Taide

[kertsi]

Taide ja kulttuuri ovat varsin työllistäviä. Kaikki siihen liittyen työllistyneet eivät ollenkaan ola taiteilijoita.

Ala työllistää toki. Mutta jos rahasta tulee yhteiskunnalla pulaa, tulee noiden myös olla ensimmäisiä, joilta rahoitusta viedään, koska ovat vähemmän tärkeitä kuin sosiaali- ja terveystoimi tms. tärkeät asiat.
https://mielenihmeet.fi/maslown-tarvehierarkia/

Maslowin tarvehierarkialla ei kyllä voi perustella uskottavasti paljon yhtään mitään (paitsi ehkä hengitämisen tärkeyttä, jos sitäkään), sillä se ei ole psykologian piirissä mikään yleisesti ja kiistatta hyväksytty teoria. Enempi sitä käyttävät amatöörit ja maallikot ja jotkut huuhaamaakarit kuten yrityskonsultit. Intuitiivisesti ajatellen se voisi sisältää totuuden siemenen, mutta tarkemmin ja analyyttisemin tarkasteltaessa siitä paljastuu kaikenlaista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Maslow%27s_hierarchy_of_needs#Criticism

[safiiri]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Kuinka paljon Suomessa tehdään elokuvia ilman julkisen sektorin rahoitusta?

Arvaus: ei montaakaan. Jos puhutaan pitkistä elokuvista. Suomen elokuvasäätiön sivuilta luettuna vuosittain noin puolet hakemuksista hyväksytään ja leffa saa tyypillisesti 30-50% tuotantokuluista tukea. Se, että puolet hakemuksista hylätään ei varmasti tarkoita, että ne elokuvat tehtäisiin ilman julkista tukea. Suunnitelmaa ja pitchiä hiotaa sekä koitetaan juosta kasaa sitä toista puolta rahoituksesta ja yritetään uudestaan.

= Ihmiset eivät halua katsoa suomalaisia leffoja niin paljon, että tekeminen kannattaisi...

Ennemminkin suomalaisia ei ole riittävästi, että suomalaisille tehtyjen leffojen voisi ajatella saavan riittävästi rahaa pääsylipuista. Olisi kuitenkin järjetöntä yrittää tehdä Suomessa Hollywood-leffoja. Niiden tekemisessä Hollywood on kokeneempi ja siellä on enemmän hynää sellaisten leffojen tekemiseen.

[mikainen]

Näin juuri. 2018 ensi-iltansa saaneista elokuvista top20 kuusi oli suomalaista katsojamääriltään. Harva vain saa katsojia Suomen ulkopuolella.

[safiiri]

Taide ja kulttuuri ovat varsin työllistäviä. Kaikki siihen liittyen työllistyneet eivät ollenkaan ola taiteilijoita.

Ala työllistää toki. Mutta jos rahasta tulee yhteiskunnalla pulaa, tulee noiden myös olla ensimmäisiä, joilta rahoitusta viedään, koska ovat vähemmän tärkeitä kuin sosiaali- ja terveystoimi tms. tärkeät asiat.
https://mielenihmeet.fi/maslown-tarvehierarkia/

Tai voisimme kääntää katseen kohti yritystukia, joilla ylläpidetään kilpailukyvytöntä ja saastuttavaa yritystoimintaa. Sieltä suunnalta säästämisessä olisi se hyvä puoli, että rahaa kaiken kaikkiaan on enemmän. On vähäsen vaikeaa tehdä suuria säästöjä sellaisista kustannuksista, jotka jo valmiiksi ovat varsin pieniä. Taiteen rahoista säästämisessä on varsin nopeasti vastaan tuleva ehdoton katto. Säästäminen loppuu siinä kohtaa, kun kulttuuribudjetti on niistetty kokonaan pois. Sen enempää säästöjä on mahdotonta tuolta suunnalta saada. Kulttuurin osuus valtion budjetissa on n. 0,8 %, joka 2018 tarkoittaa n. 4.6 miljoonaa. Sitä voi verrata Suomen sosiaalimenoihin, jotka ovat sellaiset 70 miljardia. Ei tarvitse olla matikkanero ymmärtääkseen, että säästämällä kulttuurissa ei todellakaan voida ratkaista Suomen sosiaalimenojen rahoitusta. Ei edes tehdä sillä alueella mitään merkittävää muutosta. Lisäksi - taiteen ollessa sekä työllistävää luonteeltaan että myös ihmisten hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavaa - säästöt siinä erittäin todennäköisesti johtavat suoraan ja välillisesti sosiaalimenojen kasvuun.

[Toope]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Kuinka paljon Suomessa tehdään elokuvia ilman julkisen sektorin rahoitusta?

Arvaus: ei montaakaan. Jos puhutaan pitkistä elokuvista. Suomen elokuvasäätiön sivuilta luettuna vuosittain noin puolet hakemuksista hyväksytään ja leffa saa tyypillisesti 30-50% tuotantokuluista tukea. Se, että puolet hakemuksista hylätään ei varmasti tarkoita, että ne elokuvat tehtäisiin ilman julkista tukea. Suunnitelmaa ja pitchiä hiotaa sekä koitetaan juosta kasaa sitä toista puolta rahoituksesta ja yritetään uudestaan.

= Ihmiset eivät halua katsoa suomalaisia leffoja niin paljon, että tekeminen kannattaisi...

Ennemminkin suomalaisia ei ole riittävästi, että suomalaisille tehtyjen leffojen voisi ajatella saavan riittävästi rahaa pääsylipuista. Olisi kuitenkin järjetöntä yrittää tehdä Suomessa Hollywood-leffoja. Niiden tekemisessä Hollywood on kokeneempi ja siellä on enemmän hynää sellaisten leffojen tekemiseen.

Juu. Ranskalaisetkaan eivät Asterix-leffoista osanneet tehdä toimivia, kun yrittivät ilman Hollywoodia. Naurettavaa roskaa loivat. Eivät suomalaiset leffat parempia ole.
Ikävä ehkä sanoa, mutta Hollywood on se, joka osaa leffoja tehdä!

[Toope]

Taide ja kulttuuri ovat varsin työllistäviä. Kaikki siihen liittyen työllistyneet eivät ollenkaan ola taiteilijoita.

Ala työllistää toki. Mutta jos rahasta tulee yhteiskunnalla pulaa, tulee noiden myös olla ensimmäisiä, joilta rahoitusta viedään, koska ovat vähemmän tärkeitä kuin sosiaali- ja terveystoimi tms. tärkeät asiat.
https://mielenihmeet.fi/maslown-tarvehierarkia/

Tai voisimme kääntää katseen kohti yritystukia, joilla ylläpidetään kilpailukyvytöntä ja saastuttavaa yritystoimintaa. Sieltä suunnalta säästämisessä olisi se hyvä puoli, että rahaa kaiken kaikkiaan on enemmän. On vähäsen vaikeaa tehdä suuria säästöjä sellaisista kustannuksista, jotka jo valmiiksi ovat varsin pieniä. Taiteen rahoista säästämisessä on varsin nopeasti vastaan tuleva ehdoton katto. Säästäminen loppuu siinä kohtaa, kun kulttuuribudjetti on niistetty kokonaan pois. Sen enempää säästöjä on mahdotonta tuolta suunnalta saada. Kulttuurin osuus valtion budjetissa on n. 0,8 %, joka 2018 tarkoittaa n. 4.6 miljoonaa. Sitä voi verrata Suomen sosiaalimenoihin, jotka ovat sellaiset 70 miljardia. Ei tarvitse olla matikkanero ymmärtääkseen, että säästämällä kulttuurissa ei todellakaan voida ratkaista Suomen sosiaalimenojen rahoitusta. Ei edes tehdä sillä alueella mitään merkittävää muutosta. Lisäksi - taiteen ollessa sekä työllistävää luonteeltaan että myös ihmisten hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavaa - säästöt siinä erittäin todennäköisesti johtavat suoraan ja välillisesti sosiaalimenojen kasvuun.

Olen samaa mieltä tuosta, että Suomi on sosialisoitunut liiaksi, julkisia menoeriä on karsittava. Lähdetään karsimaan vähemmän tärkeistä osa-alueista.

[ROOSTER]

Lähi-Idässä tai Afrikassa on varmasti maita joissa ei tueta taiteita lainkaan, mutta haluammeko tänne Lähi-Itää tai Afrikkaa?

Niin.

Ja olemmehan saaneet sieltä paljon ilmaiseksiki.

Sinunkin juuresi ovat Iranissa

Tämäkin oli mielenkiintoista tietää, arjalainen on orjalainen.

Orja tarkoitti alkuaan arjaa eli ihmistä

Kielellisesti Iran kuuluu tiukasti yhteen Euroopan kanssa. Iranin nykyistä kieltä, persiaa, kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin, mutta tämä ei tee siitä arabian sukulaista, vaan se on yksiselitteisesti indoeurooppalainen kieli.

[Toope]

Suomen kielen arjalaisuus ja orjalaisuus eivät välttämättä liity mitenkään toisiinsa.

[safiiri]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Kuinka paljon Suomessa tehdään elokuvia ilman julkisen sektorin rahoitusta?

Arvaus: ei montaakaan. Jos puhutaan pitkistä elokuvista. Suomen elokuvasäätiön sivuilta luettuna vuosittain noin puolet hakemuksista hyväksytään ja leffa saa tyypillisesti 30-50% tuotantokuluista tukea. Se, että puolet hakemuksista hylätään ei varmasti tarkoita, että ne elokuvat tehtäisiin ilman julkista tukea. Suunnitelmaa ja pitchiä hiotaa sekä koitetaan juosta kasaa sitä toista puolta rahoituksesta ja yritetään uudestaan.

= Ihmiset eivät halua katsoa suomalaisia leffoja niin paljon, että tekeminen kannattaisi...

Ennemminkin suomalaisia ei ole riittävästi, että suomalaisille tehtyjen leffojen voisi ajatella saavan riittävästi rahaa pääsylipuista. Olisi kuitenkin järjetöntä yrittää tehdä Suomessa Hollywood-leffoja. Niiden tekemisessä Hollywood on kokeneempi ja siellä on enemmän hynää sellaisten leffojen tekemiseen.

Juu. Ranskalaisetkaan eivät Asterix-leffoista osanneet tehdä toimivia, kun yrittivät ilman Hollywoodia. Naurettavaa roskaa loivat. Eivät suomalaiset leffat parempia ole.
Ikävä ehkä sanoa, mutta Hollywood on se, joka osaa leffoja tehdä!

Voi olla, mutta eipä taida kannata pidätellä henkeään odotellessaan Hollywoodin tekevän sellaisen Tuntemattoman, jonka suomalainen voisi kokea omakseen ja suomalaista historiaa tunnistettavasti kuvaavaksi. Olisiko Edvinin aikoinaan pitänyt luottaa siihen, että ehkä Hollywood ottaa tuon aiheen asiakseen ja rymäyttää kassamagneettileffan Linnan kirjasta? Tai ehkei Linnan olisi edes pitänyt koko kirjaa kirjoittaa, koska suomalainen kirjallisuus on niin marginaalia...

[ROOSTER]

Suomen kielen arjalaisuus ja orjalaisuus eivät välttämättä liity mitenkään toisiinsa.

Niin, onko yleensä olemassa alempi- tai ylempiarvoisia kieliä?

[mikainen]

Ainakin takavuosina lähes kaikki elokuvat lukuunottamatta Speden pätkiä saivat jotain tuotantotukea. Myöskään täysin julkisrahoitteisia tuskin on.

Kuinka paljon Suomessa tehdään elokuvia ilman julkisen sektorin rahoitusta?

Arvaus: ei montaakaan. Jos puhutaan pitkistä elokuvista. Suomen elokuvasäätiön sivuilta luettuna vuosittain noin puolet hakemuksista hyväksytään ja leffa saa tyypillisesti 30-50% tuotantokuluista tukea. Se, että puolet hakemuksista hylätään ei varmasti tarkoita, että ne elokuvat tehtäisiin ilman julkista tukea. Suunnitelmaa ja pitchiä hiotaa sekä koitetaan juosta kasaa sitä toista puolta rahoituksesta ja yritetään uudestaan.

= Ihmiset eivät halua katsoa suomalaisia leffoja niin paljon, että tekeminen kannattaisi...

Ennemminkin suomalaisia ei ole riittävästi, että suomalaisille tehtyjen leffojen voisi ajatella saavan riittävästi rahaa pääsylipuista. Olisi kuitenkin järjetöntä yrittää tehdä Suomessa Hollywood-leffoja. Niiden tekemisessä Hollywood on kokeneempi ja siellä on enemmän hynää sellaisten leffojen tekemiseen.

Juu. Ranskalaisetkaan eivät Asterix-leffoista osanneet tehdä toimivia, kun yrittivät ilman Hollywoodia. Naurettavaa roskaa loivat. Eivät suomalaiset leffat parempia ole.
Ikävä ehkä sanoa, mutta Hollywood on se, joka osaa leffoja tehdä!

Osaavat tehdä leffoja joita yksinkertaisemmatkin pystyvät käsittämään?

Hollywoodissa tietysti liikkuu suurimmat rahat ja se vetää taitoakin puoleensa.

Itse katson leffoja laidasta laitaan, 2018 ensi-iltansa saaneista omaan top10:een mahtuu pari suomalaista, libanonilainen, pari brittiä, japanilainen ja loput Hollywoodia.

Mitä nyt kukin elokuvista etsii, pelkkää viihdettä, pakoa todellisuudesta vai kenties (sen lisäksi) todellisuuden peilistä, oivalluksia ihmisenä olemisesta ja omasta itsestään.

Kauniit kuvat riittää joillekin pitkälti, tai naseva replikointi, itse tykkään seurata näyttelijöiden suorituksia.

[Toope]

Voi olla, mutta eipä taida kannata pidätellä henkeään odotellessaan Hollywoodin tekevän sellaisen Tuntemattoman, jonka suomalainen voisi kokea omakseen ja suomalaista historiaa tunnistettavasti kuvaavaksi. Olisiko Edvinin aikoinaan pitänyt luottaa siihen, että ehkä Hollywood ottaa tuon aiheen asiakseen ja rymäyttää kassamagneettileffan Linnan kirjasta? Tai ehkei Linnan olisi edes pitänyt koko kirjaa kirjoittaa, koska suomalainen kirjallisuus on niin marginaalia...

No, yritettiinhän Simo Häyhästä tehdä homoa, kuten Mannerheimista taannoin.
Suvakeille homoleima on aika raadollinen aihe, kun pitäisi homoja tukea, mutta kansakunnan sankareita pitää leimata homoiksi halveksuen heitä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006227304.html
Tietynlaista kaksinaismoralismia havaitsen.

[Toope]

Suomen kielen arjalaisuus ja orjalaisuus eivät välttämättä liity mitenkään toisiinsa.

Niin, onko yleensä olemassa alempi- tai ylempiarvoisia kieliä?

On olemassa tärkeämpiä ja vähemmän tärkeitä kieliä.

[safiiri]

Voi olla, mutta eipä taida kannata pidätellä henkeään odotellessaan Hollywoodin tekevän sellaisen Tuntemattoman, jonka suomalainen voisi kokea omakseen ja suomalaista historiaa tunnistettavasti kuvaavaksi. Olisiko Edvinin aikoinaan pitänyt luottaa siihen, että ehkä Hollywood ottaa tuon aiheen asiakseen ja rymäyttää kassamagneettileffan Linnan kirjasta? Tai ehkei Linnan olisi edes pitänyt koko kirjaa kirjoittaa, koska suomalainen kirjallisuus on niin marginaalia...

No, yritettiinhän Simo Häyhästä tehdä homoa, kuten Mannerheimista taannoin.
Suvakeille homoleima on aika raadollinen aihe, kun pitäisi homoja tukea, mutta kansakunnan sankareita pitää leimata homoiksi halveksuen heitä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006227304.html
Tietynlaista kaksinaismoralismia havaitsen.

Sinä juuri itse totesit, etä kyllä ne Hollywood-leffat aina suomalaiset pesee, joten Suomessa kannattais leffoja tehdäkään. Mitä ilmeisimmin siis Häyhästä tehty sinulle riittää ja sopii. Onhan se tehty muualla kuin Suomessa ja suomalaisten rahoilla.

PS. Homoleima ei ole halveksuntaa, jos homoudessa ei ole mitään pahaa, ei edes kummallista. Se ei silloin ole mikään leima, vaan neutraali ominaisuus. Kuin silmien väri tai kätisyys. Ei ole mahdollista iskeä homostigmaa, ellei homoutta käsitä stigmatisoivana. Siten homoksi esittämisen halveksuttavuudesta vastaat sinä itse, jos homoutta pidät halveksuttavana.

[a4]

Historia: Taide kylmän sodan aseena
https://areena.yle.fi/1-4349890

Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto hyödynsivät myös paljon erityisesti suurille massoille tehokasta elokuvataidetta.
Medialukutaito ja yleissivistys mahdollistaa nykytaiteen ideologisuuden lukemista.