Taide

[safiiri]

Kyse ei enää ole vain sinun elokuvamaustasi, jos esität vaatimuksia elokuvatuotannoille annetun tuen lopettamisesta.

Mutta enhän minä ole esittänyt vaatimuksia elokuvatuotannon lopettamisesta, tuo on sinun väitteesi, ei minun. Älä tunge sanojasi suuhuni.

"Ala työllistää toki. Mutta jos rahasta tulee yhteiskunnalla pulaa, tulee noiden myös olla ensimmäisiä, joilta rahoitusta viedään, koska ovat vähemmän tärkeitä kuin sosiaali- ja terveystoimi tms. tärkeät asiat." Tämä on omaa tekstiäsi. Joko yhteiskunnalla ei ole rahasta pulaa tai haluaisit lopettaa elokuvatuotantojen tuen. Se taas johtaa jokseenkin tehokkaasti suomalaisten elokuvien tuotannon loppumiseen myös. Jos huomasit, me jo kävimme tämän asian keskustelussa läpi. Koska Suomi on pieni kielialue ja vähäväkinen maa, ei meiltä löydy suomenkieliselle elokuvalle sellaisia yleisömääriä, että elokuvine tuottaminen olisi kovin tuottoisaa puuhaa. Varsinkaan tuotantovaiheessa ei rahoitusta riittävästi ilman tukea löydy, koska riskit ovat liian suuret. Mutta ei näyttelijät, puvustajat, kuvaajat, lavastajat, catering jne. suostu tekemään töitä palkatta ja vain mahdollisen myöhemmän palkanmaksun toivossa.

Pikkukielten katoaminen johtuu pitkälti niiden tarpeettomuudesta, ikävä kyllä. Pidän itsekin traagisena sitä, että monet vähemmistöt katoavat, mutta voimmeko oikeasti niitä elvyttää tai säilyttää? Monia tuskin voimme. Kulttuurit syntyvät, elävät ja kuolevat.

Suomi on pikkukieli. Onko se mielestäsi tarpeeton?

Itse asiassa välitän, mutta kuten edellä sanoin, kaikkia heimokieliä ei voida pelastaa. Pidän arvokkaana ajatuksena sitä, että pieniä kieliryhmiä esim. yliopistoiden kautta suojellaan ja säilytetään, mutta vain elinvoimainen väestö voi minikieliä elävänä säilyttää. Esim. Venäjältä tulee katoamaan moni suomensukuinen kieli lähisukupolvien aikana, teemme mitä tahansa. Ne tulevat säilymään vain yliopistojen arkistoissa.

Mutta suomenkieli Suomestakin menee sitten seuraavana, jos / kun sillä kielellä ei enää tehdä elokuvia, ei kirjoiteta kirjoja, ei julkaista tutkimuksia. Jäljelle jää - joksikin aikaa - köökkisuomi arkikäyttöön, mutta aikas nopsaan se alkaa tuntua tarpeettomalta (heh), koska sillä ei tehdä mitään kulttuuria, ei tiedettä, eikä sillä edes pysty ilmaisemaan ajankohtaisia ilmiöitä ja innovaatioita, koska niille ei kehity suomenkielisiä termejä. (Jo nyt itse asiassa kannetaan huolta siitä, ettei tutkimuksia välttämättä enää kirjoiteta ja julkista suomeksi.) Tämä on vääjäämätön skenaario, jos kielten arvo ryhdytään määrittelemään sinun tavallasi tarpeellisuuden ja tehokkuuden mittareita tarkastellen. Silloin suomi on myös Suomessa kannattavaa hylätä ja siirtyä käyttämään englantia. Suomenkielisyys on kallista ylellisyyttä, jonka edelle menee sairaat ja vanhukset ja muut tärkeämmät rahaa tarvitsevat kohteet - jos siis rahasta yhteiskunnassa sattuis olemaan pulaa. Yleensä ja tyypillisesti kyllä sattuu.

[Toope]

Safiiri: Maslowin tarvehierarkia, jos sinulle jotakin sanoo?
Tottakai sosiaali- ja terveystoimi on kulttuuria tärkeämpi, mutta ei se tarkoita kulttuurin hyljeksintää. Vain sitä, että tärkeämmät asiat ensin.

Ei tietenkään suomenkieli ole tarpeeton, 6 miljoonaa ihmistä harjoittaa sitä. Mikä älynwäläys tuo kommenttisi oli?
Me voimme luoda suomalaista kulttuuria ihan kuten haluamme, mutta se on meidän vastuullamme. Ei Hollywoodin tai raharikkaiden vastuulla, meidän.

[safiiri]

Safiiri: Maslowin tarvehierarkia, jos sinulle jotakin sanoo?
Tottakai sosiaali- ja terveystoimi on kulttuuria tärkeämpi, mutta ei se tarkoita kulttuurin hyljeksintää. Vain sitä, että tärkeämmät asiat ensin.

Maslowin tarvehierarkia on psykologinen teoria, ei yhteiskunnallinen. Mutta senkin mukaan ne perustarpeet ihminen haluaa toteuttaa riittävässä määrin ennen siirtymistä ylempien tarpeiden toteuttamiseen. Ei siis täydellisesti, vaan riittävässä määrin. Tälle teorialle ei kuitenkaan ole löytynyt paljoakaan tutkimusnäyttöä.

Ei tietenkään suomenkieli ole tarpeeton, 6 miljoonaa ihmistä harjoittaa sitä. Mikä älynwäläys tuo kommenttisi oli?
Me voimme luoda suomalaista kulttuuria ihan kuten haluamme, mutta se on meidän vastuullamme. Ei Hollywoodin tai raharikkaiden vastuulla, meidän.

Aivan. Siksi Suomessa kannetaan tätä vastuuta vaikkapa antamalla suomenkieliselle elokuvalle tuotantotukea. JOtta tämä pieni kuusimiljoonainen kansa saisi omankielisiään ja omasta kulttuuristamme kertovia elokuvia. Ettei niiden tuottaminen jäisi vain Hollywoodin ja raharikkaiden vastuulle. Suomen elintaso on ihan varmasti jopa tuon Maslowin kannalta myös riittävän hyvin perustarpeet täyttävä, joten meillä on psykologisesti mahdollista pyrkiä täyttämään myös korkeampien tasojen tarpeita.

[Toope]

Safiiri: Maslowin tarvehierarkia, jos sinulle jotakin sanoo?
Tottakai sosiaali- ja terveystoimi on kulttuuria tärkeämpi, mutta ei se tarkoita kulttuurin hyljeksintää. Vain sitä, että tärkeämmät asiat ensin.

Maslowin tarvehierarkia on psykologinen teoria, ei yhteiskunnallinen. Mutta senkin mukaan ne perustarpeet ihminen haluaa toteuttaa riittävässä määrin ennen siirtymistä ylempien tarpeiden toteuttamiseen. Ei siis täydellisesti, vaan riittävässä määrin. Tälle teorialle ei kuitenkaan ole löytynyt paljoakaan tutkimusnäyttöä.

Ei tietenkään suomenkieli ole tarpeeton, 6 miljoonaa ihmistä harjoittaa sitä. Mikä älynwäläys tuo kommenttisi oli?
Me voimme luoda suomalaista kulttuuria ihan kuten haluamme, mutta se on meidän vastuullamme. Ei Hollywoodin tai raharikkaiden vastuulla, meidän.

Aivan. Siksi Suomessa kannetaan tätä vastuuta vaikkapa antamalla suomenkieliselle elokuvalle tuotantotukea. JOtta tämä pieni kuusimiljoonainen kansa saisi omankielisiään ja omasta kulttuuristamme kertovia elokuvia. Ettei niiden tuottaminen jäisi vain Hollywoodin ja raharikkaiden vastuulle. Suomen elintaso on ihan varmasti jopa tuon Maslowin kannalta myös riittävän hyvin perustarpeet täyttävä, joten meillä on psykologisesti mahdollista pyrkiä täyttämään myös korkeampien tasojen tarpeita.

Maslowin näkemys on nimenomaan yhteiskunnallinen, koska kiinnittää huomiota siihen, mikä on yhteiskunnan kannalta tarpeellisinta toimintaa ja mikä vähemmän keskeistä.

En minäkään sinänsä pidä pahana sitä, että kansallisille elokuva/taideprojekteille tukea annetaan, kunhan nuo eivät vie rahaa tarpeellisemmilta kohteilta.

[-:)lauri]

Mä en ymmärrä tuota Toopen talousmatematiikkaa, jossa onnistutaan laskemaan, että kerjäläisiä ryöväämällä täytettäisiin aggressiivisia taloustoimia edellyttävä aukko budjetissa, puhumattakaan että aukko täytettäisiin tuolla tavoin kaikkein fiksuimmin. Kun yksityisille yrityksille lapataan joka tapauksessa miljarditolkulla riihikuivaa sekä ilmaisen infran, suorien rahallisten tukien että olemattoman verotuksen muodossa, voidaan perustellusti kysyä, kumpien yhteiskunnan eduissa "loisimisesta" koituu yhteiskunnalle suuremmat taloudelliset menetykset, yksityisten yritysten vai taiteilijoiden.

[safiiri]

Safiiri: Maslowin tarvehierarkia, jos sinulle jotakin sanoo?
Tottakai sosiaali- ja terveystoimi on kulttuuria tärkeämpi, mutta ei se tarkoita kulttuurin hyljeksintää. Vain sitä, että tärkeämmät asiat ensin.

Maslowin tarvehierarkia on psykologinen teoria, ei yhteiskunnallinen. Mutta senkin mukaan ne perustarpeet ihminen haluaa toteuttaa riittävässä määrin ennen siirtymistä ylempien tarpeiden toteuttamiseen. Ei siis täydellisesti, vaan riittävässä määrin. Tälle teorialle ei kuitenkaan ole löytynyt paljoakaan tutkimusnäyttöä.

Ei tietenkään suomenkieli ole tarpeeton, 6 miljoonaa ihmistä harjoittaa sitä. Mikä älynwäläys tuo kommenttisi oli?
Me voimme luoda suomalaista kulttuuria ihan kuten haluamme, mutta se on meidän vastuullamme. Ei Hollywoodin tai raharikkaiden vastuulla, meidän.

Aivan. Siksi Suomessa kannetaan tätä vastuuta vaikkapa antamalla suomenkieliselle elokuvalle tuotantotukea. JOtta tämä pieni kuusimiljoonainen kansa saisi omankielisiään ja omasta kulttuuristamme kertovia elokuvia. Ettei niiden tuottaminen jäisi vain Hollywoodin ja raharikkaiden vastuulle. Suomen elintaso on ihan varmasti jopa tuon Maslowin kannalta myös riittävän hyvin perustarpeet täyttävä, joten meillä on psykologisesti mahdollista pyrkiä täyttämään myös korkeampien tasojen tarpeita.

Maslowin näkemys on nimenomaan yhteiskunnallinen, koska kiinnittää huomiota siihen, mikä on yhteiskunnan kannalta tarpeellisinta toimintaa ja mikä vähemmän keskeistä.

"Maslow'n tarvehierarkia (engl. Maslow's Hierarchy of Needs) on psykologinen teoria, jonka yhdysvaltalainen psykologi Abraham Maslow julkaisi vuonna 1943 tutkimuksessaan A Theory of Human Motivation." (Wikipedia) Kyse siis Maslow'lla ei ollut yhteiskunnasta, vaan yksilöstä. Se, että joku MUU käyttää tätä teoriaa ihan toiseen tapaan ja esittää sen perusteella väitteitä yhteiskunnasta, ei tee MASLOW'N teoriaa yhteiskunnalliseksi. Maslow'n teoria lasketaan kuuluvaksi humanistiseen psykologiaan. Eikä se muutu yhteiskunnalliseksi teoriaksi sillä, että yksi toope päättää soveltaa sitä valtionbudjetin laatimisen ohjeeksi. (Huomaathan muuten, että kyse on sitä höpöphöpöhumanismista, jota halveksut syvästi ja haluaisit oikeastaan lakkauttaa yliopistoista! Tältäkin teorialta puuttuu empiirinen näyttö kokonaan ja sen pohjana on Maslow'n havainnot esimerkillisistä ihmisistä kuten Albert Einstein ja Eleanor Roosevelt.)

En minäkään sinänsä pidä pahana sitä, että kansallisille elokuva/taideprojekteille tukea annetaan, kunhan nuo eivät vie rahaa tarpeellisemmilta kohteilta.

Miten ajattelit arvioida tämän tarpeellisimmilta kohteilta rahan viemisen? Nythän olet jatkuvasti nostanut kulttuuribudjetin esiin sopivana säästökohteena, josta juuri nyt Suomessa olisi syytä ottaa rahaa johonkin tärkeämpään. Mitä ilmeisimmin siis toistaiseksi Suomessa ei olla saavutettu sellaista elintasoa ja taloudellista tilaa, joka tässä Maslow'ssa vasta motivoisi tyydyttämään myös kulttuurillisia tarpeita. Luuletko, että me joskus kuitenkin tällaisen tason saavutamme, ja voimme sitten antaa myös tukea elokuvalle?

On muuten jännää, että et ihmettelet turvapaikanhakijoiden taipumusta pyrkiä hakemaan Maslow'n tarvehierarkian alemman tason tavoitteita (ruoka ja muut fysiologiset tarpeet sekä turvallisuuden tarpeet ja vaaroilta suojautuminen) ennen yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeita tai itsearvostuksen tarpeita (mm. arvostuksen saaminen muilta). Vaikka nyt kiivaasti vannot Maslow'n nimiin, olet aiemmin moittinut turvapaikanhakijoita siitä, etteivät he toimi täysin sen vastaisesti ja jää toteuttamaan näitä ylemmän tason tarpeita itsensä uhraten ja yhteiskuntaansa jopa henkensä uhalla kehittämään jääden.

[Toope]

Mä en ymmärrä tuota Toopen talousmatematiikkaa, jossa onnistutaan laskemaan, että kerjäläisiä ryöväämällä täytettäisiin aggressiivisia taloustoimia edellyttävä aukko budjetissa, puhumattakaan että aukko täytettäisiin tuolla tavoin kaikkein fiksuimmin...

No, enhän mitään tuollaista ole esittänytkään, on Laurin päässä nuo johtopäätökset, itse kommentoin asiaa. Puhuin siitä, että yhteiskunnan tulee rahoituksellaan pohjautua tärkeimpiin ja keskeisimpiin asioihin, vasta sitten on rahaa jaettavaksi kulttuuriin tms. asioihin.

Kyllä jokainen kotirouvakin tajuaa, että ensin huolehditaan pakkomenoista ja laskuista, vasta sen jälkeen jäävillä rahoilla suunnitellaan perheen kulttuuriharrasteita...
Miksi valtion tulisi toimia toisella tavoin?

Turvapaikanhakijoilla on oikeus hakea meiltä turhapaikkaa. Meillä ei ole velvollisuutta ottaa noita elätettäviä. Ymmärrä se, ettei oma kotisi ole mikään vierastalo.

[safiiri]

Mä en ymmärrä tuota Toopen talousmatematiikkaa, jossa onnistutaan laskemaan, että kerjäläisiä ryöväämällä täytettäisiin aggressiivisia taloustoimia edellyttävä aukko budjetissa, puhumattakaan että aukko täytettäisiin tuolla tavoin kaikkein fiksuimmin...

No, enhän mitään tuollaista ole esittänytkään, on Laurin päässä nuo johtopäätökset, itse kommentoin asiaa. Puhuin siitä, että yhteiskunnan tulee rahoituksellaan pohjautua tärkeimpiin ja keskeisimpiin asioihin, vasta sitten on rahaa jaettavaksi kulttuuriin tms. asioihin.

Kyllä jokainen kotirouvakin tajuaa, että ensin huolehditaan pakkomenoista ja laskuista, vasta sen jälkeen jäävillä rahoilla suunnitellaan perheen kulttuuriharrasteita...
Miksi valtion tulisi toimia toisella tavoin?

Turvapaikanhakijoilla on oikeus hakea meiltä turhapaikkaa. Meillä ei ole velvollisuutta ottaa noita elätettäviä. Ymmärrä se, ettei oma kotisi ole mikään vierastalo.

Öö...jotkut pitää niitä harrastusmenoja - varsinkin lasten sellaisia - pakkomenoina, joista ei tingitä. Jostain muusta mieluummin.

[-:)lauri]

Toopen talousmatematiikka perustuu selvästi ajatukseen, että ensiksi liisataan sadan tuhannen euron autoa ja koska lompakkoon jää noin sadan tonnin aukko, lasten yhteensä 100 euron kulttuuriharrastukset saavat jäädä.

[Toope]

Toopen talousmatematiikka perustuu selvästi ajatukseen, että ensiksi liisataan sadan tuhannen euron autoa ja koska lompakkoon jää noin sadan tonnin aukko, lasten yhteensä 100 euron kulttuuriharrastukset saavat jäädä.

Täysin absurdi näkemys taas Laurilta. Minähän juuri puhuin siitä, että keskitytään ensin pakollisiin menoihin, sitten lasketaan, mihin ylimääräiseen on varaa. Tällainen protestanttinen etiikka ei nykypolvelle enää oikein kai käy?

[safiiri]

Toopen talousmatematiikka perustuu selvästi ajatukseen, että ensiksi liisataan sadan tuhannen euron autoa ja koska lompakkoon jää noin sadan tonnin aukko, lasten yhteensä 100 euron kulttuuriharrastukset saavat jäädä.

Täysin absurdi näkemys taas Laurilta. Minähän juuri puhuin siitä, että keskitytään ensin pakollisiin menoihin, sitten lasketaan, mihin ylimääräiseen on varaa. Tällainen protestanttinen etiikka ei nykypolvelle enää oikein kai käy?

Kun tavallinen perhe maksaa niitä pakollisia menojaan, on aivan selvää, että esim. tilava ja erinomaisesti sijaitseva asunto merinäköalalla on kustannus, josta voidaan tinkiä, vaikka kyseessä onkin ns. pakollinen meno eli asuminen. Suurin osa suomalaisista kyllä hyvinkin tinkii tässä pakollisessa menossa, jotta voi säästyneillä rahoilla vaikkapa tarjota lapsille kulttuuriharrastuksen, käydä lomamatkalla tai vain hankkia kotiin jotakin kivaa ei täysin välttämätöntä. JOs Suomen budjettia tarkastellaan tuohon tapaan ja tuijotetaan vain jotain kategoriaa "sosiaalimenot" tai "terveydenhoito", ei päästä mihinkään rationaaliseen budjetointiin. Vaikka nyt uskoisikin, että joku Maslow on hyvä pohja valtion talouden ohjaamiselle, edes sen mukaan ei ole syytä toimia tuohon tapaan, vaan resurssien ohjaamisen kohteen lisäksi (millä tasolla tässä tarvehierarkiassa kohde on), on yhtä lailla olennaista arvioida, milloin tarve on RIITTÄVÄN hyvin tavoitettu. Empiiriinen tarkastelu ei oikein tue väittämää, että ihmiset haluavat täyttää alimpien tasojen tarpeitaan nykysuomalaista elitasoa paremmalle tolalle ennen kuin heitä kiinnostaa ohjata resursseja kulttuuriinkin. Maailmassa olisi tuossa tapauksessa tavattoman vähän mitään kulttuuria olemassa. Empiria sen sijaan näyttää todistavan, että huomattavasti kehnommissakin tilanteissa ja huomattavasti riittämättömämmin alimpien tasojen tarpeiden täyttyessä ihmiset näyttävät haluavan täyttää myös ja puutteesta huolimatta erilaisia kulttuurisia tarpeitaan. Empiria siis yhteiskunnallisella tasolla, mutta myös yksilöpsykologisesti, näyttää todistavan huonosti Maslow'n tarvehierarkian pätevyyttä. Vaikka siis kuinka esittäisit, että rationaalisesti meidän kaikkien tulisi toimia sen mukaan, empiria todistaa, että näin ei sittenkään tapahdu. Voidaan siis esittää kysymys, millä perusteella valtion - jonka pitäisi toimia siten kuin kansalaiset toivovat - tulisi tässä toimia esittämälläsi tavalla "järkevästi", jos ne ihmiset, joita varten valtio on, eivät itse omassa elämässään tee valintoja tuollaisen järkeilyn mukaisesti. Onko Maslow - R.I.P. - se ihminen, jonka toiveita on tärkeämpää noudattaa kuin suomalaisten itsensä?

[-:)lauri]

Kun kyse on Toopen geeneistä, lapsi vaivattomasti varmasti ymmärtääkin, että isän sadantuhannen euron leasing kauppa-auto on pakollinen meno, ja omasta 100 euron kulttuuriharrastuksesta pitää luopua.

Loput lapset ja me aikuiset, emme kuitenkaan ymmärrä. Voisitko Toope lyhyesti kertoa meille tyhmille, miksi sen kauppa-auton täytyy maksaa 100 000 euroa kuukaudessa? Eikö olisi fiksumpaa siirtyä halvempaan autoon ennen lapsen kulttuuriharrastuksista leikkaamista, jos siis taloudessa tekee tiukkaa?

[Toope]

Kun kyse on Toopen geeneistä, lapsi vaivattomasti varmasti ymmärtääkin, että isän sadantuhannen euron leasing kauppa-auto on pakollinen meno, ja omasta 100 euron kulttuuriharrastuksesta pitää luopua.

Loput lapset ja me aikuiset, emme kuitenkaan ymmärrä. Voisitko Toope lyhyesti kertoa meille tyhmille, miksi sen kauppa-auton täytyy maksaa 100 000 euroa kuukaudessa? Eikö olisi fiksumpaa siirtyä halvempaan autoon ennen lapsen kulttuuriharrastuksista leikkaamista, jos siis taloudessa tekee tiukkaa?

Tuollaista leasing-kauppaa en toki esittänytkään missään (olkinukke). Vähän kuin Safiirin kärjistetyt kommentitkin.
Puhuin siitä, että terve perhe (en puhu Mikael Jungnereista) kykenee hoitamaan tarpeelliset menonsa ja hoitamaan harkinnanvaraiset menonsa ihan älykkäästi niin, ettei ylitetä perheen tulojen kestokykyä. Lapsille pitää harrastuksiin varata rahaa, mutta tuskin älyttömyyksiin. Jos edustaa keskituloista perhettä, lasta ei lähetetä 10 000 euroa maksavalle jodlauskurssille Sveitsiin, vaan ehkä halvemmalle leirille Suomessa oppimaan vaikka marjojen ja sientenpoimintaa, ekoleirille?...

Onhan moni perhe kykenyt antamaan lapsille harrastuksia esim. musiikkiopiston/taideopintojen kautta, joita yhteiskunta tarjoaa. Moni lapsi oppii liki ilmaisesti (no, veronmaksajat maksavat toki) musiikkia ja taiteita yhteiskunnan avustuksella. Tuo mielestäni on hyvää yhteiskunnan kulttuurimäärärahojen käyttöä, läänintaiteilijoiden ryyppyrahat eivät sitä ole.

[kertsi]

Tässä ketjussa tunnutaan puhuttavan kaikesta muusta kuin taiteesta ja taiteen sisällöstä.

[-:)lauri]

Mutta sitähän sinä Toope nimenomaan esität esittäessäsi, että sen sijaan, että valtio lakkaisi jakamatta miljardien eurojen yritystukia, sen olisi lopetettava taiteen tukeminen. Ei se ole olkiukko vaan täysin kaistapäinen mielipiteesi, jossa ei ole järjen häivääkään.