Tiedeuutiset

[Muisto Keijo Kullervo]

https://areena.yle.fi/1-63505711?autoplay=true

Yllä linkki jossa kerrotaan amerikkalaisen Web kameran ja teleskoopin asentamisesta avaruuteen...




Aika mielenkiintoista...

Muisto Keijo Kullervo

Katselin mielenkiinnolla linkin dokumenttia. Varsinkin kiehtoi kysymys 'mitä olettavat näkevänsä kun pääsevät  ko. kameralla pitemmälle näkemään kuin entinen avaruudessa ollut peilikaukoputki?

Minusta pääsivät näkemään kaukaisen ajan Galaksin joka oli muutama sata miljoonaa vuotta oletettua kaikkeuden alkua - oletan.

Muisto Keijo Kullervo

PS. Olisi hauskaa jos näkisivät ennen pitkää  'pienen valkopartaisen ukkelin' osoittamassa varottavaa sormea ja sanovan:
- Olette nähneet liian pitkälle soo, soo!

[Hiha]

Lesbofeministisen runouden tutkimus ei pärjää kristillisyyden tutkimukselle.

Hölpönpölpön. Kun näin aikaa on vierähtänyt, niin Sapfo on paitsi parempi niin edelleen luetumpi kirjoittaja kuin vaikka Thomas Kempis tai John Bunyan.

Mutta jatka vain Toope samalla cancel-linjalla kuin kirjanpolttaja Gregorius VII.

"Her reputation for licentiousness would cause Pope Gregory to burn her work in 1073."

https://poets.org/poet/sappho

[Karikko]

[quote author=Muisto Keijo Kullervo link=topic=14.msg165841#msg165841

PS. Olisi hauskaa jos näkisivät ennen pitkää  'pienen valkopartaisen ukkelin' osoittamassa varottavaa sormea ja sanovan:
- Olette nähneet liian pitkälle soo, soo!
[/quote]

No niitä näkee kyllä pienemmilläkin kiikareilla ja joulun aikoihin ilman kiikareitakin.

Ei ne taida sormelle osoitella hohottavat vaan ja jakavat tarpeetonta kamaa ihmisten harmiksi ja iloksi.

[-:)lauri]

https://www.space.com/astronaut-hibernation-trials-possible-in-decade

Ihmisen laittamista talviunille pitkille avaruusmatkoille päästään kokeilemaan rohkeimpien arvausten perusteella kymmen vuoden sisällä. Ei tietenkään päästä, mutta hyvä, että kyseinen teknologia on tutkimuksen alla. Täällä Suomessa teknologialle löytyisi varmasti kohtalaiset siviilimarkkinat.

[Hayabusa]

^Suomessahan on talviuniteknologia ollut jo pitkään käytössä. Arkadianmäen avaruusaluksen 200 matkustajasta noin 180 on horroksessa noin kolme ja puoli vuotta vaalien välillä. Heräävät sitten somettamaan ja keräämään ääniä vaalien alla.

[Laika]

Yhteiskuntatieteitä on pidetty luonnontieteitä pehmoisempina, vähemmän mitattavina ja ennustettavina. Räjähdysmäisesti kasvava massadata, laskentatehon kasvun kanssa, tarjoaa jo laskennallista yhteiskuntatiedettä jossa voidaan esim. laskea kaavasta taiteilijan menestys tulevaisuudessa.
https://areena.yle.fi/1-62831371

Lähestytään kaiken maailmassa esiintyvän mittaamisen, simuloimisen, ennustamisen kykyä.

Yhteiskuntatieteiden (tai: ihmistieteiden) perusongelma ei ole laskennallinen. Ennemminkin se on tämä:

Epistemic vices have been defined as character traits that interfere with acquiring, maintaining, and transmitting knowledge. Examples of epistemic vice are gullibility and indifference to knowledge. It has been hypothesized that epistemically vicious people are especially susceptible to misinformation and conspiracy theories. We conducted one exploratory and one confirmatory observational survey study on Amazon Mechanical Turk among people living in the United States (total N = 1737). We show that two psychological traits underlie the range of epistemic vices that we investigated: indifference to truth and rigidity. Indifference manifests itself in a lack of motivation to find the truth. Rigidity manifests itself in being insensitive to evidence.

https://link.springer.com/article/10.1007/s13164-021-00562-5

Toisin sanoen yhteiskuntatieteiden heikkous ei ole kvantitatiivinen, vaan mieluumminkin kvalitatiivinen pulma. Mutta jos A4 sen ymmärtäisi, niin hän ymmärtäisi koko joukon muitakin palstalla aiemmin mainittuja asioita, joita hän ei ymmärrä.

Ennustettavuuden reunaehdoiksi asettuvat tarkastelijoiden epistemologiset puutteet, eivät puutteet saavutettavissa olevan informaation määrässä.

Pidän johdantokappaleen ilmaisusta 'epistemically vicious people'. Sellaisia kirjoittajia löytyy myös palstaltamme. Itse asiassa en tunne mitään tieteellistä perustetta olettaa, että he olisivat edes vähemmistö ihmisistä.

[a4]

Yhteiskuntatieteitä on pidetty luonnontieteitä pehmoisempina, vähemmän mitattavina ja ennustettavina. Räjähdysmäisesti kasvava massadata, laskentatehon kasvun kanssa, tarjoaa jo laskennallista yhteiskuntatiedettä jossa voidaan esim. laskea kaavasta taiteilijan menestys tulevaisuudessa.
https://areena.yle.fi/1-62831371

Lähestytään kaiken maailmassa esiintyvän mittaamisen, simuloimisen, ennustamisen kykyä.

Yhteiskuntatieteiden (tai: ihmistieteiden) perusongelma ei ole laskennallinen. Ennemminkin se on tämä:

Epistemic vices have been defined as character traits that interfere with acquiring, maintaining, and transmitting knowledge. Examples of epistemic vice are gullibility and indifference to knowledge. It has been hypothesized that epistemically vicious people are especially susceptible to misinformation and conspiracy theories. We conducted one exploratory and one confirmatory observational survey study on Amazon Mechanical Turk among people living in the United States (total N = 1737). We show that two psychological traits underlie the range of epistemic vices that we investigated: indifference to truth and rigidity. Indifference manifests itself in a lack of motivation to find the truth. Rigidity manifests itself in being insensitive to evidence.

https://link.springer.com/article/10.1007/s13164-021-00562-5

Toisin sanoen yhteiskuntatieteiden heikkous ei ole kvantitatiivinen, vaan mieluumminkin kvalitatiivinen pulma. Mutta jos A4 sen ymmärtäisi, niin hän ymmärtäisi koko joukon muitakin palstalla aiemmin mainittuja asioita, joita hän ei ymmärrä.

Ennustettavuuden reunaehdoiksi asettuvat tarkastelijoiden epistemologiset puutteet, eivät puutteet saavutettavissa olevan informaation määrässä.

Pidän johdantokappaleen ilmaisusta 'epistemically vicious people'. Sellaisia kirjoittajia löytyy myös palstaltamme. Itse asiassa en tunne mitään tieteellistä perustetta olettaa, että he olisivat edes vähemmistö ihmisistä.

Miten yhteiskuntatieteet eroavat luonnontieteistä, tarkastelijoiden epistemologisten puutteiden suhteen?
Eikö laskennallisuus juuri tuo ongelmaan helpotusta molemmissa tapauksissa, kun massadata mahdollistaa kvantitatiivisen tutkimuksen myös yhteiskuntatieteissä?

[Laika]

Yhteiskuntatieteitä on pidetty luonnontieteitä pehmoisempina, vähemmän mitattavina ja ennustettavina. Räjähdysmäisesti kasvava massadata, laskentatehon kasvun kanssa, tarjoaa jo laskennallista yhteiskuntatiedettä jossa voidaan esim. laskea kaavasta taiteilijan menestys tulevaisuudessa.
https://areena.yle.fi/1-62831371

Lähestytään kaiken maailmassa esiintyvän mittaamisen, simuloimisen, ennustamisen kykyä.

Yhteiskuntatieteiden (tai: ihmistieteiden) perusongelma ei ole laskennallinen. Ennemminkin se on tämä:

Epistemic vices have been defined as character traits that interfere with acquiring, maintaining, and transmitting knowledge. Examples of epistemic vice are gullibility and indifference to knowledge. It has been hypothesized that epistemically vicious people are especially susceptible to misinformation and conspiracy theories. We conducted one exploratory and one confirmatory observational survey study on Amazon Mechanical Turk among people living in the United States (total N = 1737). We show that two psychological traits underlie the range of epistemic vices that we investigated: indifference to truth and rigidity. Indifference manifests itself in a lack of motivation to find the truth. Rigidity manifests itself in being insensitive to evidence.

https://link.springer.com/article/10.1007/s13164-021-00562-5

Toisin sanoen yhteiskuntatieteiden heikkous ei ole kvantitatiivinen, vaan mieluumminkin kvalitatiivinen pulma. Mutta jos A4 sen ymmärtäisi, niin hän ymmärtäisi koko joukon muitakin palstalla aiemmin mainittuja asioita, joita hän ei ymmärrä.

Ennustettavuuden reunaehdoiksi asettuvat tarkastelijoiden epistemologiset puutteet, eivät puutteet saavutettavissa olevan informaation määrässä.

Pidän johdantokappaleen ilmaisusta 'epistemically vicious people'. Sellaisia kirjoittajia löytyy myös palstaltamme. Itse asiassa en tunne mitään tieteellistä perustetta olettaa, että he olisivat edes vähemmistö ihmisistä.

Miten yhteiskuntatieteet eroavat luonnontieteistä, tarkastelijoiden epistemologisten puutteiden suhteen?
Eikö laskennallisuus juuri tuo ongelmaan helpotusta molemmissa tapauksissa, kun massadata mahdollistaa kvantitatiivisen tutkimuksen myös yhteiskuntatieteissä?

Ehkäpä sinun kannattaisi perustaa ensin varteenotettava näkemys siitä, mitä yhteiskuntatieteillä tarkoitetaan, ja millaiset ongelmat ovat sille spesifejä luonnontieteisiin verrattuna. Otan joka tapauksessa yhden ongelman esimerkin vuoksi, jotta ero tulisi ymmärrettävämmäksi: kun toistettavuus on luonnontieteellisissä kokeissa olennainen osa teorian tai mallin verifikaatioprosessia, ajatus yhteiskunnallisesta kokeesta yhteiskunnan muuttamiseksi on paitsi toistettavuutensa osalta kyseenalainen (joidenkin mielestä valitettavasti!), myös eettisesti vaarallinen.

Toisin sanoen siirtämällä luonnontieteiden todisteluperusteet yhteiskuntatieteisiin tehdään kategoriaerehdys, joka on verrattavissa neliönmuotoisen palikan hakkaamiseen tähdenmuotoisen reiän läpi. Sen puoleen yhteiskuntatieteen ymmärtäminen eräänlaisena yhteiskunnan insinööritaitona, jossa sosiologit käyttävät dataa, ei ole uusi, vaan vanha ajatus:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Auguste_Comte

Erikoista ei ole, ellei luonnontieteellisesti orientoitunut henkilö ole tästä vuosikymmenten tieteenfilosofisesta debatista tietoinen, eikä sinällään uutta ole, jos yhteiskuntatieteilijä kärsii luonnontieteiden laskettavuudesta johtuvasta peniskateudesta.

Sen sijaan big data on varmasti fantastinen työväline totalitaristisesta valtiosta unelmoivalle hallitsijalle. Tätä  insinööritaitoa ovat kansalliset turvallisuuspalvelut hyödyntäneetkin viime vuosina mm. joukkokontrollin työvälineenä -sinunkin poliittiset mielipiteesi on tuotettu näillä menetelmillä, mikä ironista kyllä kai saattaisi luonnontieteellisesti orientoituneelle henkilölle todistaa niiden paremmuudesta.

[a4]

Ehkäpä sinun kannattaisi perustaa ensin varteenotettava näkemys siitä, mitä yhteiskuntatieteillä tarkoitetaan, ja millaiset ongelmat ovat sille spesifejä luonnontieteisiin verrattuna. Otan joka tapauksessa yhden ongelman esimerkin vuoksi, jotta ero tulisi ymmärrettävämmäksi: kun toistettavuus on luonnontieteellisissä kokeissa olennainen osa teorian tai mallin verifikaatioprosessia, ajatus yhteiskunnallisesta kokeesta yhteiskunnan muuttamiseksi on paitsi toistettavuutensa osalta kyseenalainen (joidenkin mielestä valitettavasti!), myös eettisesti vaarallinen.

Toisin sanoen siirtämällä luonnontieteiden todisteluperusteet yhteiskuntatieteisiin tehdään kategoriaerehdys, joka on verrattavissa neliönmuotoisen palikan hakkaamiseen tähdenmuotoisen reiän läpi. Sen puoleen yhteiskuntatieteen ymmärtäminen eräänlaisena yhteiskunnan insinööritaitona, jossa sosiologit käyttävät dataa, ei ole uusi, vaan vanha ajatus:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Auguste_Comte

Erikoista ei ole, ellei luonnontieteellisesti orientoitunut henkilö ole tästä vuosikymmenten tieteenfilosofisesta debatista tietoinen, eikä sinällään uutta ole, jos yhteiskuntatieteilijä kärsii luonnontieteiden laskettavuudesta johtuvasta peniskateudesta.

Sen sijaan big data on varmasti fantastinen työväline totalitaristisesta valtiosta unelmoivalle hallitsijalle. Tätä  insinööritaitoa ovat kansalliset turvallisuuspalvelut hyödyntäneetkin viime vuosina mm. joukkokontrollin työvälineenä -sinunkin poliittiset mielipiteesi on tuotettu näillä menetelmillä, mikä ironista kyllä kai saattaisi luonnontieteellisesti orientoituneelle henkilölle todistaa niiden paremmuudesta.

Yhteiskuntatieteissäkin voitaisiin tehdä kvantitatiivista tutkimusta eettisesti. Vaikkapa simuloimalla, tilastollisesti, toistettavilla testeillä.
Eikä luonnontieteissäkään ainakaan lännessä kaikki ole eettisesti sallittua.

Tieteiden muuttuessa myös niiden kategoriat muuttuvat. Monitieteisyys, poikkitieteellisyys ja tieteidenvälisyys ovat myös nykypäivää.

https://tulevaisuus.fi/filosofiset-perusteet/monitieteisyys-poikkitieteisyys-tieteidenvalisyys/

Tieteen kehitys ei ole sidottu filosofien vuosituhantisiin debatteihin, ainoastaan uusimpaan tietoon ja sen hyödyntämiseen. Nyt massadatalla näyttää olevan mahdollista saavuttaa yhteiskuntatieteissäkin luonnontieteiden nauttimaa kvantitatiivista tutkimusta.
Aika näyttää millaiseksi yhteiskuntatieteet muodostuvat uusimman tiedon ja teknologian avulla.

Luonnontieteiden tarjoamat ydinaseetkin ovat Pax Americanan lisäksi fantastinen työväline myös diktatuureille.
Kiinan yksipuoluepäätöksillään eettisistä rajoituksista länttä vapaammin rakentama valvontayhteiskunta valtionmedioineen ja tavoite sotilaallisesta supervallasta myös avaruudessa ovat yhtä fantastisia luonnontieteen hedelmiä.
Tiede on fantastinen työkalu kaikkien käsissä.
Tieteellisen maailmankuvan yleistyessä, yleistyy myös tieteellisempi eettisyys ja moraali ihmisyhteisöissä. Yleispätevämpi ja toimivampi eettisyys ja moraali.

[Toope]

Miten yhteiskuntatieteet eroavat luonnontieteistä, tarkastelijoiden epistemologisten puutteiden suhteen?

Kyllä me kaikki tiedämme, että lesbofeministinen runous yliopistossa on vähemmän tärkeää yhteiskunnalle kuin insinööritieteet, jotka pitävät yhteiskuntaa toiminnassa. Tätä ei kai saisi sanoa nykyisin, vai häh? Mutta tottahan se on, kaikki tieteet eivät ole YHTÄ arvokkaita. Arkeologia on tärkeää, muttei niin tärkeää kuin lääketiede. Listaa voisin jatkaa...

Maslow puhui tarvehierarkiasta, valtiollakin on sellainen. Valtion tulee karsia menoja vähemmän tärkeistä kohteista ensin. Onko joku oikeasti eri mieltä?

[Laika]

Yhteiskuntatieteissäkin voitaisiin tehdä kvantitatiivista tutkimusta eettisesti. Vaikkapa simuloimalla, tilastollisesti, toistettavilla testeillä.

Voitaisiin ja voitaisiin. Keitä kuvittelisit tällaisten kontrolli- ja ohjailumenetelmien kehittämisen kiinnostavan? Anna kun vastaan puolestani, ettei mene vaikeaksi suotta: niitä, jotka voivat teknologiansa ja asemansa puolesta käyttää sellaista valtaa.

Olen turhaan yrittänyt saada jonkun lukemaan ajatuksella ja kommentoimaan tätä Jacob Siegelin tekstiä, ja siksi linkittänyt sen useaan otteeseen palstalla:

https://www.tabletmag.com/sections/news/articles/guide-understanding-hoax-century-thirteen-ways-looking-disinformation

Siegel on näet tehnyt ihmisille valtavan palveluksen kirjoittamalla sen, ja sitä pitäisi lukea nimenomaan sosiologisesta näkökulmasta. A4:n taas pitäisi lukea sitä sillä ajatuksella, että emme puhu näiden välineiden ja menetelmien väärinkäyttämisestä hypoteettisella tasolla. Me olemme jo siellä, ja maailma on sellainen kuin se on juuri sen takia, ei siitä huolimatta.

Tieteellisen maailmankuvan yleistyessä, yleistyy myös tieteellisempi eettisyys ja moraali ihmisyhteisöissä. Yleispätevämpi ja toimivampi eettisyys ja moraali.

Tuo on naiivia hörönlöröä, tuo pääsi ulos pensaasta.

[Karikko]

Miten yhteiskuntatieteet eroavat luonnontieteistä, tarkastelijoiden epistemologisten puutteiden suhteen?

Kyllä me kaikki tiedämme, että lesbofeministinen runous yliopistossa on vähemmän tärkeää yhteiskunnalle kuin insinööritieteet, jotka pitävät yhteiskuntaa toiminnassa. Tätä ei kai saisi sanoa nykyisin, vai häh? Mutta tottahan se on, kaikki tieteet eivät ole YHTÄ arvokkaita. Arkeologia on tärkeää, muttei niin tärkeää kuin lääketiede. Listaa voisin jatkaa...

Maslow puhui tarvehierarkiasta, valtiollakin on sellainen. Valtion tulee karsia menoja vähemmän tärkeistä kohteista ensin. Onko joku oikeasti eri mieltä?

Jos joku haluaa kaivella menneitä, olkoon se mieluummin arkeologi, kuin lääkäri.

Jos kiinnostus on enemmän vanhoihin raatoihin ja luihin, niin lääketiede ei taida siinä olla menettänyt mitään oleellista.

Vähemmän tärkeitä on varmaan poliittinen päätös, kuin mikään varsinainen yhteiskunnan peruste.

Olemassaolokin voi olla uhattuna ilman aseita, vaikkei niitä käytettäisikään. Onhan miehilläkin nisät, vaikka tarve näyttäisi olevan melkoisen vähäinen..

>>


Suomi teki rutkasti asehankintoja
SUOMEN sotilasmenot kasvoivat Siprin mukaan inflaatiokorjattuina peräti 36 prosenttia ja kohosivat viime vuonna 4,8 miljardiin dollariin eli noin 4,4 miljardiin euroon. Tämä oli Siprin mukaan suurin vuosittainen kasvu Suomen sotilasmenoissa sitten vuoden 1962.

Jyrkkä kasvu johtui pääosin asehankinnoista, jotka muodostivat viime vuonna noin kolmanneksen Suomen sotilasmenoista

[ROOSTER]

Huvitti hiukan lukea kyykäärmiesten kamppailusta - kuka saa ja kuka ei.

Isot koiraat nousivat pystyyn toisiinsa kietoutuneina. Tanssikisasta tuli pitkä. Lopulta ylen uupuneet kyykoiraat tyrmäsivät toisensa ja jäivät makaamaan maahan vatsasuomut ylöspäin.

Voittajaksi kisassa tulikin vain reunamilla roikkunut nuori kyypoika, joka lipui arvokkaasti naaraan luokse, heilutteli voitokkaasti toista penistään ja aloitti naaraan hellittelyn suostuvaiseksi.

[Kopek]

Helsingin Sanomat:

ON olemassa koneita, joiden rakentamisen rinnalla ihmisen kuussa käynti on lastenleikkiä. Ne ovat monimutkaisinta, mitä ihminen on saanut aikaan.

Noilla koneilla valmistetaan edistyneimpiä mikrosiruja. Niitä tarvitaan, kun kaikista laitteista maailmassa tahdotaan yhä älykkäämpiä ja nopeampia.

Edistyneimpiä mikrosiruja valmistavia koneita on niin vaikea rakentaa, että niitä ei pysty kopioimaan, vaikka saisi varastettua niiden piirustukset.

Tällaisia koneita osaa tehdä vain muutama yritys maailmassa – kukin omanlaisiaan. Yritykset ovat Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Japanissa.

Pystytäänkö tulevaisuuden maailmassa tekemään mikrosiruja ja niitä käyttäviä laitteita?

Onko mahdollista, että nykyinen tietokoneiden, kännyköiden ja tekoälyn aikakausi jää väliaikaiseksi, minkä jälkeen palataan teknisessä mielessä keskiajalle?

Jos tekoäly saavuttaa tietoisuuden ennen kuin se ehtii hiipua talouden, tieteen ja tekniikan taantuessa, voiko tekoäly alkaa suojella olemassaoloaan järjestelemällä keinoja kaihtamatta asioita maailmassa niin, että korkean teknologian kehitystyö ja tuotanto jatkuu? Onko Terminator-elokuvien maailma jonakin päivänä todellinen? Hävittääkö tietoisuuden saavuttanut tekoäly ihmiset ennen kuin ihmiset hävittävät tekoälyn?

[Karikko]

Helsingin Sanomat:

ON olemassa koneita, joiden rakentamisen rinnalla ihmisen kuussa käynti on lastenleikkiä. Ne ovat monimutkaisinta, mitä ihminen on saanut aikaan.

Noilla koneilla valmistetaan edistyneimpiä mikrosiruja. Niitä tarvitaan, kun kaikista laitteista maailmassa tahdotaan yhä älykkäämpiä ja nopeampia.

Edistyneimpiä mikrosiruja valmistavia koneita on niin vaikea rakentaa, että niitä ei pysty kopioimaan, vaikka saisi varastettua niiden piirustukset.

Tällaisia koneita osaa tehdä vain muutama yritys maailmassa – kukin omanlaisiaan. Yritykset ovat Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Japanissa.

Pystytäänkö tulevaisuuden maailmassa tekemään mikrosiruja ja niitä käyttäviä laitteita?

Onko mahdollista, että nykyinen tietokoneiden, kännyköiden ja tekoälyn aikakausi jää väliaikaiseksi, minkä jälkeen palataan teknisessä mielessä keskiajalle?

Jos tekoäly saavuttaa tietoisuuden ennen kuin se ehtii hiipua talouden, tieteen ja tekniikan taantuessa, voiko tekoäly alkaa suojella olemassaoloaan järjestelemällä keinoja kaihtamatta asioita maailmassa niin, että korkean teknologian kehitystyö ja tuotanto jatkuu? Onko Terminator-elokuvien maailma jonakin päivänä todellinen? Hävittääkö tietoisuuden saavuttanut tekoäly ihmiset ennen kuin ihmiset hävittävät tekoälyn?

Jos tietoisuudella tarkoitetaan sitä, että tietää olevansa olemassa- niin ei huolta ihminen on "tietänyt olevansa olemassa vaikka kuinka , eikä ole saavuttanut tietoisuutta.

Siis sellaista tietoisuutta, joka oli jotain todellista maailmasta ja luonnosta riippumatonta- tekoäly ihmisen rakentamana on helppo torjua, töpseli vain pois käyhän sekin teko älykkäältä ihmiseltä.
Ihminenkin kyllä käy (toimii sähköllä)  Aivojen toimintakin on sähkökemiallisia impulsseja ja kemiakin on sähköisiä sidoksia.

Ihmisenkin äly on siis tekoälyä,,