Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tiedeuutiset

Aloittaja MrKAT, tammikuu 03, 2019, 01:14:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 30, 2019, 12:43:32
Asia on kuitenkin päinvastainen,- lapset ovat luonnostaan vastaanottavaisia ja suhtautuvat avoimen luottavaisesti elämään. Siis lähinnä "onnellisen tyytyväisiä"  Elämän kolhut ikävine kokemuksineen sitten vasta saavat aikaan huolia ja murheita.
Aivopestävissä siis myös.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 03, 2019, 22:53:05
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 30, 2019, 12:43:32
Asia on kuitenkin päinvastainen,- lapset ovat luonnostaan vastaanottavaisia ja suhtautuvat avoimen luottavaisesti elämään. Siis lähinnä "onnellisen tyytyväisiä"  Elämän kolhut ikävine kokemuksineen sitten vasta saavat aikaan huolia ja murheita.
Aivopestävissä siis myös.

Kaikki ihmiset ovat- kaikkia voi pettää, joitakin jatkuvasti, joitain vain kerran, mutta kukaan ei ole suojassa mahdolliselta vaikutukselta. Uskonnot ovat suurin yksittäinen petollisuuden tuottaja, yhteiskunnan osana, se on myös yhteiskunnan suojeluksessa, eli yhteiskunnat ovat siinä mielessä myös petollisia, kuten poliitikoista huomaa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 03, 2019, 22:51:14
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 29, 2019, 09:02:05
- filosofit tuskin itse ovat koskaan onnellisia- muuten kuin tilapäisinä mielenkutinoina.
Mielialat eivät ole pysyviä, ne riippuvat paljolti olosuhteista, jos on jatkuvasti onnellinen-, niin silloin täytyy olla jossakin määrin melko typerä-otus.
Harvalla filosofilla on hyviä vastauksia tarjottavanaan, hyviä kysymyksiä on ihan rutosti.

Niin. Mutta ymmärrätkö, miten viisasta on pidättäytyä väittämästä tietävänsä hyvät vastaukset? Filosofiaa luonnehditaan enemmän tutkimusmenetelmäksi kuin joukoksi väittämiä tai oppeja. Olisi aika hassua, jos tutkimusmenetelmä esittäisi tietävänsä vastaukset. Mihin silloin tutkimusmenetelmää enää tarvittaisiin? Miksi tutkia, jos jo tiedetään vastaus?

Toope

En tuohon väitä vastaan. Totuudenjulistajia on tarpeeksi. Antaa vaan tieteen selvittää ongelmia ilman politiikkaa ja julistuksia.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 04, 2019, 23:00:46
En tuohon väitä vastaan. Totuudenjulistajia on tarpeeksi. Antaa vaan tieteen selvittää ongelmia ilman politiikkaa ja julistuksia.

Filosofiaa on ihan kivakin harrastaa, vaikka näyttää siltä ettei filosoimalla ratkaista ihmisenä olemisen ongelmaa, jos se ongelmaksi koetaan.

Psykologian avulla pyritään kyllä auttamaan ihmisiä heidän vaikeuksissaan, mutta en nyt tiedä voiko filosofiointia käyttää siihen. Olettaisin sen olevan enemmän henkilökohtaista pohdintaa ja voihan siitä kirjoittaa teoksiakin.

ROOSTER

Uusi Tieteilijä-lehti kertoo tutkimuksesta jossa on selvitetty mistä älykkyys saa alkunsa.

Vastaus:

Älykkyyteen vaikuttaa eniten perimä, noin 50%.

Lopusta tunnetaan kolme heikentävästi vaikuttavaa ympäristötekijää: ravinto, loismadot ja ympäristömyrkyistä lyijy.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/mita-todella-tiedamme-alykkyyden-synnysta-50-perimaa-vain-3-ymparistotekijan-vaikutus-tunnetaan-6763292Kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi perheympäristön vaikutus kognitiivisiin kykyihin on hyvin pieni. Vaikuttaa siltä, että lapsesta voi kyllä kasvattaa sivistyneen, mutta ei älykästä. Älyn lapsi saa osin syntymälahjana ja osin ympäristötekijöistä, joista monet lienevät vielä tuntemattomia.

Aiemmin olen luullut erään tollon lasten olevan myös tolloja, koska virikkeetön ympäristö. Nyt tiedän, että syynä on perintötekijät, jodin puute ja perheen käryttävä bensa-auto.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 10, 2019, 19:47:28
Uusi Tieteilijä-lehti kertoo tutkimuksesta jossa on selvitetty mistä älykkyys saa alkunsa.

Vastaus:

Älykkyyteen vaikuttaa eniten perimä, noin 50%.

Lopusta tunnetaan kolme heikentävästi vaikuttavaa ympäristötekijää: ravinto, loismadot ja ympäristömyrkyistä lyijy.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/mita-todella-tiedamme-alykkyyden-synnysta-50-perimaa-vain-3-ymparistotekijan-vaikutus-tunnetaan-6763292Kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi perheympäristön vaikutus kognitiivisiin kykyihin on hyvin pieni. Vaikuttaa siltä, että lapsesta voi kyllä kasvattaa sivistyneen, mutta ei älykästä. Älyn lapsi saa osin syntymälahjana ja osin ympäristötekijöistä, joista monet lienevät vielä tuntemattomia.

Aiemmin olen luullut erään tollon lasten olevan myös tolloja, koska virikkeetön ympäristö. Nyt tiedän, että syynä on perintötekijät, jodin puute ja perheen käryttävä bensa-auto.
Tai sitten vanhemmat, jotka eivät lue lapsilleen/tue lapsiaan lukemaan. Laittavat töllön ääreen sivistymään.
Vanhemmat voivat lapsiaan kehittää, jos haluavat. Opettamalla heitä!
Antamalla hyvää esimerkkiä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 10, 2019, 19:47:28

Aiemmin olen luullut erään tollon lasten olevan myös tolloja, koska virikkeetön ympäristö. Nyt tiedän, että syynä on perintötekijät, jodin puute ja perheen käryttävä bensa-auto.

Nykyisin ei se bensa-auto enää liene iso syyllinen, kun ei voida enää käyttää lyijyä lisä-aineena.

Vanhemmiten kuulemma perintötekijöiden vaikutus vahvistuu, vaikka oppineisuus vaikuttaisi muuten älylliseen kehitykseen.  Ilmeisesti se (oppiminen)on vain puoli ruokaa, kuten käsien pesun taannoin väitettiin olevan.
Eihän siitä simpassistakaan kyllä einsteiniä kyetä kehittämään, mutta kuka tietää, jos ihminen poistuu markkinoilta estämästä omalla ekolokerollaan evoluuttisen tiedon  etenemistä muihin kädellisiin.

Juha


He, jotka olivat nukkuneet yhdeksän tuntia edellisenä yönä, tekivät yhtä paljon virheitä muistitestissä, kuin enintään viisi tuntia nukkuneet. He, jotka olivat nukkuneet kymmenen tuntia, tekivät vielä enemmän virheitä.

https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-179187


Vahva kokemus tuosta, pitkästä nukkumisesta. Moniko voi olla huomaamatta tällaista? (K1) Voiko tästä tietää jotain? Varmasti tietoa antava kohta.

Voisin kuvitella tilanteen, jossa nukutaan pitkään, joka yö, ja pitempään kuin 9 tuntia, ja meinki voi olla hiuksenhienoa samalla, eikä homssuisuutta näy, päinvastoin. Jos tällainen arvelu totta, niin miten selittyy (K2)?

Tavallisesti 9 tuntia on niin ylipaljon, että varaa toimia miten sattu. Toiminta voi olla mitä vain, eikä kauheasti tunnu ongelmalta.

Kun noin sanailee taustasta, niin avautusko tuo K2, tällä?

Hippi

Eipä tuossa linkissä kovin tarkoin selostettu tutkimusta enkä nyt jaksanyt sitä alkupeäisestä artikkelista lähteä etsimään. Mutta tuossa sanottiin, että oli kysytty korttitestiä edeltävän yön unen pituutta. Siis vain yhden yön eikä sitä, miten ihminen yleensä nukkuu. Unen tarvehan on hyvin yksilöllinen ja jollekin pitkä uni on tarpeen, jotta pystyy toimimaan jokseen kin järkevästi ja toiset pärjäävät todella vähäisillä unilla.

Kokemukseni mukaan itselleni on paras 5-6 tuntia yössä ja uskoisin tuon testin sujuvan hyvin tuon mittaisen yön jälkeen. Mutta jos poikkeuksellisesti nukkuisin 8-10 tuntia, niin tulos varmasti olisi aivan erilainen. Tuollaisen poikkeuksellisen yön jälkeen on "krapulainen" olo koko päivän. Sama koskee poikkeuksellisen lyhyttä unta seuraaavaa päivää, joskin siitä selviydyn helpommin varsinkin, jos on jotain mielenkiintoista tekemistä.

If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

safiiri

^^Erittäin pitkien yöunien nukkuminen voi juuri tuollaisena yksittäisen yön tarkastelussa johtua siitä, että on kertynyt univelkaa, jota sitten pyrkii kuittaamaan. Itse esim. nukun erittäin pitkään vain, jos univelkaa on paljon - jolloin se ei kuittaannu vai yhden yön ylipitkillä unilla. Toinen tekijä, joka monella johtaa hyvin pitkiin uniin on syystä tai toisesta huono unen laatu. Siihen voi olla syynä vaikkapa uniapnea. Silloin pitkät unet eivät tietenkään virkistä, koska - niiden laatu on kehno.

Juha


Ensinnäkin tutkijat varoittavat, että kertakäyttöisessä muovipullossa on helposti pieniä naarmuja ja kulumia, jotka ovat loistavia kasvualustoja bakteereille ja esimerkiksi norovirukselle. Useimmat meistä eivät myöskään pese vesipulloaan kunnolla, minkä vuoksi bakteerit kehittyvät siihen vauhdilla.

https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2016072021934385


Noissa hyvä reunaehdon maininta voisi olla paikallaan. Ainakin itselleni tulee mieleen, että jos pullossa on kraanavettä, eikä siinä ole paljon humusaineita, niin tuskin se vesi bakteerivuoria kasvattaa. Jokin raja sillä, minne asti bakteerimäärissä voidaan mennä.

Uutinen toi mieleen sen, mikä on tiedettä, ja mikä arkipäivää. Tavan elämässäkin puhutaan hygieniasta, tosin se voi enemmän liittyä epämiellyttäviin hajuihin, ja näkemiseen, ei niinkään suoraan mikrobeihin. Arjessakin puhutaan mikrobeista, tai bakteereista.

Tiede tuntuu usein vahvistavan usein arkipäivän käytäntöjä. Mikä döfää, sitä ei tee mieli. Jne. Tiede selittää, omista lähtökohdista käsin, miksi jokin arkipäivän juttu tosiaan on kyseenalainen, ja miksi arjessa toimitaan tarkoituksenmukaisesti. Joskus tiede voi ennakoida, ettei arjessa toimita fiksusti. Ennakointi voi olla totta, tai suurempaa kokonaisuutta ajatellen ei.

Viimeinen lause on mammuttimainen merkitykseltään.

Norma Bates


safiiri

Kertakäyttöiset muovipullot vaihtaa paljon useammin uuteen, koska vaihto ei maksa mitään. Sen sijaan varta vasten vesipulloksi ostetun uusimisen kynnys on korkeampi - ja huolellisen pesemisen tarve vastaavasti suurempi. Mutta itselläni tärkein syy suosia kertakäyttöpulloja vesipulloina ovat niiden urheilujuomapullojen surkeat korkit, joihin ei voi ollenkaan luottaa. Aina ne vuotavat kassiin ja tuhoavat tavaroita. Sen sijaan ne kertakäyttöpullojen korkit pitää aina, jos ne vain on muistanut kiertää kiinni. Kertakäyttöpullo vain on syytä vaihtaa nopeaan tahtiin aina uuteen. Eikä vettä kannata siinä säilöä, vaan tyhjentää ja kuivattaa se aina käytön jälkeen.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 28, 2019, 15:23:48

He, jotka olivat nukkuneet yhdeksän tuntia edellisenä yönä, tekivät yhtä paljon virheitä muistitestissä, kuin enintään viisi tuntia nukkuneet. He, jotka olivat nukkuneet kymmenen tuntia, tekivät vielä enemmän virheitä.

https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-179187


Vahva kokemus tuosta, pitkästä nukkumisesta. Moniko voi olla huomaamatta tällaista? (K1) Voiko tästä tietää jotain? Varmasti tietoa antava kohta.

Voisin kuvitella tilanteen, jossa nukutaan pitkään, joka yö, ja pitempään kuin 9 tuntia, ja meinki voi olla hiuksenhienoa samalla, eikä homssuisuutta näy, päinvastoin. Jos tällainen arvelu totta, niin miten selittyy (K2)?

Tavallisesti 9 tuntia on niin ylipaljon, että varaa toimia miten sattu. Toiminta voi olla mitä vain, eikä kauheasti tunnu ongelmalta.

Kun noin sanailee taustasta, niin avautusko tuo K2, tällä?
Unen ei tarvitse jakautua yhtäjaksoisesti, vaikka jossain vaiheessa ihminen sitä syvää unta tarvitseekin. Päikkärit päivällä voivat korvata yön vähäisempää unta, kunhan ei liikaa korvaa syvää unta.