Sosiaaliset suhteet kanalassa

[safiiri]

Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Jos villikanat menestyvät niin että elintila käy ahtaaksi, on edessä suurkanalan elinolot. Kesykanat ovat menestyneet hyvin lajina, yksilöiden kärsiessä.

Tota...tuskin. Niiltä kun loppuu ruoka ja elintila.Ellet usko kanojen olevan NIIN oppivaisia, että pystyvät muuttamaan ruuantuotantoaan tehostamalla viljelyä jne.

[ROOSTER]

Jostain syystä, kanat tuntuvat pitävän (rauhallisista) lapsista.


https://www.youtube.com/watch?v=lsTEVoVhCEw

https://www.torstai-lehti.fi/2019/08/24/jasper-on-pieni-kanakuiskaaja/

Kanalla on yllättävä kyky nukkua toinen silmä auki. Se siis lepuuttaa aivopuoliskoja erikseen(kin?).

Chickens also have the ability to sleep with one eye open and the other closed. During this form of sleep, unihemispheric slow-wave sleep ('USWS'), half of the brain gets a rest whilst the other remains awake and alert for predators.

Kana on helppo hypnotisoitava:  https://www.riemurasia.net/video/Kanan-hypnotisointi/219331

A chicken can be hypnotized, or put into a trance, with its head down near the ground, and drawing a line along the ground with a stick or a finger, starting at the beak and extending straight outward in front of the chicken. If the chicken is hypnotized in this manner, it will continue to stare at the line, remaining immobile for as long as 30 minutes. Other methods of inducing this state are also known.

[a4]

Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Jos villikanat menestyvät niin että elintila käy ahtaaksi, on edessä suurkanalan elinolot. Kesykanat ovat menestyneet hyvin lajina, yksilöiden kärsiessä.

Tota...tuskin. Niiltä kun loppuu ruoka ja elintila.Ellet usko kanojen olevan NIIN oppivaisia, että pystyvät muuttamaan ruuantuotantoaan tehostamalla viljelyä jne.

Miltä tahansa eläimeltä loppuu ruoka ja elintila, jos populaatio kasvaa liian suureksi.
Tilanpuute tai toiselta nimeltään tehostaminen muovaa populaation käyttäytymistä ja rakennetta.

[safiiri]

Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Jos villikanat menestyvät niin että elintila käy ahtaaksi, on edessä suurkanalan elinolot. Kesykanat ovat menestyneet hyvin lajina, yksilöiden kärsiessä.

Tota...tuskin. Niiltä kun loppuu ruoka ja elintila.Ellet usko kanojen olevan NIIN oppivaisia, että pystyvät muuttamaan ruuantuotantoaan tehostamalla viljelyä jne.

Miltä tahansa eläimeltä loppuu ruoka ja elintila, jos populaatio kasvaa liian suureksi.
Tilanpuute tai toiselta nimeltään tehostaminen muovaa populaation käyttäytymistä ja rakennetta.

Kyllä, mutta kanat ja muut eläimet sopeutuu tähän kuolemalla nälkään ja tauteihin. Vain ihminen pystyy kehittämään tehokasta teollista ruuantuotantoa, jonka avulla pärjätään, vaikka mammutit onkin kaikki jo syöty. Tosin - kanathan suurkanaloissa kuolee alle kahden vuoden iässä viimeistään, koska niiden munantuotanto ei enää jaksa pysyä tapissaan.

Edes suuri kanojen määrän lisääntyminen ei muuta kanojen elämäntapaa suurkanalamaiseksi ilman ihmisen puuttumista asiaan. Lisäksi se luonnossa villeinä elävien kanojen määrän holtiton lisääntyminen johtuisi sekin luultavasti ihmisestä. Muutoin kanojen luonnolliset viholliset ja muu resurssien rajallisuus kyllä estää populaation kasvun suurkanalamittoihin. Vai - oliko ehdotuksia, mikseivät villit kanalinnut kasvata määriään jatkuvasti? Mistä villeinä elävät kanat edes löytäisivät sopivia elinympäristöjä menestyäkseen niin hyvin, että populaatio pääsee suuresti kasvamaan? Kyllä suurkanalaa muistuttavan kanalauman muodostuminen on jo ihmisen asiaan puuttumista vaativa ilmiö. Eikä silloin enää ole kyse villinä ja vapaana pelkästään lajinomaisen käyttäytymisensä perusteella syntyneestä luonnonlaumasta.

Siinä hän ei ole mitään uutta, että ihminen on tutkivinaan jonkin eläimen käyttäytymistä, mutta onnistuu sen normaalin käyttäytymisen sijaan tutkimaan vain sitä, miten vankeudessa, jatkuvassa stressissä ja liiallisessa ahtaudessa elävä eläin alkaa käyttäytyä. Mm. monet susista (koirista) tehdyt päätelmät ovat menneet pieleen juuri tästä syystä. Myöskään ihmisen luontainen käyttäytyminen ei ehken paljastu tutkimalla keskitysleirien vankeja tai vaikkapa leireille suljettuja turvapaikanhakijoita. Niistä saa selville vain sen, miten ihminen toimii vankeudessa. Markkinatutkimusta ei kandee siellä järjestää.

Edelleen siis muistuttaisin hyvin yksinkertaisesta asiasta: sosiaaliset suhteet kanalassa ovat eri asia kuin (villi)kanojen sosiaaliset suhteet (luonnossa). Näiden tilanteiden ero on syytä muistaa, kun yrittää tehdä päätelmiä kanojen käyttäytymisestä.

[Karikko]

Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Samaa tapahtuu ihmislaumoissa- mutta kanat eivät sentään tee muuta kuin nokkivat toisiaan.

Pienemmät alalaumat ihmisissä toimivat samalla tavoin, mutta nokkimiseen käytetään muunlaista aseistusta. Ahtaus kuitenkin vaikuttaa ja se kuka saa ne parhaat jyvät.

Vielä on tilaa yhdelle, joka ei käytä rexonaa ei oikein toteudu tässä humaanisessa yhteisössä, siis kanalaumassa.

Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Eipä niin, ihmislaumojen vitsaus on myös tuo ahtaus.  Loppuunajettuja ihmisiä on aika paljon rikkaissakin maissa.

Joku usan poliitikko tai sanoa, ettei hän haluaisi sellaista yhteiskuntaa jossa edes kahta työtä tekemällä ei pysty maksamaan asuntonsa vuokraa.

Toista on näiden kanojen kotiolot kahden kukon kanssa viinimarjoja popsiessa.

>>
https://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/a/781e2a68-bc43-455e-b503-8c1602cff1cb

[safiiri]

Välillä kanalaan voisi tuoda rajan yli muutamia tai jopa useita ulkopuolisia kanoja eri kanaloista tai eri maista.

Uusien kanojen tuominen laumaan on haasteellista. Kanat ovat äärimmäisen muukalaiskammoisia.

Entä jos raja-aidatut kesykanat osoittautuvat liberaaleiksi ja rennoiksi?

Raja-aidatut kesykanat on kokeiltu ja nähty, miten ne toimivat. Isossa laumassa ne pyrkivät luomaan pienempiä alalaumoja.

Samaa tapahtuu ihmislaumoissa- mutta kanat eivät sentään tee muuta kuin nokkivat toisiaan.

Pienemmät alalaumat ihmisissä toimivat samalla tavoin, mutta nokkimiseen käytetään muunlaista aseistusta. Ahtaus kuitenkin vaikuttaa ja se kuka saa ne parhaat jyvät.

Vielä on tilaa yhdelle, joka ei käytä rexonaa ei oikein toteudu tässä humaanisessa yhteisössä, siis kanalaumassa.

Huomaa - kanalaumassa, jonka ihminen on liian suureksi kasvattanut. Itsekseenhän eivät hakeudu suurkanalakokoisiin yksiköihin. Myöskään ihminen ei taida voida kovin rentoutuneesti, jos hänet asetetaan epämukaviin oloihin ja pyritään käyttämään osana tehotuotantoa ja käyttämään hänet loppuun lyhyessä ajassa.

Eipä niin, ihmislaumojen vitsaus on myös tuo ahtaus.  Loppuunajettuja ihmisiä on aika paljon rikkaissakin maissa.

Joku usan poliitikko tai sanoa, ettei hän haluaisi sellaista yhteiskuntaa jossa edes kahta työtä tekemällä ei pysty maksamaan asuntonsa vuokraa.

Toista on näiden kanojen kotiolot kahden kukon kanssa viinimarjoja popsiessa.

>>
https://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/a/781e2a68-bc43-455e-b503-8c1602cff1cb

Niin - tämähän on aina sellainen esiin tuleva kysymys, johon joutuu tavallaan jokainen vastaamaan: Haluanko olla vapaa, mutta itse vastuussa elämästäni, vai ylläpidetty vanki? Vastaavasti omaa tilannettaan voi tarkastella kriittisesti ja pohtia, kumpaa oikeastaan enemmän onkaan - vapaa vai syöttöporsaana vankeudessa teurastustaan odottava? Vastaus saattaa vaihdella, vaikkei tilanne niin erityisemmin toisesta eroaisikaan. Kyllä veikkaan lähes kaikkien jossain määrin luopuvan vapaudesta mukavuuden ja holhoamisen alle asettumisen suuntaan. Pakon alla tai oman valinnan kautta. Harva jaksaa jonkun Linkolan tapaan olla tiukan periaatteellinen.

Mutta kanoilta tätä ei kysellä, eikä valintaa niille itselleen anneta.

[a4]

Kyllä, mutta kanat ja muut eläimet sopeutuu tähän kuolemalla nälkään ja tauteihin. Vain ihminen pystyy kehittämään tehokasta teollista ruuantuotantoa, jonka avulla pärjätään, vaikka mammutit onkin kaikki jo syöty. Tosin - kanathan suurkanaloissa kuolee alle kahden vuoden iässä viimeistään, koska niiden munantuotanto ei enää jaksa pysyä tapissaan.

Edes suuri kanojen määrän lisääntyminen ei muuta kanojen elämäntapaa suurkanalamaiseksi ilman ihmisen puuttumista asiaan. Lisäksi se luonnossa villeinä elävien kanojen määrän holtiton lisääntyminen johtuisi sekin luultavasti ihmisestä. Muutoin kanojen luonnolliset viholliset ja muu resurssien rajallisuus kyllä estää populaation kasvun suurkanalamittoihin. Vai - oliko ehdotuksia, mikseivät villit kanalinnut kasvata määriään jatkuvasti? Mistä villeinä elävät kanat edes löytäisivät sopivia elinympäristöjä menestyäkseen niin hyvin, että populaatio pääsee suuresti kasvamaan? Kyllä suurkanalaa muistuttavan kanalauman muodostuminen on jo ihmisen asiaan puuttumista vaativa ilmiö. Eikä silloin enää ole kyse villinä ja vapaana pelkästään lajinomaisen käyttäytymisensä perusteella syntyneestä luonnonlaumasta.

Siinä hän ei ole mitään uutta, että ihminen on tutkivinaan jonkin eläimen käyttäytymistä, mutta onnistuu sen normaalin käyttäytymisen sijaan tutkimaan vain sitä, miten vankeudessa, jatkuvassa stressissä ja liiallisessa ahtaudessa elävä eläin alkaa käyttäytyä. Mm. monet susista (koirista) tehdyt päätelmät ovat menneet pieleen juuri tästä syystä. Myöskään ihmisen luontainen käyttäytyminen ei ehken paljastu tutkimalla keskitysleirien vankeja tai vaikkapa leireille suljettuja turvapaikanhakijoita. Niistä saa selville vain sen, miten ihminen toimii vankeudessa. Markkinatutkimusta ei kandee siellä järjestää.

Edelleen siis muistuttaisin hyvin yksinkertaisesta asiasta: sosiaaliset suhteet kanalassa ovat eri asia kuin (villi)kanojen sosiaaliset suhteet (luonnossa). Näiden tilanteiden ero on syytä muistaa, kun yrittää tehdä päätelmiä kanojen käyttäytymisestä.

Kyllä, ihmisen historia on täynnä suurten sivilisaatioiden romahtamista, nälkää ja tauteja unohtamatta.
Tässä tuoretta kuvaa: https://kantapaikka.net/index.php/topic,299.msg69783.html#msg69783
En tiedä mikä on villikanojen elinajanodote mutta luonnonmukaisilla villi-ihmisillä se taisi olla ihmiskunnan historian alhaisin. kuva
Eettisemmällä maaorjuudella eli maanviljelyksellä tai tehdastyöllä, siinä missä eettisemmillä kanaloilla, on haluttaessa voitu nostaa elinajanodotetta.

Suuri kanojen määrän lisääntyminen muutta kanojen elämäntapaa suurkanalamaiseksi, ahtaammaksi ja sosiaalisesti erilaiseksi kuin pienemmällä ryhmäkoolla isommassa tilassa. Ilman ihmistäkin. Luonnossa on ihan yleistä eläinpopulaatioiden kasvu, sekä niiden romahtaminen.
Se on eri asia että ihminen on kesyttänyt ja jalostanut itsensä lisäksi myös kanat ja monet muutkin eläin-ja kasvilajit, globaaleiksi ihmisistä riippuvaisiksi valtalajeiksi joissa yksilöt voivat kärsiä vaikka laji menestyy.
Tosin luonnossa on enemmän kuin yleistä lajien välinen yhteiselo ja riippuvuussuhteet. Esim. kukat, ihmiset ja pölyttäjät.
https://yle.fi/uutiset/3-8068100

Siinähän ei ole mitään uutta että tutkimuksissa on aina tarkennettavaa kun tieto kasvaa.

Sosiaalisissa suhteissa on jo Darwinin löytöjen perusteella eroja eri alueiden villikanoilla ja ihmisten toimesta eri kanaloissa siinä missä eri luonnonkansoilla, armeijoissa, vankiloissa tai hippikommuuneissa. Sosiaaliset suhteet ovat jatkuvassa muutoksessa evolutiivisesti ja sosiaalisesti.
Kanojen käyttäytymistäkin on vaikea yleistää.

[safiiri]

^Erityisen typerää on yrittää yleistää kanalan kanojen "laumanmuodostus" villinä elävien kanalintujen laumanmuodostukseen. Ensimmäinen noista on nimittäin IHMISEN käyttäytymistä.

[ROOSTER]

^Erityisen typerää on yrittää yleistää kanalan kanojen "laumanmuodostus" villinä elävien kanalintujen laumanmuodostukseen. Ensimmäinen noista on nimittäin IHMISEN käyttäytymistä.

Käännetäänpä roolit ylösalaisin. Maailmanvaltiaana olisi kanarotu ja sen päänä komein kukko. Jostain syystä Kukko päättäisi laittaa ryhmän ihmisiä, vaikka 5 miestä ja 20 naista, autiolle saarelle.

Luuletko että nämä ihmiset käyttäytyisivät:

a) kuten kanat
b) kuten ihmiset

[Xantippa]

^Erityisen typerää on yrittää yleistää kanalan kanojen "laumanmuodostus" villinä elävien kanalintujen laumanmuodostukseen. Ensimmäinen noista on nimittäin IHMISEN käyttäytymistä.

Käännetäänpä roolit ylösalaisin. Maailmanvaltiaana olisi kanarotu ja sen päänä komein kukko. Jostain syystä Kukko päättäisi laittaa ryhmän ihmisiä, vaikka 5 miestä ja 20 naista, autiolle saarelle.

Luuletko että nämä ihmiset käyttäytyisivät:

a) kuten kanat
b) kuten ihmiset

Kuten kanat, koska siihen olisivat maailmanvaltiaskanarotu heidät koulinut vuosituhantoisen ajan. Eihän ihminen edes tietäisi olevansa ihminen, tai mikä on ihminen.

T: Xante

[safiiri]

^Erityisen typerää on yrittää yleistää kanalan kanojen "laumanmuodostus" villinä elävien kanalintujen laumanmuodostukseen. Ensimmäinen noista on nimittäin IHMISEN käyttäytymistä.

Käännetäänpä roolit ylösalaisin. Maailmanvaltiaana olisi kanarotu ja sen päänä komein kukko. Jostain syystä Kukko päättäisi laittaa ryhmän ihmisiä, vaikka 5 miestä ja 20 naista, autiolle saarelle.

Luuletko että nämä ihmiset käyttäytyisivät:

a) kuten kanat
b) kuten ihmiset

Kyllä se valinta, että juuri 5 miestä ja 20 naista olisi ennen kaikkea sen kukon käyttäytymistä.

[Aave]

Jos kukko puuttuu kanat ovat levottomia ja peloissaan. Jos taas on useampi kukko niin käynnissä on jatkuva valtataistelu. Siis vain noin joka kymmenes kukko saa pitää henkensä, yleensä rotunsa valio. Näin kukkojen laatu kehittyy jatkuvasti.

Minulla on hauska tarina kanalan sosiaalisista suhteista, mutta tämä avauskirjoituksessa ollut lause on itsessään pohtimisen arvoinen. Palaan siis itse tapaukseen myöhemmin ja kirjoitan ensin siitä, mitä ajatuksia lainauskohta herätti.

En tiedä, onko aivan noin kuin esität. Voi olla, että niillä alueilla joissa kanoja pidetään täysin vapaasti ja luomusti (Erotuksena eläinten holokaustista, eli tässä tapauksessa broilerituotannosta ja teollisesta ruoanvalmistuksesta), kukoista pystyvimmät pääsevät lauman johtoon, ja samalla myös evoluutio suosii yhä parempia kukkoja.

Koko eläinkunnan tasolla näin ei kuitenkaan ole, vaan päin vastoin. Ihmisen toiminta on aiheuttanut sen, että käytännössä esim. kaikkien eläinten keskikoko on ajan saatossa pienentynyt. Havainto on pystytty tekemään luotettavasti arkeologian parissa - eri maakerrostumista löytyvistä eläinten luista. Ihmisen toiminta muokkaa luontoa niin kaiken kattaen, että sen tarkempi ajattelu pöyrämystyttää. Yksittäisenä esimerkkinä vaikkapa susilaumat, joissa tyypillisesti rohkeimmat ja riskinsietokykyisimmät yksilöt hakeutuvat ensimmäisinä nälissään ihmisten pihamaille koiria syömään. Ne tietysti tapetaan ensimmäisinä - ja kun tätä jatkuu riittävän kauan, niin alueen susien yleinen geeniperimä samalla heikkenee.

Afrikassa syntyy jo satunnaisesti norsuja, joilla ei ole lainkaan syöksyhampaita. Norsut siis "tietävät", minkä vuoksi ihminen jahtaa ja tappaa niitä. Vastaavasti dobermann- ja rottweiler-koiraroduissa pentueissa ehti alkaa esiintymään tapauksia, joissa osalla pennuista ei ole syntyessään kuin pieni tynkä hännän tilalla. Pitkään jatkunut häntien typistäminen alkoi vaikuttaa niiden perimään.

Samaa ihminen on tehnyt myös omalle lajilleen. Ag­gres­sii­vi­suu­den vä­he­ne­mi­nen on ku­tis­ta­nut ih­mis­ai­vo­ja – ihminen on alkanut muis­tut­taa kas­voil­taan sim­pans­sin poi­kas­ta (Kaleva). Artikkelissa mainitaan samalla kuuluisasta kokeesta, joka suoritettiin hopeaketuilla. Tarvittiin vain kahdeksan sukupolvea vähiten aggressiivisten yksilöiden lisääntymistä, niin muutokset olivat lähtökohtaan nähden dramaattisia.

Tämän hetken parhaan tiedon mukaan mieskromosomin surkastuminen on tapahtunut joskus 5000-7000 vuotta sitten, jatkuvan sodankäynnin seurauksena. Uroksista uljaimpia on kuollut tuolloin niin paljon, että geenipooli on heikentynyt, ja yleinen kromosomivaurio valmis. Aiheesta enemmän esim. LiveScience.

En ole selvittänyt jutun paikkansapitävyyttä tarkemmin, mutta Neuvostoliitossa vuonna 1923 syntyneistä miehistä väitetään kuolleen jopa 80% II maailmansodan aikana, ja sen seurauksissa. Osa heistä ehti kuolla joka tapauksessa jo aiemmin - nälänhätien, Stalinin suorittamien puhdistusten ja kaiken muun lystikkään neuvostohengen saattelemina. Tätä taustaa vasten ei kuitenkaan ole kovin vaikea uskoa, että silloin joskus tuhansia vuosia sitten klaanit ympäri maailman tappelivat keskenään niin rajusti (Ja ihmispopulaatiota ei ollut lainkaan niin paljon), että kromosomikin niissä kekkereissä sitten surkastui.

Kiva jos ainakin jossain päin maailmaa kukoilla menee hyvin, mutta ehkäpä moderni teknologia on jo jossain maailmankolkassa valjastettu siihen, että ihmisuroksen kromosomi saadaan takaisin alkuperäiseen loistoonsa.

[Aave]

Olipa kerran kaverini, joka meni isänsä uusioperheen luokse jo aamun pikkutunteina kylään. Uusioperhe asui tuolloin pikkukaupungin liepeillä, maaseutuisassa talossa. Sinne oli otettu kanoja ja kukko ihan vain pihapiiriä ilostuttamaan, mistään elinkeinosta ei ollut kyse.

Kaveri keitti itselleen aamukahvit, ja ihaili samalla ikkunasta kaunista alkavaa kesäaamua. Kaikki muut nukkuivat vielä. Kello oli ehkä jotain aamuviiden tai -kuuden välillä. Talon toisella puolella kukko alkoi kiekua. Ehti kajauttaa siellä kolmisen kertaa.

Sitten rämähti yksi talon alakerran huoneiden ovista auki. Kaverini tuolloin viisivuotias pikkuvelipuoli se siinä: synttäritamineissa, unenpöpperössä - ja pirun kiukuissaan! Erittäin motivoitunut nuori mies ei edes huomannut kaveriani keittiössä kun porhalsi kohti ulko-ovea ja manasi samalla, että "Nyt kukko PERKELE"...

Vetäisi eteisessä kumpparit jalkaan, ja sitten etupihalle ilkosillaan ajamaan kukkoa takaa. Kaverini seurasi tapahtumia ikkunasta ja yritti tehdä kaikkensa, ettei herättäisi naurullaan koko taloa. Näky oli hillitön!

Kukko säikähti ja masentui tästä yllätyshyökkäyksestä niin pahoin, että ei kuulemma ollut kiekunut sen jälkeen yhtikäs mitään viikkoon. Se poti järkytystään lymyssä, eikä oikein tullut edes pihamaalle.

Sitten viikon kuluttua kävi niin, että samainen viisivuotias palasi läheisessä metsässä leikittyään takaisin kotiin - iloisin mielin, ei huolen häivää. Vaan kukko olikin käyttänyt aikansa myös koston suunnitteluun, ja odotti poikaa väijyssä pihamaalla! Se oli myös pitänyt huolen siitä että kaikki kanat varmasti olivat paikalla näkemässä, kuka onkaan läänityksen herra ja hidalgo.

Kukko ujelsi matalana takaapäin kohti, hyppäsi sitten kiekaisten kimppuun ja aloitti oman jahtinsa. Poika juoksi kauhusta kiljuen talon sisälle ilmasuojaan. Pari hyvää osumaa kukko ehti nokkaista. Sen jälkeen se vielä kierteli hyvän tovin taloa ympäri.

Kosto oli valmis, valtatyhjiö täytetty, ja kauhun tasapaino saavutettu!

Sen jälkeen sille taas kiekuminen maittoi. Poika ja kukko saavuttivat tämän myötä keskinäisen kunnioituksen, ja sen myötä päättyi myös tämä tarina.