Taide

[safiiri]

Just joo. Sitä minäkin. Eksymme vähän aiheesta, mutta näin sosialistinen on yhteiskuntamme, kuten taiteemmekin.

Jännä ajatus, että kun ongelmana on liiallinen byrokratia ja erilaiset lupamaksut, on sinusta hyvä tapa ratkaista asia lopettamalla valtion taiteilija-apurahat...

Liiallinen valtio-ohjaaminen ja osallistuminen ei välttämättä ole positiivinen asia kulttuurielämässäkään, eikä muissakaan yhteiskunnan osa-alueilla.

Millä muilla osa-alueilla se ohjaamisen ja osallistumisen vähentäminen tarkoittaa vain sitä, että otetaan rahat pois? Olisiko se hyvä tapa järjestää vanhustenhoito?

[Toope]

Just joo. Sitä minäkin. Eksymme vähän aiheesta, mutta näin sosialistinen on yhteiskuntamme, kuten taiteemmekin.

Jännä ajatus, että kun ongelmana on liiallinen byrokratia ja erilaiset lupamaksut, on sinusta hyvä tapa ratkaista asia lopettamalla valtion taiteilija-apurahat...

Liiallinen valtio-ohjaaminen ja osallistuminen ei välttämättä ole positiivinen asia kulttuurielämässäkään, eikä muissakaan yhteiskunnan osa-alueilla.

Millä muilla osa-alueilla se ohjaamisen ja osallistumisen vähentäminen tarkoittaa vain sitä, että otetaan rahat pois? Olisiko se hyvä tapa järjestää vanhustenhoito?

Puhuin kulttuurielämästä, en vanhustenhoidosta. Olen monesti sanonut, että valtion ydintehtävinä ovat sosiaali- ja terveyssektori ja kritisoinut sitä, että valtion pitäisi laajentaa lonkeroitaan enemmän muille alueille. Yhteiskunnalla ei ole rajattomasti rahaa, joten ne pitää keskittää tärkeimpiin ja keskeisiin kohteisiin.

[safiiri]

Just joo. Sitä minäkin. Eksymme vähän aiheesta, mutta näin sosialistinen on yhteiskuntamme, kuten taiteemmekin.

Jännä ajatus, että kun ongelmana on liiallinen byrokratia ja erilaiset lupamaksut, on sinusta hyvä tapa ratkaista asia lopettamalla valtion taiteilija-apurahat...

Liiallinen valtio-ohjaaminen ja osallistuminen ei välttämättä ole positiivinen asia kulttuurielämässäkään, eikä muissakaan yhteiskunnan osa-alueilla.

Millä muilla osa-alueilla se ohjaamisen ja osallistumisen vähentäminen tarkoittaa vain sitä, että otetaan rahat pois? Olisiko se hyvä tapa järjestää vanhustenhoito?

Puhuin kulttuurielämästä, en vanhustenhoidosta. Olen monesti sanonut, että valtion ydintehtävinä ovat sosiaali- ja terveyssektori ja kritisoinut sitä, että valtion pitäisi laajentaa lonkeroitaan enemmän muille alueille. Yhteiskunnalla ei ole rajattomasti rahaa, joten ne pitää keskittää tärkeimpiin ja keskeisiin kohteisiin.

Ei kyllä sinä puhuit yleisesti siitä, että liiallinen valtion puuttuminen ei yleisesti ole yhteiskunnassa hyvä asia. Ilmeisesti sitten se vanhustenhoito kuitenkin on alue, jossa tämä väitteesi ei päde?

Mutta minustakin valtion on parasta olla puuttumatta liikaa kulttuurielämään. Antaa taidekentän ihan itse päättää kulttuuribudjetin jakamisesta. Valtio voi pysyä toden totta asiasta jokseenkin sivussa.

[a4]

Keskustelua herättänyt taidenäyttelyperformanssi: https://yle.fi/uutiset/3-10821681
Voima-lehdessä aiheeseen liittynyt Kansa taisteli-liite, iltapäivälehtityyliin: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/voima/10-2019/231370.html

Voima-lehdessä ilmestyy myös kulttuurihäirinnän(culture jamming) vastamainoksia.
https://hairikot.voima.fi/

[safiiri]

Keskustelua herättänyt taidenäyttelyperformanssi: https://yle.fi/uutiset/3-10821681

Tämäpä onkin hyvä. Mitenköhän Toope suhtautuu? Vaatiiko näyttelyn kieltämistä tai ainakin rahat pois tuollaisilta epäisänmaallisilta taiteilijoilta? Vai iloitseeko sananvapautemme tilasta ja siitä, että taide uskaltaa tarttua vaikeisiin aiheisiin ja historiaan kuvia kumartelematta ja itsesensuuria harjoittamatta?

[Toope]

Keskustelua herättänyt taidenäyttelyperformanssi: https://yle.fi/uutiset/3-10821681

Tämäpä onkin hyvä. Mitenköhän Toope suhtautuu? Vaatiiko näyttelyn kieltämistä tai ainakin rahat pois tuollaisilta epäisänmaallisilta taiteilijoilta? Vai iloitseeko sananvapautemme tilasta ja siitä, että taide uskaltaa tarttua vaikeisiin aiheisiin ja historiaan kuvia kumartelematta ja itsesensuuria harjoittamatta?

Miksi minä vaatisin minkään kieltämistä, koska en ole vihervasemmistolainen. Olen oikeistolainen, jonka mielestä erilaisia näkemyksiä saa esittää ja niitä saa vapaasti arvostella. Kaikenlaista saa esittää, kaikkea saa kritisoidakin. Siitä oppia Safiirillekin. Pyrit leimaamaan minua joksikin autoritaristiksi tajuamatta olevasi itse sellainen.

[Toope]

Ei kyllä sinä puhuit yleisesti siitä, että liiallinen valtion puuttuminen ei yleisesti ole yhteiskunnassa hyvä asia. Ilmeisesti sitten se vanhustenhoito kuitenkin on alue, jossa tämä väitteesi ei päde?

Mutta minustakin valtion on parasta olla puuttumatta liikaa kulttuurielämään. Antaa taidekentän ihan itse päättää kulttuuribudjetin jakamisesta. Valtio voi pysyä toden totta asiasta jokseenkin sivussa.

Valtion tehtävä on mielestäni ne keskeiset yhteiskunnan toiminnalliset asiat, kuten terveydenhuolto ja vanhustenhuoltokin, koulutus tms. asiat. Suomen eräs talousongelma on siinä, että yhteiskunnan lonkerot ovat laajentuneet liikaa kattaen liki kaikki yhteiskunnalliset asiat. Siksi julkissektori velkaantuu, siksi sillä ei ole varaa kaikkiin poliitikkojen vaatimiin etuihin. Emme tuota tarpeeksi tuloja, joilla voisimme rahoittaa kaikkia luvattuja etujamme. Nyt meillä on muuten pääministeri Spice Girls- hallituksessa, joka on vaalikoneen mukaan sitä mieltä, että velkaantuminen on järkevämpää kuin etujen leikkaaminen. Tyhmä tyttö tuo Marin!

[a4]

Kaikenlaista saa esittää, kaikkea saa kritisoidakin.

Tarkoitatko tuolla rajatonta sananvapautta?

[safiiri]

Ei kyllä sinä puhuit yleisesti siitä, että liiallinen valtion puuttuminen ei yleisesti ole yhteiskunnassa hyvä asia. Ilmeisesti sitten se vanhustenhoito kuitenkin on alue, jossa tämä väitteesi ei päde?

Mutta minustakin valtion on parasta olla puuttumatta liikaa kulttuurielämään. Antaa taidekentän ihan itse päättää kulttuuribudjetin jakamisesta. Valtio voi pysyä toden totta asiasta jokseenkin sivussa.

Valtion tehtävä on mielestäni ne keskeiset yhteiskunnan toiminnalliset asiat, kuten terveydenhuolto ja vanhustenhuoltokin, koulutus tms. asiat. Suomen eräs talousongelma on siinä, että yhteiskunnan lonkerot ovat laajentuneet liikaa kattaen liki kaikki yhteiskunnalliset asiat. Siksi julkissektori velkaantuu, siksi sillä ei ole varaa kaikkiin poliitikkojen vaatimiin etuihin. Emme tuota tarpeeksi tuloja, joilla voisimme rahoittaa kaikkia luvattuja etujamme. Nyt meillä on muuten pääministeri Spice Girls- hallituksessa, joka on vaalikoneen mukaan sitä mieltä, että velkaantuminen on järkevämpää kuin etujen leikkaaminen. Tyhmä tyttö tuo Marin!

Taide on tärkeä ja keskeinen yhteiskunnan toiminto, jonka julkiselle tuelle on hyvät perusteet. Muutoin se nimittäin jää pelkästään eliitille ja rikkaammalle osalle kansalaisia, mutta muilta pääsy sen ääreen estyy. Suomessa suomalainen taide aika nopeasti katoaisi huomaamattomiin, koska meiltä ei löydy sellaista varakkaiden ihmisten suurta väestöä, joka voisi sen tekemisen rahoittaa. Suomesta toki tulisi taiteilijoita, mutta he tekisivät sellaista kansainvälistä ja kansalliset erityispiirteensä kadottanutta taidetta jossakin maailmalla. Eivät vaikkapa suomenkielistä kirjallisuutta, teatteria tai elokuvaa. Eivät erityisesti suomalaisille tärkeitä aiheista suomalaisuuteen ja meidän kulttuuriimme pohjautuvalla tavalla.

Julkissektorin velkaantuminen ei edes ratkea millään tapaa, vaikka kaikki koko kulttuuriudjetti lakkautettaisiin. Sosiaali-ja terveysmenojen jatkuvan paisumisen ongelmaa ei voida sen kautta rtakaista, ei oikeastaan edes merkittävästi auttaa. Kyse on vastaavasta suuruusluokkaongelmasta kuin ehdottaisit, että minun palkkani voitaisiin käyttää kokonaan siihen, että helsinkiläinen vanhustenhoito saatais kuntoon. Haitat olisivat suureta ja välilliset taloudelliset menetykset söisivät merkittävän osan siitä rahasta, joka näennäisesti säästettäisiin. Kulttuuriala on tyypillisesti erityisen työvoimavaltainen ala. Tuen lakkauttaminen siis tuottaisi suuren määrän työttömiä. Lisäksi matkailu- ja ravintola-ala kärsisi ja sen kannattavuus heikkenisi. Muistathan sen Svonlinna-esimerkkini? Kaupungin antama tuki oopperajuhlille toi suuret tuotot, jotka mennen tullen nousivat annetun tuen tason yli.

Lisäksi jatkuvasti ilmestyy uusia tutkimuksia, joissa todistetaan taiteen suotuisa vaikutus ihmisen terveydelle. Siten taiteen lakkauttaminen (johon sen vaatimattoman nykyisen tuen lakkauttaminen johtaisi) toisi juuri sosiaali- ja terveyssektorille lisää painetta ja hoidettavia. Lisäksi se menettäisi taiteen keinona, jota nykyään enenevässä määrin pyritään käyttämään osana hoitoa. Jos taiteellinen toiminta hiipuu, ei taiteilijoita kannata kouluttaa, eikä kukaan hanki sellaista osaamista, jota sitten voi soveltaa sosiaali- ja terveysalalla kuten nyt tehdään yhä laajenevasti (ja tuloksellisesti).

https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/

Iso-Britanniassa taidetta reseptillä -projektin on havaittu vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37% ja sairaalakäyntejä 27%.

Mikähän mahtaa olla se summa, jonka nuo 37 % vähemmät yleislääkärikäynnit ja 27 % vähäisemmät sairaalakäynnit tuovat säästöä? Kuulostaa siltä, että kulttuuriresepti on varsin edullista ja tehokasta hoitoa. Mutta eihän pelkällä reseptillä mitään tee, jos "lääke on apteekista loppu".

[Toope]

Toisaalta, kuinka paljon tavisrahvas haluaa rahojaan käyttää kulttuuriin? Itsehän jokainen päättää siitä, mihin rahojaan panee.

[safiiri]

Toisaalta, kuinka paljon tavisrahvas haluaa rahojaan käyttää kulttuuriin? Itsehän jokainen päättää siitä, mihin rahojaan panee.

Kyse tässä nyt kuitenkin oli siitä, että jos taide ei saa julkista rahoitusta, nousee sen hinta niin korkeaksi, että tavikselle ei siihen tosiaankaan ole varaa. Sen sijaan julkisista varoista tukemalla taiteen hinta voidaan saada pysymään maltillisena, jolloin tosiaan jokainen voi päättää, haluaako siitä nauttia vai ei. "Itsehän jokainen päättää, mihin rahojaan panee" voidaan sanoa kaikesta. Myös sosiaali- ja terveysmenoista. Jos - kuten siis tutkimuksessa on havaittu - taide ja kulttuuri parantavat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, niin miksi lääkäri ei voisi määrätä kulttuurireseptiä? Miksi siitä "jokainen päättää itse", mutta pilleriresepti - joka saattaa olla huonommin tehoava - kyllä pitää voida määrätä ja sen hankkimista pitää julkisista varoista tukea?

Onko siis vältettävä kulttuuria, vaikka se vaikuttaa noin suotuisasti terveyteen ja hyvinvointiin, mutta suostuttava maksamaan sosiaali- ja terveysmenojen paisuminen? Vain siksi, että ideologisesti on väärin hyödyntää taiteen tehokasta terveyttä edistävää vaikutusta? Miksei yleislääkärikäyntien vähentäminen 37 % ja sairaalakäyntien 27 % olisi kannatettava asia? Eikö se olisi tehokkaampaa valtion menojen supoistamista kuin leikata taidebudjetista ja menettää taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutukset - ja lisätä työttömyyttä ja heikentää hyvinvointia?

[Toope]

Toisaalta, kuinka paljon tavisrahvas haluaa rahojaan käyttää kulttuuriin? Itsehän jokainen päättää siitä, mihin rahojaan panee.

Kyse tässä nyt kuitenkin oli siitä, että jos taide ei saa julkista rahoitusta, nousee sen hinta niin korkeaksi, että tavikselle ei siihen tosiaankaan ole varaa. Sen sijaan julkisista varoista tukemalla taiteen hinta voidaan saada pysymään maltillisena, jolloin tosiaan jokainen voi päättää, haluaako siitä nauttia vai ei. "Itsehän jokainen päättää, mihin rahojaan panee" voidaan sanoa kaikesta. Myös sosiaali- ja terveysmenoista. Jos - kuten siis tutkimuksessa on havaittu - taide ja kulttuuri parantavat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, niin miksi lääkäri ei voisi määrätä kulttuurireseptiä? Miksi siitä "jokainen päättää itse", mutta pilleriresepti - joka saattaa olla huonommin tehoava - kyllä pitää voida määrätä ja sen hankkimista pitää julkisista varoista tukea?

Onko siis vältettävä kulttuuria, vaikka se vaikuttaa noin suotuisasti terveyteen ja hyvinvointiin, mutta suostuttava maksamaan sosiaali- ja terveysmenojen paisuminen? Vain siksi, että ideologisesti on väärin hyödyntää taiteen tehokasta terveyttä edistävää vaikutusta? Miksei yleislääkärikäyntien vähentäminen 37 % ja sairaalakäyntien 27 % olisi kannatettava asia? Eikö se olisi tehokkaampaa valtion menojen supoistamista kuin leikata taidebudjetista ja menettää taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutukset - ja lisätä työttömyyttä ja heikentää hyvinvointia?

Nouseeko taiteen hinta, jos ei saa julkista rahoitusta? Vai laskeeko hinta, kun pitää saada asiakkaita?
Jos yksityinen sektori haluaa asiakkaita kulttuurihankkeisiinsa, hintojen tulee olla sellaisia, että ihmiset suostuvat niitä maksamaan.

[safiiri]

Toisaalta, kuinka paljon tavisrahvas haluaa rahojaan käyttää kulttuuriin? Itsehän jokainen päättää siitä, mihin rahojaan panee.

Kyse tässä nyt kuitenkin oli siitä, että jos taide ei saa julkista rahoitusta, nousee sen hinta niin korkeaksi, että tavikselle ei siihen tosiaankaan ole varaa. Sen sijaan julkisista varoista tukemalla taiteen hinta voidaan saada pysymään maltillisena, jolloin tosiaan jokainen voi päättää, haluaako siitä nauttia vai ei. "Itsehän jokainen päättää, mihin rahojaan panee" voidaan sanoa kaikesta. Myös sosiaali- ja terveysmenoista. Jos - kuten siis tutkimuksessa on havaittu - taide ja kulttuuri parantavat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, niin miksi lääkäri ei voisi määrätä kulttuurireseptiä? Miksi siitä "jokainen päättää itse", mutta pilleriresepti - joka saattaa olla huonommin tehoava - kyllä pitää voida määrätä ja sen hankkimista pitää julkisista varoista tukea?

Onko siis vältettävä kulttuuria, vaikka se vaikuttaa noin suotuisasti terveyteen ja hyvinvointiin, mutta suostuttava maksamaan sosiaali- ja terveysmenojen paisuminen? Vain siksi, että ideologisesti on väärin hyödyntää taiteen tehokasta terveyttä edistävää vaikutusta? Miksei yleislääkärikäyntien vähentäminen 37 % ja sairaalakäyntien 27 % olisi kannatettava asia? Eikö se olisi tehokkaampaa valtion menojen supoistamista kuin leikata taidebudjetista ja menettää taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutukset - ja lisätä työttömyyttä ja heikentää hyvinvointia?

Nouseeko taiteen hinta, jos ei saa julkista rahoitusta? Vai laskeeko hinta, kun pitää saada asiakkaita?
Jos yksityinen sektori haluaa asiakkaita kulttuurihankkeisiinsa, hintojen tulee olla sellaisia, että ihmiset suostuvat niitä maksamaan.

Nousee - tai taiteen tekeminen loppuu. Taiteilijoilla on jo nyt pienet tulot ja niistä he vielä ovat oman taiteensa anteliain rahoittaja. Kallista taidetta on joko sellainen, josta on tullut sijoituskohde, tai sellainen jonka hintalappu on korkea siksi, että sen tekemiseen nykyisellä laadukkuudella, tarvitaan työvoimaa (taideala on erityisen työvoimavaltaista) ja fasiliteetit (esim. suuri näyttämö nykyaikaisella teatteritekniikalla). Taideala ei ole mikään korkeiden tulojen ala.

Korkeakoulutettu tanssija, sirkustaitelija      2209,02 - 3223,52

https://www.teme.fi/fi/tyoelama-ja-toimeentulo/palkat/teatteriala/

Siis korkeakoulutetun ammattilaisen kuukausipalkan lähtötaso on rapiat päälle 2000 euroa. Lisäksi kuukausipalkkaisuus on alalla harvojen ylellisyyttä ja sellaista tarjoavia työpaikkoja on todella vähän. Ei ainuttakaan sellaista, joka toimisi ilman julkista tukea. Jos tästä taiteilijan siis pitää ryhtyä tinkimään, jotta lippujen hinnat voidaan saada alhaisemmiksi, se tarkoittaa, että hänen täytyy tuon työn lisäksi hankkia lisätuloja jostain muusta hommasta. Täyttä kuukausipalkkaa maksetaan vain täysiaikaisesta kokopäivätyöstä. Sen ohessa sitten alennettujen kustannusten tilanteessa tämä korkeakoulutettu taiteilija joutuu tekemään jotakin toista työtä saadakseen lisäansioita. Näytösten määrän lisääminen tai katsojien määrän lisääminen ei auta, sillä lisänäytökset tarkoittavat lisäkustannuksia kaikille niille mulle, jotka tarvitaan näytöksen työvoimana ja tilavuokrina. Lisää katsojia / esitys ei ole vaihtoehto, sillä yleensähän katsomot eivät juurikaan suurempaa yleisöä mahdollista. Suomessa on todella vähän sellaisia (tanssi)näyttämöitä, joiden katsomoihin oikeasti mahtuisi merkittävä yleisömäärä.

On kovin helppoa heitellä tuollaisia ehdotuksia, jos ei ole harmainta hajua alan tilanteesta. Ovatko liput kalliita? No ns. vapaan kentän esityksiin eivät todellakaan. Vaikkapa Wildlife Stoassa (Kinetic Orchestra) peruslipun hinta on 16.50 euroa. Liikutaan siis samassa hintaluokassa kuin elokuvien suhteen, joissa kuitenkaan ei ole kyse elävästä ja näyttämöllä nyt ja juuri esiintyvien taiteilijoiden esityksestä, vaan tallenteesta, jota on mahdollista monistaa rajatta ja esittää samaan aikaan vaikka kuinka monessa leffateatterissa. Mille tasolle sinusta tuon esityksen hinta pitäisi siis laskea, jotta se "mensisi paremmin kaupaksi"? Millaisen palkan ajattelet tuosta alemmasta hinnasta jäävän esiintyjien ja koreografin palkaksi, kun tilan vuokra ja mm. teknisen henkilökunnankin palkka, markkinointikulut ja tietenkin myös itse tuotannon tekemisen kustannukset ja harjoitusajan palkat pitää siitä kustantaa? Katsojia ei / näytös voida saada enempää kuin katsomossa on istumapaikkoja. Näytösmäärän kasvattaminen kasvattaa heti myös vuokrakuluja, palkkakuluja ja markkinointikuluja.

Vaatimuksen hinnan alentamisesta yleisön houkuttelemiseksi voisi ymmärtää paremmin, jos oikeasti taiteilijoiden palkat olisivat jotenkin korkeita ja tulotaso sellainen, että sitä olisi varaa laskea. Todellisuus vain on se, että se kaikkein avokätisin sponsori taiteelle ovat taiteilijat itse, jotka tekevät myyvät jatkuvasti taidettaan alle omakustannushinnan. Monet rahoittavat taiteensa tekemällä sen ohessa jotakin muuta työtä, jolla he sitten rahoittavat sen. Koska taiteilijallakaan ei ole vuorokaudessa enempää kuin 24 tuntia, eikä viikossa päiviä kuin samat 7, on olemassa raja sille, mikä tällaisella tavalla on mahdollista. Ovat nuo taiteilijat silleen hankalia, että haluavat myös syödä ja asuakin. Jotkut jopa hankkivat lapsia.

[Toope]

Yksityisellä sektorilla palkat ehkä nousisivat kysynnän mukaan? Suomessa kaikki tienaavat 2500-4000 euroa, elleivät ole johtaja-asemissa.
Suomen sosialismissa et ammatissasi vaurastu, paitsi ehkä apurahoilla?

[safiiri]

Yksityisellä sektorilla palkat ehkä nousisivat kysynnän mukaan? Suomessa kaikki tienaavat 2500-4000 euroa, elleivät ole johtaja-asemissa.
Suomen sosialismissa et ammatissasi vaurastu, paitsi ehkä apurahoilla?

Juurihan väitit, että taiteen kysyntä nousee kun vain saadaan sen hinta alas. Mistä siis kuvataietilijan suurempi palkka silloin kuviossa syntyy? Hän kun ei voi monistaa teoksiaan - tehdastuotteita, kopioita tai palkatun työntekijän mallin mukaan maalaamia tauluja ei saa aitona taideteoksena myydä. Hänellä kuluu edelleen ihan sama aika ja sama määrä materiaaleja yhden teoksen tekemiseen kuin aiemminkin. Täten hän siis myydessään halvemmalla saa työstään pienemmän palkan. Selitä ihmeessä, miten kuvataiteilijan palkka nousee, jos hänen työnsä tuotokset kuitenkin myydään halvemmalla.

Sama koskee muutakin taidetta, vaikka se ei ehkä ole asiantuntemattomalle ehkä näinkään selvästi näkyvissä. Tarina tyhjistä katsomoista on lähinnä legenda. Sen sijaan elävien esitysten todellisuutta on se, että näytöksen katsomo kyllä on jokseenkin täyteen myyty. Siten lippujen hintojen alentaminen tarkoittaa pienempiä tuloja näytöksestä ja pienempää palkanmaksuvaraa niille kaikille eläville ihmisille, jotka näytöksen toteuttamisessa tarvitaan töihin. Lisää katsojia tarkoittaa uusia näytöksiä, joista joutuu maksamaan uudestaan kaikki palkat, tilavuokrat, markkinointikulut ja esim. tekijänoikeuspalkkiot käytetyistä musiikeista.  Tuotteen "monistaminen" siis tuo paljon lisää myös kustannuksia. Elävää esitystä ei voi monistaa kuten tv-ohjelmaa tai elokuvaa esitettäväksi, vaan paikalle tarvitaan ne kaikki esiintyjät ja muut, joiden työstä on sitten jälleen maksettava palkka. Lippuja ei voi myydä enempää kuin katsomossa on paikkoja, joten sitäkään kautta ei tuloja voi kasvattaa.

Taide ei ole tehdastuote, eikä sen tuottamisen tehokkuutta - ja siten kannattavuutta - voi kasvattaa samoilla menetelmillä ja samalla logiikalla kuin erilaisten tehdastuotantoon taipuvien vimpaimien ja hilavitkuttimien tuotannossa on mahdollista. Yksityistäminen ei ole muuallakaan maailmassa nostanut taiteilijoiden palkkoja yleisesti. Vain ja ainoastaan jotkut maailmanhuiput saavat hulppeita korvauksia työstään. Mutta se huipputenori ja huippukapellimestari tarvitsee omaan esiintymiseensä sen koko muun taiteilijoiden joukon, jotka tekevät työnsä huomattavasti halvemmalla. Näillä huipuillakin on oma historiansa ja aikansa, jolloin palkka ei ollut kovin ihmeellisen suuruinen. Maailmantähdet eivät myöskään koskaan voi tarjota taide-elämyksiä kattavasti kaikille ihmisille, sillä heitä on jo määritelmällisesti aivan liian vähän. Sen sijaan ja jotta ne taiteen suotuisat vaikutukset ihmisille saataisiin hyödynnettyä tarvitaan sellaista lähellä olevaa ja helposti saavutettavaa taidetta, joka on tavallisessa arkisessa ympäristössämme käden ojennuksen päässä. Se tulee lähikouluun käymään ja siihen törmää terveyskeskuksen odotushuoneessa tai hoivakodin päiväkahvihuoneessa. Sinne ei ole pitkä matka, eikä sen luokse tarvitse matkustaa tunteja.

Hesarissa oli juuri eilen juttu siitä, kun palkattiin teatterinkatsoja. Siis yksi ihminen sai palkkaa siitä, että hän kävi katsomassa vuoden aikana teatteria ammattimaisella laajuudella ja kirjoitti jokaisesta jonkinlaisen arvion tai jutun kokemuksestaan. Henkilö valittiin siten, ettei hän ollut koskaan teatterissa käynyt. Aluksi arviot olivat karun kielteisiä, eikä hän nauttinut esityksistä ollenkaan. Mutta - vähitellen tilanne muuttui ja lopulta vuoden jälkeen hän pyrki itse teatterikoulutukseen ja opiskelemaan ohjaajaksi. Taide jättää jälkensä. 

Mä luulenkin, että ne vannoutuneimmat taidevastaiset kieltäytyjät eivät itse asiassa uskalla kokea taidetta. Heitä pelottaa sen mahdollinen vaikutus. Siksi silloinkin, kun he ääreen joutuu, pitää keskittyä pitämään se kädenmitan päässä ja kieltäydyttävä sen vaikutukselle altistumasta. Muutos on liian pelottava mahdollisuus.