Patsaiden kaataminen

[Edward]

Ketju on muodostettu ketjuun "Rasismi, yleisketju" syntyneestä rönsystä-

[-:)lauri]

1400-luvulta 1800-luvulle saakka jatkunut Atlanttin välinen orjakauppa toi likimääräisesti kymmenen miljoonaa afrikkalaista uudelle mantereelle. Tämä on siis arvio selvinneistä, matkalle kuoli merkittävä joukko rahdatuista.

Täällä on puhuttu geneettisistä piirteistä, jotka tekevät afrikan kehittymisen mahdottomaksi, ja silti Kopek katsoo tarpeelliseksi puhua toisella suullaan 'keksitystä rasismista'. Orjuus massiivisen epätasa-arvon muotona, missä yksi ihminen omistaa toisen, jätti kuitenkin pysyvän jäljen afrikan kulttuurihistoriaan. Alkuaan sodan seurauksena syntyneestä instituutiosta tuli sotien syy. Sen myrkyllinen perintö rikastutti paikalliset kuninkaat, samalla kun he myivät potentiaaliset kilpailijansa plantaaseille ja kaivoksiin. Puolustautuakseen naapuruston kuningaskuntien orjakauppiaita vastaan, he ostivat eurooppalaisilta aseita -myymällä orjia. Myytyjen ihmisten omistussuhde merkittiin esimerkiksi yhtiön polttomerkillä rintaan, tai leikkaamalla korva irti. Toisinaan vangit tekivät itsemurhan kuvitellessaan, että valkoiset olivat kannibaaleja ja veivät heitä ruoaksi.

Edellistä taustaa vasten eurooppalaisilla oli tietenkin melkoinen tilaus kehittää kristillisesti perusteltu syy kohdella ihmisiä tällä tavoin. Syy oli juuri se, jota Kopek ei kuulemma edusta -rasismi. Selitykseksi kävi toisin sanoen afrikkalaisen ihmisen alempi kyvykkyys. Vielä Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen saatettiin tuntea aitoa huolta siitä, kuinka orjien vapauttaminen aiheuttaisi näiden nääntymisen, koska ne eivät olleet kykeneviä normaaliin ihmiselämään ilman isäntää. Kun siitä asenteesta afrikkalaista ihmistä kohtaan kuoritaan vain pari paksuinta kerrosta pois, ollaan nykyisyydessä.

Kyllä keksittyä rasismia on olemassa, paljonkin. Siitä on kirjoitettu varsinkin amerikkalaisen journalismin piirissä. Yhtäältä suomalaisilla on kovin vähän todellisia syitä vastaavaan melodramatiikkaan. Mutta sen vanavedessä on läpitunkemattoman synkkää ja todellista rasismia. Se on vanha ilmiö, jolla perusteltiin jo brittiläistä imperiumia. Ne patsaat, joista Kopek puhuu, ovat edustaneet tuon imperiumin perintöä vuosisatoja. Jostain syystä samanlaista käsien levittelyä ei nähty Kopekin mainitseman Neuvostoliiton kaatuessa, kun Stalinin patsaita kaadettiin ja poistettiin kaupunkien katukuvasta. Pitäisin aika irvokkaana, jos virolaisilla olisi edelleen aitiopaikoillaan kuvia Stalinista, ja jos Kopekin kaltaiset ulkopuoliset vääntelisivät vaivautuneita käsiään kulttuurihistoriallisesta vandalismista ihmisten hankkiutuessa niistä viimein eroon.

Kysyisin ennemmin kääntäen, mistä syystä patsaita mielestänne pystytetään. Sitä sietäisi pohtia useamminkin. Nyt siihen keskusteluun olisi löytynyt oivallinen ajankohta, vaan tilaisuuteen eivät näy tarttuvan ainakaan symbolien kaatajia kritisoivat tahot.

Minusta historia sellaisena kuin aikalaiset päättävät säilyttää arkensa jälkipolville, on arvokasta tietoperintöä jälkipolville. Historiallisia taideteoksia tai artefakteja noin yleisemminkään ei tarvitse välttämättä säilyttää yleisillä paikoilla, mutta ne olisi hyvä säilyttää jossain tai jos niitä ei ole mahdollista säilyttää fyysisinä objekteina, olisi ne dokumentoitava hyvin ennen hävittämistään.

Jos katsoo oikeudekseen kritisoida sitä, ettei jotkut tunne historaa, ei ole mielestäni erityisen johdonmukaista samaan hengenvetoon ehdottaa sen poispyyhkimistä.

[Xantippa]

Mielestäni hyvä kysymys oli, miksi patsaita perustetaan. Kyllä muistan vielä lapsuudessani keskustelua Mannerheimin patsaasta, katkeria mielialoja siitä, että lahtaajan patsas nostetaan nököttämään keskelle pääkaupunkia. Ovatko nämä äänet olleet turhia hölinöitä arvokkaaseen taidepläjäykseen verrattuna?

Patsaiden pystytys kuten niiden kaato taas ei ole uusi asia. Justiin katselin dokkaria (tai mikä lie ohjelma oli), jossa oli puheena Pääsiäissaarten moaiden pystytyksestä ja kaadosta. Meille nämä edustavat tietysti tärkeitä historiallisia artefakteja ja taidettakin, mutta mitä mahtoivat tuumailla näiden kaatajat - kenties heillä oli siihen omasta mielestään hyvinkin pätevä syy.

T: Xante

[-:)lauri]

Hyvä kysymys on tosiaan sekin, miksi lahtarin patsas on päätetty pystyttää. Vastaus siihen kertoo yleensä varsin paljon kyseisen aikakauden yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Jos joku sukupolvi nyt sitten hyvyydenpuuskassaan päättää valkopestä oman historiansa, me emme tietäisi ihmismielen pimeimmistä puolista tai oikeammin niiden mittasuhteista mitään, emmekä osaisi varoa niiden sovelluksia.

[Aave]

Erityisesti Yhdysvalloissa turmellut patsaatkin ovat historiallisesti nuoria. Massojen riehunta tuskin on hyvä itseisarvo sille, miten asioita tulisi muuttaa saati, että riehujien sivistyksen taso ja historiantaju olisivat keskimäärin jollain hyvällä tasolla.

Rasismihan muuten katoaa maailmasta sillä, että tuhotaan patsaita. Ehkä joku voisi myös yrittää osoittaa minulle maailmanhistoriasta sellaisen ajanjakson, jolloin rasismia ei olisi ollut. Saattaa olla hieman hankalaa.

Mikäli patsas X koetaan jollain julkisella paikalla niin vastenmieliseksi, että kansalaisten suuri enemmistö haluaa siitä eroon, niin ehkä paras ratkaisu olisi siirtää se sisätiloihin jonnekin museoon sen sijaan, että se rikotaan. Eri maissa voitaisiin myös perustaa erikseen patsaspuistoja, jonne kaikki nämä nyt niin ikävät patsaat sijoitettaisiin.

Huomasittehan, että kirjoitin sanat "suuri enemmistö"? Näin siksi, että edes tämän tason päätöksiä joistakin patsaista ei pitäisi tehdä sen perusteella, että mikä vähemmistö kulloinkin sattuu huutamaan ja mellakoimaan kovimmalla äänellä.

Tässä esimerkiksi riemuidiootti Philadelphiassa. Hän vandalisoi tuossa Matthias W. Baldwinin patsasta, joka puolestaan ajoi orjuuden lakkauttamista. Tämän orjuuden vastustamisen olisi helposti voinut lukea patsaassa olevasta plakaatista, mutta kun on niin kiire ryöstellä ja laittaa paikkoja paskaksi, ei ole aikaa takertua pikkuseikkoihin.

Tässä uutisklippi Englannista. Siinä haastatellaan (Channel Four) Lontoon poliisin neuvonantajana toimivaa tositiedostajaa, koskien Winston Churchillia. Winstonista kysyttäessä tositiedostaja tuumii, että ei ole koskaan tavannut Winston Churchilliä henkilökohtaisesti, mutta...

Englannissa koko Bristolin kaupunki on rakennettu aikoinaan orjatyöllä. Siellä jokeen heitetty orjakauppias Colstonin patsas oli sentään ymmärrettävää. Orjakauppias Colston oli kuitenkin kaupungin merkittävä kehittäjä, ja orjuus oli vielä hänen elinaikanaan varsin yleisesti hyväksytty toimiala.

Ranskassa turmeltiin De Gaullen patsas. Vandaalit ovat varmaankin todella ranskalaisia, ja maansa historiaan perehtyneitä.

Jos nyt kaivettaisiin esiin jostain Tšingis-kaanin patsas, tehty 1300-luvun alussa? Pistettäisiinkö paloiksi, vai kuuluisiko museoon? Jos 2100-luvulla kaivettaisiin jostain esiin Hitlerin patsas, niin pistettäisiinkö paloiksi, vai kuuluisiko museoon? Massat keksivät ikiliikkujan.gif

[Aave]

Kauppoja ryöstelevät huligaanit ja kuvienkaatajat ryöstävät itselleen elektroniikkaa ja vaatteita, jotka on valmistettu kaukomailla, tämän päivän lapsiorjien ja riistotyövoiman avulla. Siinä on ironia huipussaan!

[Xantippa]

Itse ajattelen, että patsaat ova joka tapauksessa vähän "aika aikaa kutakin"-tyyppistä juttua. Nimittäin aika hyvä historiantuntemus ja -kiinnostus pitää olla, että pienestäkään osasta niistä saa mitään irti, ts. edes tietää, kuka se tuokin patsastelija on.

Erottaisin myös puhtaasti taiteelliset veistokset ja patsaat, jotka ovat perustettu kunnioittamaan jotakuta ihmistä, asiaa, jne.

Olen hyvin skeptinen sen ajatuksen suhteen, että katsomalla jotakin patsasta ihmis/kansakunta hätkähtää parantamaan toimiaan. Tai että oikeasti jokin yksittäinen asia, kuten patsaat, olisi  historian merkittävin viestinvälittäjä.

Patsaiden kaadostakin jää jäljet keskusteluun, kuten Pääsiäissaarten tarina todentaa. Me keskustelemme vieläkin, historioitsijat tutkivat ja kirjoittelevat, mitä siellä oikeastaan tapahtuikaan. Itse väitän, että moait kertovat kaadettuansa väkemmän tarinan kuin tönössäessään siellä.

T: Xante

[-:)lauri]

Itse ajattelen, että patsaat ova joka tapauksessa vähän "aika aikaa kutakin"-tyyppistä juttua. Nimittäin aika hyvä historiantuntemus ja -kiinnostus pitää olla, että pienestäkään osasta niistä saa mitään irti, ts. edes tietää, kuka se tuokin patsastelija on.

Erottaisin myös puhtaasti taiteelliset veistokset ja patsaat, jotka ovat perustettu kunnioittamaan jotakuta ihmistä, asiaa, jne.

Olen hyvin skeptinen sen ajatuksen suhteen, että katsomalla jotakin patsasta ihmis/kansakunta hätkähtää parantamaan toimiaan. Tai että oikeasti jokin yksittäinen asia, kuten patsaat, olisi  historian merkittävin viestinvälittäjä.

Patsaiden kaadostakin jää jäljet keskusteluun, kuten Pääsiäissaarten tarina todentaa. Me keskustelemme vieläkin, historioitsijat tutkivat ja kirjoittelevat, mitä siellä oikeastaan tapahtuikaan. Itse väitän, että moait kertovat kaadettuansa väkemmän tarinan kuin tönössäessään siellä.

T: Xante

Patsas on nyt ainakin esine, joka herättää ihmisissä kysymyksiä.

[Xantippa]

Itse ajattelen, että patsaat ova joka tapauksessa vähän "aika aikaa kutakin"-tyyppistä juttua. Nimittäin aika hyvä historiantuntemus ja -kiinnostus pitää olla, että pienestäkään osasta niistä saa mitään irti, ts. edes tietää, kuka se tuokin patsastelija on.

Erottaisin myös puhtaasti taiteelliset veistokset ja patsaat, jotka ovat perustettu kunnioittamaan jotakuta ihmistä, asiaa, jne.

Olen hyvin skeptinen sen ajatuksen suhteen, että katsomalla jotakin patsasta ihmis/kansakunta hätkähtää parantamaan toimiaan. Tai että oikeasti jokin yksittäinen asia, kuten patsaat, olisi  historian merkittävin viestinvälittäjä.

Patsaiden kaadostakin jää jäljet keskusteluun, kuten Pääsiäissaarten tarina todentaa. Me keskustelemme vieläkin, historioitsijat tutkivat ja kirjoittelevat, mitä siellä oikeastaan tapahtuikaan. Itse väitän, että moait kertovat kaadettuansa väkemmän tarinan kuin tönössäessään siellä.

T: Xante

Patsas on nyt ainakin esine, joka herättää ihmisissä kysymyksiä.

Ihanan optimistista

T: Xante

[-:)lauri]

Itse ajattelen, että patsaat ova joka tapauksessa vähän "aika aikaa kutakin"-tyyppistä juttua. Nimittäin aika hyvä historiantuntemus ja -kiinnostus pitää olla, että pienestäkään osasta niistä saa mitään irti, ts. edes tietää, kuka se tuokin patsastelija on.

Erottaisin myös puhtaasti taiteelliset veistokset ja patsaat, jotka ovat perustettu kunnioittamaan jotakuta ihmistä, asiaa, jne.

Olen hyvin skeptinen sen ajatuksen suhteen, että katsomalla jotakin patsasta ihmis/kansakunta hätkähtää parantamaan toimiaan. Tai että oikeasti jokin yksittäinen asia, kuten patsaat, olisi  historian merkittävin viestinvälittäjä.

Patsaiden kaadostakin jää jäljet keskusteluun, kuten Pääsiäissaarten tarina todentaa. Me keskustelemme vieläkin, historioitsijat tutkivat ja kirjoittelevat, mitä siellä oikeastaan tapahtuikaan. Itse väitän, että moait kertovat kaadettuansa väkemmän tarinan kuin tönössäessään siellä.

T: Xante

Patsas on nyt ainakin esine, joka herättää ihmisissä kysymyksiä.

Ihanan optimistista

T: Xante

Nähdäkseni vaihtoehtonsa toimii vielä heikompana perusteluna tuhota patsas.

[Xantippa]

Nähdäkseni vaihtoehtonsa toimii vielä heikompana perusteluna tuhota patsas.

Kuten sanoin, enpä ole varma. Esimerkiksi Pääsiäissaarteen historiasta tietäisimme huomattavasti vähemmän, ellemme olisi alkaneet ihmetellä, miksi lähes kaikki patsaat on kaadettu, oliko syy sisällissota vai mikä, jne. 

Tätä nyt ei pidä ymmärtää siten, että erityisesti kannattaisin patsaiden kaatelua. Asia vain ei mielestäni ole yks'oikoinen hyvä/paha-akselilla.

T: Xante

[-:)lauri]

Nähdäkseni vaihtoehtonsa toimii vielä heikompana perusteluna tuhota patsas.

Kuten sanoin, enpä ole varma. Esimerkiksi Pääsiäissaarteen historiasta tietäisimme huomattavasti vähemmän, ellemme olisi alkaneet ihmetellä, miksi lähes kaikki patsaat on kaadettu, oliko syy sisällissota vai mikä, jne. 

Tätä nyt ei pidä ymmärtää siten, että erityisesti kannattaisin patsaiden kaatelua. Asia vain ei mielestäni ole yks'oikoinen hyvä/paha-akselilla.

T: Xante

Mitä sellaista me tiedämme pääsiäissaarten historiasta (muuta kuin että patsaita on kaadettu), mitä me emme tietäisi, jos patsaita ei olisi kaadettu?

[urogallus]

Mä luulen, että tolpillaan pysyneet patsaatkin olisivat saaneet kovasti huomiota osakseen. Ovat meinaan sen verran massiivisia.

[Aave]

Mä luulen, että tolpillaan pysyneet patsaatkin olisivat saaneet kovasti huomiota osakseen. Ovat meinaan sen verran massiivisia.

Nehän eivät ole vain päitä, vaan patsaat ovat kokovartalomallia. Aikain saatossa patsaat ovat vain hautautuneet maan alle niin, että päät jäivät meidän päiviimme asti esiin.

[Xantippa]

Mä luulen, että tolpillaan pysyneet patsaatkin olisivat saaneet kovasti huomiota osakseen. Ovat meinaan sen verran massiivisia.

Mutta olisivatko herättäneet muita kysymyksiä kuin, että ohoh onpas isoja, maan allakin mokomat lisää ja varmaan vaikeita pystyttää?

T: Xante