Tiedeuutiset

[Hayabusa]

Minua ärsyttää, että tuota puoluetta tungetaan joka paikkaan. Esimerkiksi "keskustalaiset syövät lihapullia lounaaksi", "kokoomuslaiset tekevät eniten kaarnalaivoja", "vihreät lukevat vähiten Aku Ankkaa". Kaikki edellä mainitut ovat kuvitteellisia, mutta vastaavia otsikointeja esiintyy. Kaikkea yritetään politisoida ja etenkin puoluepolitisoida. Hippi aiemmin mainitsi jäätelö-hukkumiskuolema-yhteyden. Yhtä hyvin voisimme uutisoida jäätelömaun yhteyttä eri asioihin: "mansikkajäätelönsyöjät kannattavat lisäydinvoimaa".

[Hippi]

Minua ärsyttää, että tuota puoluetta tungetaan joka paikkaan. Esimerkiksi "keskustalaiset syövät lihapullia lounaaksi", "kokoomuslaiset tekevät eniten kaarnalaivoja", "vihreät lukevat vähiten Aku Ankkaa". Kaikki edellä mainitut ovat kuvitteellisia, mutta vastaavia otsikointeja esiintyy. Kaikkea yritetään politisoida ja etenkin puoluepolitisoida. Hippi aiemmin mainitsi jäätelö-hukkumiskuolema-yhteyden. Yhtä hyvin voisimme uutisoida jäätelömaun yhteyttä eri asioihin: "mansikkajäätelönsyöjät kannattavat lisäydinvoimaa".

Tuokin on yksi keino herättää vastakkainasettelua siellä, missä sitä ei vielä riittävästi ole. Näkisin tuossa jopa trollien ruokkimista ja trollithan tarttuvat heti kun tarjotaan 

[Toope]

Vihervasemmiston arvomaailma vastaa toimittajien ja kulttuurivaikuttajien arvomaailmaa, siis kuplaihmisten.
Sama arvomaailma ei vastaa tavissuomalaisten arvomaailmaa.
Siksi gallupit kauhistuttavat mediaa, eivät kauhistuta kansalaisia.

[Juha]

Lapsella ei ollutkaan ADHD:ta – psykologin mukaan avoimissa oppimisympäristöissä opiskelevia koululaisia on tulkittu virheellisesti ylivilkkaiksi

https://yle.fi/uutiset/3-11148133


Harhaantumista, mikä syyksi milloinkin lasketaan, ellei syyksi odoteta, (tätä älyämättä), yksittäistä löydöstä, johon pakko tiivistää ilmiö, vaihtoehdottomasti. (tässä: aistiyliherkkyys).

Kun joskus puhutaan harhailusta, ja ihmisen valikoivasta piirteestä, niin ihme, ettei näitä yritetä mitenkään yhdistää. Piirteet nähdään joko hyvänä, tai huonona.

Jos määräävin yleensä vaikuttaa, niin toisaalta tätä suuntaa tulisi kuunnella, mutta ei toisaalta. Kokijana ei ole seurattavissa jotain johdonmukaista, tosin ei näitä yleensä havahdu arvioimaan, kun reaktiopohjalta lähtee kohden sitä, mikä on "luonnollista".

Systeemi voi vinouttaa vahvasti, ja huomaamattomasti. Lisäksi nämä kulut voivat olla hyvin kivoja, kivoiksi tehtyjä, ihan kokemusta myöten. Näihin voi lisäksi olla törmäämättä, missään vaiheessa.

[ROOSTER]

Näyttää siltä, että ihmislaji muuttuu, nopeastikin.

Luulitko, että 37 astetta on normaali ruumiinlämpö? Yhdysvaltalaistutkimus haastaa näkemyksen
Olemmeko fysiologisesti nyt erilaisia kuin 1800-luvulla, kysyvät Stanfordin yliopiston tutkijat.
...
onko ihmisen fysiologia muuttunut vajaassa 200 vuodessa niin, että se selittäisi kehitystä? Kenties aineenvaihduntamme? Tai onko ympäristömme muuttunut?

– Fysiologisesti olemme erilaisia kuin ennen, sanoo Stanfordin tutkija Julia Parsonnet Medical Pressin artikkelissa. (siirryt toiseen palveluun)

Parsonnet viittaa muutoksiin elinympäristössämme: kotiemme sisälämpötilat ovat nousseet, mikro-organismit, joiden kanssa olemme tekemisissä, ja ruoka, jota syömme, ovat muuttuneet.

Kiintoisaa.

[Hippi]

Hesarissa oli  pidemmästi samaa juttua tänään: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006367528.html
Tuo on vain tilaajille näkyvä, joten tässä lainauksena pari pätkää.

NORMAALINA ruumiinlämpönä on totuttu pitämään 37 astetta, mutta se ei enää näytä pitävän paikkaansa.

Luku on peräisin 170 vuoden takaa. Vuonna 1851 saksalainen lääkäri Carl Wunderlich otatti Leipzigissa 25  000 ihmiseltä miljoonia lämpömittauksia kainalosta.

Hän määritti normaaliksi ruumiinlämmöksi 37 astetta. Normilämmön haarukka oli 36,2–37,5 astetta.

Uudet tutkimukset kyseenalaistavat vakiintuneen normin. Britanniassa tutkijat päätyivät 35  000 henkilöä mitattuaan siihen, että ihmisen keskimääräinen suusta mitattu ruumiinlämpö on 36,6 astetta.

Ruotsalaiset tutkijat tekivät vuonna 2002 katsauksen ja päätyivät myös Wunderlichia alhaisempaan lukemaan. Kainalosta mitattu normaali ruumiinlämpö sijoittui välille 35,5–37.
.... nips .....
ITÄ-SUOMEN yliopiston fysio­logian professorin Timo Lakan mukaan ihmisten lihasmassa suhteessa koko kehon painoon on laskenut. Se voi osaltaan selittää, miksi kehon lämpötila on laskenut.

"Lihakset ovat keskeisiä perusaineenvaihdunnan kannalta. Mitä suurempi lihasmassa on, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta", Lakka sanoo.

Myös ravitsemuksella voi professoreiden mielestä olla vaikutusta kehon lämpötilaan.

Syöminen aiheuttaa Lakan mukaan niin sanotun termisen vaikutuksen.

"Rasvaisen ruoan syöminen nostaa perusaineenvaihduntaa vähemmän kuin proteiinipitoisen ruoan syöminen. Nykyäänhän syödään rasvaisempaa ruokaa kuin aikoinaan, ja se on saattanut vähentää perusaineenvaihduntaa."



Kuulun noihin, joilla on melkoisen matala normaalilämpö ja kerran sairaalassa minulle aamulämpöä mitattaessa tuotiin uusi mittari, kun "oli varmaan rikki". Hoksasin jälkimmäiseen tehdä vähän hankauslämpöä, jotta oli hoitajakin tyytyväinen.

Tunnen itseni jo kuumeiseksi, jos lämpö nousee lähelle 37 astetta ja lääkärin kysyessä "onko lämpöä", niin vastaan aina kierrellen "n,n asteen verran lämmön nousua normaalista". Kaikki ei ota tosissaan, jos sanon olevani kipeä, kun on 37 lämpöä muiden oireiden ohella.

[Juha]

Luultavasti, edellisen tilanne. Mittauksella voisi saada varmemman selvyyden.

Tuttua on lämmönnousu liikunnan yhteydessä. Ruuan nauttimisesta aiheutuvaaa, samanlaista reaktiota ei oikein tunnista, koska ilmiö ei yleensä liity puheen tasoon. Ilmiö saa helpommin sosiaalisen puolen arviointia. Syödessä hikoavan, voi sanoa olevan laiska työssä. Tai sitten hän jännittää. Nuo voi uskoa itsekkin.

Ihmisen tulkintoja kun seuraa, niin kovin ovat tuon oloisia, ja voi alkaa säikkyä jopa itseään, ja pitää huonona. Tuskin jää nämä reitit kulkematta, vaikka todennus mitä luultavimmin. Miten tuollaista voisi lähteä tutkimaan, itseltä. Hyvin esteellisiä langanpäitä, mistä voi päätellä jotain alun paikkaa, ja sitä, mitä aluista mahdollisesti voi seurata.

Kun ilmiö menee sosiaalisen arvioinnin alueelle, ihmisen tärkeyttä seuraten, tämä juttu ei tosiaan mene ohitte. Faktisesti kyllä. Taas on yhtä veivausta ja vatkausta, eikä jää siihen ja tähän.

Oma selkeä havainto lämpötilamuutoksista, johon viimeksi havahtunut, on se, että pelkästään pohkeita hieromalla, lepäillessä, voi saada verenkierron joka paikkaan, minkä voi todeta peilistä.

Lämpötila todellakin nousee, ihan periferiatasolta. Kun ääreisverenkiertoa jossain päin vilkastettu, niin elimistö ei ota muutosta samalla tapaa fokustavasti, vaan vaste kattaa laajemman kokonaisuuden.

Yksioikoinen selitys löydökseen voisi olla, että kun ihon läheltä kierrätetään verta, ohouita hiussuonia myöten, on virtausvastusta enempi, joten pumppaustyötä. Kun virtausta on, energiaa kulkeutuu, ja energiantarjontaa otetaan näköjään vastaan. Jos ei, niin elimistö ei ehkä toimisi selkeämmässä vajeessakaan, jos tätä virratettua ei käytettäisiin, kun tarjolla. Voisi arvella näinkin.

Elimistön jäsenet kytkeytyvät toisiinsa. Yksittäiset toiminnot tekevät näköjään vähän samaa. Meneekö mitenkin erilaisissa prosessipaketeissa, osa toimintoja. Ei voi sanoa, maallikkona. Samalla tapaa, voi päätyä ajattelemaan yleisemmin, ja viitata ympäristönvaihdoksiin. Viimein nämä vaikuttavat geeneettiseen erilaisuuteen asti.

[Juha]

Edellisen löydöksen sovellus voi auttaa ymmärtämään sen, miksi saattaa olla merkitystä sillä, missä tilassa jalat ovat.

Jos periferia menee napatason säästöliekillä, ja toisaalta puolustustarvetta on, juuri ääreisrintamalla yleisesti, niin tietyissä vaiheissa kun energiatasot notkahtavat, niin seurauksena on syvemmälle päätyvä vieraseliövirta.

Samasta syystä vanhuksiin tarttuu helpommin erilaiset taudit, koska yleinen aineenvaihdunta pienenee.

[MrKAT]

Kuulun noihin, joilla on melkoisen matala normaalilämpö ja kerran sairaalassa minulle aamulämpöä mitattaessa tuotiin uusi mittari, kun "oli varmaan rikki". Hoksasin jälkimmäiseen tehdä vähän hankauslämpöä, jotta oli hoitajakin tyytyväinen.

Tunnen itseni jo kuumeiseksi, jos lämpö nousee lähelle 37 astetta ja lääkärin kysyessä "onko lämpöä", niin vastaan aina kierrellen "n,n asteen verran lämmön nousua normaalista". Kaikki ei ota tosissaan, jos sanon olevani kipeä, kun on 37 lämpöä muiden oireiden ohella.

Samaa vikaa. 36,6 on minun normaali ja 36,7 on minulle jo selvä kuume!

[Juha]

Tutkimus: Kissankakan levittämä yleinen loinen ei olekaan aivan niin nerokas strategi kuin on luultu

https://yle.fi/uutiset/3-11158180


Voi olla silti vaarallinen, joskus.

Nuo voi ajatella elämää eteenpäin vievinä. Kyseessä ei ole ns loinen, jos tarkasteluaikaa laitetaan enemmän. Että loinen on matkassa, on eräänlainen investointi, suhtautuipa siihen miten halusi.

Kvartaaliratkaisu on, että kestävä ajattelu ei tässä merkkaa. Myös yksilölle voi hinta olla kallis, jos oireita isosmmin. Sama ympärillekin kantautuvasti.

Että pidettäisiin näitä rasitteita mukana, on omanlaisensa vinkkeli, elämän kunnioitusta osoittavana. Yksilöt tykkäisi nopeista diileistä, jos jollakin kaupata jotain kivaa tähän. Jokaisella jotain, jos ei toksplasma kondiita hankalana, tai mikä se nyt olikaan.

Tietty sietäminen (suvaitsevaisuus) tulee väistämättä mieleen laajempana. Myrkytys-linja, ja muu ympäristöextreme, on varmasti hyvä, vaikka kirurgisemmissa ympäristöissä, jne, tosin ei ole ainoa.

Kun tehdään kvartaalit, niin hyötyjiä nopeasti ajatellen on yksilö, yksilöä lähellä olevat, sekä ratkaisun tarjoaja. Hyvä ehkä arvella sitä, miten hyöty jakautuu, suoraan kokevia ajatellen, ja talouden osalta. Toiminnan pohja ei välttämättä ole kokemuspuolen parantaminen, vaikka tähän avautuu mahdollisuutta. Päälinja toiminassa voi olla talous, ja se toisaalta voi paremmin, mitä enemmän näitä on.

Kun talous on viimein määräävin, se saa aikaan näitä, kunnes ylläpitoa ei ole enää tarjota. Talouden voi näin nähdä ihmistä vahvan hävittävänä. Asia kannattaa tiedostaa, koska myös näiden kanssa joudutaan elämään. Ovat toisen merkittävyysluokan juttuja.

Jos elämää ajattelee tällä tavoin hallinnoivasti, niin voi olla tervettä vastavoimaa. Elämää voi ajatella enemmän vinkkelistä, jota päädytty pitämään paljon Jumalan sektorille kuuluvaksi. Kun asia ei tule ilmi, niin käytännössä voi jatkaa "Jumalana". Tämä myös näkyy. Oli vaikka sitä natsien rodunjalostusta, ihmistä koskien. Miten paljon itse kullakin on tätä samaa? Voiko kysyä?

[kertsi]

^ Mielenkiintoinen linkki toksoplasmoosista, ja aivan lopussa oli:

Ihmisen immuunijärjestelmä pitää kystien muodostumisen suhteellisen hyvin kurissa, ellei hänellä ole autoimmuunisairautta. Tartunta menee useimmilta huomaamatta ohi tai tuntuu korkeintaan pienenä nuhakuumeena.

Joillakuilla toksoplasmoosi näyttää kuitenkin liittyvän hermoston rappeutumissairauksiin, kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tautiin, tai skitsofreniaan. Soldati-Favre toivoo lisätutkimuksia näistä vaikutuksista.

Toksoplasmoosia on tutkittu useista muistakin näkökulmista. Yle on kertonyt muun muassa yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan loisen aiheuttama aivotulehdus voi selittää jopa rattiraivoa.

Tiede-lehti https://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/onko_toksoplasma_kulissientakainen_vallankayttaja kertoo, että toksoplasmatartunnan saaneilla on 2,65-kertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen.

[Vaaraton Norsu]

Suunnattoman väli-isäntäkavalkadiin verrattuna toksoplasman suvullinen lisääntyminen sen sijaan on kiinni suhteellisen pienestä eläinryhmästä: toksoplasma pystyy lisääntymään suvullisesti vain ja ainoastaan kissaeläimissä. Väli-isäntä, joka ei päädy kissaeläimen suihin, on toksoplasmalle umpikuja.

[...]

Miten toksoplasma sitten löytää tiensä kissoihin? Tutkimuksessa on selvinnyt, että toksoplasmatartunnan saaneet jyrsijät ovat vähemmän pelokkaita kissojen virtsanhajua kohtaan ja ne epäonnistuvat useammin pakoyrityksissään, jos kissa yrittää saalistaa niitä.

[...]

Miksi toksoplasma muuttaa jyrsijöiden käyttäytymistä? Loinen nähtävästi kaappaa jyrsijän sukupuolivietin ja kohdistaa sen kissan tuoksua kohtaan.

[...]

Myös kokeellista tutkimusta on päästy tekemään ihmisillä, joilla oli toksoplasmatartunta:[...] Kissan virtsa tuoksuu myös vähemmän epämiellyttävältä toksoplasmatartunnan saaneille miehille ja naisille. (Ja tämä puolestaan voi olla syy Chanel No. 5:n suosiolle. Tai Sauvingon Blancin houkuttelevuudelle.)

[...]

simpanssit, joilla oli toksoplasmatartunta, olivat huomattavasti kiinnostuneempia leopardien – ainoan simpansseja saalistavan kissaeläimen – virtsan hajusta kuin toksoplasmattomat lajitoverinsa. Sen sijaan toksoplasma ei vaikuttanut tiikerin tai ihmisen virtsan houkuttelevuuteen – kumpikaan näistä lajeista ei saalista simpansseja.

- Oho. Kinky.

[Juha]

Kirjoitin loisista lähtien artikkelin Usariin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhamyllarinen/talouden-loispuoli/

Poikkitieteellistä tmvaa. Tiedepuolelta en tiedä, miten mm meemeihin suhtaudutaan. Liika filosofia ei varmaan kuulu tieteeseen.

Voi kyllä kysyä, avautuuko jotain kokonaisempaa koskaan tieteen kentälle, jos suhde filosofiaan on tyly. Mitenhän tätä puolta tulisi käsitellä?

[kertsi]

^ Ensimmäinen virkkeesi tuossa linkissä: Toksoplasmoosissa ei ole kyllä kyse bakteerista, vaan Toxoplasma gondii -nimisestä alkueläimestä.

[Vaaraton Norsu]

^  => ^^^^ Tuohon toksoplasmoosiin, joka saa isäntäorganisminsa haluamaan tulla kissaeläimen syömäksi, liittyen. Pienenpienillä ihmislapsilla (vauvoilla) taitaa olla joskus sellaista, että "mukava" ja "ikävä ja liian jännä" menevät sekaisin? Ei saa aikuinen selvää, kumpaa on. Niin tuli vaan mieleen, että ehkä ne ovat jollain primitiivisellä tavalla aika "lähekkäin"? Jota seikkaa sitten loiseläin jotenkin käyttää hyväkseen. Minun kahden pennin arvoiseni.