Tiedeuutiset

[-:)lauri]

^et tiedä. Kykysi havainnoida ympäröivää maailmaa ei riitä siihen.

[Toope]

^et tiedä. Kykysi havainnoida ympäröivää maailmaa ei riitä siihen.

Itse hyvin näen, että yliopistolaitos on julkisen rahoituksen tuella paisunut turhaa täynnä olevaksi instituutioksi, josta tulisi karsia paljon. Esimerkki siitä, miten julkinen (=vastuuton rahoitus) korruptoi ja byrokratisoi rakenteitaan ja tuhlaa verorahoja. Paljon toki on hyvää tiedettäkin, mutta yhtälailla paljon on tuhlaustakin.

[Karikko]

Enää pikku askel tarvitaan kunnes saadaan toimiva ajatustenlukija.

Aivojen hermosolujen lähettämistä signaaleista on pystytty lukemaan, mitä henkilö juuri sanoi.

Tähän tutkijat laativat algoritmin, joka ensiksi poimi aaltoja aivoista, kun henkilö luki lauseita. Sitten ohjelma muunsi aallot numerosarjoiksi ja numerot edelleen lauseiksi.

Laskentaohjelmat saivat harjoittelun jälkeen tulokseksi samat lauseet, jotka koehenkilö oli juuri lukenut ääneen. "Ajatustenluku" onnistui siis hyvin. Kokeessa tekoäly tulkitsi vain kolme prosenttia lauseista väärin.

AivoSÄHKÖtoiminnan tutkiminen on vasta alkutaipaleella. Jatkossa voidaan aivojen tieto ottaa talteen ja tarvittaessa uudelleenohjelmoida pään ajatustoiminta. Veikkaan, että msiihen menee alle 50 vuotta.

Oikeastaan tutkimuksessa todettiin vain se missä aivoalueissa aktiivisuus havaittiin. ( tuo asian toistettavuus, on melko yleistä ihmisen ajattelussa muutenkin, mutta muokkautuvat aivot eivät säilytä sitä tietoa muuttumattomana:)
Yksilökohtaiset sisällöt ovat sitten paljon vaikeampia todeta. Toisella henkilöllä voi olla ihan erilainen sisältö samoilla aivoalueilla.

Mutta tiedetäänhän jo nykyisinkin melko hyvin mitä ja miten ihmiset ajattelevat.- Mielen muokkausta tehdään monilla tavoilla ja tasoilla- ihminen on melko helppo saada uskomaan ja haluamaan kaikenlaisia asioita- mitä muutkin haluavat.

Ajatustenlukuun ei taideta pystyä tulevaisuudessakaan.  Eikä niissä oikeastaan mitään luettavaa olekaan, nehän syntyvät ja katoavat tilanteiden mukaan.

Vähän sama on puheen kanssa. Mitä sitä turhaan kuuntelemaan mitä toinen sanoo kun ne sanat syntyvät ja katoavat tilanteiden mukaan.

Puheen ollessa kyseessä, ihmisillä on tapana ilmaista itseään puhumalla.

Ajatuksia voi olla ilman puhetta ja niiden julkituominen (tai salaaminen) voi olla monesti aiheellista.

Onneksi ei niitä sensoreita ole kuitenkaan ihmisen päähän jatkuvasti kytketty, joista voitaisiin havaita "ajatusmaailman kirjoa".   Ehkä keksitään vielä joskus lankaton toiminta tuohonkin, mutta silloin pitäisi havaita aivoaaltoja ja ne taitavat olla melko heikkotehoisia havaittavaksi.

Ajatustoiminta liittyy kyllä puheilmaisuun, sillä on sellainen ominaisuus.

[-:)lauri]

Jostain juuri luin, että ranskalainen tutkija olisi tutkinut voimakkaita laserpulsseja ja ilmeisesti saanut rahoituksen tutkijaryhmälleen seuraavalle 15 vuodelle tutkiakseen voimakkaita lyhytkestoisia laserpulsseja ja ilmeisesti kehittääkseen sille käytännön sovelluksia. Yksi näistä sovelluksista olisi ilmeisesti kohdistaa laserpulssi ydinjätteeseen. Kun säteilevästä atomista ammutaan laserpulssilla neutroni tai muutama pois, atomin puoliintumisaika muuttuu miljoonista vuosista 30 minuuttiin. Artikkelin mukaan tarvittava energia laserpulssille saataisiin näillä näkymin kaiketi jonkinlaisesta kemiallisesta reaktiosta. Tällä hetkellä tutkija on vakuutunut, että ydinjätteen neutralosoimiselle olisi 15 vuodessa kehiteltävissä teollinen tuotanto.

Olettaen, että teknologia osoittautuu tähän tarkoitukseen sopivaksi, artikkelista ei kyllä selvinnyt, paljonko energiaa tarvitaan, jotta esimerkiksi tuhat tonnia ydinjätettä neutralisoidaan ja että missä ajassa tämä jätteen vaarattomaksi tekeminen onnistuu. Ehkäpä saamme vastauksen näihin kysymyksiin seuraavan 15 vuoden kuluessa (en tosin tiedä olisiko jossain muussa lähteessä jo estimaatteja esittämiini kysymyksiin).

Nyt löyty artikkeli https://bigthink.com/technology-innovation/laser-nuclear-waste

[Toope]

Jostain juuri luin, että ranskalainen tutkija olisi tutkinut voimakkaita laserpulsseja ja ilmeisesti saanut rahoituksen tutkijaryhmälleen seuraavalle 15 vuodelle tutkiakseen voimakkaita lyhytkestoisia laserpulsseja ja ilmeisesti kehittääkseen sille käytännön sovelluksia. Yksi näistä sovelluksista olisi ilmeisesti kohdistaa laserpulssi ydinjätteeseen. Kun säteilevästä atomista ammutaan laserpulssilla neutroni tai muutama pois, atomin puoliintumisaika muuttuu miljoonista vuosista 30 minuuttiin. Artikkelin mukaan tarvittava energia laserpulssille saataisiin näillä näkymin kaiketi jonkinlaisesta kemiallisesta reaktiosta. Tällä hetkellä tutkija on vakuutunut, että ydinjätteen neutralosoimiselle olisi 15 vuodessa kehiteltävissä teollinen tuotanto.

Olettaen, että teknologia osoittautuu tähän tarkoitukseen sopivaksi, artikkelista ei kyllä selvinnyt, paljonko energiaa tarvitaan, jotta esimerkiksi tuhat tonnia ydinjätettä neutralisoidaan ja että missä ajassa tämä jätteen vaarattomaksi tekeminen onnistuu. Ehkäpä saamme vastauksen näihin kysymyksiin seuraavan 15 vuoden kuluessa (en tosin tiedä olisiko jossain muussa lähteessä jo estimaatteja esittämiini kysymyksiin).

Nyt löyty artikkeli https://bigthink.com/technology-innovation/laser-nuclear-waste

Korkea-aktiivista ydinjätettä voidaan hyödyntää tai vaihtoehtoisesti muokata vähemmän vaaralliseksi. On mahdollista nykyisinkin, mutta vain pienessä määrin.
Suomeen on rakennettu ydinjätehauta. Sitä ei ehkä pian tarvita, koska teknologia mahdollistaa tuon jätteen uusiokäytön.

[a4]

Tuoreita merkkejä nykyteorioiden kremppaantumisesta ja uusien teorioiden pilkkeestä tutkijoiden silmäkulmissa:

Tähtitieteilijät tekivät "hyvin oudon" havainnon: Tärkeä luonnonvakio ei olekaan sama kaikkialla – Maailmankaikkeudella saattaa olla "pohjoinen" ja "etelä"

[Laika]

Tuoreita merkkejä nykyteorioiden kremppaantumisesta ja uusien teorioiden pilkkeestä tutkijoiden silmäkulmissa:

Tähtitieteilijät tekivät "hyvin oudon" havainnon: Tärkeä luonnonvakio ei olekaan sama kaikkialla – Maailmankaikkeudella saattaa olla "pohjoinen" ja "etelä"

Eikö maailmankaikkeus olekaan litteä!

(Onnitteluni tutkijoille, jos läpimurto osoittautuu oikeaksi -ovi fysiikan Nobelille saattaa olla juuri avautunut.)

[ROOSTER]

Muistissa on hyvin aika jolloin Intel hallitsi elektroniikan komponenttimarkkinoita. Nyt on toisin.

TSMC sanelee tällä hetkellä, mikä on puolijohdevalmistuksen terävin kärki. Yhtiö kertoi osavuosikatsauksessaan ensimmäistä kertaa tarkempia tietoja tulevasta 3 nanometrin N3-prosessistaan. Siinä transistoreja saadaan pakattu lähes 300 miljoonaa yhdelle neliömillille.

TSMC on Taiwanilainen yritys. Kiina uhittelee Taiwanille. Jos kinaaminen etenee konfliktiksi asti, voi melkein liiottelematta sanoa, että kaikki elektroniikkalaitteet maailmalla jäävät hetkeksi tekemättä jos tehtaat joudutaan laittamaan hetkeksi kiinni. Hinnat raketoi siinä kohtaa.

Uutisen hahmottamisen helpottamiseksi kuva ensimmäisestä transistorista.

[Karikko]

Muistissa on hyvin aika jolloin Intel hallitsi elektroniikan komponenttimarkkinoita. Nyt on toisin.

TSMC sanelee tällä hetkellä, mikä on puolijohdevalmistuksen terävin kärki. Yhtiö kertoi osavuosikatsauksessaan ensimmäistä kertaa tarkempia tietoja tulevasta 3 nanometrin N3-prosessistaan. Siinä transistoreja saadaan pakattu lähes 300 miljoonaa yhdelle neliömillille.

TSMC on Taiwanilainen yritys. Kiina uhittelee Taiwanille. Jos kinaaminen etenee konfliktiksi asti, voi melkein liiottelematta sanoa, että kaikki elektroniikkalaitteet maailmalla jäävät hetkeksi tekemättä jos tehtaat joudutaan laittamaan hetkeksi kiinni. Hinnat raketoi siinä kohtaa.

Uutisen hahmottamisen helpottamiseksi kuva ensimmäisestä transistorista.

Enenmänkin voi olla huolissaan myö siitä mitä tapahtuu syvemmissä vesissä- kuten herra tr-umpin pääparassa.
Hänen sotansa huaweita vastaan jatkuu ja määräysten mukaan taiwanilaiset eivät saa myydä puolijohteitaan (amerikkalainen lisenssi) tuolle liian tehokkaalle firmalle. 120;n ylimeno päivän jälkeen.

Se on tietenkin taiwaan pojillekin kova paikka ja vaikeuttaa heidänkin toimintaansa.  Kiina taas tietenkin suunnittelee vastatoimia- jne,  saapa nähdä, mitä kaikkea seuraa.

[Toope]

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006517610.html

Hanhia on paljon, nyt haulikot esille!
Ihan oikeasti, noita pitää harventaa.

Tilanne on karannut täysin käsistä, ja valkoposkihanhien kasvaneille määrille on pakko tehdä jotain. Lajin uhanalaisuus on poistunut aikapäiviä sitten. Sen näkee se kuuluisa sokea Reettakin, kun itäsuomalaisilla pelloilla on ollut ruokailemassa ja paskomassa kymmenien tuhansien suuruisia hanhiparvia. On arvioitu, että Itä-Suomessa on tänä keväänä jopa 500 000 hanhea.

Miksei syötäviksi? Hanhihan on hyvää lihaa? Uunissa, kuten ankka.

[-:)lauri]

Alkaisikohan vihdoinkin tapahtua? ITER käynnistettäneen vuonna 2025. Fuusioenergia on aurinkoenergia poislukien teknologia, jonka kaupallinen hyödyntäminen on ollut aina 30 vuoden päässä.

[Karikko]

Alkaisikohan vihdoinkin tapahtua? ITER käynnistettäneen vuonna 2025. Fuusioenergia on aurinkoenergia poislukien teknologia, jonka kaupallinen hyödyntäminen on ollut aina 30 vuoden päässä.

Vaikka teoreettinen mahdollisuus tunnetaan, niin siltä käytännön ongelmat tulevat pitämään tuon- luonnon etumatkan "pysyvänä.

Aurinkohan on jo olemassa ja se on sopivan matkankin päässä.

[-:)lauri]

^hyvin mahdollista. Muistan lukeneeni jo 90-luvulla ITER:stä ekan kerran Tieteen kuvalehdestä. Artikkelin mukaan teknologia oli kai suurin piirtein käyttöönottoa vaille valmis ja vain jotain pientä enää on keksimättä. Tosin jo testi-versio ITER:kin on ottanut sen 30 vuotta nähdäkseen päivänvalon... Tai siis ei sekään ole vielä nähnyt päivanvaloa kun vuotta 2025 on nyt allokoitu. Voi siis olla että senkin deadline siirtyy vielä.

[Toope]

^hyvin mahdollista. Muistan lukeneeni jo 90-luvulla ITER:stä ekan kerran Tieteen kuvalehdestä. Artikkelin mukaan teknologia oli kai suurin piirtein käyttöönottoa vaille valmis ja vain jotain pientä enää on keksimättä. Tosin jo testi-versio ITER:kin on ottanut sen 30 vuotta nähdäkseen päivänvalon... Tai siis ei sekään ole vielä nähnyt päivanvaloa kun vuotta 2025 on nyt allokoitu. Voi siis olla että senkin deadline siirtyy vielä.

Juu, fuusioenergiaa on lupailtu jo kauan. Toki perinteistä fissiota olisi saatava halvemmalla.

[a4]

PODCAST: UTE­LIAS MIE­LI

Utelias mieli puhuu tieteestä tunteella. Helsingin yliopiston podcastin jokaisessa jaksossa haastatellaan yliopiston tutkijaa, joka kertoo oman alansa mielenkiintoisimmasta ja innostavimmasta kysymyksestä juuri nyt. Kuuntele jaksot alta.

Kokeile tätä kotona tai liikenteessä mutta omalla vastuulla.