Sosiaaliset suhteet kanalassa

[ROOSTER]

Perinteisessä kanayhteisössä on kukko ja kymmenkunta kanaa. Kukko huolehtii lauman turvallisuudesta ja seuraa ympäristöä, varoittaa vaaroista jolloin kanaset piiloutuvat ja huolehtii siitä, että munat ovat hedelmöitettyjä. Kanat taas munivat, hautovat ja kotkottavat. Kukko kiekuu.

Minkäänlaista tasa-arvoa ei kanalassa ole. Kanat ovat kukon seksiseuraa, vaikka puoliväkisin, kanat taas ovat rankanneet itsensä arvojärjestykseen jossa korkeampiarvoinen aina säälimättä vie ruuasta parhaat palat ja mukavimmat orsipaikat. Jos harmittaa, niin aina voi nokkia alempiarvoisia, jotka eivät puolustaudu, vaikka kuolemaan asti.

Jos kukko puuttuu kanat ovat levottomia ja peloissaan. Jos taas on useampi kukko niin käynnissä on jatkuva valtataistelu. Siis vain noin joka kymmenes kukko saa pitää henkensä, yleensä rotunsa valio. Näin kukkojen laatu kehittyy jatkuvasti. Kanoilla taas kaikki munimaan pystyvät voivat jatkaa sukuaan. Johtaako tämä siis tulokseen jossa naaraat ovat ns. heikompi astia, eli huonoimmilla geeneillä varustettuja? Lopputuloksena tällaisesta jalostumisesta luulisi olevan, että kukko on hyvärakenteinen ja komea mutta kanat pieniä, harmaita ja huomaamattomia.

   

[safiiri]

Suurin osa kukkopojistahan tapetaan jo tipuina. Ne kun ei tuota mitään, joten niitä tarvitaan hiton vähän verrattuna muniviin kanoihin. Eivätkä ne kukot siis pääse tappelemalla valikoimaan parasta, vaan ihminen valikoi tapettavat kukkotipuset paljon ennen kukkotappeluikää.

Kuoriutuvat kananpojat lajitellaan sukupuolen mukaan. Hautomosta kanat siirretään heti untuvikkoina nuorikkokasvatuskanalaan, ja tuotantopolven kukkopojat lopetetaan hiilidioksidilla.

https://www.elaintieto.fi/kana/kana-ja-broileri-tuotantoelaimina/

[ROOSTER]

Suurin osa kukkopojistahan tapetaan jo tipuina. Ne kun ei tuota mitään, joten niitä tarvitaan hiton vähän verrattuna muniviin kanoihin. Eivätkä ne kukot siis pääse tappelemalla valikoimaan parasta, vaan ihminen valikoi tapettavat kukkotipuset paljon ennen kukkotappeluikää.

Kuoriutuvat kananpojat lajitellaan sukupuolen mukaan. Hautomosta kanat siirretään heti untuvikkoina nuorikkokasvatuskanalaan, ja tuotantopolven kukkopojat lopetetaan hiilidioksidilla.

https://www.elaintieto.fi/kana/kana-ja-broileri-tuotantoelaimina/

Minä tarkoitin perinteistä kanayhteisöä jossa on kukko ja kymmenkunta kanaa. Siis semmoista, mikä oli yleisin muutama sata vuotta meilläkin ja tuhansia vuosia muualla. Niissä kukkopojista on hankkiuduttu eroon kun ne ovat kasvaneet syötävän kokoisiksi ja ominaisuudet alkavat jo näkyä. Parhaat vain jätetään.

Kanojen mielipidettä ei tässä kysytä. Voiko siis ihminen jalostaa kukon kanoille epätyydyttävään suuntaan? Osaako ihminen arvostaa oikeita ominaisuuksia?

[safiiri]

Suurin osa kukkopojistahan tapetaan jo tipuina. Ne kun ei tuota mitään, joten niitä tarvitaan hiton vähän verrattuna muniviin kanoihin. Eivätkä ne kukot siis pääse tappelemalla valikoimaan parasta, vaan ihminen valikoi tapettavat kukkotipuset paljon ennen kukkotappeluikää.

Kuoriutuvat kananpojat lajitellaan sukupuolen mukaan. Hautomosta kanat siirretään heti untuvikkoina nuorikkokasvatuskanalaan, ja tuotantopolven kukkopojat lopetetaan hiilidioksidilla.

https://www.elaintieto.fi/kana/kana-ja-broileri-tuotantoelaimina/

Minä tarkoitin perinteistä kanayhteisöä jossa on kukko ja kymmenkunta kanaa. Siis semmoista, mikä oli yleisin muutama sata vuotta meilläkin ja tuhansia vuosia muualla. Niissä kukkopojista on hankkiuduttu eroon kun ne ovat kasvaneet syötävän kokoisiksi ja ominaisuudet alkavat jo näkyä. Parhaat vain jätetään.

Kanojen mielipidettä ei tässä kysytä. Voiko siis ihminen jalostaa kukon kanoille epätyydyttävään suuntaan? Osaako ihminen arvostaa oikeita ominaisuuksia?

Mikä perinteinen kanayhteisö? Kanalassa on tuotantokanoja, ei mitään luonnonkanojen laumaa. Myös "perinteisen kanayhteisön" koostumus (yksi kukko ja kymmenen kanaa) on täysin ihmisen valikoima. Ei se kukko sinne valikoidu minkään kukkojen keskinäisen taisteluvoiton tuloksena, vaan ihminen tappaa tipuista poikapuoliset turhina. Vaikka ottaisit / vuokraisit itsellesi omaan pihaan tuollaisen perinteisen kanayhteisön - kukko + muutama kana - niin sekin kukko on ihmisen valikoima, ei niiden kanojen valitsema tai kukkojen keskinäisen taiston voittanut yksilö. Siitoskukko valitaan jalostustavoitteiden mukaan, ei kanojen preferensseillä.

[ROOSTER]

Mikä perinteinen kanayhteisö? Kanalassa on tuotantokanoja, ei mitään luonnonkanojen laumaa. Myös "perinteisen kanayhteisön" koostumus (yksi kukko ja kymmenen kanaa) on täysin ihmisen valikoima.

Alkuperäinen kana eli Aasiassa, tuhansia vuosia sitten, sellaisissa laumoissa joissa oli kukko ja kymmenkunta kanaa. Se on siis kanalauman luonnollinen optimikoko, ei ihmisen keksintö. Sama laumakoko säilyi aivan viime päiviin asti, kunnes supermarketit syrjäyttivät torikaupan munamarkkinoina. Luonnossa jokainen kukoksi syntynyt yritti saada oman lauman, mutta vain noin joka kymmenes onnistui. Kaikki kanat sen sijaan saivat kukkoa.

Kun joku keksi alkaa tarhata kanoja, asetelma muuttui. Luonnonvalinnan sijasta ihminen alkoi valikoida kanoille sopivia kukkoja ja söi ylimääräiset. Näin kanojen alkuperäiset vaatimukset kukoille jäivät ehkä osin toteutumatta. Toisaalta, hyvin tuntuvat kanoille kelpaavan ihmisen valikoimat kukotkin. Ehkä kanoille riittää kunhan on vaan joku.

[-:)lauri]

Mä en tiedä, mitä pariisin rauhansopimukseen on kirjattu, mutta jos kukkojen geenit valikoituvat tappelutaidoilla, onko kuinka todennäköistä, että komeudella olisi jotain tekemistä asian kanssa, kuten ROOSTERin viestistä päättelin että on? Jos on todennäköistä, se todennäköisesti pätisi yli lajirajojen. Eli että väkivaltataitavat olisivat naaraiden mielestä aina myös komeimpia.

[safiiri]

Mikä perinteinen kanayhteisö? Kanalassa on tuotantokanoja, ei mitään luonnonkanojen laumaa. Myös "perinteisen kanayhteisön" koostumus (yksi kukko ja kymmenen kanaa) on täysin ihmisen valikoima.

Alkuperäinen kana eli Aasiassa, tuhansia vuosia sitten, sellaisissa laumoissa joissa oli kukko ja kymmenkunta kanaa. Se on siis kanalauman luonnollinen optimikoko, ei ihmisen keksintö. Sama laumakoko säilyi aivan viime päiviin asti, kunnes supermarketit syrjäyttivät torikaupan munamarkkinoina. Luonnossa jokainen kukoksi syntynyt yritti saada oman lauman, mutta vain noin joka kymmenes onnistui. Kaikki kanat sen sijaan saivat kukkoa.

Kun joku keksi alkaa tarhata kanoja, asetelma muuttui. Luonnonvalinnan sijasta ihminen alkoi valikoida kanoille sopivia kukkoja ja söi ylimääräiset. Näin kanojen alkuperäiset vaatimukset kukoille jäivät ehkä osin toteutumatta. Toisaalta, hyvin tuntuvat kanoille kelpaavan ihmisen valikoimat kukotkin. Ehkä kanoille riittää kunhan on vaan joku.

Aivan. Se luonnonvalinta on siis ollut käytössä tuhansia vuosia sitten. Sen jälkeen kanojen jalostus on ollut ihmisen käsissä. Siispä kyse ei ole nykyisten kukkojen ja kanojen tilanteesta, vaan kauan sitten mahdollisesti vallinneista olosuhteista, jonka jälkeen tämän lajin kehitystä on päämäärätietoisesti ohjailtu meidän ihmisten preferenssien - eli kananmunien tehokkaan tuotannon - mukaan.

On aika suloista uskoa, että me söisimme ylimääräiset kukot. Näinhän ei tapahdu, sillä kukkojen ei anneta kasvaa syömäkokoon. Ne tapetaan paljon, paljon aiemmin. Kanat muuten eivät tarvitse kukkoa tuottaakseen munia. Päinvastoin hedelmöityneet munat pyritään poistamaan myyntiin lähtevien joukosta. Kukkoa tarvitaan ainoastaan silloin, kun halutaan tuottaa tipuja. Munimista varten pidettävät kanat eivät ole niitä, joiden munista kasvatetaan uusia kanoja. Ne kanat ja kanalat ovat erikseen. Siten siis munien takia pidettävien kanojen ei tarvitse kukosta kisata. Kana munii mainiosti ilmankin. Kukko ei puutu kanojen munimiseen mitenkään, vaan tepastelee vain munintatouhuista tyystin erillään. KOska hedelmöityneet munat eivät ole toiveissa, olis parempikin, että homma jää pelkäksi tepasteluksi. Kukosta on enemmän hyötyä herätyskellona.

[ROOSTER]

Aivan. Se luonnonvalinta on siis ollut käytössä tuhansia vuosia sitten. Sen jälkeen kanojen jalostus on ollut ihmisen käsissä. Siispä kyse ei ole nykyisten kukkojen ja kanojen tilanteesta, vaan kauan sitten mahdollisesti vallinneista olosuhteista, jonka jälkeen tämän lajin kehitystä on päämäärätietoisesti ohjailtu meidän ihmisten preferenssien - eli kananmunien tehokkaan tuotannon - mukaan.

Juu. Aivan juuri siksi aloitinkin ensimmäisen viestini luomalla laajasta kanan-, munan- ja höyhententuotannon spektristä juuri sen alueen johon kiinnostukseni tällä hetkellä kohdistuu.

Perinteisessä kanayhteisössä on kukko ja kymmenkunta kanaa.

En siis halua keskustella esim. sopivasta rehusta munantuotantoon, vaan nimenomaan pienkanalan sosiaalisista suhteista.

Miten luulet esim. kanalan järjestyksen menevän jos olisikin kymmenen kukkoa ja yksi kana?

[ROOSTER]

Mä en tiedä, mitä pariisin rauhansopimukseen on kirjattu, mutta jos kukkojen geenit valikoituvat tappelutaidoilla, onko kuinka todennäköistä, että komeudella olisi jotain tekemistä asian kanssa, kuten ROOSTERin viestistä päättelin että on? Jos on todennäköistä, se todennäköisesti pätisi yli lajirajojen. Eli että väkivaltataitavat olisivat naaraiden mielestä aina myös komeimpia.

Kyllä kanamaailmassa (vapaassa sellaisessa) vain tappelutaitoisimmat kukot pääsevät lisääntymään. Ne jotka eivät saa omaa laumaansa joutuvat vain huutelemaan kaukaa pusikosta, siihen asti kunnes vanha kukko-ukko ei enää jaksa tapella.

Väistämättä vain pitkäkannuksisimmat, agressiivisimmat ja lihaksikkaimmat kukot pääsevät jatkamaan sukua. Ja tietysti ne muutamat harvat, jotka jaksavat piileskellä lähipusikossa, odottamassa että pääsisi pikaisille kun laumanvartija ei huomaa.

Naaraiden mieltymys koreuteen ja flirttailuun on ilmeistä, yli lajirajojen. Voimaa, nopeutta ja aggressiivisuutta tarvitaan tietysti etupäässä kilpailevien urosten häätämiseen, mutta se saattaa olla myös naaraita kiinnostavaa.

[Karikko]

Miten luulet esim. kanalan järjestyksen menevän jos olisikin kymmenen kukkoa ja yksi kana?

Noin äkkiseltään voisi epäillä, että olisi yksi onnellinen kana ja kymmenen riitaista kukkoa.

Erään vanhan piian kerrottiin myös huomanneen kanalan "normaalin" järjestyksen olleen hänen toiveidensa vastainen ja hän hankki kymmenen kukkoa ja yhden kanan, mutta tarina ei valitettavasti kerro miten siinä kävi.

Varmaan luonto opettaisi, eli yksi kukko tunkiolla ja muuta lymyilisivät nurkissa ja kana-parka joutuisi edelleen tyytymään vain siihen yhteen, ellei joku onnistuisi salaa hivauttamaan omia siemeniään.

[-:)lauri]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

[ROOSTER]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

[safiiri]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

[-:)lauri]

^hyvä huomio.

[ROOSTER]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.