Tiedeuutiset

[Toope]

Näyttää lykkääntyvän kuin Olkiluoto 3. Uusin arvio on T -25 minuuttia.

https://www.kokoomus.fi/petteri-orpo-suomi-tarvitsee-lisaa-ydinvoimaa/

Oikeassa sinänsä, että ydinvoima on tarpeellista, mutta ovatko suuret ydinvoimalat se ratkaisu, vaiko mieluummin pienvoimalat?
Olkiluoto 3 on irvikuva, epäonnistunut suurprojekti. Ei enää tuollaisia. Lappeenrannassa kehitellään pienydinvoimaprojekteja, nuo toimisivat ehkä paremmin?
https://www.hs.fi/talous/art-2000009269677.html
https://www.lut.fi/fi/uutiset/lappeenrantaan-suunnitellaan-pienydinvoimalaa
https://www.verkkouutiset.fi/a/yle-lappeenrantaan-hankitaan-pienydinvoimala/#32576881

[ROOSTER]

Olkiluoto 3 on irvikuva, epäonnistunut suurprojekti. Ei enää tuollaisia. Lappeenrannassa kehitellään pienydinvoimaprojekteja, nuo toimisivat ehkä paremmin?

Jos suurydinvoimalaprojekti on irvikuva, niin mikä estää pienydinvoimaprojekteista muodostumasta samanlaisia? Itse asiassa, yksikin epäonnistunut pienydinvoimala voi olla jättiläismäinen vahinko.

Jos kokki keittää suuren pahanmakuisen sopan, antaisitko hänen tehdä samaa mutta pienen annoksen? Yhteistä OL3:lle ja pienydinvoimaloille on niiden  uutuus: Missään ei ole aiemmin tehty samanlaista mutta me olemme mielestämme maailmanparhaita kaikessa ja siksi valmiita kokeilemaan. Tuollaisesta itsevarmuudesta on joskus hyötyäkin, mutta suuren riskin ja vakavien onnettomuuksien ollessa mahdollisia kannattaisi laittaa jäitä hattuun, sordiino päälle ja harkita huolellisesti.

[Hippi]

^
Ollaan lyöty duunikaverin kanssa vetoa siitä, kumpi kestää ensimmäisenä vuoden ympäri käytössä:  Olkiluoto 3 vai Turun funikulaari

[ROOSTER]

^
Ollaan lyöty duunikaverin kanssa vetoa siitä, kumpi kestää ensimmäisenä vuoden ympäri käytössä:  Olkiluoto 3 vai Turun funikulaari

Voipi joutua odottamaan kauankin, ennenkuin jompikumpi kestää vuoden ympäri. Voi olla, ettei koskaan. Aina niissä jotakin on klesana.

Minulle tulee noiden viivästyksistä eräs vanha vitsi mieleen: Pikku-Kalle lähti kouluun mutta kengännauhat eivät pysyneet kiinni. Hän myöhästyi koulusta ja selitti miksi, "Äiti oli sitoi kotoa lähtiessä kengännauhat niin huonosti, että jouduin matkalla kolme kertaa solmimaan ne uudelleen."

[Karikko]

Olkiluoto 3 on irvikuva, epäonnistunut suurprojekti. Ei enää tuollaisia. Lappeenrannassa kehitellään pienydinvoimaprojekteja, nuo toimisivat ehkä paremmin?

Jos suurydinvoimalaprojekti on irvikuva, niin mikä estää pienydinvoimaprojekteista muodostumasta samanlaisia? Itse asiassa, yksikin epäonnistunut pienydinvoimala voi olla jättiläismäinen vahinko.

Jos kokki keittää suuren pahanmakuisen sopan, antaisitko hänen tehdä samaa mutta pienen annoksen? Yhteistä OL3:lle ja pienydinvoimaloille on niiden  uutuus: Missään ei ole aiemmin tehty samanlaista mutta me olemme mielestämme maailmanparhaita kaikessa ja siksi valmiita kokeilemaan. Tuollaisesta itsevarmuudesta on joskus hyötyäkin, mutta suuren riskin ja vakavien onnettomuuksien ollessa mahdollisia kannattaisi laittaa jäitä hattuun, sordiino päälle ja harkita huolellisesti.

Ehkä on "luojan lykky, ettei ukrainassa ole pienvoimaloita, jotka perustuvat atomien fissioon.

Noihin suurempiin olisi tietenkin helppo osua, mutta toisaalta niitä on myös helpompi varoa, osumasta.

Tiedä sitten kuinka kauan, ne säilyvät ehjinä.

[Toope]

Olkiluoto 3 on irvikuva, epäonnistunut suurprojekti. Ei enää tuollaisia. Lappeenrannassa kehitellään pienydinvoimaprojekteja, nuo toimisivat ehkä paremmin?

Jos suurydinvoimalaprojekti on irvikuva, niin mikä estää pienydinvoimaprojekteista muodostumasta samanlaisia? Itse asiassa, yksikin epäonnistunut pienydinvoimala voi olla jättiläismäinen vahinko.

Jos kokki keittää suuren pahanmakuisen sopan, antaisitko hänen tehdä samaa mutta pienen annoksen? Yhteistä OL3:lle ja pienydinvoimaloille on niiden  uutuus: Missään ei ole aiemmin tehty samanlaista mutta me olemme mielestämme maailmanparhaita kaikessa ja siksi valmiita kokeilemaan. Tuollaisesta itsevarmuudesta on joskus hyötyäkin, mutta suuren riskin ja vakavien onnettomuuksien ollessa mahdollisia kannattaisi laittaa jäitä hattuun, sordiino päälle ja harkita huolellisesti.

Nuo pienydinvoimaprojektit olisivat paljon yksinkertaisempia ja helpompia rakentaa. Pienemmät riskit, pienemmät kustannukset. Tsekkaa Lappeenrannan Yliopiston uutisia aiheesta.

[Toope]

^
Ollaan lyöty duunikaverin kanssa vetoa siitä, kumpi kestää ensimmäisenä vuoden ympäri käytössä:  Olkiluoto 3 vai Turun funikulaari

Suomessa muuten niinku silleen eivät yleensä julkiset projektit paisu tai epäonnistu...
Tulihan Helsinkiinkin liki miljardin arvoinen pyöräsilta, jolla ei ole käyttäjiä... (Ks. Osmo Soininvaara Twitter).

[Karikko]

Aika on suurin arvoitus, tai ehkä se ei ole lainkaan arvoitus, jospa sitä ei ole olemassakaan- mutta jos se on, niin mikä se on.

Ehkä väärä kysymys, oikea kysymys voi olla mitä kaikki on ja olemassaoloaan ihmettelevä ihminen siinä mukana.

>>>

HIUKKASFYSIIKAN professori Brian Cox on maailman tunnetuimpia kosmologeja ja tieteen popularisoijia. Cox tuo pian Helsinkiin Horizons-esityksen, jossa hän kertoo uusimpien tutkimustulosten valossa muun muassa mustista aukoista ja universumin synnystä.

IS kysyi Coxilta, mitkä ovat hänen mielestään kaikkein suurimmat maailmankaikkeuden arvoitukset. Professorin mukaan se kaikkein suurin mysteeri on ajan ja avaruuden alku.

– Voimme esittää aivan perustavanlaatuisen kysymyksen: oliko universumilla alkua ajassa? Me emme tiedä vastausta, Cox kertoo IS:n haastattelussa

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009430742.html

 Se on kiinnostava kysymys… Einstein julkaisi suppean suhteellisuusteoriansa vuonna 1905. Valon nopeus on rakennettu siihen sisään – se liittyy kiinteästi aika-avaruuden geometriaan, Cox sanoo.

– Ajatus universaalista kattonopeudesta ei ole sattumanvaraisesti keksitty, se on aivan keskeinen seikka suhteellisuusteorian johdonmukaisuuden kannalta. Tässä teoriassa valon nopeus on kytketty massattomien hiukkasten kuten fotonien olemassaoloon. Se on erottamaton osa teoriaa

Jo 1960-luvulla tutkijat päättelivät, että aika on emergentti ilmiö, joka johtuu kvanttien lomittumisen luonteesta ja esiintyy vain universumin sisällä oleville tarkkailijoille. Universumin ulkopuolella oleva teoreettinen tarkkailija näkee puolestaan vain staattisen ja muuttumattoman maailmankaikkeuden. Näin ajan kuluminen on ikään kuin illuusio

Emergentti tarkoittaa jostakin kokonaisuudesta nousevaa uutta ilmiötä tai ominaisuutta.

Mutta mistä syvemmästä ilmiöstä aika ja avaruus rakentuvat?

Coxin mukaan toistaiseksi vielä tuntemattomia rakennuspalikoita näyttää kuvaavan kvanttiteoria.

– Alamme ehkä ymmärtää, että kvanttien lomittumiseksi kutsuttu ilmiö muodostaa avaruuden ja ajan. Ymmärtämättä kuitenkaan paremmin näitä asioita emme voi esittää kovin todennäköisiä arvioita maailmankaikkeuden synnystä. Tämä on se kaikkein suurin arvoitus, professori sanoo.

Kvanttien lomittuminen tai kietoutuminen tarkoittaa ominaisuutta, jossa kaksi kvanttihiukkasta jakaa saman tilan, vaikka ne ovat fyysisesti erillään toisistaan.

Kvanttiteoria on normaalilla järjellä vaikeasti käsitettävä, sillä se ei vastaa arkirealismia

[ROOSTER]

Kvanttiteoria on normaalilla järjellä vaikeasti käsitettävä, sillä se ei vastaa arkirealismia

Entä jos ajattelee, että kvantti on kuin nettikirjoitelma Kantapaikassa. Ensin se on olemassa vain omalla koneella mutta nappia painamalle se leviää kaikkialle. Se on joka paikassa mutta vain harva sen näkee samanaikaisesti. Realismia on sitten se sisältö. Tai ehkä ei.

[Karikko]

Kvanttiteoria on normaalilla järjellä vaikeasti käsitettävä, sillä se ei vastaa arkirealismia

Entä jos ajattelee, että kvantti on kuin nettikirjoitelma Kantapaikassa. Ensin se on olemassa vain omalla koneella mutta nappia painamalle se leviää kaikkialle. Se on joka paikassa mutta vain harva sen näkee samanaikaisesti. Realismia on sitten se sisältö. Tai ehkä ei.

Niin tuo kuvaa -leviämistä mutta ei sitä miten ne kvantit rakentuvat ja tekevät tämän havaittavan maailman, jopa ihmisenkin tajuttavaksi.
Sisällön realistisuus on näkijän ja kvanttien yhteistoimintaa--kvanteista se näkijäkin koostuu, mistäpä muustakaan.

[a4]

Yhteiskuntatieteitä on pidetty luonnontieteitä pehmoisempina, vähemmän mitattavina ja ennustettavina. Räjähdysmäisesti kasvava massadata, laskentatehon kasvun kanssa, tarjoaa jo laskennallista yhteiskuntatiedettä jossa voidaan esim. laskea kaavasta taiteilijan menestys tulevaisuudessa.
https://areena.yle.fi/1-62831371

Lähestytään kaiken maailmassa esiintyvän mittaamisen, simuloimisen, ennustamisen kykyä.

[Hiha]

Yhteiskuntatieteitä on pidetty luonnontieteitä pehmoisempina, vähemmän mitattavina ja ennustettavina. Räjähdysmäisesti kasvava massadata, laskentatehon kasvun kanssa, tarjoaa jo laskennallista yhteiskuntatiedettä jossa voidaan esim. laskea kaavasta taiteilijan menestys tulevaisuudessa.
https://areena.yle.fi/1-62831371

Lähestytään kaiken maailmassa esiintyvän mittaamisen, simuloimisen, ennustamisen kykyä.

Fere libenter homines id quod volunt credunt.

Ohjelma ei ole läheskään niin levoton kuin mainostat. Aivan asiallinen tv-dokkari. Suurten datamäärien seulomisella on saatu todettua muutama asia, joita on joko aina aavisteltukin tai jotka ovat ääneen sanottuna ihan järkeenkäypiä. Verkottumiselle oikeisiin tahoihin on suuri hyöty uralle ja menestymiselle. Jos harva tietää ja tuntee, on hankala kerätä papukaijamerkkejä vaikka olisi kuinka hyvä. Suosio kerää huomiota ja lisää suosiota. Sattumallakin eli odottamattomilla onnenpotkuilla on merkityksensä.

Jos maailma tuli noilla opein valmiiksi, mikäs sen hienompaa. Peitto korville vaan ja ikuista unta nauttimaan.

[Toope]

Yhteiskuntatieteitä on pidetty luonnontieteitä pehmoisempina, vähemmän mitattavina ja ennustettavina. Räjähdysmäisesti kasvava massadata, laskentatehon kasvun kanssa, tarjoaa jo laskennallista yhteiskuntatiedettä jossa voidaan esim. laskea kaavasta taiteilijan menestys tulevaisuudessa.
https://areena.yle.fi/1-62831371

Lähestytään kaiken maailmassa esiintyvän mittaamisen, simuloimisen, ennustamisen kykyä.

No, ainakin sitä kuvitellaan.

[Toope]

Yhteiskuntatieteitä on pidetty luonnontieteitä pehmoisempina, vähemmän mitattavina ja ennustettavina...

Yhteiskuntatieteet ovat tulkinnanarvoisempia kuin luonnontieteet, jokainen tuon tajuaa. Eivät vähemmänarvoisia (ehkä?), mutta eivät samaa tiedettä kuin matemaattiset. Toki esim. E.H. Carr esitti historiatieteen olevan verrannollinen muihin tieteisiin:
https://en.wikipedia.org/wiki/What_Is_History%3F
Ei slti samaa ole, vaikka itse hyväksyn näkemyksen siitä, että historiatiede (myös hum./yht.kunt. tieteet) on lähteiden suhteen verrattavissa muihin tieteisiin.

Kaikki tiede silti eivät ole yhtä tärkeitä yhteiskunnalle. Lesbofeministisen runouden tutkimus ei pärjää kristillisyyden tutkimukselle.

[Norma Bates]

Yhteiskuntatieteitä on pidetty luonnontieteitä pehmoisempina, vähemmän mitattavina ja ennustettavina. Räjähdysmäisesti kasvava massadata, laskentatehon kasvun kanssa, tarjoaa jo laskennallista yhteiskuntatiedettä jossa voidaan esim. laskea kaavasta taiteilijan menestys tulevaisuudessa.
https://areena.yle.fi/1-62831371

Lähestytään kaiken maailmassa esiintyvän mittaamisen, simuloimisen, ennustamisen kykyä.

Fere libenter homines id quod volunt credunt.

Ohjelma ei ole läheskään niin levoton kuin mainostat. Aivan asiallinen tv-dokkari. Suurten datamäärien seulomisella on saatu todettua muutama asia, joita on joko aina aavisteltukin tai jotka ovat ääneen sanottuna ihan järkeenkäypiä. Verkottumiselle oikeisiin tahoihin on suuri hyöty uralle ja menestymiselle. Jos harva tietää ja tuntee, on hankala kerätä papukaijamerkkejä vaikka olisi kuinka hyvä. Suosio kerää huomiota ja lisää suosiota. Sattumallakin eli odottamattomilla onnenpotkuilla on merkityksensä.

Jos maailma tuli noilla opein valmiiksi, mikäs sen hienompaa. Peitto korville vaan ja ikuista unta nauttimaan.

Katsoin kyseisen dokumentin. Luovana ihmisenä tunsin tietenkin luovan ihmisen nyreyttä. Sitä toivoisi että lahjakkuus on se mikä merkkaa. Mutta tottahan se on että ei se Mona Lisa välttämättä niin erityinen taulu itsessään ole. Edes da Vincin tuotannossa. Ja tällainen graffititaide sitten, joka oli valikoitunut esimerkiksi - jos useamman taiteilijan tuotokset näyttävät samalta, niin miksi heistä yksi olisi merkittävä Taiteilija, mutta muut eivät?

Summa summarum: paljon katsellaan/kuunnellaan/fanitetaan mitä paljon katsellaan/kuunnellaan/fanitetaan.

Ja edelleenkään EN tykkää siitä että Hannibal-tv-sarjassa psykopaattinero laitettiin kuuntelemaan Vivaldia. Mikä moka! (Kaikkia kausia en olekaan katsellut kun alkoi väsyttää vähän kaikki siinä sarjassa.)