Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Taide

Aloittaja a4, tammikuu 14, 2019, 08:19:46

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

a4


Toope

a) Laakamatojen kerääntymä ihmissuolistossa tai b) taidetta?

a4


a4


-:)lauri

Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

a4


Toope

#141
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000006202084.html
Ehkä shokeeraamistavoite on se idea, ei niinkään taide? Kuvitellaan, että ravistetaan joitakin konservatiivisia käsityksiä, vaikka esitys on lähinnä myötähäpeää tuottavaa.
Kuvitellaan olevansa jotain niin erikoista ja uudistusmielistä... :(
Vau, kuvia vi...sta...

a4

^ Kuulostaa ihan viktoriaanisen aikakauden 100 nilkkaa-taiteelta. Eikö?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 14, 2019, 22:38:55
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000006202084.html
Ehkä shokeeraamistavoite on se idea, ei niinkään taide? Kuvitellaan, että ravistetaan joitakin konservatiivisia käsityksiä, vaikka esitys on lähinnä myötähäpeää tuottavaa.
Kuvitellaan olevansa jotain niin erikoista ja uudistusmielistä... :(
Vau, kuvia vi...sta...

Tarkoitatko, että taiteen ei pidä shokeerata? Miten shokeeraavuus tunnistetaan? Jos joku shokeeraantuu, niin onko taide silloin shokeeraavaa? Tällä perusteella Stravinskyn Kevätuhri on "shokeeraavaa epätaidetta". Keneltä tämä shokeeraamistarkoitus kysytään ja voiko taideteoksella olla sekä shokeeraamistarkoitus että taiteellisia tavoitteita?

Kyselen siksi, että mielestäni itse asiassa noiden kommenttiesi kautta voidaan päästä ihan hyväänkin pohdintaan siitä, mitä taide on ja mikä taiteen taiteeksi määrittää. Myös taiteen suhdetta yleisöön ja yleisön mielipiteisiin siitä (joka puolestaan kertoo siitä, millainen heidän kokemuksensa siitä on) voidaan lähteä miettimään. Onko esim. taide sellaista, että se on kaikkien mielestä vaikuttavaa ja taitoa osoittavaa? Onko taiteen kokeminen ja sen yleisönä oleminen missään määrin "taitolaji" tai onko ns. hyvä taide sellaista, että se pakottaa vastentahtoisen ja epäluuloisesti suhtautuvankin vaikuttumaan? Syntyykö taiteen vaikutus heti vai voiko se ilmetä jopa paljon myöhemmin? Ja tietenkin klassikko: Onko huono taide taidetta vai onko se jotain muuta?

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 14, 2019, 22:38:55
Ehkä shokeeraamistavoite on se idea, ei niinkään taide?

Sinulla ei selvästi ole mitään ideaa, mitä taide on.  :D
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Revan kuvien levittely ei ole taidetta, ei edes huonoa sellaista.

-:)lauri


Älä tuo fobioitasi naisten sukuelimiä kohtaan mukaan keskusteluun, jos et halua käsitellä niitä. Itse otit esimerkiksesi tässä oman tunnereaktiosi. Shokeeraavuus on subjektiivinen tunteesi, eikä naisen sukuelimien ominaisuus.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

safiiri

#147
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 15, 2019, 22:21:49
Revan kuvien levittely ei ole taidetta, ei edes huonoa sellaista.

Mitkä kuva-aiheet sinusta pitäisi kieltää taiteessa?

Vähän perspektiiviä aiheeseen:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Venusveistos

Lainaa
Vénus impudique oli ensimmäinen löydetty venusveistos. Sen löysi Paul Hurault vuonna 1864 läheltä Laugerie-Bassen kylää Ranskassa.[6] Vuosina 1883–1895 Louis Alexandre Jullien löysi Balzi Rossista viisitoista figuriinia. Se on suurin koskaan samasta paikasta löydetty venusveistosten määrä.[7] Willendorfin Venus löytyi vuonna 1908 Willendorfista. [5] Näitä vesistoksia jotka ovat tyylillisesti samoja piirteitä jakavia patsaita ja on ajoitettu myöhäispaleoliittiselle kaudelle, on säilynyt ja löydetty yli 200 suurimmaksi osaksi Euroopan alueelta. Löydetyt venusveistokset ovat hyvin pienikokoisia, noin 4–25  senttiä pitkiä.[3] Patsaat on usein veistetty pehmeistä kivilaaduista, kuten kalkkikivestä tai serpentiinistä, myös eri eläinten luuita sekä norsunluuta ja mammutinluuta on käytetty.[2][3] Veistokset ovat ulkoisilta piirteiltään hyvin samanlaisia. Ne esittävät tyyliteltyä naishahmoa, jonka sukupuolipiirteet (kuten rinnat, reidet ja vulva) ovat vahvasti korostetut tai liioitellut.[3] impudique oli ensimmäinen löydetty venusveistos. Sen löysi Paul Hurault vuonna 1864 läheltä Laugerie-Bassen kylää Ranskassa.[6] Vuosina 1883–1895 Louis Alexandre Jullien löysi Balzi Rossista viisitoista figuriinia. Se on suurin koskaan samasta paikasta löydetty venusveistosten määrä.[7] Willendorfin Venus löytyi vuonna 1908 Willendorfista. [5] Näitä vesistoksia jotka ovat tyylillisesti samoja piirteitä jakavia patsaita ja on ajoitettu myöhäispaleoliittiselle kaudelle, on säilynyt ja löydetty yli 200 suurimmaksi osaksi Euroopan alueelta. Löydetyt venusveistokset ovat hyvin pienikokoisia, noin 4–25  senttiä pitkiä.[3] Patsaat on usein veistetty pehmeistä kivilaaduista, kuten kalkkikivestä tai serpentiinistä, myös eri eläinten luuita sekä norsunluuta ja mammutinluuta on käytetty.[2][3] Veistokset ovat ulkoisilta piirteiltään hyvin samanlaisia. Ne esittävät tyyliteltyä naishahmoa, jonka sukupuolipiirteet (kuten rinnat, reidet ja vulva) ovat vahvasti korostetut tai liioitellut.[3]

a4

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 15, 2019, 22:21:49
Revan kuvien levittely ei ole taidetta, ei edes huonoa sellaista.
Entä jos revat vaihdetaan paljaisiin nilkkoihin?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viktoriaaninen_aikakausi

Kauniita rintoja arvostettiin, ja sanotaanpa esimerkiksi laakean samppanjalasin saaneen muotonsa Ranskan kuningatar Marie Antoinetten rinnan mukaan. Tuohon aikaan naisen paljaita sääriä ja nilkkoja saatettiin pitää paljon seksuaalisempina kuin paljaita rintoja.
1800-luvulla viktoriaaniset siveyskäsitykset saivat sekä miehet että naiset verhoamaan ylävartalonsa. Siltikin hieman yllättäen aikakaudelta on peräisin lukuisia valokuvia, joissa naiset poseeraavat avoimesti lasta imettäen. Vaikka rinnat muuten visusti peitettiinkin, imetys koettiin normaaliksi osaksi äitiyttä.

Näyttelijä Clark Gable sai aikaan kohun esiintymällä paidatta valkokankaalla vuonna 1934. Aina 1960-luvulle asti miesten rintakarvat tuli ajella amerikkalaisissa elokuvissa.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ylaosattomuuden-historia-nain-nannit-paatyivat-piiloon/4752382#gs.w9b32u


a4