Tiedeuutiset

[Toope]

Mustien aukkojen tutkimushan toki on sitä äärimmäisyystiedettä, asiaa, jossa kyseenalaistetaan joskus jopa perinteisiä fysiikan oppeja? Hyvää tiedettä siten, koska pitää pyrkiä sinne oman ajattelun ulkopuolelle. Vaikka teoriat olisivat hörhöjä, ensikuulemalta.

Mitä tuo tarkoittaa :oman ajattelun ulkopuolelle menemistä, kuka menee ja minne?

Uusia ajatuksia voi kyllä tuottaa vain entisen pohjalta. Pelkät kuvitelmatkin noudattavat samoja aivojen tuottamia neurosignaaleja, eivät ole riippumattomia.

Ovat jotkut tähtitieteellisetkin teoriat aikoinaan olleet naurettavia. Toki tieteen tulee aina vanhaan perustua, mutta kyllä yhtälailla tiede on kehittynyt vallankumouksellistenkin ajatusten perusteella. Niin, yleensä toki luottaisin tuohon perustutkimukseen, mutta poikkeuksia on.

[Karikko]

Voimmehan olla esimerkkinä muulle maailmalle siitä, miten ilmastoasioita meillä hoidetaan?
Lisäksi: On valmistumassa ja ainakin kehitteillä ilman hiilidioksidista, auringon avulla energiaa luoden, tehdä ruokaenergiaa. Samoin roska-asioissa olemme edelläkävijöitä kuin myös muoviongelmien hoitamisessa.
Yllä kuvatuita asioista voimme saada myytyä, kun tekniikka kehittyy, muualle maailmaan.
Maailma on niin avoin kuin vain kauppa, ilman pakotteita, antaa myöten.
Ulkomaiden valuuttaa olemme monen projektin avulla, kehittelyn jälkeen, saamassa.

Muisto Keijo Kullervo

Ovatko nuo vihreitä aatteita?

Muovipillithän EU jo kielsi, ei kai nyt sentään sen pidemmälle  riennetä maailman pelastamisessa.

[-:)lauri]

Taannoisen onnellisuustutkimuksen jäljiltä jäi hieman sellainen olo, ettei tutkimus oikein tavoittanut niinkään onnellisuutta kuin sellaisen syntymiselle oletettuja otollisia elementtejä. Nyt on julkaistu toinen tutkimus, jonka tulos vastaa enemmän omaa kokemustani: Suomi onnellisuudessa maailman keskikastia https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ulkomaat/item/216853

[Toope]

Taannoisen onnellisuustutkimuksen jäljiltä jäi hieman sellainen olo, ettei tutkimus oikein tavoittanut niinkään onnellisuutta kuin sellaisen syntymiselle oletettuja otollisia elementtejä. Nyt on julkaistu toinen tutkimus, jonka tulos vastaa enemmän omaa kokemustani: Suomi onnellisuudessa maailman keskikastia https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ulkomaat/item/216853

Hienoa lukea tuollaisia "tutkimuksia", jotka eivät edes tarkoita mitään. Iltapäivälehtiuutisia...

[-:)lauri]

Taannoisen onnellisuustutkimuksen jäljiltä jäi hieman sellainen olo, ettei tutkimus oikein tavoittanut niinkään onnellisuutta kuin sellaisen syntymiselle oletettuja otollisia elementtejä. Nyt on julkaistu toinen tutkimus, jonka tulos vastaa enemmän omaa kokemustani: Suomi onnellisuudessa maailman keskikastia https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ulkomaat/item/216853

Hienoa lukea tuollaisia "tutkimuksia", jotka eivät edes tarkoita mitään. Iltapäivälehtiuutisia...

Kättä kuivumaan kenelle tulee yllätyksenä ettei Toope ymmärrä lukemaansa?

[Sepe]

Taannoisen onnellisuustutkimuksen jäljiltä jäi hieman sellainen olo, ettei tutkimus oikein tavoittanut niinkään onnellisuutta kuin sellaisen syntymiselle oletettuja otollisia elementtejä. Nyt on julkaistu toinen tutkimus, jonka tulos vastaa enemmän omaa kokemustani: Suomi onnellisuudessa maailman keskikastia https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ulkomaat/item/216853

Minulla on niin vähän kokemuksia muiden valtioiden onnellisuustasosta etten pysty kokemusteni pohjalta asettamaan Suomea onnellisuusjärjestykseen.

[ROOSTER]

Taannoisen onnellisuustutkimuksen jäljiltä jäi hieman sellainen olo, ettei tutkimus oikein tavoittanut niinkään onnellisuutta kuin sellaisen syntymiselle oletettuja otollisia elementtejä. Nyt on julkaistu toinen tutkimus, jonka tulos vastaa enemmän omaa kokemustani: Suomi onnellisuudessa maailman keskikastia https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ulkomaat/item/216853

Minulla on niin vähän kokemuksia muiden valtioiden onnellisuustasosta etten pysty kokemusteni pohjalta asettamaan Suomea onnellisuusjärjestykseen.

Vaikeaahan se on, järjestykseen  asettaminen. Jos koko ajan valittaa jostakin, voiko silti olla onnellinen?

Entä voiko äärimmäisen kiltti olla onneton?

[Sepe]

Vaikeaahan se on, järjestykseen  asettaminen. Jos koko ajan valittaa jostakin, voiko silti olla onnellinen?

Vaikeaa on, en silti valittaisi. Totean vain etten pysty. Lopeta sinäkin valittaminen ja ole onnellinen.

[Karikko]

Vaikeaahan se on, järjestykseen  asettaminen. Jos koko ajan valittaa jostakin, voiko silti olla onnellinen?

Entä voiko äärimmäisen kiltti olla onneton?

Onnellisuus on tunnetila ja siten tilapäinen. Äärimmäisen kiltti ihminen on eräänlaisessa tunnetilassa jolloin hän voi hyvinkin olla onnellinen, mutta se riippuu muista yhteyksistä.

Jos häneltä vaaditaan liikaa osallistumista muiden huoliin, hän voi kyllä olla myös äärimmäisen onneton.

Onnellisuus ei kuitenkaan ole mikään varsinainen määre jota sinänsä kannattaisi tavoitella. Onnellisuus on pikemminkin seuraus jostakin toteutuneista tavoitteista ja muista elämän yhteyksistä. Turvattu elämä, taloudellinen riittävä toimeentulo, terveys ja luonteva suhtautuminen elämäänsä, sekä tietysti seurallisuus muiden ihmisten kanssa (ihmis-suhteet)  auttavat  myös.  Oman tarkoituksensa ymmärtäminen ja mielenkiinnon säilyttäminen elämään yleensä, sen eri ilmiöihin.

Monet kyllä tyytyvät korulauseisiin ja haluavat "ismejä" elämänsä ohjenuraksi.

[safiiri]

Vaikeaahan se on, järjestykseen  asettaminen. Jos koko ajan valittaa jostakin, voiko silti olla onnellinen?

Entä voiko äärimmäisen kiltti olla onneton?

Onnellisuus on tunnetila ja siten tilapäinen. Äärimmäisen kiltti ihminen on eräänlaisessa tunnetilassa jolloin hän voi hyvinkin olla onnellinen, mutta se riippuu muista yhteyksistä.

Jos häneltä vaaditaan liikaa osallistumista muiden huoliin, hän voi kyllä olla myös äärimmäisen onneton.

Onnellisuus ei kuitenkaan ole mikään varsinainen määre jota sinänsä kannattaisi tavoitella. Onnellisuus on pikemminkin seuraus jostakin toteutuneista tavoitteista ja muista elämän yhteyksistä. Turvattu elämä, taloudellinen riittävä toimeentulo, terveys ja luonteva suhtautuminen elämäänsä, sekä tietysti seurallisuus muiden ihmisten kanssa (ihmis-suhteet)  auttavat  myös.  Oman tarkoituksensa ymmärtäminen ja mielenkiinnon säilyttäminen elämään yleensä, sen eri ilmiöihin.

Monet kyllä tyytyvät korulauseisiin ja haluavat "ismejä" elämänsä ohjenuraksi.

Onnellisuus ei ole ohimenevä tunnetila, vaan se voi hyvinkin olla varsin pysyväisluontoinen mielentila, johon vain ajoittain tulee pieniä tunnetilan vaihteluita, jotka kuitenkaan eivät muuta tuota pohjalla olevaa onnelllisuutta. On ennemminkin siis niin, että ihmisellä on taipuvus pysyä tietyllä onnellisuuden tasolla, mutta jotkut suuret elämän tapahtumat saattavat myös muuttaa tuota perustasoa. Erään tutkimuksen mukaan 50 % onnellisuudesta olisi geneettistä.

[Karikko]

Vaikeaahan se on, järjestykseen  asettaminen. Jos koko ajan valittaa jostakin, voiko silti olla onnellinen?

Entä voiko äärimmäisen kiltti olla onneton?

Onnellisuus on tunnetila ja siten tilapäinen. Äärimmäisen kiltti ihminen on eräänlaisessa tunnetilassa jolloin hän voi hyvinkin olla onnellinen, mutta se riippuu muista yhteyksistä.

Jos häneltä vaaditaan liikaa osallistumista muiden huoliin, hän voi kyllä olla myös äärimmäisen onneton.

Onnellisuus ei kuitenkaan ole mikään varsinainen määre jota sinänsä kannattaisi tavoitella. Onnellisuus on pikemminkin seuraus jostakin toteutuneista tavoitteista ja muista elämän yhteyksistä. Turvattu elämä, taloudellinen riittävä toimeentulo, terveys ja luonteva suhtautuminen elämäänsä, sekä tietysti seurallisuus muiden ihmisten kanssa (ihmis-suhteet)  auttavat  myös.  Oman tarkoituksensa ymmärtäminen ja mielenkiinnon säilyttäminen elämään yleensä, sen eri ilmiöihin.

Monet kyllä tyytyvät korulauseisiin ja haluavat "ismejä" elämänsä ohjenuraksi.

Onnellisuus ei ole ohimenevä tunnetila, vaan se voi hyvinkin olla varsin pysyväisluontoinen mielentila, johon vain ajoittain tulee pieniä tunnetilan vaihteluita, jotka kuitenkaan eivät muuta tuota pohjalla olevaa onnelllisuutta. On ennemminkin siis niin, että ihmisellä on taipuvus pysyä tietyllä onnellisuuden tasolla, mutta jotkut suuret elämän tapahtumat saattavat myös muuttaa tuota perustasoa. Erään tutkimuksen mukaan 50 % onnellisuudesta olisi geneettistä.

Jatkuva hymy huulilla on hiipivän hölmöyden merkki. Autuaita ovat onnelliset, sillä he eivät tiedä mitä tekevät, eivätkä ymmärrä tekojensa seurauksia.

[Sepe]

Onnellisuus on tunnetila ja siten tilapäinen. Äärimmäisen kiltti ihminen on eräänlaisessa tunnetilassa jolloin hän voi hyvinkin olla onnellinen, mutta se riippuu muista yhteyksistä.

Ei se niin tilapäinen ole ettei sitä vosi tutkia. En lukenut tuota Tuottavuusloikan propagoimaa tutkimusta, mutta siellä oli mm. todettu "Paraguay has the highest Positive Experience Index score worldwide".
Tämäkö vastaa Tuottavuusloikan omaa kokemusta?

[mikainen]

Vaikeaahan se on, järjestykseen  asettaminen. Jos koko ajan valittaa jostakin, voiko silti olla onnellinen?

Entä voiko äärimmäisen kiltti olla onneton?

Onnellisuus on tunnetila ja siten tilapäinen. Äärimmäisen kiltti ihminen on eräänlaisessa tunnetilassa jolloin hän voi hyvinkin olla onnellinen, mutta se riippuu muista yhteyksistä.

Jos häneltä vaaditaan liikaa osallistumista muiden huoliin, hän voi kyllä olla myös äärimmäisen onneton.

Onnellisuus ei kuitenkaan ole mikään varsinainen määre jota sinänsä kannattaisi tavoitella. Onnellisuus on pikemminkin seuraus jostakin toteutuneista tavoitteista ja muista elämän yhteyksistä. Turvattu elämä, taloudellinen riittävä toimeentulo, terveys ja luonteva suhtautuminen elämäänsä, sekä tietysti seurallisuus muiden ihmisten kanssa (ihmis-suhteet)  auttavat  myös.  Oman tarkoituksensa ymmärtäminen ja mielenkiinnon säilyttäminen elämään yleensä, sen eri ilmiöihin.

Monet kyllä tyytyvät korulauseisiin ja haluavat "ismejä" elämänsä ohjenuraksi.

Onnellisuus ei ole ohimenevä tunnetila, vaan se voi hyvinkin olla varsin pysyväisluontoinen mielentila, johon vain ajoittain tulee pieniä tunnetilan vaihteluita, jotka kuitenkaan eivät muuta tuota pohjalla olevaa onnelllisuutta. On ennemminkin siis niin, että ihmisellä on taipuvus pysyä tietyllä onnellisuuden tasolla, mutta jotkut suuret elämän tapahtumat saattavat myös muuttaa tuota perustasoa. Erään tutkimuksen mukaan 50 % onnellisuudesta olisi geneettistä.

Jatkuva hymy huulilla on hiipivän hölmöyden merkki. Autuaita ovat onnelliset, sillä he eivät tiedä mitä tekevät, eivätkä ymmärrä tekojensa seurauksia.

Onnellisuus ja jatkuva hymy huulilla eivät taida olla ihan sama asia.

[safiiri]

Vaikeaahan se on, järjestykseen  asettaminen. Jos koko ajan valittaa jostakin, voiko silti olla onnellinen?

Entä voiko äärimmäisen kiltti olla onneton?

Onnellisuus on tunnetila ja siten tilapäinen. Äärimmäisen kiltti ihminen on eräänlaisessa tunnetilassa jolloin hän voi hyvinkin olla onnellinen, mutta se riippuu muista yhteyksistä.

Jos häneltä vaaditaan liikaa osallistumista muiden huoliin, hän voi kyllä olla myös äärimmäisen onneton.

Onnellisuus ei kuitenkaan ole mikään varsinainen määre jota sinänsä kannattaisi tavoitella. Onnellisuus on pikemminkin seuraus jostakin toteutuneista tavoitteista ja muista elämän yhteyksistä. Turvattu elämä, taloudellinen riittävä toimeentulo, terveys ja luonteva suhtautuminen elämäänsä, sekä tietysti seurallisuus muiden ihmisten kanssa (ihmis-suhteet)  auttavat  myös.  Oman tarkoituksensa ymmärtäminen ja mielenkiinnon säilyttäminen elämään yleensä, sen eri ilmiöihin.

Monet kyllä tyytyvät korulauseisiin ja haluavat "ismejä" elämänsä ohjenuraksi.

Onnellisuus ei ole ohimenevä tunnetila, vaan se voi hyvinkin olla varsin pysyväisluontoinen mielentila, johon vain ajoittain tulee pieniä tunnetilan vaihteluita, jotka kuitenkaan eivät muuta tuota pohjalla olevaa onnelllisuutta. On ennemminkin siis niin, että ihmisellä on taipuvus pysyä tietyllä onnellisuuden tasolla, mutta jotkut suuret elämän tapahtumat saattavat myös muuttaa tuota perustasoa. Erään tutkimuksen mukaan 50 % onnellisuudesta olisi geneettistä.

Jatkuva hymy huulilla on hiipivän hölmöyden merkki. Autuaita ovat onnelliset, sillä he eivät tiedä mitä tekevät, eivätkä ymmärrä tekojensa seurauksia.

Kuten arvelinkin, on kyse siitä, miten onnellisuuden ymmärtää.

Filosofi Demokritos arvioi onnellisen olevan hän, joka ei sure sitä mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on.

Platon määritteli onnellisuuden hyvän saavuttamiseksi pysyvästi. Onnellisuus on Platonilla tavallaan rakkauden jatke. Rakkaus on kaipuuta hyvään, joka puuttuu. Rakkauden kohdetta ei voi tämän määritelmän mukaan saavuttaa, mutta onnellisuus on lopulta muoto johon rakkaus voi johtaa.[2]

Aristoteles oli sitä mieltä, että onnellisuus on elämän päämäärä, ja niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat itsestään tästä kamppailusta, tehden yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen.

Wikipedia

Mutta mitäpä Aristoteles tai Platon mistään mitään ymmärtäisivät...

[-:)lauri]

Onnellisuus on tunnetila ja siten tilapäinen. Äärimmäisen kiltti ihminen on eräänlaisessa tunnetilassa jolloin hän voi hyvinkin olla onnellinen, mutta se riippuu muista yhteyksistä.

Ei se niin tilapäinen ole ettei sitä vosi tutkia. En lukenut tuota Tuottavuusloikan propagoimaa tutkimusta, mutta siellä oli mm. todettu "Paraguay has the highest Positive Experience Index score worldwide".
Tämäkö vastaa Tuottavuusloikan omaa kokemusta?

Kyllä.