Rasismi, yleisketju

[safiiri]

^

Mun mielestä riittäis todeta, että "etninen ryhmä" tai "etninen tausta" on sellaisia käsitteitä, jossa sukujuuret ja sitä kautta geenitkin ovat eräs keskeinen tekijä.

Esimerkiks jos sanotaan että joku on "etnisesti juutalainen", yleensä tarkoitetaan just tätä syntyperää ja sukulaisuussuhteita erotuksena uskonnollisesta vakaumuksesta.

Jos mä nyt vaikka olen 90 % geneettisesti suomalainen johonkin vertailuryhmään nähden, se antaa mulle ehkä tietyn geneettisen ja sukulaisuuteen perustuvan syyn katsoa kuuluvani etniseen ryhmään "suomalaiset".

Mut toisaalta nää määrittelyt on hirmu kiinnostavia ja niihin liittyy aina myös tarkoitusperiä. Tän näkee tosi selvästi siinä, miten esimerkiks USA:ssa on määritelty sukulaisuussuhteiden kautta eri ryhmiä. Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluu, jos pystyy osoittamaan, että on vähintään kuudestoistaosa "natiivi". Sit taas värilliseksi tai mustaksi on ainakin joskus muuttunut heti, jos on tippakin afrikkalaista perimää.

Tää systeemi jossa hirveen tarkkaan määritellään onko joku native American vai ei... se toisaalta saa alkuperäiskansojen edustajat vertailemaan keskenään, että olen muuten enemmän native kuin sinä.

Siinä on ihan selkeät poliittiset ja ideologiset perusteet nähtävissä. Jos maksimimäärä ihmisiä voidaan sukulaissuhteen perusteella määritellä mustaksi, näin oikeutetaan mahdollisimman monen syrjivä kohtelu.

Jos taas natiiviamerikkalaisten yhteys niiden verenperintöön katkaistaan mahdollisimman tehokkaasti, sillä päästään irti tietyistä sopimusvelvoitteista. Jos niille on myönnetty oikeus tiettyyn maahan tai tiettyihin resursseihin, jos määritelmän mukaisia "natiiveja" ei enää ole, tää sopimus katkeaa, ja ne maa-alueet ja resurssit on taas uudelleen vapaata riistaa.

Pohjimmiltaan tossa on kuitenkin kyse usein siitä, kenellä on tai ei ole mitäkin oikeuksia, kenelle kuuluu tai ei kuulu tietyt resurssit. Siis just tästä resurssien jakamisesta, mistä aiemmin oli laajasti puhetta.

No sitten pitää olla tarkkana, ettei puhu usalaisten etnisestä ryhmästä, eikä myöskään etiopialaisten etnisestä ryhmästä. Jo suomalaisten etninen ryhmä geneettisenä perimänä joutuu kyseenalaiseksi, kun tiedetään itä- ja länsisuomalaisten selvä geneettinen ero. Sen sijaan kulttuurisena ryhmänä suomalaisten ryhmä on paljon mielekkäämpi käsite. Sellaisena ehkä on myös usalainen ja etiopialainen ovat jotenkin kuvaavia. Kulttuurikin tuppaa periytymään ja kumpuamaan siitä sukutaustasta. Kyllä minusta myös geneettisesti täysin kiinalainen, mutta vauvaikäisestä asti suomalaisten vanhempien suomalaisessa perheessä kasvanut ihminen on etnisesti suomalainen geeneistään huolimatta.

Sehän näissä määrittelyissä on vähän hassua, kun ne jättävät jotkut oikeastaan ilman mitään selkeää etnisyyttä. Onko vauvasta suomalaisessa perheessä suomalaisten vanhempien kanssa kasvanut adoptiolapsi kuitenkin kiinalainen - joka ei osaa puhua kiinaa, ei edes tunne kiinalaista kulttuuria juurikaan, saati elä sen tavalla? Mutta onko hän suomalainen etnisesti myöskään - geeneineen? Entä ihminen, jonka äiti on ruotsalainen ja isä Etelä-Afrikan buuri? Mikä hänen etnisyytensä on? Voiko hän olla myös juutalainen? Onko Zyskowicz juutalainen vai suomalainen etnisesti?

Onko muuten jokaisella ihmisellä olemassa jokin yksiselitteinen etnisyys? Geeniperimä on kuitenkin kaikilla.

[kertsi]

Tigret tarkoittavat wikipedian mukaan
...
...
Äidinkieli ei näy geeneissä, eikä uskonto, eikä nykyinen tai entinen asuinmaakaan.

juu en tod. tunne Etiopian alueen heimoja / etnisiä ryhmiä. Sen nyt kuitenkin tiedän, ettei voida puhua etiopialaisten heimosta ja etnisenä ryhmänä se tuskin on geneettisesti homogeeninen., koska se ei nimenomaan ole ollut muista eriytyneenä aaveen kuvailujen tapaan.

Muistelisin, että Etiopian maantiede on siitä kinkkinen, että siellä on paljon ylänköjä, ja niiden välissä vaikeakulkuisia rotkoja, jokia jne..Eli liikkuminen maan sisällä on ollut hankalaa. Se myös on tehnyt maan valloittamisen hankalaksi, ja Etiopia taitaa olla ainoa afrikkalainen maa, joka ei joutunut siirtomaaksi.

Rannikon Eritrea, joka on eri maa, ja jossa tigret enimmäkseen asuvat/asuivat, sen sijaan joutui ensin osmaanien, ja sitten Italian miehittämäksi joiksikin vuosikymmeniksi. Ja sen jälkeen vielä Etiopian miehittämäksi, kunnes vihdoin itsenäistyi. Tämä ehkä selittyy osin sillä, että alavat osat Eritreaa ovat helppokulkuisempia kuin Etiopia? Toisaalta siellä on eräs sorainen alanko, joka taitaa maapallon kuumin paikka, 60 astetta varjossa.

Veikkaisin, että eritrealaisissa on etiopialaista, osmaanien, italialaista, sudanilaista perimää reippaahkosti, perintönä siirtomaana ja miehitettynä olosta. Eritrealaiset ovat muuten poikkeuksellisen kauniita, mikä ehkä voi johtua "rotujen" sekoittumisesta. Ainakin ne eritrealaiset, jotka itse olen tavannut.

[Melodious Oaf]

juu en tod. tunne Etiopian alueen heimoja / etnisiä ryhmiä. Sen nyt kuitenkin tiedän, ettei voida puhua etiopialaisten heimosta ja etnisenä ryhmänä se tuskin on geneettisesti homogeeninen., koska se ei nimenomaan ole ollut muista eriytyneenä aaveen kuvailujen tapaan.

Voihan sitä silleenkin tarkastella, että jos on jotain maantietellisiä tai muita ryhmiä, jotka todennäköisemmin lisääntyy keskenään kuin ryhmän ulkopuolisten kanssa, siinä on tietynlainen etnisen ryhmän perusidea jo olemassa.

Vaikka uskonnolla ei ole mitään tekemistä geenien kanssa sinänsä, Pohjois-Irlannissa oli varsinkin ennen tosi voimakas segregaatio protestanttien ja katolisten välillä, ja sit unionistien ja republikaanien poliittiset leirit löyhästi noudatteli samoja linjoja. Aiemmin yhteisö saattoi tosi voimakkaasti rangaista siitä, jos katolinen seurusteli protestantin kanssa tai päinvastoin. Joku tietty porras tai osa porukasta määritteli sen pettuuruudeksi.

Onhan toi osin vieläkin noin, että segregaatiota on P-I:ssa paljonkin. Mutta sit voi tehdä sellaisen tavallaan arvovalinnan, että pannaan lapset samoihin kouluihin ja tarkoituksella hitaasti puretaan segregaatiota. Kyllähän siellä osa porukasta kokee, että tollanen toiminta vesittää niiden "verenperintöä" tai kulttuurillista perintöä, ja jos sitä erillisyyttä ei pidetä yllä, se toinen ryhmä ikään kuin tulee ja syö -- tai omii kaiken.

Siellä ei kuitenkaan nähdä tota silleen geneettisenä asiana varmaan sen takia, että ulkonäön perusteella on aika vaikea erottaa unionistia republikaanista tai protestanttia katolisesta.

Mun nähdäkseni Aave ja jotkut muut argumentoi tässä silleen, että Suomen tapauksessa ei ole hyvä asia tavoitella tämmöstä integraatiota kantaväestön ja vaikka nyt Lähi-idästä tai Afrikasta tänne muuttavien välillä. Syy tähän on, että geneettiset erot näiden ryhmien välillä on liian suuret ja ihmiset on jo ihan geenien määrämien kognitiivisten ja käytöksellisten erojen takia sopimattomia elämään samassa yhteiskunnassa niin että se toimii.

Kyllähän Irlannissa on aika paljon aiheuttanut paskaa se, että on tämmösiä vastakkainasetteluja ja eri ryhmien välistä keskinäistä vihanpitoa. Siihenkin liittyy yksilöiden kohdalla niiden sukujuuret, ja se on käytännössä samantekevää, onko se ero palautettavissa geenitasolla johonkin täsmälliseen vai ei.

Toki täällä Suomessa maahanmuuttokeskusteluihin liittyy rasismia siinä mielessä, että pintatasolla moni asia kytkeytyy ihan puhtaasti siihen, että ihmiset näyttää erilaisilta ja on eri värisiä. Mut sit siihen varmaan kytkeytyy myös pelkoja yhteiskunnan pirstaloitumisesta ja kaipuuta sellaseen, että olis selkeät yhteiset arvot ja vahva me-henki.

Helposti toi keskustelu menee just siihen, että ei ole enää mitään järkeä puhua mistään eri ihmisryhmistä ollenkaan. Se on sikäli epärealistista, että ihmisille on luontaista muodostaa erilaisia ryhmiä ja sit niiden kautta identiteettiä sun muuta. Jos tällanen mahdollisuus poistettais, väittäisin että ihmiset lois kuitenkin niitä ryhmiä jollain perusteella vaikka väkisin.

Aina löytyy sellasia tapauksia, joissa joku ei oikein sovi mihinkään tai voidaan olla eri mieltä ryhmään kuulumisesta tai kuulumattomuudesta. Jotkut kaipaa siinä hirveän selkeitä yhteisöjä ja kriteereitä, toisia ehkä kiinnostaa se vähemmän tai kaipaa löyhempiä kriteereitä. Mut mä jotenkin väittäisin, että jokaiselle se johonkin kuuluminen ja ryhmät jollain tavalla jotain merkitsee eikä se kuitenkaan riitä, että on vaan ryhmä "kaikki íhmiset".

Tietyllä tapaa toi kai olis humanismia ylimmillään. Mut onko se realistinen ajatus, siitä en oo ihan varma.

[safiiri]

^Mtä ihmeen kognitiivisia ja käytöksellisiä juontuu geeniperimästä? Vieläpä siis väestöryhmälle tyypillisestä, ei yksilön erityisestä? Olisko sulla jokin lähde tälle käytökselliselle geeniperimälle, joka on erilainen riippuen etnisestä sukutaustasta?

[Melodious Oaf]

Ei mulla oo 

Ehkä sitä oli vaikea nähdä ao. kappaleen rakenteesta, mutta en mä oikeastaan puhunut siinä kohtaa mistään omasta kannastani, vaan aika levottomasti taas kuvittelin, miten joku ehkä näkee asian.

Mun uskoakseni useaan tollaseen monimutkaiseen ominaisuuteen geenien vaikutus on varmaan aika pieni. Tää on siis ihan rajua mutua, mutta nyt on sentään kyse mun omasta luulosta Pienillä lapsilla saattaa dna jollain hyvin vaikeasti kuvattavalla tavalla ehkä selittää jonkun 10 - 20 % kognitiivisten kykyjen eroista yksilöiden välillä. Mutta joku tosi pieni ero jossain alttiudessa voi tarkoittaa sitä, että joku ominaisuus onkin paljon periytyvämpi kuin mitä se geenien vaikutus siihen suoranaisesti olis. Ne geenit tekee eroa jonkun pienen murun verran, mutta sit ihminen päätyy pienen eron takia hieman herkemmin sellaseen ympäristöön, jossa tää ominaisuus edelleen kehittyy. Ja sit se ero ominaisuudessa selittyy lähinnä ympärisövaikutuksina MUTTA kuitenkin siellä pohjalla on joku pieni geneettinen tekijä myös.

Tämä siis yksilötasolla. Ja myös palikkatasolla

Esimerkiks hyvinvointivaltioissa ylipainoisuus on kai jo aika pitkään ollut kasvava ongelma. Tää väestötason muutos johtuu ympäristötekijöistä, koska muutos on liian nopeaa ollakseen geneettistä. Vaikka muutos ei ole geneettistä, silti ominaisuutena paino voi olla tosi periytyvä ja jopa hyvin voimakkaasti geenien säätelemä. Tässä uudessa ympäristössä ne, joilla on edes pieni geneettiinen alttius painon kerryttämiseen, myös pääsevät helposti sitä kerryttämään.

Älykkyys tai general cognitive ability on käytökseen liittyvä ominaisuus (behavioural trait). Mä luulen että siinä se geenien kokonaisvaikutus syntyy todella monesta pienivaikutteisesta alleelista eikä siinä oikein ole mitään yhtä juttua, joka selittäis enemmän kuin jonkun prosentin murto-osan ominaisuuden vaihtelusta.

[Laika]

^^Nyt vain veikkauksia siitä, kuka poliitikko ehtii ensimmäisenä ehdottamaan rasismin poistoa geenistöstämme.
IG Farben meni jo konkkaan, mutta eiköhän BASF:lla tai Bayerilla ole Zyklon B:n kaavat vielä tallessa...

Vaikka Hayabusa kirjoittanee pilanpäiten, on aidosti askarruttavaa, miksi niin monet tulkitsevat indikaatioita todisteina olemuksellisesta vastaavuudesta. Vilpitön huoli kansanterveydestä ei tehnyt natseista natseja, niin kuin vapaamielinen suhtautuminen homoseksualismiinkaan ei tee liberaaleista pedofiilejä, vaikka ahviolaiset muuta haluavat vakuuttaa. Jos kuva jalostuneesta yksilöstä ei olisi typerysten luoma, ajatus jalostaa parempia yksilöitä olisi jopa hyvä. Siltikään ihminen ei viisaudessaan osaa jalostaa koiria, joten mikä saa sen uskomaan, että se osaisi jalostaa ihmisiä?

Ongelmana rasismigeenin poistamisessa -jos sellainen tosiaan löydettäisiin, ja miksipä ei- on geeneille ominainen tapa muistuttaa kansainvälisen kaupan kaksikäyttötuotteita. Kun samasta aineesta saa joko räjähdettä tai lannoitteita, on paha kieltää kokonaista kategoriaa pelkästään sen vaarallisten ominaisuuksien perusteella. Pidän sitä osoituksena holhousyhteiskunnan tarpeesta, missä ihmisten pahimmat impulssit pysyvät jatkuvan tarkkailun alla. Valitettavasti aika ajoin ugabuga pääsee valloilleen, kuten nyt meidän aikanamme taas on voinut merkit tunnistava päätellä.

Usein myrkyn ja lääkkeen ero on annostuksessa. Jos silti ihmiseltä kysytään -eikä hän osaa tilanteen osuessa kohdalle tyydyttävästi vastata- mitä eroa on välttämättömällä valehtelemisella ja valehtelun asettamisella periaatteeksi, ei häneltä kannata kysyä annostuksista, eikä palkata kirjanpitäjäksi.

Toisaalta liberaalitkaan eivät kuolleet sukupuuttoon syömällä myrkkysieniä, vaikka rasistit sitä toivoisivat. Teoriassa toki ahviolaisuuden hävittäminen esimerkiksi rokotepistoksella on hyvä. Ei niiden äänioikeudestakaan mitään ahviolaisuudesta johtuvaa hyötyä kenellekään ole.

[safiiri]

Ei mulla oo 

Ehkä sitä oli vaikea nähdä ao. kappaleen rakenteesta, mutta en mä oikeastaan puhunut siinä kohtaa mistään omasta kannastani, vaan aika levottomasti taas kuvittelin, miten joku ehkä näkee asian.

Mun uskoakseni useaan tollaseen monimutkaiseen ominaisuuteen geenien vaikutus on varmaan aika pieni. Tää on siis ihan rajua mutua, mutta nyt on sentään kyse mun omasta luulosta Pienillä lapsilla saattaa dna jollain hyvin vaikeasti kuvattavalla tavalla ehkä selittää jonkun 10 - 20 % kognitiivisten kykyjen eroista yksilöiden välillä. Mutta joku tosi pieni ero jossain alttiudessa voi tarkoittaa sitä, että joku ominaisuus onkin paljon periytyvämpi kuin mitä se geenien vaikutus siihen suoranaisesti olis. Ne geenit tekee eroa jonkun pienen murun verran, mutta sit ihminen päätyy pienen eron takia hieman herkemmin sellaseen ympäristöön, jossa tää ominaisuus edelleen kehittyy. Ja sit se ero ominaisuudessa selittyy lähinnä ympärisövaikutuksina MUTTA kuitenkin siellä pohjalla on joku pieni geneettinen tekijä myös.

Tämä siis yksilötasolla. Ja myös palikkatasolla

Esimerkiks hyvinvointivaltioissa ylipainoisuus on kai jo aika pitkään ollut kasvava ongelma. Tää väestötason muutos johtuu ympäristötekijöistä, koska muutos on liian nopeaa ollakseen geneettistä. Vaikka muutos ei ole geneettistä, silti ominaisuutena paino voi olla tosi periytyvä ja jopa hyvin voimakkaasti geenien säätelemä. Tässä uudessa ympäristössä ne, joilla on edes pieni geneettiinen alttius painon kerryttämiseen, myös pääsevät helposti sitä kerryttämään.

Älykkyys tai general cognitive ability on käytökseen liittyvä ominaisuus (behavioural trait). Mä luulen että siinä se geenien kokonaisvaikutus syntyy todella monesta pienivaikutteisesta alleelista eikä siinä oikein ole mitään yhtä juttua, joka selittäis enemmän kuin jonkun prosentin murto-osan ominaisuuden vaihtelusta.

Siis olet tässä nyt mutuilemassa todella hämärien omien oletustesi pohjalta ajatuksen, että koska yksilön ominaisudet saattavat hiukan vaikuttaa siihen, mihin ammattiin tai kaveripiiriin hän hakeutuu, on tässä ihan pätevä syy olettaa etnisten ryhmien eroavan toisistaan jollain selvällä geenierolla? Anteeksi nyt vain, mutta mä kyllä tarvitsisin hiukan myös niitä todisteitakin. Ihmisen genomia osataan tutkia, joten luulisi jo selvinneen, jos tosiaan geeneistä olisi mahdollista lukea ihmisen etninen ryhmä.

Sen sijaan, että löytyisi artikkeleita, joissa olisi todettu Kaikkien tai pääsääntöisesti juutalaisten geenien olevan tietynlaisia, ovat julkaistut tiedot aivan toiSen laatuisia. Niissä havaitaan tilastollisia pieniä eroja siinä, millaista perimäainesta näyttäisi olevan jossain määrin runsaammin, kun siis otetaan suurempi (tilastollisesti merkitsevä) juutalaisiksi identifioituvien joukko tutkittavaksi. Eikä silloinkaan kyse ole siitä, että olisi saatu selvitettyä juutalaisten genomi, vaan vain heidän perimässään näkyvä kertomus siitä, millaisten etnisten ryhmien kanssa he ovat aikojen saatossa muhinoineet ja siten perimäcocktailiinsa siitä jälkiä keränneet. Yksilöstä tuollainen tilastollinen havainto ei sitten kerrokaan oikeastaan mitään. Vaikka suomalaisten yleisin veriryhmä onkin A+, ei todellakaan kannata tuupata A-verta kenellekään suomalaiselle tämän tiedon pohjalta. (A+ on vain 41 prosentilla).

Kuuluminen johonkin etniseen ryhmään on asia, josta haluaisin ensin kuulla sen, mitä tarkoitusta varten kuuluminen halutaan määritellä. Mikä tässä on se suuri ero vaikkapa siihen, että kuuluu johonkin kaveriporukkaan, joka aiheuttaa sen, ettei tätä asiaa ole mahdollista kysyä yksilöltä itseltään (oma identifikaatio), tarkastella hänen käyttäytymistään (viettää aikaansa tiettyjen ihmisten kanssa) tai kysyä tuolta kaveriporukalta, pitävätkö he tyyppiä joukkonsa osana? Vaan pitäisi tutkia tyypin geenit ja sieltä kaivaa esiin tietoa siitä, onko niissä merkkejä piirteistä, jotka saavat uskomaan, että hän tosiaan voi olla innokas heavy-musiikin diggari (kuten tuo muu porukkakin) ja omaa taipumuksia kellaribändeilyn harrastamiseen?

Kaiken kaikkiaan olisi syytä edes vähän muistaa sitä, että tällaiset tilastolliset havainnot siis eivät tue sujuvasti päätelmiä "molempiin suuntiin". Vaikka tilastollisesti jonkin väestöryhmän geeneistä löytyisi jossain määrin muita enemmän tietynlaisia piirteitä, tämän pohjalta useammin täysin metsään kuin osuu kohdilleen, jos yritetään poimia tuollaisen geenin omaavat tyypit joukosta etnisen profiloinnin avulla. Yksilön geenien ennustaminen - saati se, miten geenit lopulta näkyvät hänen fenotyypissään / käyttäytymisessään - hänen etnisen taustansa perusteella onnistuu jokseenkin huonosti.

Minäkin olen verenpainetautia sairastaneen äidin tytär, mutta itselläni verenpaine on lievää epämukavuutta aiheuttavan alhainen. Ollut aina. Ihan mielenkiintoista toki ollut seurata terveydenhoitajan ilmeiden muutoksia tilanteessa, jossa ensin on annettu hänelle tietoon tämä huolestuttava sukutausta, mutta sitten mittauksessa saatu tavanomaista alaisemmat lukemat.

Yksilön etnistä ryhmää ei ole mahdollista nähdä hänen geeneistään. Sieltä voi tietenkin löytää juuri sen cocktailin, joista hänen perimänsä on kertynyt, mutta tuo cocktailkaan ei pysty ilmoittamaan "oikeaa" etnistä ryhmää hänelle. Ei, vaikka tilastollisesti pystyttäisiin havaitsemaan tämän etnisen ryhmän geeniperimäSsä olevan jollain tavalla muista väestöryhmistÄ eroava koostumus. Etninen ryhmä ei ole geenien pohjalta määräytyvä. Päinvastoin ihmislajille on ollut tyypillistä olla tekemisissä ja sitten myös lisääntyä muidenkin väestöryhmien kanssa. Suomalaisten muinaisgenomia tutkien on havaittu esim. isälinjan on todettu olevan itäinen, mutta äitilinjat ovatkin läntisiä. Lisäksi ihan kaikki maailman ihmiset ovat geeneiltään afrikkalaisia, sillä siellä On lajimme syntykoti. Jos jotakin, niin genomi kertoo jotain niistä vaelluksista ja liikkumisesta, jota esi-isät ovat tehneet.

Etninen ryhmä ja etniseen ryhmään kuuluminen on ennen kaikkea kulttuuris-sosiaalinen ilmiö. Sitä on muuten pitkälti myös sukuina ja perheinä toimiminen, vaikka siihen yhdistyykin genetiikkaa myös. "Periytymistä" tapahtuu myös kasvatuksen ja ympäristön vaikutteiden kautta. Lihavuus vaikkapa vaikuttaa aika voimallisesti periytyvän elämäntapoina ja ruokavalintoina, vaikka mukana asiassa on myös geenien vaikutusta. Muutoin ei olisi mahdollista, että suomalaiset väestönä ovat lihoneet. Geeniperimämme nimittäin ei ole sellaisella vauhdilla muuttunut. Geenit taas tarvitsevat myös sopivia ympäristön ärsykkeitä, jotta niiden ominaisuudet myös ilmenevät fenotyypissä. Jopa ihmislajin meidät muista erottaviksi mielletyt Kykymme tarvitsevat kehittyäkseen sopivan ympäristön. IHminen ei opi puhumaan ja kieltä ilman altistusta puhuvien ihmisten ympäristölle. Vaikka hänellä geneettisesti kaikki valmiudet siihen oliskin.

[Karikko]

Äidinkieli ei näy geeneissä, eikä uskonto, eikä nykyinen tai entinen asuinmaakaan.

Ei varmaan suoranaisesti, mutta ihminen on geeneissäänkin ympäristön tulosta. Siihen vaikuttaa monet asiat

Lukihäiriötkin ovat perimästä löytyviä, joten varmaan kielikin osaltaan on joustavaa< vaikkakin yleistä ihmisyyttä.

Tapakulttuurit kuten uskonto, on sekin tavallaan perittyä- uskoja on vain monenlaisia.  Ihminen ei kuitenkaan voi olla "uskomatta- omiin ajatuksiinsa- jos "ajattelee". Päättämättömyys jättää ihmisen jokseenkin "mielettömään tilaan".

Nykymaailmassa liikutaan paljon eri maissa, maanosissa ja perimätkin sekoittuvat tehokaasti. Aiemmin vuosituhansien- miljoonien aikana ovat nuo monet kansanjoukkojen eriytymiset muodostaneet erikoislaatuisia sopeutumisia.

Vain 50- 100 vuotta liikkuminen on ollut tehokasta.

[Aave]

Esimerkiks hyvinvointivaltioissa ylipainoisuus on kai jo aika pitkään ollut kasvava ongelma. Tää väestötason muutos johtuu ympäristötekijöistä, koska muutos on liian nopeaa ollakseen geneettistä. Vaikka muutos ei ole geneettistä, silti ominaisuutena paino voi olla tosi periytyvä ja jopa hyvin voimakkaasti geenien säätelemä. Tässä uudessa ympäristössä ne, joilla on edes pieni geneettiinen alttius painon kerryttämiseen, myös pääsevät helposti sitä kerryttämään.

Varmin tapa tutkia näitäkin tekijöitä ovat kaksostutkimukset. DNA:n rakenne voi kyllä muuttua varsin nopeastikin (Ihminen on erittäin nopeasti sopeutuva eläin, joten tämä on tuon edellytys). Vaikka identtisten kaksostenkaan perimät eivät ole täysin identtisiä (Eroja mikrotason mutaatioissa), niin riittävän luotettavaa tietoa sen avulla pystytään seulomaan. NASA study: Astronaut's DNA no longer identical to his identical twin's after year in space (The Hill).

Vaikka otsikko on hieman sensaatiohakuinen, niin muutokset olivat astronauttiveljellä selkeitä. Muutokseen riitti vain vuosi.

Ihmisen lajikehityksessä tapahtuu koko ajan myös mikrotason evoluutiota. Evoluutiolla sinänsä ei ole mitään erityistä päämäärää, ellei lisääntymistä lasketa. Human 'microevolution' sees more people born without wisdom teeth and an extra artery (Sky News).

Länsimaisen ruoan massatuotannon ja jalostuksen vaikutukset ylipainoisuuteen olisivat oma lukunsa. Tapahtui eräänäkin päivänä, että yhdysvaltalainen sokeriteollisuus rahoitti mittavasti viljanjalostusteollisuutta vastaan tapahtunutta lobbausta, erityisesti vehnäpohjaisia tuotteita vastaan. Massiivisen propagandakampanjan ja poliittisen lobbaamisen päätarkoitus oli tietysti siirtää huomio pois sokerin haittavaikutuksista. Tätä on bisnes. Laajasti ymmärrettynä elintarviketeollisuuden päätavoite ei ole tehdä terveellistä ruokaa, vaan tuottaa voittoja yritykselle ja sen osakkeenomistajille. Siellä pyritään tekemään turvallista ja puhdasta ruokaa - eli tuotteissa ei ole mitään muuta, kuin mitä pakkausselosteessa kerrotaan. Turvallisuus ja puhtaus eivät kuitenkaan tarkoita, että satunnainen tuote olisi varsinaisesti terveellinen.

Monet kasvi- ja hedelmälajikkeet on jalostettu niin pitkälle, että eivät nekään ole enää välttämättä (Säännöllisesti syötyinä) kovinkaan terveellisiä. Seuraukset realisoituvat myös eläintarhoissa: Zoo won't panda to taste, says fruit's too sweet for its monkey menu (The Age).

Tarjotut hedelmät on jalostettu niin fruktoosikylläisiksi, että eläintarhan eläimetkin lihovat, ja hampaat alkavat mädäntyä niiden suuhun.

Älykkyys tai general cognitive ability on käytökseen liittyvä ominaisuus (behavioural trait). Mä luulen että siinä se geenien kokonaisvaikutus syntyy todella monesta pienivaikutteisesta alleelista eikä siinä oikein ole mitään yhtä juttua, joka selittäis enemmän kuin jonkun prosentin murto-osan ominaisuuden vaihtelusta.

Älykkyyden tiedetään olevan vahvasti perinnöllistä. Rottakokeilla asiaa on tutkittu niinkin, että lähtökohtaisesti fiksuille rotille on annettu niukasti ravintoa, ja tarjottu vähävirikkeinen ympäristö. Koetta ei ole tarvinnut jatkaa montakaan rottasukupolvea, niin jälkeläisrotat ovat degeneroituneet sille tasolle, että toipumisesta (Monipuolista ravintoa, virikkeellinen ympäristö) on tullut käytännössä mahdotonta. Vajakeiksi degeneroituneet rotat eivät pystyneet tuottamaan enää fiksuja jälkeläisiä moneen sukupolveen, vaikka niiden elämisen ehdot muutettiin hyvälle tasolle.

Sitten voi ajatella mitä tapahtuu vaikkapa pysyvän nälänhädän runtelemilla alueilla ja suurilla pakolaisleireillä, joissa on asuttu jo useiden sukupolvien ajan.

[safiiri]

Etnisen ryhmän määrittely ei ole mitenkään yksiselitteistä:

Etniset tuntomerkit ovat kunkin etnisen ryhmän käyttämiä rajapyykkejä, jotka määrittävät ryhmän jäsenyyden. Ne osoittavat jäsenyyden ehdot sekä ryhmän jäsenille itselleen, että ulkopuolisille. Koska ryhmän on pystyttävä erottumaan kaikista muista, yksi ulottuvuus riittää harvoin. Etnisyyden määrittelyssä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia ehtoja, jotka ovat kaikki olennaisia:

yhteinen alue tai maa
yhteinen syntyperä tai "suku"
yhteinen kieli
yhteiset tavat ja kulttuuri
yhteiset uskomukset tai uskonto
yhteinen identiteetti ja itsetietoisuus
yhteinen nimi joka ilmaisee ryhmän
yhteinen tarina alkuperästä
James Peoplesin ja Garrick Baileyn mukaan puolestaan kieli, uskonto, samanlainen ulkonäkö ja näkyvät kulttuuriset tavat ovat etnisen ryhmän tavallisimmat tuntomerkit.

Kieli yksin ei riitä erottavaksi tekijäksi: samaa kieltä puhuvat voivat jakautua useaksi kansaksi ja eri kieltä puhuvat voivat silti pitää itseään samana kansana. Esimerkiksi serbit, kroaatit ja bosniakit puhuvat kaikki serbokroatiaa, mutta pitävät itseään eri kansoina. Eroa korostaakseen he kirjoittavat serbokroatiaa erilaisilla merkeillä: serbit kyrillisillä, kroaatit latinalaisilla ja bosniakit arabialaisilla.
Uskonto on samoin yksinään riittämätön tuntomerkki, vaikka usein tärkeä. Juutalaisuudessa etnisyys ja uskonto ovat lähellä toisiaan; juutalainen oikeastaan menettää etnisen identiteettinsä, kun hän luopuu uskonnostaan. Intiassa sikhit ovat sekä uskonnollinen että etninen ryhmä. Serbit, kroaatit ja bosniakit eroavat toisistaan ennen muuta uskonnon avulla: se on joko ortodoksinen kristinusko, katolilaisuus tai islam.
Fyysinen ulkonäkö ei välttämättä erottele eurooppalaisia naapurikansoista, mutta Yhdysvalloissa afrikkalaiset tai Amerikan alkuperäisasukkaiden piirteet todistavat henkilön erilaisesta etnisestä taustasta verrattuna eurooppalaiseen.
Kulttuurin piirteet, kuten tietynlainen pukeutuminen, ruokavalio, asumistapa, elinkeinot, koristautuminen ja teknologian käyttö voivat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan.
Antropologit Hutchinson ja Smith pudottavat edellisestä luettelosta ulkonäön pois, mutta lisäävät siihen ryhmän yhteisen nimen, yhteisen alueen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Heidän listansa on seuraava: etnos on ryhmä, jolla on 1) yhteinen nimi, 2) yhteinen alue, 3) tarina yhteisestä alkuperästä, 4) yhteinen kulttuuri, 5) yhteenkuuluvuuden tunne ja 6) yhteiset historialliset muistot. Muitakin luetteloja tuntomerkeistä on esitetty.

Wikipedia

Jos haluaa esittää väitteen etnisten ryhmien geeniperimän samankaltaisuudesta, on siis tarpeen myös tarkentaa, millainen etnisen ryhmän määritelmän pohjalta näin tekee. Silti voi helposti huomata, että kaikissa määritelmissä on lukuisia tunnusmerkkejä, jotka eivät liity geeneihin ollenkaan. Mm. äidinkieli opitaan ympäristöstä ja vanhemmilta, eikä se ole geneettinen ominaisuus. Noista määritelmistä huomaa myös selvästi, että on yleisesti miellettyjä etnisiä ryhmiä, joilla vaikkapa tuo yhteinen alue ei toteudu (esim. romanit).

[Aave]

Tigret tarkoittavat wikipedian mukaan
...
...
Äidinkieli ei näy geeneissä, eikä uskonto, eikä nykyinen tai entinen asuinmaakaan.

juu en tod. tunne Etiopian alueen heimoja / etnisiä ryhmiä. Sen nyt kuitenkin tiedän, ettei voida puhua etiopialaisten heimosta ja etnisenä ryhmänä se tuskin on geneettisesti homogeeninen., koska se ei nimenomaan ole ollut muista eriytyneenä aaveen kuvailujen tapaan.

Muistelisin, että Etiopian maantiede on siitä kinkkinen, että siellä on paljon ylänköjä, ja niiden välissä vaikeakulkuisia rotkoja, jokia jne..Eli liikkuminen maan sisällä on ollut hankalaa. Se myös on tehnyt maan valloittamisen hankalaksi, ja Etiopia taitaa olla ainoa afrikkalainen maa, joka ei joutunut siirtomaaksi.

Rannikon Eritrea, joka on eri maa, ja jossa tigret enimmäkseen asuvat/asuivat, sen sijaan joutui ensin osmaanien, ja sitten Italian miehittämäksi joiksikin vuosikymmeniksi. Ja sen jälkeen vielä Etiopian miehittämäksi, kunnes vihdoin itsenäistyi. Tämä ehkä selittyy osin sillä, että alavat osat Eritreaa ovat helppokulkuisempia kuin Etiopia? Toisaalta siellä on eräs sorainen alanko, joka taitaa maapallon kuumin paikka, 60 astetta varjossa.

Veikkaisin, että eritrealaisissa on etiopialaista, osmaanien, italialaista, sudanilaista perimää reippaahkosti, perintönä siirtomaana ja miehitettynä olosta. Eritrealaiset ovat muuten poikkeuksellisen kauniita, mikä ehkä voi johtua "rotujen" sekoittumisesta. Ainakin ne eritrealaiset, jotka itse olen tavannut.

Voi Jeesus Kristus polkupyörällä. Satunnaisen yksilön perimä pystytään kyllä luokittelemaan etnisesti täysin luotettavasti, ja vaikka yksilössä olisi useamman etnisyyden sekoitus, aina siellä on jokin dominantti tekijä, joka korostuu suhteessa muihin osatekijöihin. Afrikan kansojen ja kansanheimojen osalta tämä on erityisen selkeää juuri siten, että sekoittumista laajalla skaalalla ei juurikaan ole. Vetäisin etiopilaiset ja sudanilaiset hatusta, ihan vain esimerkkinä. Suomessakin kyllä pystytään luotettavasti seulomaan satunnaisen yksilön perimästä, onko hän keeneiltään esim. "hämäläinen", "karjalainen" tai "etelä-pohjanmaalainen". Suomen kansa kun jakautuu sekin eri kansanheimoihin. Vaikka sekoittumista tietenkin tapahtuu, niin dominanssia voidaan silti prosentuaalisesti ilmaista. Tämän luulisi olevan ihan perustietämystä.

[Saares]

    *
    Viestejä: 529
        Profiili Sähköposti Yksityisviesti (poissa)

Vs: Rasismi, yleisketju
« Vastaus #10 : Kesäkuu 06, 2020, 12:50:17 »

    Lainaus /    *
    Viestejä: 529
        Profiili Sähköposti Yksityisviesti (poissa)

Vs: Rasismi, yleisketju
« Vastaus #10 : Kesäkuu 06, 2020, 12:50:17 »

    Lainaus:Juuli

"Silloin kun Kolumbus luuli löytäneensä Intian  niin joukoittain intiaaneja tapettiin koska he olivat verenhimoinen, alkeellinen kansa. Kyllä sitä tuli ujompikin, kiltti intiaani verenhimoiseksi kun kaikki , kulta, hevoset ryöstettiin. Naiset raiskattiin ja muu väki tapettiin."

Hevoset tulivat Amerikan mantereelle laivoilla vasta 1500-luvulla eurooppalaisten valloittajien mukana. Hevonen mullisti monin tavoin intiaanien kulttuurin ja loi aivan uuden elämänmuodon.

[safiiri]

Tigret tarkoittavat wikipedian mukaan
...
...
Äidinkieli ei näy geeneissä, eikä uskonto, eikä nykyinen tai entinen asuinmaakaan.

juu en tod. tunne Etiopian alueen heimoja / etnisiä ryhmiä. Sen nyt kuitenkin tiedän, ettei voida puhua etiopialaisten heimosta ja etnisenä ryhmänä se tuskin on geneettisesti homogeeninen., koska se ei nimenomaan ole ollut muista eriytyneenä aaveen kuvailujen tapaan.

Muistelisin, että Etiopian maantiede on siitä kinkkinen, että siellä on paljon ylänköjä, ja niiden välissä vaikeakulkuisia rotkoja, jokia jne..Eli liikkuminen maan sisällä on ollut hankalaa. Se myös on tehnyt maan valloittamisen hankalaksi, ja Etiopia taitaa olla ainoa afrikkalainen maa, joka ei joutunut siirtomaaksi.

Rannikon Eritrea, joka on eri maa, ja jossa tigret enimmäkseen asuvat/asuivat, sen sijaan joutui ensin osmaanien, ja sitten Italian miehittämäksi joiksikin vuosikymmeniksi. Ja sen jälkeen vielä Etiopian miehittämäksi, kunnes vihdoin itsenäistyi. Tämä ehkä selittyy osin sillä, että alavat osat Eritreaa ovat helppokulkuisempia kuin Etiopia? Toisaalta siellä on eräs sorainen alanko, joka taitaa maapallon kuumin paikka, 60 astetta varjossa.

Veikkaisin, että eritrealaisissa on etiopialaista, osmaanien, italialaista, sudanilaista perimää reippaahkosti, perintönä siirtomaana ja miehitettynä olosta. Eritrealaiset ovat muuten poikkeuksellisen kauniita, mikä ehkä voi johtua "rotujen" sekoittumisesta. Ainakin ne eritrealaiset, jotka itse olen tavannut.

Voi Jeesus Kristus polkupyörällä. Satunnaisen yksilön perimä pystytään kyllä luokittelemaan etnisesti täysin luotettavasti, ja vaikka yksilössä olisi useamman etnisyyden sekoitus, aina siellä on jokin dominantti tekijä, joka korostuu suhteessa muihin osatekijöihin. Afrikan kansojen ja kansanheimojen osalta tämä on erityisen selkeää juuri siten, että sekoittumista laajalla skaalalla ei juurikaan ole. Vetäisin etiopilaiset ja sudanilaiset hatusta, ihan vain esimerkkinä. Suomessakin kyllä pystytään luotettavasti seulomaan satunnaisen yksilön perimästä, onko hän keeneiltään esim. "hämäläinen", "karjalainen" tai "etelä-pohjanmaalainen". Suomen kansa kun jakautuu sekin eri kansanheimoihin. Vaikka sekoittumista tietenkin tapahtuu, niin dominanssia voidaan silti prosentuaalisesti ilmaista. Tämän luulisi olevan ihan perustietämystä.

Niin. Mutta jos prosentuaalisesti on usean etnisyyden omaava, niin ei jokaisella välttämättä ole jotain dominoivaa etnisyyttä. Vielä sotkuisemmaksi homma menee, kun sekin etnisyys, joka "dominoi" on puolestaan peräisin sieltä, täältä ja tuolta ja lopulta Afrikasta. Mikä on se sukupolvien määrä, joka on se oikea taaksepäin peruuttamisen määrä ja yksilön etnisyyden pätevällä tavalla määrittävä? Suomalaiset ovat peräisin jostain muualta kuin alunperin Suomesta. Ei täällä ihmisiä jääkaudella asunut.

[Kopek]

Oletetaan, että meillä olisi kaksi eri merkkistä tietokonetta, jotka eroaisivat toisistaan ulkonäöltään, mutta olisivat tekniikaltaan identtisiä. Pystyisimmekö koneet purkamalla ja komponentit mikroskoopilla analysoimalla sanomaan, että koneiden suorituskyvyssä ei ole mitään eroa?

Mielestäni emme, koska tutkimus ei kertoisi mitään koneisiin asennetusta ohjelmistosta.

Analysoimista jatkettaisiin ja koneet käynnistettäisiin. Kävisi ilmi, että molemmissa on sama käyttöjärjestelmä, Linux tai Windows tai mikä se olisikin.

Pystyisimmekö nyt vahvistamaan, että koneiden suorituskyky ja toiminta on täysin samanlaista?

Emme, koska koneissa voisi olla eri versio käyttöjärjestelmistä. Ne eroaisivat jonkin verran toisistaan. Myös muu asennettu "softa" voisi olla erilaista. Vanhempi käyttöjärjestelmäversio ei  kenties pyörittäisi jotain ohjelmaa yhtä sujuvasti kuin uudempi.

Pääpiirteittäin koneet olisivat samanlaisia ja yhtä tehokkaita. Vanhemmalla käyttöjärjestelmäversiolla varustetun koneenkin saisi "tweakattua" toimimaan hyvin minkä tahansa ohjelman kanssa, joka toisessa pyörii hyvin, mutta se vaatisi joissakin tapauksissa enemmän työtä.

Näennäisestä samanlaisuudestaan ja varsin pienistä ohjelmistopuolen eroista huolimatta toinen koneista osoittautuisi toimistokäytössä paremmaksi, kun puhutaan kymmenistä tuhansista koneista. Se saisi arvioinneissa paremmat pisteet, ja siitä tulisi suositumpi.

Tietokoneet ja ihmiset ovat tietysti kaksi eri asiaa, mutta mielestäni tuon tyyppistä esimerkkiä voi soveltaa silloinkin, kun puhutaan ihmispopulaatioiden välisistä eroista.

Kromosomeja tutkimalla ei voi todistaa, etteikö ihmisjoukkojen välillä olisi muitakin eroja kuin ne, jotka jokainen näkee silmillään. Erot näkee vasta, kun mennään "ohjelmapuolelle" eli vertaillaan yksilöiden toimintaa käytännössä ihmisjoukkojen tasolla. En tarkoita nyt kahden satunnaisesti valitun ihmisen vertaamista keskenään vaan väestötasolla tapahtuvaa vertaamista, jossa käsitellään miljoonia ihmisiä ja keskiarvoja.

Ihmisissä on enemmän "konekohtaisia" yksilötason eroja kuin sarjavalmistetuissa tietokoneissa. Jollakin on keskimääräistä tehokkaampi matematiikkaprosessori, yhdellä on enemmän muistia, yhdessä on parempi jäähdytin ja niin edelleen. Näin ollen kahden satunnaisen ihmisyksilön vertaaminen ei vielä kerro väestötason eroista. Se kertoo vain näiden kahden ihmisen eroista. Vasta suuria ihmismassoja vertailemalla tulevat erot populaatioiden välillä näkyviin.

Kromosomien vertaaminen on siinäkin mielessä ongelmallista, että varmoina pidetyt "totuudet" muuttuvat.

Uusi Suomi:

Moderni geenitiede torppaa ihmisen ja simpanssin sukulaisuuden

VANHA "IHMISET JA SIMPANSSIT OVAT 99% SAMANLAISIA" –  VÄITE ON MENNEEN TALVEN LUMIA

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikaeltorppa/181856-moderni-geenitiede-torppaa-ihmisen-ja-simpanssin-sukulaisuuden/

Pelkkä solujen ja niiden rakenneosien tutkiminen ei kerro tutkittavan yksilön "ohjelmasta" vielä mitään, ja nimenomaan "ohjelma" on se, joka määrittelee, miten yksilö toimii.

Jos pyydystetään luonnosta kaksi kalasääskeä ja tutkitaan niiden soluja laboratoriossa, tutkimuksessa ei saada näkyviin ohjelmaa, joka saa nuoren linnun lähtemään pesimäalueeltaan Suomesta ja lentämään ensimmäisen kerran elämässään etelään eli Saharan yli Afrikan länsirannikolla sijaitsevaan Kameruniin. Mikroskooppi ja verianalyysit eivät kerro tästä mitään. Ne eivät myöskään kerro, onko lintu ohjelmoitu lentämään itäistä reittiä vai läntistä reittiä. Tällaiset asiat saadaan selville vain satelliittipaikantimien avulla. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että reitin valitseminen on jossakin määrin perinnöllistä. Jos linnun "isä" on itäisen reitin muuttajia, sen poikanenkin todennäköisesti on. Linnut muuttavat itsenäisesti, eli kukaan ei opeta poikasille reittejä eikä sitä, mihin ylipäätään pitää mennä. Kaikki on ohjelmoitu lintujen perimään.

Jos palataan tietokoneisiin, niin muutto-ohjelmaa Kameruniin voisi ajatella Biosiin ohjelmoiduksi alkeisohjelmaksi. Se olisi koneen automaattisesti käynnistyvä vakio-ohjelma, ja siinä olisi pientä vaihtelua eri konemerkkien välillä. Varsinaista "softaa" olisi se, kun käyttäjä asentaisi koneeseen ohjelmia, eli lintujen tapauksessa emo opettaisi elämäntaitoja kuten vaarojen välttelyä ja ruuan hankintaa.

[safiiri]

^Miten ihmeessä Kopek tässä ajattelet, että ihmisessä se "ohjelma" ei olisikaan kaikki se, mitä on oppinut eläessään, vaikka tietokoneessa juuri se käyttöjärjestelmä on koneelle "opetettua"? Sen voi jopa vaihtaa ja sitä päivitetään jatkuvasti. Miksi ihmeessä vertaat käyttöjärjestelmää ihmisen geeniperimään?

Lisäksi - jos vertailua tehtäisiin lisää - pitäisi tieteokoneissakin sitten pitää merkittävänä sitä, millainen on ollut se tietokonesukupolvien jatkumo, joiden sukupuuhun kone kuuluu. Sillä oikeastaanhan nimenomaan ihmisissä niitä geenejä ei tutkita, vaan niissä piilevä potentiaali kehotetaan arvaamaan yksilön vanhemmista ja isovanhemmista ja isoisovanhemmista. Meidän pitäisi uskoa, että nykypäivän macin suorituskyky jotenkin on arvioitavissa niiden ensimmäisten omenakoneiden toimintakyvystä.