Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vuoristo-Karabahin ruutitynnyri

Aloittaja Aave, syyskuu 30, 2020, 00:36:05

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Aave

Venäjä rauhanturvaa kartan punaisen alueen, azerien joukot hallitsevat sinisellä merkattua aluetta.

Alueella on puskurivyöhyke, jota azerit kontrolloivat sopimuksen mukaan täysin. Azereilla on hallussaan 2/3 aiemmin armenialaisten hallussa olleesta Vuoristo-Karabahista. Saapa nähdä, lähtevätkö alueen armenialaiset evakkoon, ja tuleeko vielä myöhemmin myös etnisiä puhdistuksia.

Artshakin ylimmän johdon ja Armenian presidentin uhkapeli sodan provosoimiseksi oli heille ja kansalaisilleen katastrofi. Turpaan tuli niin, että roikaa. Puolustus oli rakennettu pätevän tykistön ja vuorten välisten solien dominointiin hyökkäystä vastaan, mutta azereiden droonit tekivät kaikki perinteiset toimet tyhjiksi. Peli oli menetetty käytännössä siinä vaiheessa, kun armenialaisten ilmapuolustus murtui.

Katselin vastaavia monen monta, mutta tässä esimerkkinä drooni-iskuja (K18): Azerbaijan MOD (Puolustusministeriön tili Twitterissä). Tili on täynnä näitä iskuja niin henkilöstöön kuin kalustoon, ja vaikka armenialaiset onnistuivat muutamin paikoin, niin pienellä ja kehittymättömällä armeijallaan heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Aave - marraskuu 12, 2020, 10:51:24
Alueella on puskurivyöhyke, jota azerit kontrolloivat sopimuksen mukaan täysin. Azereilla on hallussaan 2/3 aiemmin armenialaisten hallussa olleesta Vuoristo-Karabahista. Saapa nähdä, lähtevätkö alueen armenialaiset evakkoon, ja tuleeko vielä myöhemmin myös etnisiä puhdistuksia.

Oikeampi kysymys on: koska etniset puhdistukset alkavat?

Kannattaisi muuten tykistöstään ylpeän Suomen puolustusvoimien katsella droonikehitystä "sillä silmällä".
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Karikko


^^
^

Varmaan tästä opitaan muuallakin maailmassa- mihin kannattaa satsata.

"Paitsi suomessa, kyllä he varmaan tarttevat ne hävittäjät".


Aave

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - marraskuu 12, 2020, 11:03:09
Oikeampi kysymys on: koska etniset puhdistukset alkavat?

Kannattaisi muuten tykistöstään ylpeän Suomen puolustusvoimien katsella droonikehitystä "sillä silmällä".
Turkkilainen Bayraktar TB2 oli sodan menestystuotteita; Turkin ohella Israel on myynyt azereille läjäpäin drooneja, ja muitakin asejärjestelmiä. Israel on sodan voittajia siinä mielessä, että onnistuneet asekaupat ja hyvien kumppanuussuhteiden vahvistuminen entisestään ilman, että heidän tarvitsi viedä omia miehiään tantereelle lainkaan, ovat suureksi hyödyksi. Azereiden kanssa on nyt hyvät asemat neuvotella Iranin hallinnasta.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 12, 2020, 11:06:36

^^
^

Varmaan tästä opitaan muuallakin maailmassa- mihin kannattaa satsata.

"Paitsi suomessa, kyllä he varmaan tarttevat ne hävittäjät".
Eivät droonit poista hävittäjien merkitystä mihinkään; niitä voidaan laukaista parvina myös hävittäjistä. Mutta ilman muuta Suomessa kannattaisi satsata järjestelmiin, joilla drooneja voidaan tehokkaasti torpata.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Toope

Toivottavasti Armenia selviää, se on tosiaan melkoisen hyökkäyksen kohteena.
Islamin rajat kun ovat veriset...

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Aave - marraskuu 12, 2020, 11:23:32
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 12, 2020, 11:06:36

^^
^

Varmaan tästä opitaan muuallakin maailmassa- mihin kannattaa satsata.

"Paitsi suomessa, kyllä he varmaan tarttevat ne hävittäjät".
Eivät droonit poista hävittäjien merkitystä mihinkään; niitä voidaan laukaista parvina myös hävittäjistä. Mutta ilman muuta Suomessa kannattaisi satsata järjestelmiin, joilla drooneja voidaan tehokkaasti torpata.

Ei varmaan, hävittäjillä on varsinkin poliittista painoarvoa.

Kuinka paljon sitten tarvitaan rajojen vartiointiin, on hieman eri asia.  Hyökkäämään ei ehkä kannata lähteä, ellei sitten ole pakko yhtyä naton päämääriin, tulevaisuudessa.

Suomella on vahva tykistä ja panssarikalusto, joka hollannista ostettiin. Nyt voisi olettaa, että ei välttämättä kannattaisi satsata kaikkia panoksia siihen suuntaan.

Aave

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 13, 2020, 11:50:59
Ei varmaan, hävittäjillä on varsinkin poliittista painoarvoa.

Kuinka paljon sitten tarvitaan rajojen vartiointiin, on hieman eri asia.  Hyökkäämään ei ehkä kannata lähteä, ellei sitten ole pakko yhtyä naton päämääriin, tulevaisuudessa.

Suomella on vahva tykistä ja panssarikalusto, joka hollannista ostettiin. Nyt voisi olettaa, että ei välttämättä kannattaisi satsata kaikkia panoksia siihen suuntaan.
Näille asioille  on foorumilla oma ketjunsa.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Kopek

Miten rajakysymykset ja valtiolliset kysymykset olisi paras ratkaista tilanteissa, joissa kansanryhmien asuttamat alueet ovat sikinsokin toistensa seassa. Näitähän on Balkanilla ja Lähi-idässä ja vaikka missä.

Onko ainoa toimiva keino autoritäärinen suurvalta, joka alistaa kansanrymät komentoonsa ja hillitsee niiden keskinäistä riitelyä. Jugoslavia, Neuvostoliitto, onhan näitä ollut. Kiistat vain tahtovat leimahtaa uudelleen, kun suurvallan kontrolli heikkenee.

Vai pitäisikö hyväksyä se, että osa ihmisistä joutuu jättämään kotiseutunsa ja muuttamaan, jotta saadaan aikaan toimivat rajat. Nämä ovat aina hankalia kysymyksiä, koska valtiosta erillään olevat alueet vaativat "käytävän" toisen valtion läpi. Tällaiset kysymyksethän olivat myös toisen maailmansodan polttoainetta.

Aave

Armenian pääministeri yritettiin salamurhata ja valta kaapata viime viikonloppuna (Reuters).

Luovutettaviksi joutuvilla alueilla armenialaiset polttavat kotejaan.

Pahin sodan lopussa tapahtunut yksittäinen taistelu (Pikemminkin teurastus) käytiin Shushin liepeillä, jossa azerien erikoisjoukot onnistuivat väijyttämään kokonaisen komppanian armenialaisten joukkoja. 80-100 sotilasta tapettiin niille sijoilleen. Katsoin tuolloin tilanteesta löytyviä tallneteita, mutta tässä on kuvia jälkiköylyistä.

Armenia on häviönsä johdosta samalla nyt entistä tiiviimmin Venäjän etupiirissä.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 13, 2020, 14:17:07
Miten rajakysymykset ja valtiolliset kysymykset olisi paras ratkaista tilanteissa, joissa kansanryhmien asuttamat alueet ovat sikinsokin toistensa seassa. Näitähän on Balkanilla ja Lähi-idässä ja vaikka missä.

Onko ainoa toimiva keino autoritäärinen suurvalta, joka alistaa kansanrymät komentoonsa ja hillitsee niiden keskinäistä riitelyä. Jugoslavia, Neuvostoliitto, onhan näitä ollut. Kiistat vain tahtovat leimahtaa uudelleen, kun suurvallan kontrolli heikkenee.

Vai pitäisikö hyväksyä se, että osa ihmisistä joutuu jättämään kotiseutunsa ja muuttamaan, jotta saadaan aikaan toimivat rajat. Nämä ovat aina hankalia kysymyksiä, koska valtiosta erillään olevat alueet vaativat "käytävän" toisen valtion läpi. Tällaiset kysymyksethän olivat myös toisen maailmansodan polttoainetta.
Tässä tapauksessa syyttävää sormea voisi heristellä toveri Stalinin suuntaan, joka ei näistä asioista piitannut, vaan liitti alueen osaksi nykyistä Azerbaidžania. Sekin kun oli osa Neuvosto-imperiumia.

Yhtä lailla suomalaisia on tappelutettu milloin osana Venäjää, tai osana Ruotsia. Mustan huumorin hengessä tämmöinen suurvaltojen pienemmillä kansoilla pelaaminen tunnetaan Puolapallona. Puolahan on myös saanut historian saatossa osansa niin venäläisten, kuin saksalaisten peli-innosta.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy