Taide

[mikainen]

Taide on vapaata. Taide ei ole yhteiskunnan rahoittamaa. Taide on riippumatonta.

Hmm. Suuria taideteoksia voisivat tehdä siis vain upporikkaat? Taiteen myyminen, tilaustöistä puhumattakaan, aiheuttaa riippuvuussuhteen.

En sanonut, että taidetta voisivat vain rikkaat tehdä, moni taiteilijahan on ollut köyhä. Kritisoin tuossa lähinnä julkista apurahataidetta, jota ei ehkä pitäisi olla olemassakaan. Hakekoot rahaa yksityisiltä, jos tarvetta on. Yhteiskunnalla ei velvollisuutta ole rahoittaa taidetta.

Yhteiskunnalla on juuri ne velvollisuudet mitä yhteiskunta katsoo tarpeelliseksi. Seuraavaksi voit tutkia missä päin maailmaa yhteiskunta ei rahoita taidetta ja pitäisikö meidän tuoda sitä ajattelutapaa ja kulttuuria Suomeenkin.

[Toope]

Minusta yhteiskunnalla olisi tärkeämpiä tehtäviä, kuin taiteen tukeminen. Sosiaalipolitiikka, yhteiskunnan perusjärjestelmät tms. ovat ensisijaisia julkisen sektorin toimialueita, ei suinkaan taide.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tarvehierarkia

[mikainen]

Minusta yhteiskunnalla olisi tärkeämpiä tehtäviä, kuin taiteen tukeminen. Sosiaalipolitiikka, yhteiskunnan perusjärjestelmät tms. ovat ensisijaisia julkisen sektorin toimialueita, ei suinkaan taide.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tarvehierarkia

Kaikkein tärkeintähän ihmisille Maslow'n mukaan on ruoka, juoma ja hengitysilma. Pitäisikö vaikkapa koulujärjestelmä jäädyttää kunnes on taattu ettei kukaan Suomessa kulje nälässä? Vai ehkä näitä tarpeita voi kuitenkin yrittää tyydyttää samanaikaisesti. Taiteen tuki ei varmasti ole niitä suurimpia rahareikiä.

Lähi-Idässä tai Afrikassa on varmasti maita joissa ei tueta taiteita lainkaan, mutta haluammeko tänne Lähi-Itää tai Afrikkaa?

[Hayabusa]

Taide on vapaata. Taide ei ole yhteiskunnan rahoittamaa. Taide on riippumatonta.

Hmm. Suuria taideteoksia voisivat tehdä siis vain upporikkaat? Taiteen myyminen, tilaustöistä puhumattakaan, aiheuttaa riippuvuussuhteen.

En sanonut, että taidetta voisivat vain rikkaat tehdä, moni taiteilijahan on ollut köyhä. Kritisoin tuossa lähinnä julkista apurahataidetta, jota ei ehkä pitäisi olla olemassakaan. Hakekoot rahaa yksityisiltä, jos tarvetta on. Yhteiskunnalla ei velvollisuutta ole rahoittaa taidetta.

Yksityinen raha ei tee riippumattomaksi. Pikemminkin päin vastoin. Ja kuten Mikainen totesi, yhteiskunta, eli me, on katsonut tarpeelliseksi tukea taidetta. No ei tietenkään kaikki yhteiskunnan jäsenet ole tähän suostuneet, mutta edustuksellisen demokratian mukainen konsensus on tullut siihen tulokseen. Jos edellytettäisiin täydellistä yksimielisyyttä, niin mihinkään ei annettaisi rahaa. Tosin ei meillä olisi sopimuksellista rahaakaan.

[Toope]

Kumpi sitten on parempi ajatus? Yhteiskunnan tukema taide (joka väistämättä politisoituu), vai yksityisten tukema taide (joka luultavasti kaupallistuu)? Luultavasti molemmilla on hyötynsä. Itselleni on toki julkisrahoitteisesta taiteesta syntynyt varsin ikävä kuva, tehdään sellaista, jota kulttuuriministeriön kaverien ryyppyporukat pitävät taiteena, vaikka yleisö väistää noita kuin lepraisia. Vrt. suomalaiset julkisrahoitteiset elokuvat.

[mikainen]

Kumpi sitten on parempi ajatus? Yhteiskunnan tukema taide (joka väistämättä politisoituu), vai yksityisten tukema taide (joka luultavasti kaupallistuu)? Luultavasti molemmilla on hyötynsä. Itselleni on toki julkisrahoitteisesta taiteesta syntynyt varsin ikävä kuva, tehdään sellaista, jota kulttuuriministeriön kaverien ryyppyporukat pitävät taiteena, vaikka yleisö väistää noita kuin lepraisia. Vrt. suomalaiset julkisrahoitteiset elokuvat.

Mikä olisi esimerkki tällaisesta julkisrahoitteisesta elokuvasta?

[Hayabusa]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

[mikainen]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Sepä se, puhutaanko nyt tästä päivästä vai 70-luvusta ja tehdäänkö Suomessa tänä päivänä mitään täysin ilman julkista rahoitusta tai täysin julkisrahoitteisesti? Kysyn vain, voihan näin ollakin.

[safiiri]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Sepä se, puhutaanko nyt tästä päivästä vai 70-luvusta ja tehdäänkö Suomessa tänä päivänä mitään täysin ilman julkista rahoitusta tai täysin julkisrahoitteisesti? Kysyn vain, voihan näin ollakin.

Näissä keskusteluissa on jatkuvasti ongelmana se, että ei Toope puhu mistään konkreettisesti olemassa olevasta taiteesta, vaan omasta mielikuvastaan jostain postmodernista tekotaiteesta, jota tehdään - tai ollaan tekevinään - valtion maksamalla ikuisella taiteilija-apurahalla. Mutta jos pitäisi sitten konkreettisesti nimetä tällainen taiteilija tai taiteenala ja tarkastella mileikuvan todenperäisyyttä, ei mitään esimerkkejä löydykään. Oopperassa ei käy kukaan - paitsi että tosiasiassa sinne ei juurikaan enempää yleisöä mahdu, koska täyttöaste on varsin hyvä. Tuetaan outoja taide-elokuvia, joita kukaan ei käy katsomassa - vaikka se tuki onkin annettu jollekin kolmannelle versiolle Tuntemattomasta, jonka kaikkia käy ihan mielenkiinnosta katsomassa (ja toteamassa sittenkin Laineen version olevan se ainoa oikea). Tällä ihan väärin käytetyllä taiteeseen suunnatulla tuella voitaisiin aina rahoittaa vanhustenhoito, korjata kaikki Suomen koulurakennukset ja rakentaa halpoja asuntoja Helsingin keskustaan kaikille, mutta tarkemmin katsoen tuen määrä on niin pieni, ettei sillä saataisi aikaan oikein mitään merkittäviä parannuksia. Ei ainakaan, jos edelleen pidetään kirjastolaitos ja Ateneumin taidemuseo Edelfelteineen pystyssä.

Taiteelle ja kulttuurille suunnatut rahat valtion budjetista on suunnattu sellaiseen toimintaan, jossa niillä saadaan tehtyä merkittävämpää ja yhteiskunnalle tärkeämpää kuin SAMALLA RAHALLA jossakin muussa asiassa.

[Toope]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Kuinka paljon Suomessa tehdään elokuvia ilman julkisen sektorin rahoitusta?

Safiiri, kyllä minä olen entisenä kirjastotyöntekijänä hyvin paljon sen puolesta, että kirjasto-tms. toiminta eläisi Suomessa. Olen kritisoinut sitä, että harkinnanvarainen taidetoiminta ehkä syö varoja yleishyvältä kulttuuritoiminnalta. Tarkoitan sitä, että monien taidealojen ihmiset saisivat mieluummin hakea rahoitustaan yksityiseltä sektorilta, koska julkisen sektorin rahoitus tulee kohdistaa yleishyvään toimintaan, ei taiteilijoiden apurahoitukseen tms.

[Hayabusa]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Kuinka paljon Suomessa tehdään elokuvia ilman julkisen sektorin rahoitusta?

Arvaus: ei montaakaan. Jos puhutaan pitkistä elokuvista. Suomen elokuvasäätiön sivuilta luettuna vuosittain noin puolet hakemuksista hyväksytään ja leffa saa tyypillisesti 30-50% tuotantokuluista tukea. Se, että puolet hakemuksista hylätään ei varmasti tarkoita, että ne elokuvat tehtäisiin ilman julkista tukea. Suunnitelmaa ja pitchiä hiotaa sekä koitetaan juosta kasaa sitä toista puolta rahoituksesta ja yritetään uudestaan.

[safiiri]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Kuinka paljon Suomessa tehdään elokuvia ilman julkisen sektorin rahoitusta?

Safiiri, kyllä minä olen entisenä kirjastotyöntekijänä hyvin paljon sen puolesta, että kirjasto-tms. toiminta eläisi Suomessa. Olen kritisoinut sitä, että harkinnanvarainen taidetoiminta ehkä syö varoja yleishyvältä kulttuuritoiminnalta. Tarkoitan sitä, että monien taidealojen ihmiset saisivat mieluummin hakea rahoitustaan yksityiseltä sektorilta, koska julkisen sektorin rahoitus tulee kohdistaa yleishyvään toimintaan, ei taiteilijoiden apurahoitukseen tms.

Eli lopulta se raha, joka on tässä mielestäsi ihan väärin kohdistettua, on todellakin aivan häviävän pieni ja sen takia jossakin sote-budjetissa tms. "tärkeämmässä kohteessa" täysin merkityksetön. Nyt nimittäin siitä jo muutoinkin pienestä kulttuuribudjetista tällaista väärään asiaan tuhlattua rahaa on vain murto-osa. Kirjastoon menevät rahat ovatkin ok, ilmeisesti monet muutkin kulttuuri-instituutiot (Ateneum, Kansallisteatteri, Ooppera ?) ovat ok. Lisäksi vain osa taideapurahoista on valtion tai kunnan rahaa, sillä monet apurahat ovat yksityisten säätiöiden maksamia (eli yksityistä rahaa).

Olen edelleen sitä mieltä, että se pieni rahamäärä on tuottoisinta kohdistettuna kulttuuriin ja taiteeseen. Muualla käytettynä sen merkitys olisi suorastaan merkityksetön. Haittapuolena taiderahoituksen lakkauttamisesta olisi sen työttömyyttä lisäävä vaikutus. Taide ja kulttuuri ovat varsin työllistäviä. Kaikki siihen liittyen työllistyneet eivät ollenkaan ola taiteilijoita.

[Toope]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Kuinka paljon Suomessa tehdään elokuvia ilman julkisen sektorin rahoitusta?

Arvaus: ei montaakaan. Jos puhutaan pitkistä elokuvista. Suomen elokuvasäätiön sivuilta luettuna vuosittain noin puolet hakemuksista hyväksytään ja leffa saa tyypillisesti 30-50% tuotantokuluista tukea. Se, että puolet hakemuksista hylätään ei varmasti tarkoita, että ne elokuvat tehtäisiin ilman julkista tukea. Suunnitelmaa ja pitchiä hiotaa sekä koitetaan juosta kasaa sitä toista puolta rahoituksesta ja yritetään uudestaan.

= Ihmiset eivät halua katsoa suomalaisia leffoja niin paljon, että tekeminen kannattaisi...

[Toope]

Taide ja kulttuuri ovat varsin työllistäviä. Kaikki siihen liittyen työllistyneet eivät ollenkaan ola taiteilijoita.

Ala työllistää toki. Mutta jos rahasta tulee yhteiskunnalla pulaa, tulee noiden myös olla ensimmäisiä, joilta rahoitusta viedään, koska ovat vähemmän tärkeitä kuin sosiaali- ja terveystoimi tms. tärkeät asiat.
https://mielenihmeet.fi/maslown-tarvehierarkia/

[-:)lauri]

Taide ja kulttuuri ovat varsin työllistäviä. Kaikki siihen liittyen työllistyneet eivät ollenkaan ola taiteilijoita.

Ala työllistää toki. Mutta jos rahasta tulee yhteiskunnalla pulaa, tulee noiden myös olla ensimmäisiä, joilta rahoitusta viedään, koska ovat vähemmän tärkeitä kuin sosiaali- ja terveystoimi tms. tärkeät asiat.
https://mielenihmeet.fi/maslown-tarvehierarkia/

Eka rahat pois rikkailta. Vasta sitten voidaan pohtia sitä, otetaanko rahaa pois sellaisista asioista, joista rikkauksien sijaan voivat nauttia kaikki. Ymmärrän toki, että Putinin hyödyllisenä idioottina oligargia viehättää, mutta jos rahasta tulee pulaa, moiseen idealismiin ei ainakaan ole varaa.