Tiedeuutiset

[safiiri]

En tuohon väitä vastaan. Totuudenjulistajia on tarpeeksi. Antaa vaan tieteen selvittää ongelmia ilman politiikkaa ja julistuksia.

Filosofiaa on ihan kivakin harrastaa, vaikka näyttää siltä ettei filosoimalla ratkaista ihmisenä olemisen ongelmaa, jos se ongelmaksi koetaan.

Psykologian avulla pyritään kyllä auttamaan ihmisiä heidän vaikeuksissaan, mutta en nyt tiedä voiko filosofiointia käyttää siihen. Olettaisin sen olevan enemmän henkilökohtaista pohdintaa ja voihan siitä kirjoittaa teoksiakin.

Filosofian alaan kuuluu myös esim. logiikka. Tuo turhake, jolla ei mitään tee...

Filosofia ei nimenomaan ole henkilökohtaista pohdintaa, vaan se tavoittelee yleisyyttä. Siten pelkästään henkilökohtaisuuden tasolle jäävä ajattelu ei vielä täytä filosofian kriteerejä, vaikka voikin yksilölle itselleen olla tärkeää. Toki termiä "filosofointi" käytetään kuvaamaan tällaista yksityistä pohdintaa, mutta se ei kyllä ole filosofiaa siinä merkityksessä kuin se vaikkapa yliopistoissa ymmärretään. Havukka-ahon ajattelija harrastaa kyllä "filosofointia", mutta filosofi hän ei ole.

[Juha]

Filosofia ei nimenomaan ole henkilökohtaista pohdintaa, vaan se tavoittelee yleisyyttä. Siten pelkästään henkilökohtaisuuden tasolle jäävä ajattelu ei vielä täytä filosofian kriteerejä, vaikka voikin yksilölle itselleen olla tärkeää. Toki termiä "filosofointi" käytetään kuvaamaan tällaista yksityistä pohdintaa, mutta se ei kyllä ole filosofiaa siinä merkityksessä kuin se vaikkapa yliopistoissa ymmärretään. Havukka-ahon ajattelija harrastaa kyllä "filosofointia", mutta filosofi hän ei ole.

Juu.

Itse huomannut, että saatan kirjoittaa ja pohdiskella asioita ihan sen vuoksi, että uusia elämän osa-alueita tulee yritettyä liittää osaksi omaa kielellisyyttä. Jos joku huomaa tällaisissa jotain sisällöllistä resonanssia, ei asialle voi mitään.

Teemasta tulee muuten mieleen teoria, ja käytäntö. Tai subjektiivisuus, ja objektiivisuus, tosin noiden väliin liittyy vielä yhteisövoimiin liittyvä tila, jolloin käsitteisiin voisi mielessään assoida vaikka: rehellisyys, normaali, epänormaali, outo, tavallinen, ...

Pahin este mainitsemallesi objektiivisuudelle voi olla nimeomaisesti sosiaalinen taso. Se luo voimaa ja vaikuttavuutta, ja on reaalisesti koettavissa vahvemmin, ja jos voimalla pidetään jotain, niin sitkeämmässä on, oli hyvää tai huonoa. Luonnollista, tietty.

Mitenhän suuri osa kunnon filosofiasta pohjautuu sosiaalisuuteen, ja miten suuri osa yksilöiden panokseen? Kumpikaan ei sulje toisiaan pois, vaan voi ruokkia positiivisella nousukehällä, tosin noidankehä ei sekään ole mahdoton.

Riittää pysähtyä sosiaaliseen arvonantoon. Ja maailma on pelastettu.

[Juha]

Mutta itselläni tärkein syy suosia kertakäyttöpulloja vesipulloina ovat niiden urheilujuomapullojen surkeat korkit, joihin ei voi ollenkaan luottaa. Aina ne vuotavat kassiin ja tuhoavat tavaroita. Sen sijaan ne kertakäyttöpullojen korkit pitää aina, jos ne vain on muistanut kiertää kiinni. Kertakäyttöpullo vain on syytä vaihtaa nopeaan tahtiin aina uuteen. Eikä vettä kannata siinä säilöä, vaan tyhjentää ja kuivattaa se aina käytön jälkeen.

Hyvää arkikäytäntöä.

Kun tiede-alueella, niin arki on minusta jees. Se tosin ei estä käsittelemästä teemaa tieteen puolelle vietynä. Ehkä on hassua, jos asiasta alkaa vääntää mikrobiologiaa. Mielenkiintoista se voi olla, ja opettavaista, etenkin aloittelijalle.

Tuo ummehtuneisuus on ilmiönä jänski. Varmaan alkaa döfätä, pienikin eloperäinen ainesosasto, tilassa, joka johtaa varmaan hapettomuuteen, tmvaan.

Kun alkuun ravinteita on jonkin verran bakteereille, ne lisääntyvät, kunnes kasvua ei voi syntyä samalla tapaa. Mikä on seuraava käänne, "lokaaliekosysteemissä"? Ehkä  kasvaneet bakteerit siiryvät vuorostaan ruokalistalle, kun olosuhteet käyvät niille vähemmän edulliseksi. Kunnon pöpelis pienenäkin määränä alkaa iloita avautuvista mahdollisuuksista.

Jos on mikrobeja, ja niiden pohjalta rakennettuja vastaavan kaltaisia, niin vähän kuin pullo-ekosysteemissä olisi tosiaan ravinteita, kasveja ja petoja. Ravintoketjun huipulle kun mennään, niin ihmisellä alkaa olla sulatteluvaikeuksia.

Onko siten suolisto juuri ympäristönä niin ärhäkkäsorttista populaltaan, että jos päätyy merkittävästi muualle kiertoon, voivat seuraukset olla vähemmän kivat.

Microbiologia lienee melkoista rakennemaailmaa, jos ajattelee vaikka perusfysiikkaa, tai kemiaa. Tuosta kun mennään eteenpäin, ihmisten ja eläinten tasolle, ... Jotain yhtenäistä, ja verrattavaakin löytyy.

[Juha]

Edellisen viestin eräs sovellus voisi olla siinä, että tosiaan tietää wc-ympäristöön liittyvän, omanlaisen microbimaailman, eikä suhtautumista tarvitse tahkota turhan takia, vaan tietoperusteisesti luontevaa toimia kuten tähänkin saakka, eli hygienisesti. Tietty hygienia ei ole vain sivistystä, vaan menneisyyssa rakentunut taipumus toimia siististi, on ihmiseen rakentunut, jonkin verran. Voinee silti vikaantua.

Kultashakaalista: https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/523577/e967cfc26e. Jänski rakenteellispoliittinen probleema, kun ihminen tykkää laittaa nokkansa joka asiaan. Ettei vaan olisi siellä wc-pöntössä, kuten yläkouluaikaan.

Jos ilmastonmuutos on tulokkaan taustalla, niin melkein syytä olla häiritsemättä tuollaista, joka vielä voi sopeuttaa ihmisen hölmöilyjä jollekin tolalle. Perustelua vaikea kertoa tyhjentävästi. Alustavasti näin tulisi ajateltua. Yleensäkin monimuotoisuudessa on pointtinsa, ja elämän rakentumiseenkin voisi viitata.

Esko Valtaoja on muuten vähän hassun ristiriitainen. Painottaa, ettei luonto ole mikään ystävällismielinen. Itse kuitenkin täysin sillantekijän roolissa, varpaita myöten. Minusta Eskoa voi tässä yleistää, vaikka samaa ei tulisi liitettyä mihin sattu. Se puoli on väistämättä jollain tapaa aina mukana, ja jos erikoistumaa, tyyli on aika toinen.


L:  Tämä ei liity asiaan, mutta voiko sen liittää asiaan: https://seura.fi/hyvinvointi/ravinto/matala-asteinen-tulehdus-nakertaa-elimistoa-monin-tavoin-valta-tulehdusruokien-syomista-jotta-et-sairastu/ ?

[ROOSTER]

Esko Valtaoja on muuten vähän hassun ristiriitainen.

Jep. Valtavirtatiede sotkettuna Valtaojasta löytyneisiin ideoihin.

[Juha]

Tuo "ärhäkkyysteoria" mikrobitasolla voi vierähtää globaalimmalla käsitystasolle, jos ajattelee sademetsiä, ja sen vastakohtaa, joka voisi olla vaikka tämä Pohjola. Siinä kohtaa puhtaus ja viattomuus, ärhäkän suolisto-otuksiston. Miten käy, Suomi-neidon, jne?

Juttu ei ole rasistinen. Se on kuvaus luontoa.

Soitellen ei silti kannattaisi lähteä sottaan. Tämä varoitus ei onneksi ole haitannut ketään, eikä asiasta ole jäänyt pahaa mieltä.

Soiteltu on silti aika lailla, ja muitakin kuin nahkaurkuja. Jos niistä olisikin kyse, niin asia olisi vielä helppo. Laittaisin lähmät tuomiolla. Karsinassa voisivat lusia ja odottaa, kunnes tuomio laitetaan käytäntöön, metaani-ongelmassa.

[Juha]

Valtaoja-tasolle kun menee, niin voi keksiä asteroideidien varalta suojautumisen, käyttäen itse Maapalloa. Sopiva ajoitus, ja asteroidi noukintaan, vaikka koris-tyyliin. Melkoinen laji. Mikä ettei?

Kun vielä ideointia jatkaa tuosta, niin siinä kun puhutaan siirtymistä Planeetaltamme, niin jos siirtyä täytyy, ja hakea paikkaa, niin melkein järkevintä kaahata tämän Maan matkassa. Varmaan on utopiaa, jos käytäntö on riippana, tosin ehkä näin ei tulevaisuudessa ole.

Tärkeintä tällaisissa kuitenkin se, että vaikka idea olisi hassu, käytännössä, jne, niin se voi poikia sovellutuksia. Tiedettä, ja sitten voi sitä soveltaa, ja ideanlänkyistä saisi mitään. Mitenhän todellisuus on? Pannarista se on tämäkin lähtenyt. Tämän todistaa historia.

[Toope]

Valtaoja-tasolle kun menee, niin voi keksiä asteroideidien varalta suojautumisen, käyttäen itse Maapalloa. Sopiva ajoitus, ja asteroidi noukintaan, vaikka koris-tyyliin. Melkoinen laji. Mikä ettei?

Itse asiassa asteroidien, komeettojen tms. suunnanmuuttaminen, estämästä niitä törmäämästä maahan, ei nykyteknologiallakaan ole enää mahdotonta. Näihin voidaan vaikuttaa, kunhan havaitaan ajoissa.

[Juha]

Filosofia ei nimenomaan ole henkilökohtaista pohdintaa, vaan se tavoittelee yleisyyttä. Siten pelkästään henkilökohtaisuuden tasolle jäävä ajattelu ei vielä täytä filosofian kriteerejä, vaikka voikin yksilölle itselleen olla tärkeää. Toki termiä "filosofointi" käytetään kuvaamaan tällaista yksityistä pohdintaa, mutta se ei kyllä ole filosofiaa siinä merkityksessä kuin se vaikkapa yliopistoissa ymmärretään. Havukka-ahon ajattelija harrastaa kyllä "filosofointia", mutta filosofi hän ei ole.

Aamulla kävi mielessä tämä lausunto. En muista enää tarkalleen, mitä tuli ajatelluksi.

Ehdotat tarkasteltavaksi objektiivista kelkkaa, jossa on kyytiä monelle, ellei kaikille. Ainoa ongelma vain, ettei kaikki ehkä osaa tehdä hyppyä, tai jos se on mahdollinen, sitä juuri ei tulisi tehdä, koska paluu vaikea, ellei mahdoton, ja rikkoutuminen suurempi ongelma. Abstrakti vasta-argumentti, objektiivisuuden seurailemisen hyvyydelle, siis käytännön tasolla. Ei mitä, objektiivisuus kyllä jaksanee odottaa, ja ehkä on vieläkin liityttävämpi, jatkossa.

Se on tullut mieleen ja aikoja sitten, että tavan kieli on hyvä väline. Hyvän välineen venyttäminen, ja omintakeinen käyttö ei tee perinteisistä saavutuksista huonoa, vaan on osoitus siitä, että ponkaisualustaa on luotu, ja käyttökelpoisen arvoisesti koettuna.

Kielessä on kaikenlaisia osoittimia, eikä tavan kielessä tärkeintä ole aina tarkkuus. Toisaalta tarkkuuteen pyrkivässä kielessäkin on terää, jota voi soveltaa vähän miten sattu. Kieli on työkalu, ja miksipä ei hioa niitä joskus tarpeenmukaiseksi, eikä tosiaan niin, että hiotun kielen tulisi olla jotain parempaa kuin aiempi, ja jonka pohjalle olisi parempi muka rakennella jotain. Hiottu kieli voi olla hyvä, mutta esim vain tietyssä tilanteessa. Muualla se tietty tapa voi olla väistämättä ongelmakökötys.

Kieli on perinnettä. Samaa perinnettä on suomaisuus, ja kokemuskertymä, esim tämän yhteisön osalta. Se on rikkaus, jota on samalla tapaa kertynyt jäseniin. Tätä lähijuttua jos ei arvosta, eikä näy käsittelyssä, niin köyhäksi menee, vaikka olisi kuinka parasta, kauempana. Perinteitä arvostetaan, tosin kun lähitarinoita tarkastelee, niin aivan kuin omaa elämää ei olisi, vaan jostain vihreämmältä planeetalta haettua ehdoketta. Tervemenoa, vaikka toisen asteen ilmoituslinjalle.

Uniikkitilanteet ovat muutenkin paikka liittää yleistä tilanteisiin, tai se uniikki yleiseen. Tätä yleismaailmallisen suunnan vuoropuhelua lokaalimman kanssa tarvitsee jatkuvasti, ja niitten asemien kesken, jotka ovat jotenkin noiden väliin jääviä.

Se merkittävä ajatus tavallisen kielen hyödyntämiseen liittyi siihen, että jos kieli on venyvä ja joustavasti käytetty, voi käsittelyt viitata samalla oikeasti merkittävään ja raskaaseen, ja toisaalta ihan vähäpätöiseen ja merkityksettömään. Suhteutusta puuttuu, eikä sitä ole tarjottu, vaan enemmänkin merkityksellisyyksien sekamelskaa tyhjänpäiväisestä selkeän tarpeelliseen.

Kieli ja sen käyttö EMlla tavalla voi näyttää, ja oikeastaan tulee myös olla vaikutelmaltaan vähän outoa, tavanomaiseen nähden. Tämän ei tarvitse olla ongelmanarvoinen juttu. Monipuolisen surffailun tarkoitus ei löydy miten vain, ja jos ei löydy, ei se tarkoita vielä, etteikö tällaisella olisi tarkoitusta.

Tulee mieleen matematiikka. Vailla kiinnittymistä konkreettisempaa, se on tyhjää logiikkaa. Jos matematiikassa pitäytyminen vaikuttaa oudolta, niin sama ohi sen sektorin, voi antaa itsestäänselvän perusteen vinksahtanaisuudelle. Tavan kielessä ja yleensäkin rakentelussa, eri "materiaaleista", matematiikan korostaminen kaikkivaltiaana ei välttämättä ole ihan perusteltu. Jos on hivutteellisempaa rakentamista, niin ei paha, kunhan ei tee hötöstä tötteröä, jonka varjossa todellisuus ei enää näy muulla tavoin.

Ihmisen kannattaa hurahtaa, tosin ehtona lienee useimmiten, että tosiaan tekee asioita tästä lähtökohdasta, jos kerran jossain vaiheessa meininkinä. Epäobjektiivisen, tai keskeneräisen ei tarvitse olla killeri.

[Toope]

Kiitos Juha, että selkeästi selitit, mitä ajoit takaa...

[-:)lauri]

Tuore tutkimus vahvistaa, että Suomalaiset ovat ainakin Euroopan mittakaavassa sissäsiittoisin kansa: https://www.technologynetworks.com/genomics/news/finnish-peoples-unique-genetic-makeup-offers-novel-insights-into-disease-322333

[Juha]

Nou-hau, ei haluu filosofiksi.

Haluu Havukka-Aholle, Hau-Hau!


Jatkan, tuota äskeistä, vaikka tuollaiset voivat olla kivimpia. Lyhyesti jne.

Kun puhutaan logiikasta ja älystä, sekä rakenteista, niin joitakin ihmisiä kun katsoo, niin aivan kuin he olisivat täysin labyrintisoituneita, omalla tavallaan. Hiton paksua sisältöä, josta tarkastellaan, milloin mitäkin, selkeällä momentilla. Sen voi kokea joistakin. Eilen näin jossain tällaisen tapauksen.

Päinvastaistakin on,  tosin en halua sitä nyt hakea mieleen. Se vain, että jos on paljon logiikkaa takana, jollakulla, niin rakenteista voi olla, paljonkin. Miten se syntyy, niin  tuskin itse logiikasta. Logiikan pohjana täytyy olla jotain, eli vaikka sitä itseään voi pitää tyhjänä, niin syntyäkseen, tarvitaan muuta kuin sitä tyhjää.

(Anteeksi kun suhteutin valmiiksi erilaista kirjoittamista, enkä jättänyt sitä lukijalle)

[ROOSTER]

BBC kirjoittaa, että tekoälylle ei olla vielä valmiita antamaan tunnustusta luovuudesta. Asiaan on tarttunut kaksi Surreyn yliopiston professoria. He ovat tehneet patenttihakemuksia, joissa hakijaksi eli keksinnon tekijäksi on nimetty Dabus AI -niminen tekoäly.

Vaikka roboteille ei annettaisi ihmisen oikeuksia niin tekijänoikeudet ovat vahvasti pohdinnan alla.

Mielestäni roboteille voitaisiin antaa tekijänoikeudet keksintöihinsä. Jos ne laitettaisiin esim. omistajansa nimiin, niin joku hölmö perijä voisi vaikka ostaa kokonaisen armeijan robotteja tekemään keksintöjä ja olla olevinaan uuden ajan Edison.

Ei se niin voi mennä.

[Toope]

Tuore tutkimus vahvistaa, että Suomalaiset ovat ainakin Euroopan mittakaavassa sissäsiittoisin kansa: https://www.technologynetworks.com/genomics/news/finnish-peoples-unique-genetic-makeup-offers-novel-insights-into-disease-322333

Eli suomalaisilla on keskimääräistä taipumusta tiettyihin tauteihin, kuten kolesteroliongelmiin...
Ei tuo järin suuri ongelma ole. Joka kansalla on hieman omanlaatuisensa perimä, meillä vähän erikoisempi, koska olemme eläneet varsin eristyksissä.

[Juha]

Toope geeniperimän yksipuolistumisesta:

Eli suomalaisilla on keskimääräistä taipumusta tiettyihin tauteihin, kuten kolesteroliongelmiin...
Ei tuo järin suuri ongelma ole. Joka kansalla on hieman omanlaatuisensa perimä, meillä vähän erikoisempi, koska olemme eläneet varsin eristyksissä.

Viime aikoina miettinyt juttua ajatusten osalta. Kävi mielessä niinkin extreme-tilanne, että siinä kun jotain sanotaan niin, että sanottava liittyy asiaan automaattiasson kautta, eikä asso kovin ilmeinen, niin kirjoittaja voi toisaalta kirjoittaa myös omia teemoja samalla tapaa.

Ilmiö on tietyllä tapaa jänski. Löytyy jokin polku teemasta, jota päätetään seurata, tai jonne viitataan, ehkä laiskasti, ja suuntaa-antavuus niin hetkellis-määräytyvä, ettei suuntaa enää ehkä hoksaa, kun omaan ilmaisuun palaa, sen tietyn teeman yhteydessä.

Miten sitten ilmiöön suhtautua, suttailuun, puolihuolimattomuuksiin, reagointeihin, ... miten näitä nyt osuvasti voi milloin kuvatakkin.

Oli miten oli, niin ilmiöstä voi lähteä vakavamman tieteen puolelle, ja saada potkua sen arviointiin. Eräs tyypillinen kritiikki tieteilijöiltä, ja erityisesti kaposellaisilta, ja tieteen sanomia tottelevilta on se, että kun on suurpiirteilyä, niin siinä olisi mitään. Kun esim uskovaisten puhe on yhtä pyörittelyä, jonka syrjään oikein millään pääse, kovin faktisesti ainakaan, niin tällainen olisi höpö-arvoista, esim Enqvistin mielestä.

Jaa-a. Kun ajattelee juuri tuota sisäsiittoisuuden ongelmaa käsitysten jalostamisessa, niin se, joka sumppuun helpoiten päätyy, on juuri vähäpohjaisesti lähtenyt. Vähäpohjaisen lähdön ainoa järkevä peruste on etsiä törmäys, jonka jälkeen kurssia voi muuttaa. Jos lähtö johtaa suurenevaan varmuuteen kaikesta, voi se hävitä todellisuutta kuvaavana, jopa höpöuskonnoille, jotka sentään kulkevat ihan kivasti, ja siten toimivat, kuin jotenkin maagisesti.

Suunta voi joskus syntyä lähinnä siitä, ettei sen ohjaavia tekijöitä tarkalleenottaen tiedetä. Tolkkuuntumisvajeen näkee ja huomaa, kun jokin alkaa pragata. Siinä on älykkö karilla, ja jos ei hoksaa miten hieno juttu, ja tekee karikosta Temppelin, varikon sijaan, niin eiköhän se siittä, sitä rataa, maailma poikki typeryydet sahaa.

Uskonnot sortuvat useimmiten samaan virheeseen kuin tiede. Juttu on yleisinhimillinen. Sama ihmisyys, joka mainitaan joskus, ja joskus kun tarvis, niin aktiivisesti ehkä unohdetaan. Tätä tietty jokainen tekee jotenkin, omissa käsityksissä, suhteessa maailmaan.

Sama idea syntyi joskus makujen yhteydessä. Jokin teknomaku jugurteissa, on niin keinotekoinen tuotos, että voi puhua karikatyyrisestä terästyksestä. Ideana hieno, ja viitteenä. Miten hyvin tuollaista roboruokaa sitten syö tavan elämässä, niin toinen juttu.

Ruoka-aineita on tosiaan tapana terästellä, myös, kuten vähän kaikkea, nykyään, taitojen lisääntymisen myötä. Taidot ja potentiaali tekemiselle, näyttää korreloivan vahvasti sen kanssa, miten sisäsiittoiseksi toiminta menee.

Tutkijan elämäntaipaleesta, ja leivän kannikassa pysymisestä tuli tänään mieleen kirjoittaa huumoripläjäys. Kun on tosiaan panostusta johonkin, ja siihen aletaan nojata, niin ihmisyhteisöjen sosiaalinen puoli tekee selvää luonnosta, eli siitä moninaisuudesta, joka väistyy, kun oltava vähän vakuuttavampi, ja syytä luvata tiedettäväksi enemmän, kuin mihin tietää todellisuuden viittaavan.