Sosiaaliset suhteet kanalassa

[-:)lauri]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Minkä ikäiseksi tuo johtava kukko päästää "urosbroilerit" ennen kuin se tekee niistä selvän? Tarkoitan, että onko mahdollisuutta, että kanat sittenkin seikkailsivat teinikukkojen kanssa aina kun johtavan kukon silmä välttää?

[ROOSTER]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Minkä ikäiseksi tuo johtava kukko päästää "urosbroilerit" ennen kuin se tekee niistä selvän? Tarkoitan, että onko mahdollisuutta, että kanat sittenkin seikkailsivat teinikukkojen kanssa aina kun johtavan kukon silmä välttää?

Luulisin, että kun kukkokiekuu alkaa kuulua nuorukaiselta, alkaa olla ottelun paikka. Eli- eipäs kukkoilla.

[-:)lauri]

Onko kukkojen keskuudessa tavattu joukkotappeiluita? Kaikki kaikkia vastaan?

[Lognessa]

Alotusviestissä ihmetytti aloituksen juju, kukosta oli kaivettu komein kuva mikä googlesta löytyy ja kanasta vastaavasti surkein.

Kyse on kuitenkin vain vaistonvaraisesta toiminnasta. Tunkiolle päästyään kukon ainut homma on enää siementäminen. Yksi kana ei jaksaisi samaa koko ajan ja päivästä toiseen. Varsinkin kun kukon otteet voivat viedä kanalta päänkin. Siksi kanoja tarvitaan mielellään toistakymmentä kukkoa kohden.
Alfauroksesta, josta kilpaillaan - saatika rakkaudesta, ei ole kysymys.


Tuolle esimerkin vaalealle kanalle sopii pariksi tämä Roosteri:



Vastaavasti netistä löytyi toisenlainen esimerkkipari. Näinkin hehkeän naisellinen kana voi olla.

[safiiri]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Mikä muuten nyt on tässä sun motiivina jutustella kanoista ja sitten yhtäkkiä nisäkkäistä? Jos nyt näistä kanoista siis puhutaan, niin kanat munii täysin ilman kukkoakin. Muninta ei edellytä sitä, että kukko hedelmöittäisi munat. Kananmunista yritetään ennemminkin poistaa ne hedelmöityneet munat myytävien joukosta. Ellei bisnes siis aivan surkeaa ole, taitaa se kanalan kukko olla vähän laiskan sorttinen - tai ei sittenkään niitä kanoja erityisesti miellytä. Jos siis puhutaan kanoista, niin mistä tiedät, että se kukko saa kaikilta kanoilta? Kanalauma pärjää kyllä ilman kukkoakin vallan mainiosti. Jos ei diggaa aamuviiden herätyksiä, kandee jättää se kukko hankkimatta.

Vaikutelma tässä nyt on joka tapauksessa se, että kanojen elämä ei sinua tässä varsinaisesti kiinnosta, vaan yrität käyttää niitä keppihevosena esittääksesi jotakin muuta. Ryhdytäänkö seuraavaksi jutustelemaan merihevosista, rukoilijasirkoista tai käen tavoista jättää munansa toisten haudottaviksi? Vai jatketaanko kanoista - joiden luonnonmuodon elintavoista meillä sieltä tuhansien vuosien takaa on varsin puutteellisesti tietoa.

Voidaan myös kyseenalaistaa se, onko mielekästä edes kutsua jotain alkukanaa samaksi lajiksi. Ainakaan jonkun chihuahuan käyttäytymistä ei ehken kandeis ihan suoraan ajatella yksyhteen suden kanssa, vaikka ovatkin samaa alkuperää molemmat. Ihmisen jalostamat tuotantoeläimet ovat etääntyneet varsin kauas alkuperäisistä luonnon lajeista. Niiden käyttäytyminen ei vastaa luonnossa elävien esi-isien käyttäytymistä. Toki - jos motiivisi tässä on yrittää hauskasti muka viritellä väsynyttä keskustelua ihmisten sukupuolista - voidaan myös pohtia sitä, ovatko tuhansia vuosia yhteiskunnan vaikutuksessa eläneet ihmiset enää muita kuin tuotantoeläimiä, joiden käyttäytymistä ohjaa harjoitettu manipulaatio enemmän kuin vietit ja vaistot ja biologia.

Tätäkin puolta kanojen sosiaalisista suhteista voimme verrata "hauskasti" ihmislaumoihin:

Käsitys kanojen nokkimisjärjestyksestä on muodostettu tarkkailemalla kanoja, kun ne on laittettu ahtaisiin oloihin ja niillä on niukat resurssit, mikä johtaa korostetun aggressiiviseen käytökseen kanojen kesken. Jos kana joutuu elämään liian suuressa laumassa, kuten lattiakanalassa, kanat pyrkivät muodostamaan tuttujen yksilöiden välisiä pieniä alalaumoja. Siitä huolimatta lintujen hyvin suuri määrä aiheuttaa helposti konflikteja.

Wikipedia

Vai keskustellaanko vain mieluummin niistä kanoista, jotka siis eivät munintaansa kukkoja tarvitse? Pohditaanko vaikka sitä, onko se hiilidioksidi hyvä tapa päästä eroon turhista kukkopuolisista tipuista vai ehkä jätemyllyyn heittäminen tai niskojen vääntäminen nurin käsityönä? Vai mitäs meidän pitäis mielestäsi ymmärtää kanoista? Että koiraita tarvitaan vain tosi pieni prosentti kokonaismäärästä - ja silloinkin koiraan työnä on vain tepastella pihamaalla ja kiekua aamuisin? Naaraat ovat se tuottava osa laumaa, jonka takia kanankasvatusta harjoitetaan. Että koiraat vain kekkaloitsee komeaa pyrstöään ja helttaansa esitellen turhakkeina, mutta se "haaremi" ei edes tuota tipuja, vaan pelkkiä hedelmöitymättömiä munia muiden syötäväksi. Kanalauma ilman kukkoa toimii myös oikein hyvin. Kukko on vain romanttinen lisä. Lisäksi kukko on koulutettava, jotta se Ei kukkoile kanoja pitäville ihmisille. Jos kanoja on enemmän kuin se about kymmenen, kannattaa olla useampi kukko. Kukoissakin on luonne-eroja. Jotkut ovat uhrautuvaisesti puolustamassa laumaansa kanahaukoilta, kun toiset ovat pelokkaita nössyköitä. Kukot ovat tappeluun taipuvaisia, mutta tuottamattomia epeleitä. Liian ärjyn kukon oikea paikka on pata.

[ROOSTER]

Vastaavasti netistä löytyi toisenlainen esimerkkipari. Näinkin hehkeän naisellinen kana voi olla.

Onpa tosiaan hehkeä pari.  Taitaa olla sama kukkokin kuin postaamassani kuvassa. Tai sitten identtinen kaksonen.

Joskus huomaa, että esim. epäsuosiossa olevasta poliitikosta ilmenee vain jotenkin "tärähtäneitä" kuvia hänen linjaansa vastustavaan lehteen. Sitten kun Marinista ilmaantuu kuva nenäänsä kaivelemassa hesariin tietää, että uransa on kääntynyt jo laskuun.

[ROOSTER]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Mikä muuten nyt on tässä sun motiivina jutustella kanoista ja sitten yhtäkkiä nisäkkäistä? Jos nyt näistä kanoista siis puhutaan, niin kanat munii täysin ilman kukkoakin. Muninta ei edellytä sitä, että kukko hedelmöittäisi munat. Kananmunista yritetään ennemminkin poistaa ne hedelmöityneet munat myytävien joukosta. Ellei bisnes siis aivan surkeaa ole, taitaa se kanalan kukko olla vähän laiskan sorttinen - tai ei sittenkään niitä kanoja erityisesti miellytä. Jos siis puhutaan kanoista, niin mistä tiedät, että se kukko saa kaikilta kanoilta? Kanalauma pärjää kyllä ilman kukkoakin vallan mainiosti. Jos ei diggaa aamuviiden herätyksiä, kandee jättää se kukko hankkimatta.

Vaikutelma tässä nyt on joka tapauksessa se, että kanojen elämä ei sinua tässä varsinaisesti kiinnosta, vaan yrität käyttää niitä keppihevosena esittääksesi jotakin muuta. Ryhdytäänkö seuraavaksi jutustelemaan merihevosista, rukoilijasirkoista tai käen tavoista jättää munansa toisten haudottaviksi? Vai jatketaanko kanoista - joiden luonnonmuodon elintavoista meillä sieltä tuhansien vuosien takaa on varsin puutteellisesti tietoa.

Voidaan myös kyseenalaistaa se, onko mielekästä edes kutsua jotain alkukanaa samaksi lajiksi. Ainakaan jonkun chihuahuan käyttäytymistä ei ehken kandeis ihan suoraan ajatella yksyhteen suden kanssa, vaikka ovatkin samaa alkuperää molemmat. Ihmisen jalostamat tuotantoeläimet ovat etääntyneet varsin kauas alkuperäisistä luonnon lajeista. Niiden käyttäytyminen ei vastaa luonnossa elävien esi-isien käyttäytymistä. Toki - jos motiivisi tässä on yrittää hauskasti muka viritellä väsynyttä keskustelua ihmisten sukupuolista - voidaan myös pohtia sitä, ovatko tuhansia vuosia yhteiskunnan vaikutuksessa eläneet ihmiset enää muita kuin tuotantoeläimiä, joiden käyttäytymistä ohjaa harjoitettu manipulaatio enemmän kuin vietit ja vaistot ja biologia.

Tätäkin puolta kanojen sosiaalisista suhteista voimme verrata "hauskasti" ihmislaumoihin:

Käsitys kanojen nokkimisjärjestyksestä on muodostettu tarkkailemalla kanoja, kun ne on laittettu ahtaisiin oloihin ja niillä on niukat resurssit, mikä johtaa korostetun aggressiiviseen käytökseen kanojen kesken. Jos kana joutuu elämään liian suuressa laumassa, kuten lattiakanalassa, kanat pyrkivät muodostamaan tuttujen yksilöiden välisiä pieniä alalaumoja. Siitä huolimatta lintujen hyvin suuri määrä aiheuttaa helposti konflikteja.

Wikipedia

Vai keskustellaanko vain mieluummin niistä kanoista, jotka siis eivät munintaansa kukkoja tarvitse? Pohditaanko vaikka sitä, onko se hiilidioksidi hyvä tapa päästä eroon turhista kukkopuolisista tipuista vai ehkä jätemyllyyn heittäminen tai niskojen vääntäminen nurin käsityönä? Vai mitäs meidän pitäis mielestäsi ymmärtää kanoista? Että koiraita tarvitaan vain tosi pieni prosentti kokonaismäärästä - ja silloinkin koiraan työnä on vain tepastella pihamaalla ja kiekua aamuisin? Naaraat ovat se tuottava osa laumaa, jonka takia kanankasvatusta harjoitetaan. Että koiraat vain kekkaloitsee komeaa pyrstöään ja helttaansa esitellen turhakkeina, mutta se "haaremi" ei edes tuota tipuja, vaan pelkkiä hedelmöitymättömiä munia muiden syötäväksi. Kanalauma ilman kukkoa toimii myös oikein hyvin. Kukko on vain romanttinen lisä. Lisäksi kukko on koulutettava, jotta se Ei kukkoile kanoja pitäville ihmisille. Jos kanoja on enemmän kuin se about kymmenen, kannattaa olla useampi kukko. Kukoissakin on luonne-eroja. Jotkut ovat uhrautuvaisesti puolustamassa laumaansa kanahaukoilta, kun toiset ovat pelokkaita nössyköitä. Kukot ovat tappeluun taipuvaisia, mutta tuottamattomia epeleitä. Liian ärjyn kukon oikea paikka on pata.

Ei kannata takertua yhteen sivulauseeseen, viittasin siinä vain yleisesti nisäkkäisiin. Sinä sitten jo spesifisesti chihauhauhin.

Luonnonkanat tuskin munivat "ilman tarkoitusta" ja hedelmöittämistä, mutta ihmiset ovat jalostaneet tuollaisen ominaisuuden esiin - samalla menetelmällä kuin kukkojen komeusjalostuksessa, syömällä mielestään epäkelvot ja estämällä näin niiden suvunjatkaminen. "Muna päivässä pitää kirveen loitolla" sanoo sananlaskukin.

Voi olla, että joku kana laumassa kieltäytyy kanssakäymisestä kukon kanssa, mutta sellainen on sitten kaikkien hylkimä ja luultavasti toiset kanat nokkivat sen hengiltä - huom. ei kukko, joka odottaa vielä mahdollista "eheytymistä". Kanojen ryhmäpaine on uskomattoman suuri.

Kanalauman pärjääminen ilman kukkoa on mahdollista mutta kovin ovat onnettomia ja turhautuneita nuo, luultavasti leskeytyneet. Kukko luo turvaa ja täydentää sosiaalisen ympäristön. Kutsuttakoon sitä sitten vaikka romantiikaksi. On huomattu, että kanalaumassa, josta kukko puuttuu, joku kana saattaa saada kukkomaisia piirteitä. Kertonee osaltaan kukon tarpeesta.

Sankarikukko taltutti näädän

Savon ja Karjalan rajoilla Kaavilla on tänä kesänä kuunneltu silmät pyöreinä tarinaa sankarikukosta, joka pelasti kanalaumansa - ja ehkäpä siinä sivussa myös itsensä - nälkäisen näädän hyökkäykseltä.

Telkkämäen kaskiperinnetilalla on pidetty perinteisesti kanoja kesäisin. Kanat ovat olleet yleensä vanhoja suomalaisia maatiaisrotuja, ja niin myös tänä vuonna; maatiaiskanojen ystävät puhuvat horniolaisista .

Kaavilla on runsaasti näätiä. Yksi niistä oli pistäytynyt keskellä kirkasta päivää Telkkamäen pihapiiriin, hiipinyt kana-aitaukselle ja lähtenyt työntämään päätään verkosta läpi, kun kukko havahtui ja hyökkäsi puolustamaan laumaansa.

Rohkea kukko napautti nokallaan lujasti näätää silmäkulmaan, ja peli oli sillä pelattu. Aivoihin kohdistunut isku halvaannutti näädän, joka putosi makaamaan jalattomana aitauksen ulkopuolelle.

[ROOSTER]

Tuon horniolaisen kukon lisäksi on sekä tunnettuja, että tuntemattomia sankareita. Tässä heistä pari kpl.

Valpas viitasaarelainen kukko pelasti myös oman henkensä, sillä se oli jo tuomittu pölkylle, kertoo Keskisuomalainen.
...
Joonaksessa on paljon hyviä piirteitä. Se kiekuu maltillisesti ja ohjaa kanat hyvin turvaan, jos ulkoinen vaara uhkaa. Se on myös hyvä tipujen kanssa, eikä hyökkäile ihmisten päälle.

Kukko Pärssinen menehtyi traagisesti tasan kolme vuotta sitten suojellessaan muita kanoja Haukiputaalla riehuneilta, aggressiivisilta koirilta. Suomen kansaa syvästi koskettaneen legendan muisto säilyy kuitenkin vahvana sosiaalisessa mediassa sekä kukon jälkeläisissä.

Kuva horniolaisesta kukosta.  https://sites.google.com/site/maatiaiskanat/horniolainen-kanta

[Karikko]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Taitaa se bankiva-kanarotu edellee siellä intiassa taivaltaa. Eikös sen kerrota olevan kesykarotujen alkuperäinen muoto.

Usein lintumaailman paritteluhaluisuus noilla moniavioisilla kukoilla on kanojen masinoimaa, eli ne hyväksyvät ennen kaikea voittajat.
Samaa suomen metsojen ja teerien kanssa. Kanat taitavat hyväksyä häviäjät vasta sitten kun "kotka on napannut voittajan, tai se on muuten kohdannut vertaisensa ja päätynyt luusereiden joukkoon.

[Lenny]

Jonkin verran on kanoista kokemusta. Sen verran ymmärrän niiden sielunelämää, että ei se isoin ja vahvin kukko välttämättä ole kunkku, vaan siinä on myös paljon henkimaailmaa mukana, eli kovin luonne ratkaisee. Monet konfliktit ratkaistaan tuijotuskilpailulla tai pienellä räpistelyllä.

Kukkoja mahtuu kyllä samaan laumaankin, joten ei sekään ole niin mustavalkoista. Sitten jos kukot ovat kovin tasaväkisiä, tulee ongelmia. Jos ei ole kanoja ollenkaan, kukot menevät ihan hyvin kukkojenginä. Silloin yksi ottaa kalifin roolin ja muut rupsuttelevat ympäristöä kuin kanat konsanaan. Välillä sitten vahtivuoro vaihtuu, ja kaikki kiekuvat kilpaa ihan sopuisasti.

Asetelma on vähän sama siis kuin leijonalaumassa. Kyllä siellä on useita uroksia samassa läjässä, vaikka yksi olisikin se mahtiuros. Ja on myös male-only -laumoja, jne. Tuntuisi aika omituiselta jos luonnossa kanalaumassa olisi aina, vain, ja ainoastaan yksi kukko ja kymmenkunta kanaa.

Sen kummempaa tietoa asiasta ei ole, vain omia huomioitani kesykanoista.

[safiiri]

Mä en epäile, etteikö se pitäisi paikkansa, että tappelutaitoisimpien kukkojen geenit jatkavat sukua. Mutta ottaen huomioon, että kanoilta ei(?) kysytä mielipidettä, onko kukkojen mahdollinen komeus vain ihmisen silmässä.

Se onkin mielenkiintoista, että luonnossa vahvin voittaa ja se kelpaa sitten aina kanoille, eikä muita ominaisuuksia, kuten kaunis lauluääni, älykkyys tai jokin muu ominaisuus, ole ensisijainen.

Tosin luonnossa kyllä juurikin laulutaito on linnuilla hyvin tärkeä naaraiden houkuttelukeino. Joillakin lajeilla koiraan tanssitaito ja joillakin rakennustaito. Sitten tietysti on tuttu riikinkukko, joka hurmaa komialla pyrstöllään. Koska luonnonkanojen olemassaolosta oli siis tuhansia vuosia aikaa, en heti menis vannomaan, että me todella tiedämme, millaisin perustein kukot silloin saivat kanat itsestään kiinnostumaan. Jos puhutaan laajemmin linnuista, niin tuo vahvimman voittaminen (tarkoittaen siis tappelussa voitokkainta) ei ole ollenkaan aina tapa saada ns. pesää.

Niin. Joillakin lajeilla tappelun korvaa laulukilpa tai pesänrakennustaito. Lopputulos on kuitenkin haaremillisten lintujen kohdalla aina sama. Voittaja saa kaikilta. Nyt oli kuitenkin puhe kanoista.

Joillakin nisäkäslajeilla saattaa olla outojakin mieltymyksiä, minkä perusteella jakavat munasolujaan siitettäväksi.

Mikä muuten nyt on tässä sun motiivina jutustella kanoista ja sitten yhtäkkiä nisäkkäistä? Jos nyt näistä kanoista siis puhutaan, niin kanat munii täysin ilman kukkoakin. Muninta ei edellytä sitä, että kukko hedelmöittäisi munat. Kananmunista yritetään ennemminkin poistaa ne hedelmöityneet munat myytävien joukosta. Ellei bisnes siis aivan surkeaa ole, taitaa se kanalan kukko olla vähän laiskan sorttinen - tai ei sittenkään niitä kanoja erityisesti miellytä. Jos siis puhutaan kanoista, niin mistä tiedät, että se kukko saa kaikilta kanoilta? Kanalauma pärjää kyllä ilman kukkoakin vallan mainiosti. Jos ei diggaa aamuviiden herätyksiä, kandee jättää se kukko hankkimatta.

Vaikutelma tässä nyt on joka tapauksessa se, että kanojen elämä ei sinua tässä varsinaisesti kiinnosta, vaan yrität käyttää niitä keppihevosena esittääksesi jotakin muuta. Ryhdytäänkö seuraavaksi jutustelemaan merihevosista, rukoilijasirkoista tai käen tavoista jättää munansa toisten haudottaviksi? Vai jatketaanko kanoista - joiden luonnonmuodon elintavoista meillä sieltä tuhansien vuosien takaa on varsin puutteellisesti tietoa.

Voidaan myös kyseenalaistaa se, onko mielekästä edes kutsua jotain alkukanaa samaksi lajiksi. Ainakaan jonkun chihuahuan käyttäytymistä ei ehken kandeis ihan suoraan ajatella yksyhteen suden kanssa, vaikka ovatkin samaa alkuperää molemmat. Ihmisen jalostamat tuotantoeläimet ovat etääntyneet varsin kauas alkuperäisistä luonnon lajeista. Niiden käyttäytyminen ei vastaa luonnossa elävien esi-isien käyttäytymistä. Toki - jos motiivisi tässä on yrittää hauskasti muka viritellä väsynyttä keskustelua ihmisten sukupuolista - voidaan myös pohtia sitä, ovatko tuhansia vuosia yhteiskunnan vaikutuksessa eläneet ihmiset enää muita kuin tuotantoeläimiä, joiden käyttäytymistä ohjaa harjoitettu manipulaatio enemmän kuin vietit ja vaistot ja biologia.

Tätäkin puolta kanojen sosiaalisista suhteista voimme verrata "hauskasti" ihmislaumoihin:

Käsitys kanojen nokkimisjärjestyksestä on muodostettu tarkkailemalla kanoja, kun ne on laittettu ahtaisiin oloihin ja niillä on niukat resurssit, mikä johtaa korostetun aggressiiviseen käytökseen kanojen kesken. Jos kana joutuu elämään liian suuressa laumassa, kuten lattiakanalassa, kanat pyrkivät muodostamaan tuttujen yksilöiden välisiä pieniä alalaumoja. Siitä huolimatta lintujen hyvin suuri määrä aiheuttaa helposti konflikteja.

Wikipedia

Vai keskustellaanko vain mieluummin niistä kanoista, jotka siis eivät munintaansa kukkoja tarvitse? Pohditaanko vaikka sitä, onko se hiilidioksidi hyvä tapa päästä eroon turhista kukkopuolisista tipuista vai ehkä jätemyllyyn heittäminen tai niskojen vääntäminen nurin käsityönä? Vai mitäs meidän pitäis mielestäsi ymmärtää kanoista? Että koiraita tarvitaan vain tosi pieni prosentti kokonaismäärästä - ja silloinkin koiraan työnä on vain tepastella pihamaalla ja kiekua aamuisin? Naaraat ovat se tuottava osa laumaa, jonka takia kanankasvatusta harjoitetaan. Että koiraat vain kekkaloitsee komeaa pyrstöään ja helttaansa esitellen turhakkeina, mutta se "haaremi" ei edes tuota tipuja, vaan pelkkiä hedelmöitymättömiä munia muiden syötäväksi. Kanalauma ilman kukkoa toimii myös oikein hyvin. Kukko on vain romanttinen lisä. Lisäksi kukko on koulutettava, jotta se Ei kukkoile kanoja pitäville ihmisille. Jos kanoja on enemmän kuin se about kymmenen, kannattaa olla useampi kukko. Kukoissakin on luonne-eroja. Jotkut ovat uhrautuvaisesti puolustamassa laumaansa kanahaukoilta, kun toiset ovat pelokkaita nössyköitä. Kukot ovat tappeluun taipuvaisia, mutta tuottamattomia epeleitä. Liian ärjyn kukon oikea paikka on pata.

Ei kannata takertua yhteen sivulauseeseen, viittasin siinä vain yleisesti nisäkkäisiin. Sinä sitten jo spesifisesti chihauhauhin.

Se on kyllä chihuahua. Epäselvää tässä kuitenkin oslatasi on se, viittaatko sinä spesifisti kanoihin vai niihin kanalintuihin, joiden risteymästä nykyiset Tuotantokanat on jalostettu.  Vai puhutaanko epämääräisesti esim vain kanalinnuista - ehkä muistakin linnuista.

Luonnonkanat tuskin munivat "ilman tarkoitusta" ja hedelmöittämistä, mutta ihmiset ovat jalostaneet tuollaisen ominaisuuden esiin - samalla menetelmällä kuin kukkojen komeusjalostuksessa, syömällä mielestään epäkelvot ja estämällä näin niiden suvunjatkaminen. "Muna päivässä pitää kirveen loitolla" sanoo sananlaskukin.

Aivan. Kuten huomaat meidän kanamunia tuottavat kanamme eivät ole sama asia kuin nuo "luonnonkanat" (sellaista yhtä lajiahan ei edes ole). Miksi olettaisimme, että tuotantokanojen käyttäytyminen olisi samanlaista kuin niiden "luonnonkanojen"? Kun ei muutoinkaan homma toimi samaan tapaan.

Voi olla, että joku kana laumassa kieltäytyy kanssakäymisestä kukon kanssa, mutta sellainen on sitten kaikkien hylkimä ja luultavasti toiset kanat nokkivat sen hengiltä - huom. ei kukko, joka odottaa vielä mahdollista "eheytymistä". Kanojen ryhmäpaine on uskomattoman suuri.

Kanalauman pärjääminen ilman kukkoa on mahdollista mutta kovin ovat onnettomia ja turhautuneita nuo, luultavasti leskeytyneet. Kukko luo turvaa ja täydentää sosiaalisen ympäristön. Kutsuttakoon sitä sitten vaikka romantiikaksi. On huomattu, että kanalaumassa, josta kukko puuttuu, joku kana saattaa saada kukkomaisia piirteitä. Kertonee osaltaan kukon tarpeesta.

Puhutko nyt taas näistä ns. luonnonkanoista? Vai munantuotantoon jalostetuista kanoista? Kanalauma  esim. harrastekanalassa toimii mainiosti (ja munii myös) ilman kukkoa. Helpompaakin sellaisen pitäminen on, kun ei esim. taajama-alueella tarvitse huolehtia kukon Aiheuttamasta äänekkäästä häiriöstä, eikä kouluttaa kukkoa pois pahoilta tavoilta (esim. ihmisiä päin hyökkäilystä). 

Ei vaikuta siltä, että oikeastaan olisit kiinnostunut kanojen sosiaalisista suhteista. Saati kanojen kasvatuksesta. Mikä lie motiivisi...

Kaikki ihmisen kotieläiminä pitämät kanat ja kanalaumat ovat luonnottomissa oloissa eläviä tuotantoeläimiä. Niiden käyttäytymisestä ei ehken kannata vedellä ihmeellisempiä johtopäätöksiä. kKanojen "onnellisuus" Ei ole muuta kuin kananmunien myyntipuhetta. En pane mitään arvoa höpinällesi kukon puutteessa riutuvista "leskikanoista". Sen sijaan joutsenilla on taipumusta elinikäiseen parisuhteeseen.

[ROOSTER]

Taitaa se bankiva-kanarotu edellee siellä intiassa taivaltaa. Eikös sen kerrota olevan kesykarotujen alkuperäinen muoto.

Niin minäkin luulen.

Usein lintumaailman paritteluhaluisuus noilla moniavioisilla kukoilla on kanojen masinoimaa, eli ne hyväksyvät ennen kaikea voittajat.
Samaa suomen metsojen ja teerien kanssa. Kanat taitavat hyväksyä häviäjät vasta sitten kun "kotka on napannut voittajan, tai se on muuten kohdannut vertaisensa ja päätynyt luusereiden joukkoon.

Juu. Kanoilla seuraava vaihtoehto on se second-best.

[safiiri]

Taitaa se bankiva-kanarotu edellee siellä intiassa taivaltaa. Eikös sen kerrota olevan kesykarotujen alkuperäinen muoto.

Niin minäkin luulen.

Usein lintumaailman paritteluhaluisuus noilla moniavioisilla kukoilla on kanojen masinoimaa, eli ne hyväksyvät ennen kaikea voittajat.
Samaa suomen metsojen ja teerien kanssa. Kanat taitavat hyväksyä häviäjät vasta sitten kun "kotka on napannut voittajan, tai se on muuten kohdannut vertaisensa ja päätynyt luusereiden joukkoon.

Juu. Kanoilla seuraava vaihtoehto on se second-best.

Kukoille kelpaa mikä tahansa kana?

[ROOSTER]

Jonkin verran on kanoista kokemusta. Sen verran ymmärrän niiden sielunelämää, että ei se isoin ja vahvin kukko välttämättä ole kunkku, vaan siinä on myös paljon henkimaailmaa mukana, eli kovin luonne ratkaisee. Monet konfliktit ratkaistaan tuijotuskilpailulla tai pienellä räpistelyllä.

Juu, mutta se peittoaa muut kukot jotka antavat periksi, niillä keinoilla mitä omaa, eli se on kuitenkin voittaja. Usein on joukossa joku Lannistumaton Luke mikä peittoaa suurimmat ja pulleimmat.

Kukkoja mahtuu kyllä samaan laumaankin, joten ei sekään ole niin mustavalkoista. Sitten jos kukot ovat kovin tasaväkisiä, tulee ongelmia. Jos ei ole kanoja ollenkaan, kukot menevät ihan hyvin kukkojenginä. Silloin yksi ottaa kalifin roolin ja muut rupsuttelevat ympäristöä kuin kanat konsanaan. Välillä sitten vahtivuoro vaihtuu, ja kaikki kiekuvat kilpaa ihan sopuisasti.

Noin voi olla, mutta heitäppä joukkoon pari naarasta niin game is on.

Asetelma on vähän sama siis kuin leijonalaumassa. Kyllä siellä on useita uroksia samassa läjässä, vaikka yksi olisikin se mahtiuros. Ja on myös male-only -laumoja, jne. Tuntuisi aika omituiselta jos luonnossa kanalaumassa olisi aina, vain, ja ainoastaan yksi kukko ja kymmenkunta kanaa.

Sen kummempaa tietoa asiasta ei ole, vain omia huomioitani kesykanoista.

No joo. Luulen kuitenkin, että ominaista ei ole myöskään all-male lauman syntyminen. Yksinäisiä lienevät, pusikoissa luuhaajia. Niinkuin metsokin, soidinajan ulkopuolella.

[ROOSTER]

Taitaa se bankiva-kanarotu edellee siellä intiassa taivaltaa. Eikös sen kerrota olevan kesykarotujen alkuperäinen muoto.

Niin minäkin luulen.

Usein lintumaailman paritteluhaluisuus noilla moniavioisilla kukoilla on kanojen masinoimaa, eli ne hyväksyvät ennen kaikea voittajat.
Samaa suomen metsojen ja teerien kanssa. Kanat taitavat hyväksyä häviäjät vasta sitten kun "kotka on napannut voittajan, tai se on muuten kohdannut vertaisensa ja päätynyt luusereiden joukkoon.

Juu. Kanoilla seuraava vaihtoehto on se second-best.

Kukoille kelpaa mikä tahansa kana?

Luulisin, joo.