Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Taide

Aloittaja a4, tammikuu 14, 2019, 08:19:46

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Tiistai - huhtikuu 02, 2019, 00:07:31
Maukuja on monia, enkä minäkään tätä seinälle laittaisi. Mutta jotain siinä on, jos haluaa nähdä.
Toopekin yrittää!
Mitä Toope Tiistain mielestä yrittää?

safiiri

#61
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 03, 2019, 01:15:15
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 02, 2019, 07:52:02
Onhan tässä sekin, että Toope on aiemmin vaatinut taiteen kriteeriksi sitä, että se menee kaupaksi ja huomataan. Ilmeisesti kuitenkin "ihan väärä" taide pahus vieköön menestyy ja tulee huomatuksi ja siitä maksetaan.
Noin en ole sanonut, olen puhunut siitä, ettei yhteiskunnalla ole velvollisuutta tukea wannabetaiteilijoita. Taiteilijoiden vapauksiin en ole puuttunut. Lue mitä kirjoitan, älä lue kuin piru Raamattua.

ps. En edellä olevaa teosta laittaisi olohuoneeni seinälle...

Ei yhteiskunnalla ole velvollisuutta tehdä yhtään mitään, mitä me yhteiskunnan jäsenet emme sen halua tekevän. Yhteiskunnan toiminnasta päättämme me. Nyt siis tässä asiassa meidän pitäisi hahmotella, millaista taidetta ja millä tavoin yhteiskunta VOI tukea taidetta, jotta me yhteiskunnan jäsenet saisimme siitä nauttia. Me voimme toki päättää, että taide kuuluu vain niille rikkaille, joilla on varaa sen hinta maksaa. Tällaisessa tapauksessa lienee selvää, että niille, jotka eivät taidetta kuluta (eivätkä siitä maksakaan), ei pätkän vertaa kuulu sitten sekään, millaista taidetta tehdään. Onko tämä se malli, jota sinä kannatat? Silloin sinun tulisi myös pystyä itse luopumaan taiteen arvostelusta, koska ethän sitä maksakaan.

Sitten me voimme ajatella, että taiteeseen pitäisi olla kaikilla mahdollisuus, joten yhteiskunta ottaa osaa sen kustannuksiin jollain tapaa. Jos valitsemme tämän tavan, täytyy yhteiskunnalla olla tietenkin jonkinliaset kriteerit sille, millaista taidetta tuetaan. Tässä kuten kaikissa mahdollisen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteissa on tehtävä valintoja. Olet aiemmin nostanut tärkeäksi kriteeriksi sen, että tukea saavan taiteen täytyy todistaa kiinnostavuutensa yleisölle. Käsittääkseni Iiu Susirajan valokuvat ovat selvästi ylittäneet tämän kiinnostavuuskynnyksen myös kansainvälisesti. Se ei riitä niihin kohdistuvaa kiinnostusta kumoamaan, että Toope sanoo niitä rumiksi, eikä haluaisi seinälleen. Eihän sun seinällä mitään muutakaan taidetta taida olla...

Sitten vielä tietenkin voimme keskustella siitä, onko vain yleisön kiinnostuksen herättävä taide taidetta. Onko taiteen kriteeri siis huutoäänetys siitä, mistä tykätään? Vai voiko taidetta olla sellainenkin taide, joka ei viehätä, ei ole kaunista, ei löydä yleisöään? Kuvataiteen ja kirjallisuuden kaltainen taide, joka säilyy, tuottaa silloin ongelman. Nimittäin voiko jokin teos vaihtaa statustaan ajan myötä? Voiko teos olla joskus taidetta ja sitten taas joskus - kun yleisöä ei juuri siinä ajassa löydy - menettää taiteen statuksensa ja muuttua joksikin muuksi? Tai - onko jokainen taideteos taidetta vain osalle yleisöstä, mutta jotain muuta niille, joita se ei kosketa / miellytä? Voiko yleensäkään olla taidetta, joka on huonoa (mutta taidetta) tai jonka taiteellinen arvo on (yleisön mielestä, taidekriitikoiden mielestä, kenen mielestä?) vähäinen? Onko taide siis pelkkä tuotokselle annettava arvonimi ja arvostuksesta kertova epiteetti, joka ei oikeastaan tarkoita muuta kuin "mä diggaan"? Ehkä aiemmin oltiinkin oikeassa, kun taidetta ei käsitteenä ollut olemassakaan? Vai kertooko taide käyttötarkoituksesta, tavasta jolla jokin on tehty, mistä? OIkeastaan juuri tuo halu määritellä tavalla tai toisella taiteen rajat - mikä ansaitsee taiteen nimikkeen tai rahoitusta tai pääsyn seinälle - johtaa meidät aina taiteen määrittelyn dilemmaan. On mahdotonta asettaa taiteelle minkäänlaisia arvostamisen periaatteita ilman, että jollain lailla määrittelee käsityksensä siitä, mitä taide on.

Onko Toopelle taiteen määritelmä siis: "ottaisin seinälleni" (jolloin tietenkin jokainen tekee oman päätöksensä oman seinänsä suhteen), vai onko taiteen määritelmä "löytää riittävän suuren ja maksukykyisen yleisön" (jolloin taiteen määrittelee kysyntä)? Kumpaa määritelmää oikeastaan haluat noudatettavan? Vai haluatko tehdä vielä jonkun toisenlaisen taiteen määrittelyn? Minkä? Ymmärtänet, että jos vaadit yhteiskuntaa suhtautumaan taiteeseen tuon määrittelysi mukaisesti (jakamaan tukea sen mukaan), sinun pitää pystyä artikuloimaan se muillekin. Silloin pelkkä "ottaisin seinälleni" ei riitä, vaan sinun on todettava taiteeksi ajattelemisen olevan henkilökohtainen näkemys - jolloin sinun mielipiteesi vaikutus on tosiaan vain oman seinäsi laajuinen.

Niin ja sitten vielä - taide on yksi viestimisen tapa. Onkin jännää verrata tapaasi vaatia laajaa ja täysin rajoittamatonta sananvapautta, mutta samalla esittää, että taiteella viestimisen pitäisi rajoittua kauniiseen, kivaan, yleisesti kiinnostavaan jne. Vihapuhe ja toisten loukkaaminen pitää ehdottomasti sallia - mutta taide pitää tiukasti rajata viestimään vain kauniita viestejä. Sananvapautta tulisi sinun mielestäsi yksityisten mediayhtiöiden tarjota kaikille, mutta taiteellisin keinoin tapahtuvalta viestimiseltä pitäisi kieltää rahoitus ja sallia se vain niille, jotka itse pystyvät viestimisen kulunsa täysimääräisesti maksamaan. Taiteellisin keinoin tehtyä viesintää sopii sinun mielestäsi vastaanottaa vain, mikäli on omasta takaa hynää siitä maksaa.

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 22, 2019, 08:36:10
Oliko taas mitään järkeä rahdata rajan yli tänne leijuvaa herkkähipiäistä betonimöhkälettä johonkin ylihienoon Amos Rex-nimiseen taidenäyttelyyn mielensäpahoittajien pällisteltäväksi.
Kysyn vaan.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006035095.html

Vieläkö tuo möhkäle leijuskelee? Ja ennen kaikkea onko tietoa pääseekö pällistelypaikkaan tuhlaamatta koko päivää jonottamiseen?
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

a4

#63
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - huhtikuu 03, 2019, 23:35:00
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 22, 2019, 08:36:10
Oliko taas mitään järkeä rahdata rajan yli tänne leijuvaa herkkähipiäistä betonimöhkälettä johonkin ylihienoon Amos Rex-nimiseen taidenäyttelyyn mielensäpahoittajien pällisteltäväksi.
Kysyn vaan.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006035095.html

Vieläkö tuo möhkäle leijuskelee? Ja ennen kaikkea onko tietoa pääseekö pällistelypaikkaan tuhlaamatta koko päivää jonottamiseen?

https://fi-fi.facebook.com/pg/amoskonst/posts/

Suhteellisen mielenkiintoinen näyttely, päiväsaikaan ei ollut isompia jonojakaan.

Hayabusa

^Täytyy yrittää kun sattuu kulmille.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

a4

#65
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - huhtikuu 04, 2019, 13:46:57
^Täytyy yrittää kun sattuu kulmille.
Kerro ihmeessä kokemuksista, jos käyt.
Moni täällä varmaan aprikoi Amos Rexin jonoja, betonikuution virkeyttä tai Magritten naurettavuutta.

Olisi kiva tietää betonikuutiota leijuttavasta tekniikasta, mutta taitavat pitää sen illuusion vuoksi taikurin salaisuutena.
Lisäfiilistä saa kävelemällä betonikuution alla ilman turvakenkiä, tai turvakengillä.


MrKAT

Ohuet levyt joka maalauksen takia vain näyttää betonilta. Sisällä helium-kaasupallo. Sitä olisi vaikea saada leijumaan vaan putoo joka alas tai ylös kattoon. Joten sitä vakauttaa joku ilmasylinteri systeemi. Ja / tai katon rajan rei'istä puhaltava ilma laskee sen alemmas katosta hiljaa pyörimään.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

kertsi

                    ^
Polystyreeniä (styroksia), tai pikemminkin ehkä paisutetuttua polystyreeniä eli EPS:ää? (Mahdolliset isommat kolot tukittu jollain, esim. gessolla tai kipsillä?) Ja spraymaalattu päälle (jos sitä edes tarvitaan)?
https://www.ukmuovi.fi/index.php/typography-6/ukorex-innovate
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Toope

https://kantapaikka.net/index.php/topic,136.msg15019.html#msg15019
Kuten olen ennenkin sanonut, ei minulla ole mitään halua rajoittaa taiteita tai sanan/ilmaisunvapautta, koska en ole vasemmistolainen. Puhun siitä, ettei yhteiskunnalla ole velvollisuutta rahoittaa taiteita. Se on valinta, ei pakko.

Miksi tukea taidetta, joita ihmiset eivät halua nähdä? Tai eivät ainakaan halua maksaa edes paria euroa näkemisestä? Eikö tuo kerro siitä, ettei tuollaiselle taiteelle ole mitään kysyntää ydinHelsingin kuplan ulkopuolella, jos sielläkään? Sama asia, että miksi yhteiskunnan pitäisi tukea toimialoja, jotka elävät tukiaisista? Maatalouden kohdalla teen toki itsekin tässä poikkeuksen, koska huoltovarmuus vaatii jonkinasteista maataloustukea. Olkoon tuo poikkeustapaus. Yleisesti ottaen kuitenkin tukiaiset taloudelle ja kulttuurillekin ovat pitkälti tuhlattua rahaa. Kierrätetään rahaa, joilla elätetään ihmisiä yhteiskunnan kustannuksella.

Hyväksyn toki osin kulttuuritoiminnan rahoitusta verorahoista, väitän vaan, että rahoitamme sitä liikaa. Kirjasto- ja museotoiminta on tärkeää, taiteilija-apurahat juomareille voivat olla taas kyseenalaisia. Tukijärjestelmä on laajentunut liikaa, siinä on karsimisen varaa. Näkisin, että tulevaisuudessa yksityissektorin rahoitus kulttuurialoille tulee kasvamaan ja hyvä niin, vaikka esim. Koneen säätiö haaskaa rahojaan mitä absurdeimpiin hankkeisiin ja "taiteilijoihin". Mutta itsehän päättävät yksityisistä rahoistaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 04, 2019, 23:53:35
https://kantapaikka.net/index.php/topic,136.msg15019.html#msg15019
Kuten olen ennenkin sanonut, ei minulla ole mitään halua rajoittaa taiteita tai sanan/ilmaisunvapautta, koska en ole vasemmistolainen. Puhun siitä, ettei yhteiskunnalla ole velvollisuutta rahoittaa taiteita. Se on valinta, ei pakko.

Miksi tukea taidetta, joita ihmiset eivät halua nähdä? Tai eivät ainakaan halua maksaa edes paria euroa näkemisestä? Eikö tuo kerro siitä, ettei tuollaiselle taiteelle ole mitään kysyntää ydinHelsingin kuplan ulkopuolella, jos sielläkään? Sama asia, että miksi yhteiskunnan pitäisi tukea toimialoja, jotka elävät tukiaisista? Maatalouden kohdalla teen toki itsekin tässä poikkeuksen, koska huoltovarmuus vaatii jonkinasteista maataloustukea. Olkoon tuo poikkeustapaus. Yleisesti ottaen kuitenkin tukiaiset taloudelle ja kulttuurillekin ovat pitkälti tuhlattua rahaa. Kierrätetään rahaa, joilla elätetään ihmisiä yhteiskunnan kustannuksella.

Hyväksyn toki osin kulttuuritoiminnan rahoitusta verorahoista, väitän vaan, että rahoitamme sitä liikaa. Kirjasto- ja museotoiminta on tärkeää, taiteilija-apurahat juomareille voivat olla taas kyseenalaisia. Tukijärjestelmä on laajentunut liikaa, siinä on karsimisen varaa. Näkisin, että tulevaisuudessa yksityissektorin rahoitus kulttuurialoille tulee kasvamaan ja hyvä niin, vaikka esim. Koneen säätiö haaskaa rahojaan mitä absurdeimpiin hankkeisiin ja "taiteilijoihin". Mutta itsehän päättävät yksityisistä rahoistaan.

Toope sä unohdat, että pääkaupunkiseudun asukasmäärä on aika suuri osa suomalaisista ja vielä suurempi osa suomalaisista on se joukko, joka käyttää Helsingissä sijaitsevia kulttuurpalveluita. Ei ol oikeastaan kyse siitä, millaista kulttuuria niissä tarjotaan, vaan siitä, ettei MIKÄÄN kulttuuri Suomessa muualla voi saada kovinkaan suuria yleisöjä, koska suomalaiset pakkautuvat pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle.

Kulttuuriyleisön määrä on hyvin suoraan riippuvainen riittävän lähellä asuvien ihmisten määrästä. Kulttuuripalvelut eivät tässä suhteessa eroa mistään muista palveluista. Ei se, ettei jossain Alavudella tai Kaavilla ole valittavissa laajasta ravintoloiden tai vaatekauppojen tarjonnasta, johdu siitä, että alavutelaiset inhoaa fine diningia, libanonilaista keittiötä ja Gudrun Sjödénin vaatteita, vaan siitä, että vain riittävän suuri määrä ihmisiä pystyy pitämään pystyssä laajaa valikoimaa erilaisia palveluita.

Kyllä Helsingistä löytyy myös sellaista turvallisen perinteistä kulttuuria niille, jotka sitä haluavat. Siksi Helsingissä toimii sekä Tavastia että Musiikkitalo ja yleisöä löytyy sekä Ateneumille että Kiasmalle. Helsingistä löytyy niin ravintola Rosso kuin ravintola Juuri ja vaatteita pääsee valitsemaan itselleen yhtä lailla Prismasta, Lindexistä kuin Samujin putiikista. Muualla on sitten tilanne, että riittäviä asiakasmääriä palveluille ei ehkä ole kuin kesäsesonkina, kun ihmiset lähtee lomailemaan pääkaupunkiseudulta lompakkoineen. Jos jäähallikonsertti ei löydä yleisöään marraskuun arki-iltana Loimaalla, ei kyse ole väärän musiikkityylin valinnasta. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla nyt vain on riittävä määrä ihmisiä, jotta asiakkaita löytyy tarpeeksi SEKÄ Rossolle että sushiravintolalle ympärivuotisesti ja kaikkina viikonpäivinä.

On muuten aika jännää, että vaikka jatkuvasti esität ihmisten äänestävän jaloillaan - jolla sitten perustelet sitä, millaisia palveluita on syytä pitää yllä, niin tätä jaloillaan äänestämistä et sovella asuinpaikkoihin. Muutoinhan olisi syytä todeta, että puolet Suomesta pitäisi oikeastaan sulkea ja lakkauttaa julkiset palvelut sieltä, koska asiakkaat ovat valinneet toisin ja muuttaneet muualle. Aika harva Suomen kunnista on kannattavia ja omillaan toimeen tulevia. Miksi vain kulttuurin kohdalla tämä on pätevä syy todeta palvelut turhiksi?

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 05, 2019, 10:34:12
Toope sä unohdat, että pääkaupunkiseudun asukasmäärä on aika suuri osa suomalaisista ja vielä suurempi osa suomalaisista on se joukko, joka käyttää Helsingissä sijaitsevia kulttuurpalveluita. Ei ol oikeastaan kyse siitä, millaista kulttuuria niissä tarjotaan, vaan siitä, ettei MIKÄÄN kulttuuri Suomessa muualla voi saada kovinkaan suuria yleisöjä, koska suomalaiset pakkautuvat pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle.

Kulttuuriyleisön määrä on hyvin suoraan riippuvainen riittävän lähellä asuvien ihmisten määrästä. Kulttuuripalvelut eivät tässä suhteessa eroa mistään muista palveluista. Ei se, ettei jossain Alavudella tai Kaavilla ole valittavissa laajasta ravintoloiden tai vaatekauppojen tarjonnasta, johdu siitä, että alavutelaiset inhoaa fine diningia, libanonilaista keittiötä ja Gudrun Sjödénin vaatteita, vaan siitä, että vain riittävän suuri määrä ihmisiä pystyy pitämään pystyssä laajaa valikoimaa erilaisia palveluita.
...
On muuten aika jännää, että vaikka jatkuvasti esität ihmisten äänestävän jaloillaan - jolla sitten perustelet sitä, millaisia palveluita on syytä pitää yllä, niin tätä jaloillaan äänestämistä et sovella asuinpaikkoihin. Muutoinhan olisi syytä todeta, että puolet Suomesta pitäisi oikeastaan sulkea ja lakkauttaa julkiset palvelut sieltä, koska asiakkaat ovat valinneet toisin ja muuttaneet muualle. Aika harva Suomen kunnista on kannattavia ja omillaan toimeen tulevia. Miksi vain kulttuurin kohdalla tämä on pätevä syy todeta palvelut turhiksi?
Ihmisten pakkautuminen koppeihinsa pk-seudulla ei siis elätä kulttuuritarjontaa, koska ihmisiä ei tarpeeksi kiinnosta se kulttuuritarjonta! Kysyntä ja tarjonta eivät vastaa, jos yhteiskunnan täytyy tukea kulttuuria. Kysyntää ehkä vaan ei ole niin paljon, että oopperat kannattaisivat.

Helsinki ei tällä hetkellä kykene ylläpitämään edes Stockmannia, joka on muuten menossa konkurssiin/myytäväksi pian. Ei elätä mitään kulttuurikeskuksia, jotka kaikki vaativat suuria tukia. Guggenheimilta onneksi vältyttiin, koska se olisi muodostunut rahareiäksi, vaikka mainostikin yksityistä rahoitustaan. Mikään yksityinen rahoitus ei tällä hetkellä riitä keskeisille kulttuurikeskuksille, vaikka itsekin toivon enemmän niitä rahoittajiksi yhteiskunnan sijaan. Meillä on liian vähän rikkaita, jotka rahoittaisivat kulttuuria.

Harvat Suomen kunnista ovat kykeneviä ylläpitämään rahoitustaan, tarvitsevat valtionapuja. Hyvä esimerkki siitä, miten huonosti asioita on hoidettu. Liiallinen holhous on hyvä esimerkki siitä, mitä tekee kuntatalouksille. 25 vuotta sitten kunnilla oli n. 200-300 kunnallista velvoitetta, kuten päivähoidon järjestäminen ja muut asiat. Nyt velvoitteita on reilusti yli 500! Totta kai kunnat ovat ongelmissa noiden ohjeistuksien myötä, kun jokaista valvomaan pitää palkata byrokraatti. Sääntelyä ja ohjeistuksia tulisi vähentää suuresti, silloin kunnat voisivat käyttää rahojaan järkevämmin kuin byrokraattien palkkaamiseen. Silloin ehkä rahaa riittäisi kulttuurisektorillekin?

safiiri

#71
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 05, 2019, 22:52:33
Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 05, 2019, 10:34:12
Toope sä unohdat, että pääkaupunkiseudun asukasmäärä on aika suuri osa suomalaisista ja vielä suurempi osa suomalaisista on se joukko, joka käyttää Helsingissä sijaitsevia kulttuurpalveluita. Ei ol oikeastaan kyse siitä, millaista kulttuuria niissä tarjotaan, vaan siitä, ettei MIKÄÄN kulttuuri Suomessa muualla voi saada kovinkaan suuria yleisöjä, koska suomalaiset pakkautuvat pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle.

Kulttuuriyleisön määrä on hyvin suoraan riippuvainen riittävän lähellä asuvien ihmisten määrästä. Kulttuuripalvelut eivät tässä suhteessa eroa mistään muista palveluista. Ei se, ettei jossain Alavudella tai Kaavilla ole valittavissa laajasta ravintoloiden tai vaatekauppojen tarjonnasta, johdu siitä, että alavutelaiset inhoaa fine diningia, libanonilaista keittiötä ja Gudrun Sjödénin vaatteita, vaan siitä, että vain riittävän suuri määrä ihmisiä pystyy pitämään pystyssä laajaa valikoimaa erilaisia palveluita.
...
On muuten aika jännää, että vaikka jatkuvasti esität ihmisten äänestävän jaloillaan - jolla sitten perustelet sitä, millaisia palveluita on syytä pitää yllä, niin tätä jaloillaan äänestämistä et sovella asuinpaikkoihin. Muutoinhan olisi syytä todeta, että puolet Suomesta pitäisi oikeastaan sulkea ja lakkauttaa julkiset palvelut sieltä, koska asiakkaat ovat valinneet toisin ja muuttaneet muualle. Aika harva Suomen kunnista on kannattavia ja omillaan toimeen tulevia. Miksi vain kulttuurin kohdalla tämä on pätevä syy todeta palvelut turhiksi?
Ihmisten pakkautuminen koppeihinsa pk-seudulla ei siis elätä kulttuuritarjontaa, koska ihmisiä ei tarpeeksi kiinnosta se kulttuuritarjonta! Kysyntä ja tarjonta eivät vastaa, jos yhteiskunnan täytyy tukea kulttuuria. Kysyntää ehkä vaan ei ole niin paljon, että oopperat kannattaisivat.

Ei Toope. Helsinki elättää kulttuuritarjontaa kyllä. Oopperan katsomot eivät ammota tyhjyyttään, vaan täyttöaste on varsin hyvä. https://oopperabaletti.fi/app/uploads/2017/05/Vuosikertomus_2016.pdf
Lipputulot 11 miljoonaa ja täyttöaste päänäyttämöllä 93 % vuonna 2016. Kyse on siitä, että halutaan pitää lippujen hinnat kohtuullisina. Oopperan ja baletin tuottaminen vain on perhanan kallista. Sellaista oopperataloa maailmasta ei löydy, joka tulisi toimeen lipputuloillaan. Suomessa kuitenkin lippujen hinnat ovat hyvin edulliset verrattuna moniin muihin maihin. (Tämänkin keskustelun olemmem tainneet vähintään kolmeen kertaan jo aiemmin käydä). Siis: Miten sinä ratkaisisit Oopperan talouden, jos jo nyt liput jo nyt myydään 93 prosenttisesti, mutta tulot eivät läheskään riitä kattamaan kuluja? Olisi pitänyt rakentaa vielä suurempi katsomo, että sinne mahtuisi vielä enemmän yleisöä. Jos lippujen hinnat nostetaan pilviin, rupeat taas valittamaan, että kyseinen palvelu on tarkoitettu vain tosirikkaille ja on elitististä.

LainaaHelsinki ei tällä hetkellä kykene ylläpitämään edes Stockmannia, joka on muuten menossa konkurssiin/myytäväksi pian. Ei elätä mitään kulttuurikeskuksia, jotka kaikki vaativat suuria tukia. Guggenheimilta onneksi vältyttiin, koska se olisi muodostunut rahareiäksi, vaikka mainostikin yksityistä rahoitustaan. Mikään yksityinen rahoitus ei tällä hetkellä riitä keskeisille kulttuurikeskuksille, vaikka itsekin toivon enemmän niitä rahoittajiksi yhteiskunnan sijaan. Meillä on liian vähän rikkaita, jotka rahoittaisivat kulttuuria.

Stockmannin ongelma ei johdu liian vähäisestä väestä Helsingissä, vaan vääristä businesspäätöksistä. Tavaratalokonsepti on vanhentunut. Sen sijaan Lindexillä menee ihan mukavasti. Stockmannin alamäen syyt näkee jokainen, joka sinne menee ostoksille. Ei sieltä löydä ostettavaa, eikä tavaratalo houkuttele ostamaan mitään. Maailma nyt vain on ajanut täyden palvelun tavaratalomallin ohi. Sehän alkujaan kukoisti, koska se tarjosi naisille paikan, jossa he saattoivat kulkea ja toimia vapaasti julkisella paikalla ilman epäilyksiä siveellisyydestä. Tämä merkitys on tavarataloilta hävinnyt jo ajat sitten. Laaja tuotevalikoimakaan ei oikein enää ole vetovoimatekijä, koska nettikauppojen laajuuden kanssa on mahdotonta kilpailla. Tavaratalot ovat vain huonoja kauppakeskuksia. Ne eivät ole löytäneet nykyisessä maailmassa sitä jujua, millä asiakkaita houkuttelisivat. Mutta Kiteellä ei ollut Stockmannia edes silloin, kun tavarataloilla vielä meni mukavasti.

LainaaHarvat Suomen kunnista ovat kykeneviä ylläpitämään rahoitustaan, tarvitsevat valtionapuja.

Aivan. Sen sijaan Helsinki maksaa niitä apuja muille.

LainaaHyvä esimerkki siitä, miten huonosti asioita on hoidettu. Liiallinen holhous on hyvä esimerkki siitä, mitä tekee kuntatalouksille. 25 vuotta sitten kunnilla oli n. 200-300 kunnallista velvoitetta, kuten päivähoidon järjestäminen ja muut asiat. Nyt velvoitteita on reilusti yli 500! Totta kai kunnat ovat ongelmissa noiden ohjeistuksien myötä, kun jokaista valvomaan pitää palkata byrokraatti. Sääntelyä ja ohjeistuksia tulisi vähentää suuresti, silloin kunnat voisivat käyttää rahojaan järkevämmin kuin byrokraattien palkkaamiseen. Silloin ehkä rahaa riittäisi kulttuurisektorillekin?

Helsinki pystyy kuitenkin rahoittamaan sekä nuo palvelut että sen kulttuurin. Lisäksi helsinki avittaa tuntuvasti niitä heikommin pärjääviä kuntia. Tuskinpa ne heikosti toimeentulevcat kunnat vetovoimaisiksi ja muuttovoittoisiksi muuttuisivat, jos nuo luettelemasi palvelut niistä lakkautettaisiin kuntataloutta helpottaen. Kuka muuttaa kuntaan, jossa ei ole koulua, ei päivähoitoa, ei kirjastoa, ei uimahallia, ei sairaalaa, ei terveyskeskusta eikä teatteria? Kunnat ovat ongelmissa silloin, kun kunnassa ei asu enää ihmisiä, jotka maksaisivat veroja. Jos kunnan asukkaat ovat kaikki eläkeläisiä palvelutalossa, niin ei se kuntatalous nouse velvoitteita vähentämällä. Mikä sinusta olisi (kulttuuri poislukien, koska juuri siihenhän väitit velvollisuuksia vähentämälle rahaa löytyvän) niitä kunnallisia velvoitteita, jotka pitäisi poistaa?

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/menot_ja_tulot%20TP2017%20%28netti%29_0.pdf

Kuntien menoista sosiaali- ja terveystoimeen kuluu 49 % ja opetus- ja kulttuuritoimeen 31 %. Kun siis tavoite oli säästää, jostain, jotta kulttuuriinkin jäisi, ovat ne oikeat isot säästökohteet siis sosiaalitoimi, terveystoimi ja opetus. Mikäs lahdattais?

Muuten - siirsit jälleen maalitolppia. Olet esittänyt, että taiteen oikeutus tulee katsojamääristä ja siitä, kuinka moni on kiinnostunut kyseisestä taiteesta. Nyt ryhdyitkin sujuvasti väittämään, että se oikeutus tuleekin taiteen kyvystä kerätä tuloja. Nämä kaksi ovat eri vaatimuksia. Oopperaesimerkki todistaa sen erittäin hyvin. Jos ison näyttämön varsin merkittävän kokoinen katsomo täyttyy 93 prosenttisesti, ei voida sanoa, ettei kiinnostusta olisi oopperaa kohtaan. On ihan eri kysymys sitten se, pystyykö taiteella keräämään tuloja, joilla voidaan maksaa sen tekemisen kulut (käytännössä lähinnä palkat sen tekijöille). Maalitolppien siirteleminen on huonoa argumentointia, eikä siirrettyyn maalin tehtyjä laukauksia hyväksytä maaleiksi.

Juuli




Itetaiteilija Veijo  Rönkkösen työ.
Parikkalan taidepuisto.
Kovasti tykkään.

Toope

Ihan hieno taideteos edellä, vaikkei suomalaisia esitäkään...
Safiiri, Helsinki lopulta ei elätä ketään, Helsingin tulotkin tulevat muualta Suomesta tuotannon muodossa. Helsinki tienaa firmojen pääkonttoreillaan.

Mutta, kuten sanoit, ooppera ei elätä itseään, kuten ei suuri osa muustakaan kulttuurista. Siksi sen tulee olla myös ensisijaisena säästökohteena, koska ei ole välttämätön tai tarpeellinen verrattuna esim. terveydenhuoltoon nähden. Vähemmän tarpeellisista kuluista tulee karsia, ei ensisijaisen tärkeistä kuluista, jos ja kun yhteiskunnan tulee säästää.

Joo, jokaisella pääkaupungilla pitää olla toimiva ooppera, tms..., mutta noillahan on lähinnä symboliarvoa. Hgissä on ooppera, mutta myös Hurstin leipäjonot, joille rahaa ei riitä. Arvovalinta. En pidä nykyistä rahanjakoa oikeudenmukaisena, mielestäni kulttuurisektorilta voisi säästää enemmän, koska muilla tärkeämmillä aloilla tarvetta rahalle on enemmän.


safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 07, 2019, 22:36:35
Ihan hieno taideteos edellä, vaikkei suomalaisia esitäkään...
Safiiri, Helsinki lopulta ei elätä ketään, Helsingin tulotkin tulevat muualta Suomesta tuotannon muodossa. Helsinki tienaa firmojen pääkonttoreillaan.

No ei elätä muu Suomikaan. Se tuotanto ei synny ilman helsinkiläisiä, jotka sitä kuluttavat. Paljonko Suomessa olisi vaikkapa maataloutta, jos Uudellamaalla asuvat eivät sen tuotantoa ostaisi ja kuluttaisi? Paljonko olisi Suomessa vaikkapa maitotiloja, jos sen kuluttajiksi laskettaisiin vain ne, jotka elävät muualla kuin Helsingin talousalueella? Firmojen pääkonttorit ovat hakeutuneet Helsinkiin. Miksi? Miksei Kitee pysty houkuttelemaan niitä? Miksei TÄSSÄ yleisön (siis niiden firmojen pääkonttoreiden) maku määritä sitä, mikä kaupunki ansaitsee niistä syntyvät tulot? Sanoisin, että OMIEN teesiesi mukaan Kitee ja Pudasjärvi nyt vain hävisivät tässä kisassa, joten ne eivät voi vaatia yhteiskunnalta tukea. Vai koskeeko tämä "pärjätköön omilla ansioillaan" -eetos vain taidetta?

LainaaMutta, kuten sanoit, ooppera ei elätä itseään, kuten ei suuri osa muustakaan kulttuurista. Siksi sen tulee olla myös ensisijaisena säästökohteena, koska ei ole välttämätön tai tarpeellinen verrattuna esim. terveydenhuoltoon nähden. Vähemmän tarpeellisista kuluista tulee karsia, ei ensisijaisen tärkeistä kuluista, jos ja kun yhteiskunnan tulee säästää.

Tämä väite on eri väite kuin se, minkä alunperin esitit. Nyt siis vaadit toimintaa, joka kykenee rahoittamaan itsensä. Aiemmin kriteerinä oli yleisön kiinnostus. Nämä kaksi eivät ole synonyymejä.

LainaaJoo, jokaisella pääkaupungilla pitää olla toimiva ooppera, tms..., mutta noillahan on lähinnä symboliarvoa. Hgissä on ooppera, mutta myös Hurstin leipäjonot, joille rahaa ei riitä. Arvovalinta. En pidä nykyistä rahanjakoa oikeudenmukaisena, mielestäni kulttuurisektorilta voisi säästää enemmän, koska muilla tärkeämmillä aloilla tarvetta rahalle on enemmän.

Miten niin vain symboliarvoa, jos siellä oopperan tilaisuuksissa käy yleisöä 317 000 ihmistä vuodessa. (2016). Lipputulot ovat 11 miljoonaa, vaikka 57 % tilaisuuksista oli MAKSUTTOMIA. Tapahtumissa mukana oli 54 500 lasta ja nuorta. Nämä ovat konkreettisia tilanteita ja tuo yleisö on itse fyysisesti paikalla nauttimassa esityksistä ym. joita konkreettisesti fyysisesti paikalla olevat heille tarjoavat. Symboliikka voi tietenkin asiassa nähdä, mutta fakta (lempisanasi) on, että toiminta on konkretiaa, ei pelkkää symboliikkaa. Toiminta myös työllistää huomattavan määrän ihmisiä. Heistä suuri osa on ihan muita kuin taiteilijoita. Henkilökuntakulut olivat 46 miljoonaa. Mietihän hetki sitä, kuinka paljon Helsinki ja valtio saavat tästä verotuloja ja millaisen summan ne säästävät Oopperan työllistävän vaikutuksen ansiosta? Miltä kuulostaisi sellaiset yt-neuvottelut, joissa ilmoitettaisiin tämän koko työntekijämäärän irtisanomisista?  Suomi nousuun???

Tämä on tosiaan arvovalinta, mutta tuo arvovalinta on kyllä täysin tietoisesti tehty. En ihan heti usko, että löytyy sellaista poliittista tahtotilan muutosta, joka johtaisi Oopperan lakkauttamiseen ja tukirahojen ohjaamiseen Hurstille. Pelkkää säästöähän ei tuosta syntyisi, koska tuo 46 miljoonaa siis katoaisi, joka nyt Ooppera käyttää henkilöstöön. Kun he kaikki menettäisivät työpaikkansa, olisi aika työ kehittää korvaavia työpaikkoja, joissa työnantajalta heruisi tuo sama 46 miljoonaa työntekijöille. Lisäksi Helsinki menettäisi mm. ravintola- ja majoitusalan tuottoja / verotuloja. Saattaisipa käydä niinkin, että nämä taiteilijat äänestäisivät jaloillaan ja muuttaisivat muualle. Heidän ammattitaitonsahan on huomattavan kansainvälistä. Tänne jäisivät lipunmyyjät, siivoojat, tekninen henkilökunta jne. Siis ne tavalliset ihmiset, joilta menisi työpaikka. Jännää, että jossain maakunnassa tuollainen tilanne ja suuren työnantajan toiminnan loppuminen paikkakunnalla tarkoittaisi pahaa kriisiä, mutta Helsinkiin sitä voi surutta ehdottaa ihan vain, koska "arvovalinta enkä tykkää oopperasta".

Valituksesi on myös sikäli ristiriitaista, että toisaalta vaadit taiteilijoilta kykyä itsensä elättämiseen taiteensa tuotoilla, mutta nyt silmätikkunasi ovat juuri ne taiteilijat, jota tosiaan ovat palkkatyössä ja ansaitsevat sillä toimeentulonsa. Ymmärtänet kai itsekin, että jos sekä vaaditaan, että taiteilijan pitää ansaita toimeentulonsa, mutta toisaalta taiteen ei pitäisi maksaa mitään (kuten se maksaa valtiolle, kunnalle, katsojille), niin pyydät mahdottomia. valtio ja kunnat ovat Oopperan kohdalla asiakkaan asemassa, joka maksaa saamastaan palvelusta. Tämä halu saada tuota palvelua on demokraattisessa prosessissa päätetty halu, vaikka se sinua näyttääkin kovasti korpeavan.