Taide

[Toope]

Eikä vaatinut valtiolta rahaa kustantaakseen tuon.
Harvinainen taiteilija.

[Amore]

Reijo Kela on saanut 23 vuotta erilaisia apurahoja (valtion taiteilija-apurahoja, kulttuurirahaston apurahoja, ja läänien apurahoja) ja saa nykyisin puolikasta taiteilijaeläkettä. Sopivasti hänen sukunimensäkin on Kela!

https://yle.fi/uutiset/3-6316499

[Toope]

Reijo Kela on saanut 23 vuotta erilaisia apurahoja (valtion taiteilija-apurahoja, kulttuurirahaston apurahoja, ja läänien apurahoja) ja saa nykyisin puolikasta taiteilijaeläkettä. Sopivasti hänen sukunimensäkin on Kela!

https://yle.fi/uutiset/3-6316499

"Taiteilijat" ovat köyhiä, koska harvat haluavat maksaa heidän "taiteestaan".
Katso tuo edellinen kommenttini.

[ROOSTER]

Reijo Kela on saanut 23 vuotta erilaisia apurahoja (valtion taiteilija-apurahoja, kulttuurirahaston apurahoja, ja läänien apurahoja) ja saa nykyisin puolikasta taiteilijaeläkettä. Sopivasti hänen sukunimensäkin on Kela!

https://yle.fi/uutiset/3-6316499

"Taiteilijat" ovat köyhiä, koska harvat haluavat maksaa heidän "taiteestaan".
Katso tuo edellinen kommenttini.

Ainakin tuo "Hiljainen kansa"-taideteos on niin sykähdyttävä, hieno ja aikaa kestävä, että on jo pelkästään puolikkaan taiteilijaeläkkeen arvoinen, ainakin minun mielestäni.

Panee ajattelemaan.

[Amore]

Reijo Kela on saanut 23 vuotta erilaisia apurahoja (valtion taiteilija-apurahoja, kulttuurirahaston apurahoja, ja läänien apurahoja) ja saa nykyisin puolikasta taiteilijaeläkettä. Sopivasti hänen sukunimensäkin on Kela!

https://yle.fi/uutiset/3-6316499

"Taiteilijat" ovat köyhiä, koska harvat haluavat maksaa heidän "taiteestaan".
Katso tuo edellinen kommenttini.

Niin, itsehän vastustat taiteilijoiden tukemista, mutta niinpä vain on Kelan taidetta tuettu sinunkin verorahoillasi vuosikaudet. Tosin en ole varma, oletko veronmaksaja.

Eikä vaatinut valtiolta rahaa kustantaakseen tuon.
Harvinainen taiteilija.

[-:)lauri]

Nykytaiteeseen sijoittaminen on ajassa mitattuna tietysti puhdas kuluerä, mutta aika-ajoin se luo mielleyhtymiä tai aloittaa keskustelun, joka johtaa yhteiskunnan muilla osa-alueilla innovaatioihin, jotka maksavat taiteen kokonaisuutena takaisin moninkertaisena. Toki sen lisäksi, että provosoiva niin hyvässä kuin pahassa on sopivina annoksina hyödyllistä jokaisen ihmisen hyvinvoinnille ja taide muodosssa jos toisessa, on ihmisystävällinen keino provosoida.

[Toope]

Nykytaiteeseen sijoittaminen on ajassa mitattuna tietysti puhdas kuluerä, mutta aika-ajoin se luo mielleyhtymiä tai aloittaa keskustelun, joka johtaa yhteiskunnan muilla osa-alueilla innovaatioihin, jotka maksavat taiteen kokonaisuutena takaisin moninkertaisena. Toki sen lisäksi, että provosoiva niin hyvässä kuin pahassa on sopivina annoksina hyödyllistä jokaisen ihmisen hyvinvoinnille ja taide muodosssa jos toisessa on ihmisystävällinen keino provosoida.

Taiteeseen voi aina sijoittaa, kuten muihinkin asioihin. Pointti oli se, ettei valtiolla ole velvollisuutta sijoittaa...

[-:)lauri]

Nykytaiteeseen sijoittaminen on ajassa mitattuna tietysti puhdas kuluerä, mutta aika-ajoin se luo mielleyhtymiä tai aloittaa keskustelun, joka johtaa yhteiskunnan muilla osa-alueilla innovaatioihin, jotka maksavat taiteen kokonaisuutena takaisin moninkertaisena. Toki sen lisäksi, että provosoiva niin hyvässä kuin pahassa on sopivina annoksina hyödyllistä jokaisen ihmisen hyvinvoinnille ja taide muodosssa jos toisessa on ihmisystävällinen keino provosoida.

Taiteeseen voi aina sijoittaa, kuten muihinkin asioihin. Pointti oli se, ettei valtiolla ole velvollisuutta sijoittaa...

Kyllä on. Minä nimittäin haluan, että valtio, joka velvoittaa minulta henkeni uhraamista sen vuoksi, sijoittaa vastapalveluksena minun hyvinvointiini.

[Toope]

Nykytaiteeseen sijoittaminen on ajassa mitattuna tietysti puhdas kuluerä, mutta aika-ajoin se luo mielleyhtymiä tai aloittaa keskustelun, joka johtaa yhteiskunnan muilla osa-alueilla innovaatioihin, jotka maksavat taiteen kokonaisuutena takaisin moninkertaisena. Toki sen lisäksi, että provosoiva niin hyvässä kuin pahassa on sopivina annoksina hyödyllistä jokaisen ihmisen hyvinvoinnille ja taide muodosssa jos toisessa on ihmisystävällinen keino provosoida.

Taiteeseen voi aina sijoittaa, kuten muihinkin asioihin. Pointti oli se, ettei valtiolla ole velvollisuutta sijoittaa...

Kyllä on. Minä nimittäin haluan, että valtio, joka velvoittaa minulta henkeni uhraamista sen vuoksi, sijoittaa vastapalveluksena minun hyvinvointiini.

Mutta eikö valtionrahoihin sijoittaminen tarkoita sitä, että rahaa laitetaan välttämättömyyksiin, kuten terveydenhuoltoon, eikä niihin Maslowin hierarkian yläosiin?
Meillä on eräs verotetuimpia yhteiskuntia, eräs suurimpia julkisia sektoreita, joihin ei enää ole varaa... Mistä itse karsisit?

[-:)lauri]

Valtiolla ei tosin ole mitään pulaa rahasta. Mutta jos jostain karsisin, karsisin osakeyhtiöiden yritystuista enkä omasta hyvinvoinnistani. Niin kauan kuin osakeyhtiöiden lakiin kirjattu tehtävä ei ole tuottaa kansalle hyvinvointia vaan voittoa omistajilleen, katson, että niitä ei ole pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa tukea verovaroin.

[Toope]

Valtiolla ei tosin ole mitään pulaa rahasta. Mutta jos jostain karsisin, karsisin osakeyhtiöiden yritystuista enkä omasta hyvinvoinnistani. Niin kauan kuin osakeyhtiöiden lakiin kirjattu tehtävä ei ole tuottaa kansalle hyvinvointia vaan voittoa omiastajilleen katson, että niitä ei ole pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa tukea verovaroin.

Valtiollako, joka velkaantuu suuren julkissektorinsa vuoksi, ei ole pulaa rahasta. Herranjumalasentään, rahastahan juuri on puutetta, koska emme kykene ylläpitämään tuota naurettavan laajaksi paisunutta julkissektoria enää rahoissaan!

Se asia, jota Suomen pitää tehdä, on karsia sosiaalisia ja muita julkisia menoja noin 5-10 miljardia vähitellen muutaman vuoden kuluessa, muuten kansantaloutemme ei saavuta mitään tasapainoa. Vähintään usea miljardi vuosittain on karsittava nykybudjetin tasosta.

Ihan vain siksi, ettei meillä ole rahaa.

[-:)lauri]

Yhdysvallat, jonka taloutta ihailet, on tällä hetkellä noin 1188 dollaria alijäämäinen per kansalainen [1] kun taas Suomi on 507 euroa alijäämäinen per kansalainen [2]. Julkisen sektorin koko yhdysvalloissa on jonkin veran pienempi kuin Suomessa kun se Suomessa on nyt noin 20% [3]. Yhdysvaltojen talouden alijäämä oli vuonna 1990 ehkä noin puolet nykyisestä [1] kun taas Suomen talous oli tuolloin tasapainossa [4]. Julkisen sektorin koko Suomessa oli tuolloin noin 30% [5].

Tämän aineiston perustella meidän olisi syytä kasvattaa julkisen sektorin osuutta kansantaloudesta jos valtion velka on huolenaihe.

[Toope]

Yhdysvallat, jonka taloutta ihailet, on tällä hetkellä noin 1188 dollaria alijäämäinen per kansalainen [1] kun taas Suomi on 507 euroa alijäämäinen per kansalainen [2]. Julkisen sektorin koko on Suomessa on nyt noin 20% [3]. Yhdysvaltojen talouden alijäämä oli vuonna 1990 ehkä noin puolet nykyisestä [1] kun taas Suomen talous oli tuolloin tasapainossa [4]. Julkisen sektorin koko Suomessa oli tuolloin noin 30% [5].

Tämän aineiston perustella meidän olisi syytä kasvattaa julkisen sektorin osuutta kansantaloudesta jos valtion velka on huolenaihe.

Kasvattaa, kun se on kestämätön jo nyt? Älä vertaa pientä Suomea suurvaltaan, jolla on valtavat resurssit ja kykyä jopa eristäytyä muusta maailmasta.
Suomihan ylivelkaantuu jo nykyisin, tämänhetkisen julkisentalouden vuoksi. Suomi velkaantuu runsaasti, jos yritämme ylläpitää samaa julkisrahoitusta ja elintasoa koronan jälkeen.

[-:)lauri]

Yhdysvallat, jonka taloutta ihailet, on tällä hetkellä noin 1188 dollaria alijäämäinen per kansalainen [1] kun taas Suomi on 507 euroa alijäämäinen per kansalainen [2]. Julkisen sektorin koko on Suomessa on nyt noin 20% [3]. Yhdysvaltojen talouden alijäämä oli vuonna 1990 ehkä noin puolet nykyisestä [1] kun taas Suomen talous oli tuolloin tasapainossa [4]. Julkisen sektorin koko Suomessa oli tuolloin noin 30% [5].

Tämän aineiston perustella meidän olisi syytä kasvattaa julkisen sektorin osuutta kansantaloudesta jos valtion velka on huolenaihe.

Kasvattaa, kun se on kestämätön jo nyt? Älä vertaa pientä Suomea suurvaltaan, jolla on valtavat resurssit ja kykyä jopa eristäytyä muusta maailmasta.
Suomihan ylivelkaantuu jo nykyisin, tämänhetkisen julkisentalouden vuoksi. Suomi velkaantuu runsaasti, jos yritämme ylläpitää samaa julkisrahoitusta ja elintasoa koronan jälkeen.

Juuri niin, kasvattaa. Kansantalous näyttää selvästi toimivan niin, että mitä paremman infran eli suhteellisen hyvinvoinnin valtio pystyy kansalaisilleen tarjoamaan, sen halvemmaksi kansan ylläpitäminen käy suhteessa tuloihin. Valtio rahoittaa toimintansa omalla yritystoiminnallaan, verottamalla ja ottamalla velkaa. Vaikka kaksi ensimmäsitä ovatkin mukavampia tapoja ansaita, ei velanottokaan ole mitenkään huono asia. Valtion velka ei ole samanlainen velka kuin yksityinen velka. Valtion velkaa kun ei tarvitse maksaa takaisin toisin kuin on yksityisen velan kanssa.

Mitä tulee yhdysvaltoihin, niin sinähän sitä heidän "pienemmän" sosiaalisektrorin talousmalliaan yrität Suomeen tuoda. Se on vitusti kalliimpi ja aivan oikein USA on suurvalta, mikä mahdollistaa pienemmän sosiaalisen sektorin. Suomi ei ole suurvalta eikä Suomella siksi ole varaa pieneen julkiseen sektoriin. Siksi hyvinvointiin on ensisijaisen tärkeää sijoittaa, jos vain siis haluamme nykyiset kulumme alas suhteessa tuloihimme.

[Toope]

Yhdysvallat, jonka taloutta ihailet, on tällä hetkellä noin 1188 dollaria alijäämäinen per kansalainen [1] kun taas Suomi on 507 euroa alijäämäinen per kansalainen [2]. Julkisen sektorin koko on Suomessa on nyt noin 20% [3]. Yhdysvaltojen talouden alijäämä oli vuonna 1990 ehkä noin puolet nykyisestä [1] kun taas Suomen talous oli tuolloin tasapainossa [4]. Julkisen sektorin koko Suomessa oli tuolloin noin 30% [5].

Tämän aineiston perustella meidän olisi syytä kasvattaa julkisen sektorin osuutta kansantaloudesta jos valtion velka on huolenaihe.

Kasvattaa, kun se on kestämätön jo nyt? Älä vertaa pientä Suomea suurvaltaan, jolla on valtavat resurssit ja kykyä jopa eristäytyä muusta maailmasta.
Suomihan ylivelkaantuu jo nykyisin, tämänhetkisen julkisentalouden vuoksi. Suomi velkaantuu runsaasti, jos yritämme ylläpitää samaa julkisrahoitusta ja elintasoa koronan jälkeen.

Juuri niin, kasvattaa. Kansantalous näyttää selvästi toimivan niin, että mitä paremman infran eli suhteellisen hyvinvoinnin valtio pystyy kansalaisilleen tarjoamaan, sen halvemmaksi kansan ylläpitäminen käy suhteessa tuloihin. Valtio rahoittaa toimintansa omalla yritystoiminnallaan, verottamalla ja ottamalla velkaa. Vaikka kaksi ensimmäsitä ovatkin mukavampia tapoja ansaita, ei velanottokaan ole mitenkään huono asia. Valtion velka ei ole samanlainen velka kuin yksityinen velka. Valtion velkaa kun ei tarvitse maksaa takaisin toisin kuin on yksityisen velan kanssa.

Mitä tulee yhdysvaltoihin, niin sinähän sitä heidän "pienemmän" sosiaalisektrorin talousmalliaan yrität Suomeen tuoda. Se on vitusti kalliimpi ja aivan oikein USA on suurvalta, mikä mahdollistaa pienemmän sosiaalisen sektorin. Suomi ei ole suurvalta eikä Suomella siksi ole varaa pieneen julkiseen sektoriin. Siksi hyvinvointiin on ensisijaisen tärkeää sijoittaa, jos vain siis haluamme nykyiset kulumme alas suhteessa tuloihimme.

Italiankaan ei tarvitse maksaa ranskalaisille ja saksalaisille pankeille velkojaan... Joopa joo, niitähän kysellään jo nyt, kun koko Italian pysyminen EU:ssa on vaaanlaudalla. Suomella ei muuten ole rahaa ylläpitää infraansa. Moni maantie on siinä tilassa, että niitä harkitaan takaisin sorateiksi, koska varaa asfaltointiin ei ole. Yhdysvallat verottaa kansalaisiaan paljon vähemmän kuin me, joka olemme "verotuksen suurvalta" = eräs maailman sosialistisimmista valtioista. Sietoraja on tullut jo vastaan, enempää ei voida enää kansalaisten selkänahasta nylkeä.

Suomen on välttämätöntä karsia näitä hyvinä aikoina sovittuja valtionmenoja, joiden vuoksi kuntataloutemmekin on konkurssin partaalla. Menoja on pakko vähentää, tai niitä vähennetään konkurssien kautta. Suurin osa Suomen kunnista toimii tappiolla = elävät valtion kunnanosuuksilla. Menoja on liikaa verrattuna tuloihin. Peruskoulumatikkaa!

Miksi muuten suurin osa maailmasta voi elää pienemmällä julkissektorilla kuin Suomi?