Vapaa tahto

[-:)lauri]

Olen muuttanut kantaani. Samalla tavoin kuin Galen osoitti, että on mahdoton löytää argumenttia todellisen vapaan tahdon olemassolon puolesta, isänsä argumentin hengessä on kyllä yhtä vaikea mielikuvitella sosiaalisia vuorovaikutussuhteita ilman vapaata tahtoa. Eli aivan kaikessa toiminnassa suhtautumista konseptiin ei ehkä ole mielekästä muuttaa status quosta.

Pitää yrittää selvittää, pelaako ihmisluonto "kompabilistisilla totuuksilla" muissakin asioissa.

[a4]

Itselleni jäi mielikuva että isä ja poika ovat samaa mieltä asiasta, eri sanoin ja painotuksin.

Myös hiukkasfysiikka ja klassinen fysiikka kuvaavat samaa maailmaa.

Subjektiivinen kokemus valinnoista ja vapaudesta, intersubjektiivinen yhteiskuntamoraali, objektiivinen maailma.

[Melodious Oaf]

Ne molemmat esseet on tärkeitä ja kohtuullisen syviä ja välillä vaikeatajuisia. Ne käsittelee aika erilaisia asioita keskenään ja eri tulokulmista.

Molemmat pitäis löytyä googlen kautta aika helposti kun niitä on PDF:nä ties missä yliopistojen sivuilla.

P. F. Strawsonin paperi on ollut ilmestyessään 1960-luvulla osa silloista kompatibilistien ja inkompatibilistien ja sitten taas moraaliskeptikkojen keskinäistä debattia. Esseessä hän puhuu "optimisteista", "pessimisteistä" ja "skeptikoista", joten siitäkin on kiistelty, mitä ja keitä hän näillä käsitteillä edes tarkoittaa.

Paljon myöhemmin, suurin piirtein 1990-luvulta alkaen, P. F. Strawsonin essee nousi uudelleen suosioon. Se mikä siinä nykyisin puhuttelee on reaktiviisia asenteita käsittelevä osuus ja tämä mikä liittyy vuorovaikutussuhteisiin ja tunteisiin.

Galen Strawsonin paperi on siitä tärkeä, että se taas mun mielestä ohjaa pohtimaan tarkemmin vastuuta ja sitä, mitä sillä tarkoitetaan, miksi me sitä milloinkin halutaan jollekin sälyttää jne.

Toinen tärkeä kontribuutio on se, että Galenin "basic argument" melko tehokkaasti hajottaa sen ajatuksen että tässä ois kyse mistään kompatibilismista tai inkompatibilismista. Viimekätinen moraalinen vastuu tai klassinen kuva moraalisesta vastuusta johtaa loogiseen regressioon riippumatta siitä, minkälainen maailma meillä on.
   Eli essee sanoo sanomatta sitä että kannattais varmaan keskittyä johonkin muuhun — jolloin sieltä nousee esiin muita mielenkiintoisia aspekteja ja tutkimusmahdollisuuksia kuten just noi vastuun lajit jotka ei kaadu siihen jos BA on totta.

Samaa mieltä ne on mun nähdäkseni siitä, että vapaudesta ja vastuusta ei pääse millään eroon, mutta niiden tulokulma näihin aiheisiin on keskenään aika erilainen.

Mutta siis... kummassakin niissä esseessä on tosi paljon tapoja lukea ja ymmärtää sitä, mitä ne väittää ja mikä niissä on keskeistä tai mikä niiden sanoma on.

Siinä mielessä filosofia ja fysiikka aika paljon poikkeaa toisistaan, että filosofiassa usein käy niin, että myöhemmin palataan johonkin vanhaan tekstiin ja löydetään sieltä jotain uutta ja erilaista ja puhuttelevaa näkökulmaa, joka nyt vasta nähdään eri tavalla tärkeänä.

Sama kai noidenkin esseiden suhteen, että ne voi joskus myöhemmin näyttäytyä taas aika erilaisina kuin tämä miten nyt olen niitä kuvaillut.

Monet tollaset klassikkoesseet on ihan oikeasti lukemisen arvoisia silloin jos joku aihepiiri itselle todella on ajankohtainen tai se kutsuu tai puhuttelee

[Melodious Oaf]

Strawson, P.F. (1962). "Freedom and Resentment." In Proceedings of the British Academy, Volume 48, pages 1-25.

Kokoteksti luettavissa mm. täällä


Strawson, Galen (1994). "The Impossibility of Moral Responsibility." Philosophical Studies: An International Journal for Philosophy in the Analytic Tradition, Vol. 75, No. 1/2, The Problem of Free Will (Jul., 1994), pp. 5-24.

Kokoteksti näyttäisi löytyvän PDF:nä mm. täältä