Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Evoluution kehitys?

Aloittaja Muisto Keijo Kullervo, elokuu 11, 2020, 12:49:47

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 24, 2020, 12:43:54
Olemme siis vain yökkösten tapaan toimivia opportunisteja, jotka popsivat tarjolle tyrkytettyjä ruokia.

Lisäksi osaamme myös vaatia aina vain parempaa.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

safiiri

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 24, 2020, 18:00:50
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 24, 2020, 12:43:54
Olemme siis vain yökkösten tapaan toimivia opportunisteja, jotka popsivat tarjolle tyrkytettyjä ruokia.

Lisäksi osaamme myös vaatia aina vain parempaa.

Kyllähän SEN nyt osaa vaikka koiratkin.

Juha


Yleensä olemassaolevasta erotetaan elämää koskevaa osuutta. Jos haluaa jotain esim tästä suhteesta, niin evoluution tarjoama tuki tähän, taitaa jäädä aloittelevaksi. Elämän prosessiin kuuluu myös itse elämäksi erotetun aineosan elinkaareen liittyviä seikkoja.

Evoluution muovaava piirre voi muuttua, jolloin evoluution toiminta vaihtuu, sanoi tätä kehitykseksi, tai taantumaksi. Ajatus taitaa olla loogisesti väärä, tosin jos tällaista väärää päättelyä seuraa, niin entä jos jotain oikeaa löytää, täysin omituisella lähdöllä?

Tulee mieleen "seuraamisperiaate", joka voi tarjota jotain sovellettavuutta. Esim matematiikassa, i2 = -1. Tai sqrt(-2)= i*sqrt(2). Kenelle tulisi spontaanisti mieleen, että onpas oivallettu? Tuollainen positiivinen vastaanotto leikkitempauksesta, voi tuntua ihan tolkulliselta, kun tarvitsee siltaa, jossa juttu tuo jotain, oli uusi valinta aiempaan käyttöön nähden miten höpsöä tahansa.

Ihmisen tarve saada jotain tarvittua, aloittamallaan linjalla, tai jonne on päätynyt, määrää sen, miten automaattisesti toimitaan, tai minkä pohjalta halutaan asioita kehitettävän. Kun toimii, menee ookoosti.

Aivan kuin viittaisi, ettei niitä A-prioreita ole, tai on ihmiselle, jolloin kaikkea ei tosiaan tarvitse rakentaa esim tietoisesti, jotta ne olisivat saumattomassa osassa jatkotoimintaa. Että A-priori-tyyppiset ovat lähtökohtaistunut meidän toiminnassa, ja määräävyyttä on, eikä näiden vaikutusten ulkopuolelle oikein päästä, muun vastaanottamisessa, ...

Joku voisi perustellusti sanoa, että matematiikka ei välttämättä oikein toimi. Ehkä sen tilalle onkin jotain parempaa. Matematiikka taitaa toimia, koska olemme maailman ottajina aika sidottu tuon kaltaiseen, tai jos matematiikka ei ole tätä, niin ...

Kvanttifysiikassa perusrakentelun sanottu menevän vähän erikoiseen tyyliin, tosin en ole tutustunut. Ihminen käsittäjänä, ja jonkin virran vastaanottajana, tai vaikuttujana, menee näissä varmaan väistämättä tarkasteluun. Mitä tiedetään, mitä voidaan tietää, ja mihin tieto on sidottu.

Perusfilosofiakin olemassaolosta, tuntuu vaikealta, vaikka ajattelee, että ihminen on vähän järjellinen olento. Maailmankuva voi näissä keikahtaa, samalla tapaa kuin maakeskeisyydestä luopumisen yhteydessä. Ihmisen polku oletuksilla, on ollut eniten tieto, jota en ole aiemmin osannut ajatella niin massiiviseksi, ja samalla tapaa vaikuttavaksi.

Olemassaolon peruuttamiseen, ja karsimiseen tässä ei tarvitse mennä, tai mistäs sitä tietää, jos se voisikin olla potentiaalista. Suuntana tämä ei olisi kovin uusi.

Toope

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 24, 2020, 17:59:43
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 24, 2020, 11:55:21
^
Tällä perusteella jokaisessa ihmisessä asuu pieni yökkönen.

Aivan varmasti meillä on yökkösten kanssa paljon yhteistä.

Harmi kun evoluutio teki sellaisen tempun, että naaraidemme pitää kantaa sikiötä kohdussaan ja punnertaa se sitten tuskalla ulos. Yökkösten koteloitumismalli metamorfooseineenkin olisi helpompi, ainakin seksiä harrastaneille vanhemmille. Muna-toukkakotelo-perhonen muunnokset voivat uudelle suvun jäsenelle olla tosin tuskaisiakin.
Taakalla on sinun lastasi kannettava - jotenkin noin Raamatussa kai sanottiin...
Mutta evoluutio vaatii. Ihmissikiö ei tule valmiiksi naisen kohdussa, vaan on avuton. Vaatii vuosia kehittyäkseen. Äidin ja isän huolta, opetusta vuosikausia. Naiset tuskin tykkäisivät vuosikausien raskauksista? 9 kk on jo aika homma, vaikka olen vain vierestä seurannut.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 26, 2020, 21:34:28
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 24, 2020, 17:59:43
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - elokuu 24, 2020, 11:55:21
^
Tällä perusteella jokaisessa ihmisessä asuu pieni yökkönen.

Aivan varmasti meillä on yökkösten kanssa paljon yhteistä.

Harmi kun evoluutio teki sellaisen tempun, että naaraidemme pitää kantaa sikiötä kohdussaan ja punnertaa se sitten tuskalla ulos. Yökkösten koteloitumismalli metamorfooseineenkin olisi helpompi, ainakin seksiä harrastaneille vanhemmille. Muna-toukkakotelo-perhonen muunnokset voivat uudelle suvun jäsenelle olla tosin tuskaisiakin.
Taakalla on sinun lastasi kannettava - jotenkin noin Raamatussa kai sanottiin...
Mutta evoluutio vaatii. Ihmissikiö ei tule valmiiksi naisen kohdussa, vaan on avuton. Vaatii vuosia kehittyäkseen. Äidin ja isän huolta, opetusta vuosikausia. Naiset tuskin tykkäisivät vuosikausien raskauksista? 9 kk on jo aika homma, vaikka olen vain vierestä seurannut.

Tota...eihän ongelma siinä kantamisessa niinkään ole, vaan siinä, että ulostulo on mahdoton, jos saa vuosien ajan kasvaa naisen sisällä. Erityisesti pään - eli aivojen - koko on varsin ratkaiseva. Toisaalta kysymys on myös siitä, että kaikki ne taidot, jotka saa "syntymälahjanaan" ovat huonommin olosuhteisiin sopeutuvia ja tarvittaessa niiden mukaan muuttuvia. IHmisen yksi evolutiivinen kilpailuvaltti on juuri se epäkypsyys syntyessä, joka tuottaa mahdollisuuden kehittyä olosuhteiden mukaan. Kehitys ei tapahtuisi olosuhteiden mukaan, jos olosuhde olisi äidin kohtu. Siellä ympäristötekijöiden vaikutus on huomattavasti heikompi kuin ulkona ympäristön keskellä ja äidistä irrallisena niihin sopeutuen.

Näkeehän sen niistä perkäkammarin pojista, että jos napanuoraa ei katkaista ajoissa, jää maailmaan sopeutuminen hyvin vajavaiseksi.

kertsi

#35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 28, 2020, 07:45:59

Tota...eihän ongelma siinä kantamisessa niinkään ole, vaan siinä, että ulostulo on mahdoton, jos saa vuosien ajan kasvaa naisen sisällä. Erityisesti pään - eli aivojen - koko on varsin ratkaiseva. Toisaalta kysymys on myös siitä, että kaikki ne taidot, jotka saa "syntymälahjanaan" ovat huonommin olosuhteisiin sopeutuvia ja tarvittaessa niiden mukaan muuttuvia. IHmisen yksi evolutiivinen kilpailuvaltti on juuri se epäkypsyys syntyessä, joka tuottaa mahdollisuuden kehittyä olosuhteiden mukaan. Kehitys ei tapahtuisi olosuhteiden mukaan, jos olosuhde olisi äidin kohtu. Siellä ympäristötekijöiden vaikutus on huomattavasti heikompi kuin ulkona ympäristön keskellä ja äidistä irrallisena niihin sopeutuen.

Näkeehän sen niistä perkäkammarin pojista, että jos napanuoraa ei katkaista ajoissa, jää maailmaan sopeutuminen hyvin vajavaiseksi.

Varmaan itse asiasta ollaan samaa mieltä, mutta vähän hassusti muotoiltu tuo boldaamani kohta. Epäkypsyys ja avuttomuus syntyessä ja pitkälle toistakymmentä vuotta kestävä suuri riippuvuus vanhemmista on ollut pikemminkin merkittävä evolutiivinen haitta ihmislapselle ja sen äidille ja muulle perheelle ja suvulle ja laumalle/luolakunnalle. Sen lisäksi, että karvapeitteemme on karsiutunut evoluutiossa pois *). Muilla kädellisillä vastasyntyneen tarttumisrefleksi ja emon turkki ovat yhdessä taanneet sen, että emo voi käyttää käsiäänkin (jalkojensa lisäksi) pakenemiseen puustossa, tai ruoan eli esim. hedelmien hakemisessa varsin pian synnytyksen jälkeen. Ihmisellä taas on eläinmaailman ennätys siinä, kuinka paljon resursseja äiti tai vanhemmat ja muu suku, lauma tai kylä joutuu uhraamaan lapsen takia.

Tästä valtavasta resurssien uhrauksesta on seurauksena tietysti se, että ihmislapsella on useimmiten mahdollisuus oppia valtava määrän tietoa ja taitoja, jotka takaavat sekä lapsen henkiinjäämisen, aikuiseksi kasvamisen että oman lisääntymismenestyksenkin. Mutta ei sitä resurssien uhrausta itseään (tai avuttomuutta syntyessään) voi kutsua evolutiiviseksi kilpailuvaltiksi. Kilpailuvaltti on pikemminkin se, mitä resurssien uhraamisesta seuraa, eli älykkyys, tiedot, taidot ja esim. sosiaaliset taidot jne..

*) Turkki suojaa myös kylmältä, puremilta, auringolta, jne.. Toisaalta turkkiin kerääntyy loiseläimiä. On esitetty hypoteesi, että ihmisen turkin häviäminen liittyisi siihen evolutiiviseen etuun, mitä loisista eroon pääsy olisi tuonut (tarttuvat sairaudet, ihovammat, verenimentä, kutiava jatkuva ärsytys iholla, mitähän näitä olisi?). Vaikka kokonaanhan turkkimme ei ole hävinnyt, ihokarvojahan meillä on. Ja toisaalta vaatteiden keksimisen jälkeen loiset palasivat (ainakin osittain?).
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

safiiri

#36
^Haitta ja valtti samaan aikaan. On vaikeaa omata ominaisuuksia, jotka ovat täysin kehittyneitä ja kypsyneitä, mutta samalla säilyttää suuri sopeutuvuus ja joustavuus ja kyky muuntua. IHmisen keskeneräisyys syntyessä on haitta sikäli, että se edellyttää pitkään vanhempien hoivaa. Mutta valtti sikäli, että se mahdollistaa kehittymisen sellaiseksi, että pystyy toimimaan vallitsevissa olosuhteissa. On vähän makuasia, pitääkö tärkeänä mainita asian haittapuolet. Mutta tyypillisesti mikä tahansa kilpailuetu myös on jotakin, joka vaatii resursseja tai muutoin on jonkinlainen kustannus. Ilmaisia lounaita ei evoluutiossakaan ole. Mutta tässä siis ihmisen menestys (lisääntyminen) tästä pitkän lapsuuden kustannuksesta huolimatta näyttäisi viittaavan siihen, että hyödyt ovat olleet suuremmat kuin haitat. Se on saanut meidät säilymään tällaisena, eikä ihmislaji ole muuttunut lyhyemmän lapsuuden suuntaan. Ennemminkin vaadimme yhä enemmän sitä kehittymistä ja kaikenlaista oppimista, jotta pystyy menestymään ihmisyhteisössä.

Toope

Ihmisen älykkyys toki voi olla hyvin harvinainen poikkeus. Elämä universumissa voi pitkälti olla elukoiden ja yksisoluisten älyä...?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 28, 2020, 22:23:52
Ihmisen älykkyys toki voi olla hyvin harvinainen poikkeus. Elämä universumissa voi pitkälti olla elukoiden ja yksisoluisten älyä...?

Vaikka äly olisi harvinainen poikkeus universumissa, voi sitä silti olla ihan merkittävissä määrin. Nimittäin universumi on aika perhanan iso. Siksi harvinainenkin voi tarkoittaa melko isoakin määrää. Älylliseen elämään törmääminen tietenkin on sitä epätodennäköisempää, mitä harvemmassa sitä esiintyy. Mikään ei kuitenkaan vielä harvinaisuudenkin ollessa totta, että jossain on älyllistä elämää suurempi poppoo kuin meitä Maan ihmisiä konsanaan. Älymme korkea taso on myös arvioitu aika kapeasta näkökulmasta - vertaamalla itseämme muihin maapallon eläimiin - joiden älyn senkin olemme varsin tarkoitushakuisesti arvioineet oman älymme näkökulmasta ja määritellen älyn vain ihmisälyn piirteiden mukaan.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 29, 2020, 08:47:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 28, 2020, 22:23:52
Ihmisen älykkyys toki voi olla hyvin harvinainen poikkeus. Elämä universumissa voi pitkälti olla elukoiden ja yksisoluisten älyä...?

Vaikka äly olisi harvinainen poikkeus universumissa, voi sitä silti olla ihan merkittävissä määrin. Nimittäin universumi on aika perhanan iso. Siksi harvinainenkin voi tarkoittaa melko isoakin määrää. Älylliseen elämään törmääminen tietenkin on sitä epätodennäköisempää, mitä harvemmassa sitä esiintyy. Mikään ei kuitenkaan vielä harvinaisuudenkin ollessa totta, että jossain on älyllistä elämää suurempi poppoo kuin meitä Maan ihmisiä konsanaan. Älymme korkea taso on myös arvioitu aika kapeasta näkökulmasta - vertaamalla itseämme muihin maapallon eläimiin - joiden älyn senkin olemme varsin tarkoitushakuisesti arvioineet oman älymme näkökulmasta ja määritellen älyn vain ihmisälyn piirteiden mukaan.
Lueskelen muuten juuri fyysikko Stephen Webbin kirjaa: "Missä kaikki ovat? (2015)", joka käsittelee Fermin paradoxia eli kysymystä maan ulkopuolisesta älystä. Kirja kysyy juuri sitä 75:n teorian kautta, miksi emme ole havainneet maanulkopuolista älyä. (Lukemissuositus).

Itsekin jo pelkästään Linnunradan massiivisuuden vuoksi pidän todennäköisenä kehittynyttä ja älykästä elämää universumissa.

ROOSTER

Virukset ovat hyvin nopeita mutatoitumaan ja muuttumaan. Tämä ei tietenkään perustu yhden virusyksilön (voiko näin sanoa?) keksimään ideaan, vaan on hämmästyttävän leviämiskyvyn tuottama ominaisuus. Sopeutumattomat häviävät ja olosuhteisiin sopeutuvat valtaavat markkinat.

Ihmisillä kehitys on tupannut menemään toisin. Ihmiskunnassa yksi eristäytynyt kummallisuus tekee laskelmia ja keksintöjä joiden avulla myös vajavaisia ihmisyksilöitä pidetään kelkassa mukana.

Ehkä ihmisen kehitys menee suuntaan jossa tehdään oivalluksia entistä enemmän yhteisöinä ja tuetaan entistä vähemmän heikkoja. Tämä tietää teknisen kehityksen nopeutumista virusmaisiin mittoihin. Toisaalta, se voi myös tietää sotaa. Kun heikot yhdistyvät, niin sellainen koheesio voi tietää ankaria aikoja eliitille. Pelastus voi olla, että ihmisen lisääntymisjakson pituus antaa aikaa sopeutua jos vain merkkejä tulevasta osataan tulkita oikein.

Pikkiriikkinen virus voi mennä 200-kiloisen kehonrakentajankin nenästä sisään ja lisääntyä niin, että solut ovat pelkkää virusten lisääntymisalustaa. Voimakkaaltakin näyttävä rakenne voi olla yllättävän heikko uusille tulokkaille.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 19, 2022, 12:08:43
Virukset ovat hyvin nopeita mutatoitumaan ja muuttumaan. Tämä ei tietenkään perustu yhden virusyksilön (voiko näin sanoa?) keksimään ideaan, vaan on hämmästyttävän leviämiskyvyn tuottama ominaisuus. Sopeutumattomat häviävät ja olosuhteisiin sopeutuvat valtaavat markkinat.

Ihmisillä kehitys on tupannut menemään toisin. Ihmiskunnassa yksi eristäytynyt kummallisuus tekee laskelmia ja keksintöjä joiden avulla myös vajavaisia ihmisyksilöitä pidetään kelkassa mukana.

Ehkä ihmisen kehitys menee suuntaan jossa tehdään oivalluksia entistä enemmän yhteisöinä ja tuetaan entistä vähemmän heikkoja. Tämä tietää teknisen kehityksen nopeutumista virusmaisiin mittoihin. Toisaalta, se voi myös tietää sotaa. Kun heikot yhdistyvät, niin sellainen koheesio voi tietää ankaria aikoja eliitille. Pelastus voi olla, että ihmisen lisääntymisjakson pituus antaa aikaa sopeutua jos vain merkkejä tulevasta osataan tulkita oikein.

Pikkiriikkinen virus voi mennä 200-kiloisen kehonrakentajankin nenästä sisään ja lisääntyä niin, että solut ovat pelkkää virusten lisääntymisalustaa. Voimakkaaltakin näyttävä rakenne voi olla yllättävän heikko uusille tulokkaille.

Mitokondrio on aika ihmeellinen laite, se sisältää 50 proteiinia ja Rna-ta ja tuottaa tehokkaasti kaikkia niitä soluvälitteisiä proteiineja joita elimistön kokonaisuus osaa nerokkaasti käyttää elämän ylläpitämiseen- DNA joka luotsaa tuota prosessointia on tietenkin myös melko ihmeellinen "koneisto ohjatessaan kaikkea sitä.

DNA nauha suoraksi vedettynä olisi noin 180 senttiä pitkä ja niitä soluja ihmisessä on jotain 40- 100 biljoonan paikkeilla eli jonoon laitettuna mentäisiin pitkälle ulko-avaruuten asti. Melko kekseliäs kapine tuo yhteisö.

Mitä sitten yksittäinen virus-invaasio kulloinkin vaikuttaa on varmaan kovin vähäinen juttu evoluution kannalta..

a4

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 19, 2022, 12:08:43
Virukset ovat hyvin nopeita mutatoitumaan ja muuttumaan. Tämä ei tietenkään perustu yhden virusyksilön (voiko näin sanoa?) keksimään ideaan, vaan on hämmästyttävän leviämiskyvyn tuottama ominaisuus. Sopeutumattomat häviävät ja olosuhteisiin sopeutuvat valtaavat markkinat.

Ihmisillä kehitys on tupannut menemään toisin. Ihmiskunnassa yksi eristäytynyt kummallisuus tekee laskelmia ja keksintöjä joiden avulla myös vajavaisia ihmisyksilöitä pidetään kelkassa mukana.

Ehkä ihmisen kehitys menee suuntaan jossa tehdään oivalluksia entistä enemmän yhteisöinä ja tuetaan entistä vähemmän heikkoja. Tämä tietää teknisen kehityksen nopeutumista virusmaisiin mittoihin. Toisaalta, se voi myös tietää sotaa. Kun heikot yhdistyvät, niin sellainen koheesio voi tietää ankaria aikoja eliitille. Pelastus voi olla, että ihmisen lisääntymisjakson pituus antaa aikaa sopeutua jos vain merkkejä tulevasta osataan tulkita oikein.

Pikkiriikkinen virus voi mennä 200-kiloisen kehonrakentajankin nenästä sisään ja lisääntyä niin, että solut ovat pelkkää virusten lisääntymisalustaa. Voimakkaaltakin näyttävä rakenne voi olla yllättävän heikko uusille tulokkaille.
Ideat ovat viruksia jotka voivat levitä pandemian lailla.
Ideat ovat hyvin nopeita mutatoitumaan ja muuttumaan. Tämäkin tietenkin perustuu yksittäisissä yksilöissä tapahtuneisiin muutoksiin, omaten hämmästyttävän leviämiskyvyn.
Tämä on tietänyt teknisenkin kehityksen kumuloituvaa kiihtymistä.
Ihmisen sopeutumiskyky lisääntymisen, kehon, kulttuurin ja ajattelun tasoilla on kovilla kiihtyvästi kehittyvän älyllistyvän teknologian rinnalla. Ideoiden ja muiden rakenneratkaisujen evoluutio kiihdyttää itseään.
Kun yksisoluiset kehittyivät planeetallemme, silloin oli melko vaikeaa ennustaa tulevaa nykyisyyttä ja nyt lienee sama tilanne tulevaisuuden ennustamisen kanssa nykyisyydestä käsin.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 20, 2022, 08:23:40
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 19, 2022, 12:08:43
Virukset ovat hyvin nopeita mutatoitumaan ja muuttumaan. Tämä ei tietenkään perustu yhden virusyksilön (voiko näin sanoa?) keksimään ideaan, vaan on hämmästyttävän leviämiskyvyn tuottama ominaisuus. Sopeutumattomat häviävät ja olosuhteisiin sopeutuvat valtaavat markkinat.

Ihmisillä kehitys on tupannut menemään toisin. Ihmiskunnassa yksi eristäytynyt kummallisuus tekee laskelmia ja keksintöjä joiden avulla myös vajavaisia ihmisyksilöitä pidetään kelkassa mukana.

Ehkä ihmisen kehitys menee suuntaan jossa tehdään oivalluksia entistä enemmän yhteisöinä ja tuetaan entistä vähemmän heikkoja. Tämä tietää teknisen kehityksen nopeutumista virusmaisiin mittoihin. Toisaalta, se voi myös tietää sotaa. Kun heikot yhdistyvät, niin sellainen koheesio voi tietää ankaria aikoja eliitille. Pelastus voi olla, että ihmisen lisääntymisjakson pituus antaa aikaa sopeutua jos vain merkkejä tulevasta osataan tulkita oikein.

Pikkiriikkinen virus voi mennä 200-kiloisen kehonrakentajankin nenästä sisään ja lisääntyä niin, että solut ovat pelkkää virusten lisääntymisalustaa. Voimakkaaltakin näyttävä rakenne voi olla yllättävän heikko uusille tulokkaille.
Ideat ovat viruksia jotka voivat levitä pandemian lailla.
Ideat ovat hyvin nopeita mutatoitumaan ja muuttumaan. Tämäkin tietenkin perustuu yksittäisissä yksilöissä tapahtuneisiin muutoksiin, omaten hämmästyttävän leviämiskyvyn.
Tämä on tietänyt teknisenkin kehityksen kumuloituvaa kiihtymistä.
Ihmisen sopeutumiskyky lisääntymisen, kehon, kulttuurin ja ajattelun tasoilla on kovilla kiihtyvästi kehittyvän älyllistyvän teknologian rinnalla. Ideoiden ja muiden rakenneratkaisujen evoluutio kiihdyttää itseään.
Kun yksisoluiset kehittyivät planeetallemme, silloin oli melko vaikeaa ennustaa tulevaa nykyisyyttä ja nyt lienee sama tilanne tulevaisuuden ennustamisen kanssa nykyisyydestä käsin.


Joku lienee sanonut, että mennään selkä edellä tulevaisuuteen, kuten soutaja matkallaan.

Näemme siis sen mikä on jo tapahtunut, emme koskaan sitä mitä vielä tapahtuu.- Kun sen näemme on se jo tapahtunut-

Toope

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 20, 2022, 08:23:40
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 19, 2022, 12:08:43
Virukset ovat hyvin nopeita mutatoitumaan ja muuttumaan. Tämä ei tietenkään perustu yhden virusyksilön (voiko näin sanoa?) keksimään ideaan, vaan on hämmästyttävän leviämiskyvyn tuottama ominaisuus. Sopeutumattomat häviävät ja olosuhteisiin sopeutuvat valtaavat markkinat.

Ihmisillä kehitys on tupannut menemään toisin. Ihmiskunnassa yksi eristäytynyt kummallisuus tekee laskelmia ja keksintöjä joiden avulla myös vajavaisia ihmisyksilöitä pidetään kelkassa mukana.

Ehkä ihmisen kehitys menee suuntaan jossa tehdään oivalluksia entistä enemmän yhteisöinä ja tuetaan entistä vähemmän heikkoja. Tämä tietää teknisen kehityksen nopeutumista virusmaisiin mittoihin. Toisaalta, se voi myös tietää sotaa. Kun heikot yhdistyvät, niin sellainen koheesio voi tietää ankaria aikoja eliitille. Pelastus voi olla, että ihmisen lisääntymisjakson pituus antaa aikaa sopeutua jos vain merkkejä tulevasta osataan tulkita oikein.

Pikkiriikkinen virus voi mennä 200-kiloisen kehonrakentajankin nenästä sisään ja lisääntyä niin, että solut ovat pelkkää virusten lisääntymisalustaa. Voimakkaaltakin näyttävä rakenne voi olla yllättävän heikko uusille tulokkaille.
Ideat ovat viruksia jotka voivat levitä pandemian lailla.
Ideat ovat hyvin nopeita mutatoitumaan ja muuttumaan. Tämäkin tietenkin perustuu yksittäisissä yksilöissä tapahtuneisiin muutoksiin, omaten hämmästyttävän leviämiskyvyn.
Tämä on tietänyt teknisenkin kehityksen kumuloituvaa kiihtymistä.
Ihmisen sopeutumiskyky lisääntymisen, kehon, kulttuurin ja ajattelun tasoilla on kovilla kiihtyvästi kehittyvän älyllistyvän teknologian rinnalla. Ideoiden ja muiden rakenneratkaisujen evoluutio kiihdyttää itseään.
Kun yksisoluiset kehittyivät planeetallemme, silloin oli melko vaikeaa ennustaa tulevaa nykyisyyttä ja nyt lienee sama tilanne tulevaisuuden ennustamisen kanssa nykyisyydestä käsin.
Eikö tuo ole sitä meemiajattelua?
Mutta toki älylliset ideat leviävät ja lisääntyvät yhteiskunnassamme netin kautta. Nopeammin kuin koskaan. Vaikuttavat kyllä päissämmekin...