät "tiesivät" rodun merkityksen mutteivät keksineet, miten määritellä eroavaisuudet.

Rotututkimuksissa käytetään usein kategorioita, jotka ovat hirveä sekasotku toisiinsa liittymättömiä asioita.

Miksi rotu on niin epämääräinen tieteellisissä tutkimuksissa? Siksi koska rotu on sosiaalinen kategoria, jolla kuitenkin voi olla biologisia seuraamuksia.

Tätä nykyä varsinainen kysymys ei ole, minkä vuoksi niin monet kuvittelevat rodun päteväksi biologiseksi kategoriaksi vaan miksi niin monet pitävät sitä pätevänä sosiaalisena kategoriana ja miksi yhteiskunnat yhä määrittelevät ihmisiä rodun perusteella.

https://netn.fi/artikkeli/rodusta-kiistelevat-ovat-vaarassa

Kun tutkitaan sitä miten ihmisiä "rodullistetaan" ulkopuolelta, niin tutkitaanko ikinä sitä miten he rodullistavat itse itseään sisäpuolelta? Tuntuu ettei sellaista kansaa olekaan joka ei tarraisi kynsin hampain kiinni johonkin sinänsä melko hentoon ideaan "omanlaisudesta". Esim. italialainen voi olla henkeen ja vereen italialainen. Ja kuka kutakin. Yritäpä kyseenalaistaa se että et sinä nyt niin kauhean italialainen ole, niin johan alkaa itku ja parku. Ja huuto.

Johonkin kansaan kuulumista pidetään hyvin myönteisenä asiana ja (muiden kuin suomalaisten taholla) ymmärretään että siitä saa olla ylpeä. Esim. joku puolalainen muutettuaan USA:han voi olla ylpeä sekä puolalaisuudestaan että amerikkalaisuudestaan.

Rodun kohdalla se meneekin kimurantimmaksi sikäli että johonkin "rotuun" kuuluminen ei tunnu olevan ollenkaan hyvä asia enää tänäpänä, ja kyllähän rotu niin epämääräinen käsite on että tuntuu että siihen sitoudutaan vain kun ollaan älyllisesti vähän takaperoista porukkaa (white power yms.) taikka halutaan haistattaa yhteiskunnalle, taikka koetaan että nyt on epäkohta joka pitää saada kuntoon (black panther). Ehkä Amerikan mustaihoisten ongelma on se että ei se nyt ehkä ihan niin vain selviä että mitä kansaa on taustaltaan, jos ei saa niin etevää sukuselvitystä aikaiseksi että tietää esivanhempien olevan esim. Kongosta, jolloin voi olla kongolaisjenkki siinä missä se Puolasta tullut on polakkijenkki. Mutta jos suvussa vain kerrotaan tarinaa että esivanhempi tuli semmoisen leveän joen mutkasta rosmoporukan se-ja-se kaappaamana orjana, niin selvitäpä siinä se tausta.

Ajatus sisältyy jo rodullistamisen käsitteeseen:

Lainaa
Rodullistaminen eli etnisoiminen on sosiologiassa prosessi, jolla etniset tai "rodulliset" identiteetit liitetään sellaisiin suhteisiin, sosiaalisiin käytäntöihin tai ryhmiin, jotka eivät itseään sellaisiksi kuvailleet. Rodullistaminen (tai etnisoiminen) syntyy usein ryhmän vuorovaikutuksessa toisen ryhmän kanssa, jonka se hallitsee ja johon se liittää rodullisen identiteetin pysyvää hallitsemista varten. Vaikka rodullistaminen syntyy usein hallitsemisesta, rodullistettu ryhmä vähitellen samastuu osoitettuun identiteettiin tai jopa omaksuu sen, ja se alkaa itse kuvata itseään siihen liitetyillä ominaisuuksilla. Tällaiset prosessit ovat olleet yleisiä kautta historian imperialismin, nationalismin sekä rotujen ja etnisissä hierarkioissa.
Wiki
En minäkään sinänsä halua puuttua noihin etniskäsityksiin sen kummemmin, mutta käsitän sen merkityksen. Ehkä jotkut korostavat sitä enemmän?
Onhan suomalainen kansa etninen käsitys, tuota tuskin kukaan kieltää. Sitä ei tarvitse toki ylikorostaa. Sekoittumista tapahtuu, mikä on tiettyyn rajaan asti hyvää. Mutta silti ymmärrän sen kritiikin, kun tänne tarkoituksella tuodaan jotain arabi/afrikka-porukkaa. Ei se ole kehitystä, se on rappeutta meille, koska heidän kulttuurinsa ei paranna yhteiskuntaamme, ehkä sisäsiittoisuudellaan geneettisestikään.
https://i.postimg.cc/Vs03kTWx/cousin-marriages.png
Ymmärrän, että suomalainen lapsi on pelllavapäinen ja valkoinen, yleensä. Ei sortoa muita kohtaan. Kyllä tänne voi sopeutua.

Toope

LainaaJos mustat tekevät suhteellisesti väestömääräänsä viisinkertaisesti henkirikoksia ja omaisuusrikoksia, ketkä oikeasti USA:a köyhdyttävät?
Tuo oikeasti on relevantti kysymys.

Miksi roturyhmien menestyksissä on eroja? Miksi ei kyetä luomaan yhteiskuntaa, joissa roturyhmien/etnisten ryhmien menestyksillä ei ole eroja?
Loogisin selitys on se, että noissa ryhmissä itsessään on eroja, biologian tai kulttuurin kautta.

Miksi juutalaiset menestyvät, mutteivät romanit? Miksi itä-aasialaisten kulttuuri pärjää paremmin USA:ssa ja Euroopassa kuin mustien tai latinoiden...?
Juutalaisten ja romanien kulttuurieroista olen joskus puhunutkin (ensimmäinen arvostaa koulutusta, jälkimmäinen halveksuu sitä, arvostaa vaihtoehtokulttuuria). Itä-aasialaiset arvostavat myös koulutusta, mutta arabeilla, latinoilla ja afroilla on tietynlaista klaani-, kunniakulttuuria ja huonoa asennetta paljonkin.
Kulttuurin oma valintako?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 28, 2020, 22:10:27
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 28, 2020, 16:44:04
Milloin Tarzan pudotetaan jalustaltaan?

Wikipedia:

Burroughs strongly supported eugenics and scientific racism. His views held that Anglo-Saxons were inherently inferior, and English nobles made up a particular elite among them. Tarzan was meant to reflect this, with him being born to English nobles and then adopted by talking apes (the Mangani). They express eugenicist views themselves, but Tarzan is permitted to live despite being deemed "unfit" in comparison, and grows up to surpass not only them but Black Africans, whom Burrough clearly presents as inherently inferior, even not wholly human.

Onkohan wikin kirjoittaja lukenut Tarzaneita lainkaan? Siellä on selvästi sekä hyviä, että pahoja afrikkalaisia.

Puhumattakaan koko alkuasetelmasta, jossa aatelinen valkoinen länsimainen vauva on niin kyvykäs, että jopa apinoiden kasvattamana hän pystyy ottamaan koko viidakon haltuunsa ja peittoaa sekä villieläimet että alkuasukkaat. Sukujuuret ilmeisesti tuovat sellaisen mahdin, että hänestä tullee kuin itsestään viidakon kuningas.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 23:41:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 25, 2020, 22:19:59
HS Ulkomaat. 17.57:

Yhdysvallat| Citigroup: Rasismi on köyhdyttänyt Yhdysvaltoja tuhansilla miljardeilla euroilla 2000-luvun aikana.


Google:
Top stories

Racism has cost the U.S. $16 trillion, Citigroup finds
CBS News·1 day ago

Cost Of Racism: U.S. Economy Lost $16 Trillion Because Of Discrimination, Bank Says
NPR·2 days ago


$16 trillion =suomeksi: $16 biljoonaa eli 16 000 000 000 000 dollaria. 

Vieläkö joku hullu väittää että rasismi on pikkujuttu, hä?
Jos mustat tekevät suhteellisesti väestömääräänsä viisinkertaisesti henkirikoksia ja omaisuusrikoksia, ketkä oikeasti USA:a köyhdyttävät?

Usan rikkaus perustuu paljolti siitä, että se on ollut raaka-aine varoiltaan valtavan potentiaalinen ja on sitä edelleen, vaikka öljyn tuotanto onkin vähentynyt ja lienee loppumassa pikku-hiljaa.

Aikoinaan rahdattiin myös mustia orjia tekemään orja-työtä miljoonia ihmisiä puuvillapelloille, ynnä muuhun. Orjuuttamisen perusteet näyttäisivät miellyttävän edelleen monesti ja ellei sitä voida jatkaa pitäisi päästä orjista eroon- ilmeisesti.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 28, 2020, 23:43:29
LainaaJos mustat tekevät suhteellisesti väestömääräänsä viisinkertaisesti henkirikoksia ja omaisuusrikoksia, ketkä oikeasti USA:a köyhdyttävät?
Tuo oikeasti on relevantti kysymys.

Miksi roturyhmien menestyksissä on eroja? Miksi ei kyetä luomaan yhteiskuntaa, joissa roturyhmien/etnisten ryhmien menestyksillä ei ole eroja?
Loogisin selitys on se, että noissa ryhmissä itsessään on eroja, biologian tai kulttuurin kautta.

Miksi juutalaiset menestyvät, mutteivät romanit? Miksi itä-aasialaisten kulttuuri pärjää paremmin USA:ssa ja Euroopassa kuin mustien tai latinoiden...?
Juutalaisten ja romanien kulttuurieroista olen joskus puhunutkin (ensimmäinen arvostaa koulutusta, jälkimmäinen halveksuu sitä, arvostaa vaihtoehtokulttuuria). Itä-aasialaiset arvostavat myös koulutusta, mutta arabeilla, latinoilla ja afroilla on tietynlaista klaani-, kunniakulttuuria ja huonoa asennetta paljonkin.
Kulttuurin oma valintako?

^
Kun vastaa itselleen saa itseään miellyttäviä vastauksia.

Aika paljon on mustia tiedemiehiä ja naisia ja kaiken muunkin värisiä. Sivistyksen kehdot ovat enemmän arabiasta, aasiasta ja paikoitellen kreikan seutuvilta kotoisin. Rotuihin liittyviä ne eivät liene olleet, mutta yhteisöjen mahdollisuuksista koulutuksen ja muun "joutilasajan suhteen tieto on päässyt etenemään.

Eniten siellä missä tiedettä on "tietoisesti" harjoitettu ja sitä suosittu, kuten aikoinaan uskontojen piireissäkin. Munkeilla oli mahdollisuus luovaan ajatteluun ja kirjoistuksista oppimiseen, vaikka heitä kyllä heti jarruteltiin, kun huomattiin uskon vaaraantuvan.

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 29, 2020, 11:11:07

Aika paljon on mustia tiedemiehiä ja naisia ja kaiken muunkin värisiä.

Piilaaksossakin työskentelee ihmisiä kaikista etnisistä ryhmistä. Tämä kuva löytyi hakusanoilla "Silicon Valley people".

https://www.fudzilla.com/media/k2/items/cache/1f262fb9a34f9e15d26ca98d40e8726d_XL.jpg

Jos googlaa ihmisten kuvia edellä mainituilla hakusanoilla tai mitä neutraaleja hakuja nyt keksii, saa nähtäväkseen kuvia ihmisryhmistä, joissa on eurooppalaistaustaisia, aasialaistaustaisia, eteläaasialaistaustaisia (intialaiset, pakistanilaiset etc.) ja muitakin. Afrikkalaistaustaiset ovat selvästi aliedustettuja. Heitä on kuvissa tuskin lainkaan. 

Jos googlaa avaruustutkimukseen liittyvillä hakusanoilla, tulos on sama. Mustaihoisia on kuvissa vain muutamia ja hekin yleensä vaaleimmasta päästä.

Mars-luotaimen tiimi

https://mars.nasa.gov/system/feature_items/images/6067_car12.jpg

Mars "Europa" -luotaimen tiimi

https://www.jpl.nasa.gov/images/europa/20150810/europa20150810b.jpg

En pyri väittämään tai todistelemaan, etteikö mustaihoinen ihminen voisi olla vaikka miten pätevä "einstein" alalla kuin alalla siitä huolimatta, että he kouluttautuvatkin usein ei-matemaattisiin ammatteihin kuten lakimiehiksi ja opettajiksi ja taiteen ja kulttuurin piiriin. Näillä aloillahan ei tarvita superälykkyyttä tai poikkeuksellisia matemaattisia lahjoja. Riittää, kun on ahkera ja lukee.

Kyse ei olekaan siitä, mihin yksilö pystyy, vaan mihin iso joukko ihmisiä keskimäärin pystyy. Tämä ratkaisee kansakuntien menestyksen. Jos jonkin maan asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on 80 pistettä ja koulutustaso sen mukainen, tällainen maa ei menesty kilpailussa jonkin toisen maan kanssa, jossa asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on 105 ja koulutustaso korkea. Jälkimmäisessä maassa on resursseja tehdä asioita, joihin ensiksi mainitussa maassa ei kyetä.

Edellä esittämäni väite on luonnollisesti rasistinen, vaikka siihen sisältyykin se kiusallinen ulottuvuus, että se on totta. Myönnetäänhän virallisestikin se, että kansalaisten koulutustaso pitäisi yrittää pitää mahdollisimman korkeana, jotta menestyttäisiin kansainvälisessä kilpailussa. Mutta jos kansalaisten älykkyystaso laahaa jossakin kaukana muiden maiden takana, se on ensiksi saatava nousemaan, koska sillä on yhteys koulumenestykseen. Osmo Soininvaarakin kirjoitti jossakin blogijutussaan, että Pisa-tulokset ja maan asukkaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä korreloivat keskenään.

Saares

Onko noissa kuvissa paljonkin suomalaisia?