Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Työajan lyhentäminen

Aloittaja Brutto, elokuu 26, 2020, 07:48:29

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Brutto

Sanna Marin heitti jälleen keskusteluun ajatuksen työajan lyhentämisestä neljään päivään viikossa ja kuuteen tuntiin päivässä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a247b313-f47f-47f8-8d95-93c922c121c0

Samaan aikaan hallitus suunnittelee toimenpiteitä ikääntyvien pitämiseksi työelämässä mahdollisimman pitkään.

Mitä järkeä? Onko tarkoitus paapoa nuoria äänestäjiä koko ajan lisääntyvällä vapaa-ajalla ja samalla tappaa vanhat ihmiset työllä, jotta he eivät jää rasittamaan terveydenhuoltoa ja eläkerahastoja?

Oma ehdotukseni on, että työura tehdään urakalla pois. Kun tietty määrä työtunteja on täynnä, voit jäädä eläkkeelle olit minkä ikäinen hyvänsä. Jos vetelehdit nelikymppiseksi, eläkeikä alkaa kun täytät 85. Vastaavasti jos teet pitkää päivää lapsesta lähtien, saatat päästä eläkkeelle jo nelikymppisenä.

Ensin työ, sitten vapaa-aika.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Xantippa

Kai nämä lyhennykset koskisivat muitakin kuin nuoria? Ja auttaisi työssä pidempään pysymistä.

Ruotsissa, siellä hunajan maassa, tätäkin on kokeiltu ja hyväksi havaittu. Mitä järkeä on siinä, että yhdet ahdetaan 7,5-8 t muottiin ja toisille ei riitä töitä ollenkaan?

Suomessa ei tule onnistumaan, kun työmarkkinajärjestöt asiaa vastustavat. Pyhä kokonaistyö, ysistä viiteen, kuuluu työtä tekevien aatelille, niille, jotka ovat oikeita työläisiä. Ei kaiken maan pätkiksille ja tuntityöläisille.

Nuorisoa tällä ei tarvitse tai kannata kosiskella, he jo nyt ovat päättäneet, että työnteosta ei tule heidän elämänsä keskipistettä. He todennäköisesti tulevat järjestämään työelämänsä joka tapauksessa itselleen paremmin sopivaksi ja tästä kyllä työnantajapuolella paniikki tuleekin. Jostain syystä tätä ei kuitenkaan työnantajat usko.

Minusta vähintään pitäisi juuri ikääntyvillä olla oikeus työvuosiperusteisesti valita, minkälaista työaikaa tekee. Sanotaan nyt vaikka esimerkinomaisesti, että 20 työvuoden jälkeen pitäisi olla oikeus muuttaa työaikaansa milloin haluaa, tehdä joko 8-6 t päivässä, 5-4 päivää viikossa. Itse olisin valmis myös vähentämään tulotasoa, jos se nyt olisi esteenä tässä, mutta ymmärrän, että tämä ei kaikille ole mitenkään vaihtoehto.

Joustavuus suomalaisessa työelämässä on vitsi, sen näkee jo siitä, että etätyösuosituksen tullessa isojen firmojen isot pomot alkavat kynäilemään sitä vastaan.

T: Xante

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 07:48:29
Sanna Marin heitti jälleen keskusteluun ajatuksen työajan lyhentämisestä neljään päivään viikossa ja kuuteen tuntiin päivässä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a247b313-f47f-47f8-8d95-93c922c121c0

Samaan aikaan hallitus suunnittelee toimenpiteitä ikääntyvien pitämiseksi työelämässä mahdollisimman pitkään.

Mitä järkeä? Onko tarkoitus paapoa nuoria äänestäjiä koko ajan lisääntyvällä vapaa-ajalla ja samalla tappaa vanhat ihmiset työllä, jotta he eivät jää rasittamaan terveydenhuoltoa ja eläkerahastoja?

Oma ehdotukseni on, että työura tehdään urakalla pois. Kun tietty määrä työtunteja on täynnä, voit jäädä eläkkeelle olit minkä ikäinen hyvänsä. Jos vetelehdit nelikymppiseksi, eläkeikä alkaa kun täytät 85. Vastaavasti jos teet pitkää päivää lapsesta lähtien, saatat päästä eläkkeelle jo nelikymppisenä.

Ensin työ, sitten vapaa-aika.

Ikävä kyllä juuri tuo on se malli, joka on luonut Suomen ns. eläkepommin. Lähdimme liikkeelle eläköitymisiästä, joka tarkoitti, että puolet porukasta on jo heittänyt veivinsä. Nyt sitten ollaan ongelmissa, kun liian suuri osa tosiaan on niin hyvässä kunnossa eläköityessään, että sitä vapaaaikaa työvuosien täyttymisen jälkeen riittää kymmeniäkin vuosia ja eläke juoksee.

OIkeastaanhan olisi paljon järkevämpää ja loogistakin sitoa eläkkeelle jääminen terveyteen ja työkykyyn. ne tekee, jotka siihen terveytensä puolesta kykenee. Ne, jotka eivät kykene, eivät tee kuitenkaan, vaikka kuinka pomppisit tasajalkaa. Tästä taas päästään siihen, että JOS ihminen ajetaan piippuun vaatimalla työpanosta, joka vie burn outiin, hajottaa kehon ja pään, eikä jätä tilaa muulle elämälle, se tyäkyky lopahtaa nopeasti - eikä välttämättä palaudu enää koskaan. Eikä tässä edes nuoret ja vetreät ole turvassa, vaan heidätkin on mahdollista polttaa loppuun.

Tuollainen "kaikki irti ihmisestä" -ajattelu on lopulta aika lyhytnäköistä ja huonosti toimivaa. Siihen kuitenkin aika suoraan johtaa tuo ajatus siitä, että voisi tehdä vaadittavat työtunnit nopeasti pois, jonka jälkeen voisi jäädä ansaitulle eläkkeelle. Palautumisen merkitys jaksamiselle ja suorituskyvylle on jo ymmärretty vaikkapa urheiluvalmennuksessa. Vapaan "toimettomuuden" merkitys luovuudelle ja innovaatioille myös tunnustetaan yleisesti. Työajan yliviritetty tehokkuus, josta niistetään poista "turhat" löysät - kuten kollegojen kanssa jutustelu kahvia juoden, ei lopulta ole menestyksen avain.

Mutta - jos se työajan lyhennys yhdistyy siihen, että ihmiset todella ovat kykeneviä jatkamaan työuraansa niille ikälukemille, joita yhä enemmän odotetaan - ja pidemmällekin, niin silloinhan itse asiassa päädytään tsämälleen siihen, mitä oikeastaan ehdotat: Lopulta työntekijä tekee saman määrän työtunteja. Väljemmällä ajoituksella ja vapaa-aikaa työnteon lomaan sijoittaen vain tyo työmäärän kerryttäminen kestää joitakin vuosia pidempään.

Miksi olisi ehdottomasti parempi "tehdä työt urakalla" kuudessa tunnissa, jonka jälkeen pääsee viettämään vapaa-aikaa? Miksi urakka pitää määritellä koko työuran pituutena sen sijaan, että se määritellään päivittäisen, viikottaisena tai vaikka vuosittaisena työaikana? Urakkatyö ei kenelläkään sitä tekevällä ole esittämäsi kaltainen "ensin koko elämän työt, jonka jälkeen toipumaan eläkkeelle, jos vielä on hengissä". Urakkatyö tarkoittaa paljon lyhyempiä rupeamia ja lisäksi urakkaa tekevälle jää oma valta valita työtahtinsa. Voi tehdä nopeasti, jolloin on varaa huilia hommien jälkeen. tai voi tehdä rauhallisempaan tahtiin, mutta olla sidottuna hommaan pidempään. Urakkatyön luonteen vastaista on se, että omaa vaikutusmahdollisuutta asiaan ei ole ollenkaan. Sellaista työn ohjaamisen tapaa kutsutaan tuntipalkkaisuudeksi tai kuukausipalkkaisuudeksi. Siinä palkanmaksun peruste ei ole määritelty työsuoritteina tai työn tuloksina, vaan työhön käytettävänä ja työn ääressä vietettävänä aikana.

Brutto

Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.

Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.

Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa? Vai rajataanjo myös eläkevuosien määrä - tai tarjolla oleva eläkkeen määrä - jolloin sitten työvuosien optimoinnin lisäksi ihmiset joutuvat optimoimaan myös eläkeläisaikansa suhteessa tarjolla olevnaa eläkkeeseen? Millä logiikalla nopeasti urakoimalla elämänsä työtunnit ansaitsee pidemmän eläkemaksuilla rahoitetun ajan? TUottaako se urakkavauhdilla tehty työ työnantajalle enemmän, jos työtunnin hinta kuitenkin on sama, vaikka niitä tekisi päivässä / viikossa / vuodessa enemmänkin? (Ajatteletko muuten myös, että ylityökorvaukset poistettais vastaavasti?)

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.

Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

No on aika idealistista väittää, että millään alalla, missään työssä, ihminen puskisi tuottavasti töitä koko sen ajan, minkä työpaikalla viettää, ympärilleen vilkuilematta ja vain hommaansa suorittaen.

Kuten sanoin, joustavuus suomalaisessa työelämässä on vitsi. Se konttorissa istuva työntekijä pyritään hampaat irvessä sovittamaan samaan muottiin kuin tehtaalla monitoria valvova tekijä. Palkanlaskijan hommat katsotaan ihan samanlaisiksi - ts. samaa vaativiksi - kuin kaupan kassa.

Yksityinen sektori on taloudellisesti paremmassa asemassa tietysti, kun taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan. Sekin on typerä ajatus, että nämä vaikutukset olisivat vain jotain, mitä pitää kompensoida, koska yhtä lailla tässä on yksityisellä sektorilla mahdollisuus nostaa tehokkuutta, saada parempia taloudellisia vaikutuksia.

Miksikö näin? No yksityinen sektori voi todellakin järjestellä työnsä ilman laillisia vaatimuksia, jotka julkisella vielä sentään ovat työresursseja ohjaavia seikkoja. Yksityinen sektori on, lässytyksestä huolimatta, melkoisen vapaata päättämään palkkapolitiikastaan ja rekrytoinneistaan. Ei ole samoja palkkaluokka/pätevyysvaatimuksia kuin julkisella. Nämä nyt ensimmäisinä esimerkkeinä.

Bruton juoksumalli on myös tarkoitettu vain urakkatöitä aidosti tekevillä - vai miten on, onko palkanlaskijan mahdollista tehdä työtunteja kasaan istumalla toimistossa yöllä klo 3? Ja heilläkin on tähän mahdollisuus vain siinä tapauksessa, että urakkaa on tarjolla.

Kas kun monessa työssä töitä on vain sen verran kuin niitä on tähän työhön resurssoitu olevan, eli esimerkiksi ensi kuun palkkaa ei voi laskea, ennen kuin tietää, minkä verran töitä on muut tehneet. Aika moni duuni on tämänkaltaista. Minä esimerkiksi en voi tehdä ensi kuun raportointia valmiiksi, ennen kuin ensi kuu on eletty. Sen vuoksi en voi juosta Bruton rinnalla.

Mutta summana: olen ihan varma, että tekisin työni tehokkaammin, jos käyttäisin siihen vähemmän työaikaa. Kyllä minulle nyt ilmasta maksetaan aika roimasti, sillä olen myös oppinut käyttämään työaikani omaksi hyödykseni. Esimerkin siitä voitte lukea tästä.

T: Xante



Brutto

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.

Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?

Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.

Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?

Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.

Aivan. Varsin, kun näillä molemmillahan on ollut sama palkka, eli eläkettä maksetaan jokaiselle saman verran, aina.

Mutta mitä teemme siinä tapauksessa, että emme voikaan luottaa siihen, että hitaita
juoksijoita on? Jos onkin vain keskimääräisiä keskinopeita ja kaikki jäävät eläkkeelle siinä 53 vuotiaana?

T: Xante

Xantippa

On muuten hyvin kuvaavaa, että suomalainen työelämä keskittyy siihen, että palkkio työelämästä on eläke, sen sijaan, että keskittyisi tekemään työelämästä niin palkitsevaa, että ihmiset eivät 50+ asti alkaisi etupäässä haaveilemaan eläkkeestä.

T: Xante

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 11:49:53
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.

Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?

Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.

Aivan. Varsin, kun näillä molemmillahan on ollut sama palkka, eli eläkettä maksetaan jokaiselle saman verran, aina.


Se hitaasti juokseva on ulosmitannut eläkkeensä jo nuorena työttömyyskorvauksina ja opintotukina...

Ja kaikki ihmiset juoksevat työelämässä samaa vauhtia sinä samana päivänä, kun kaikki juoksevat samaa vauhtia 5000 metrin esteet olympiastadionilla.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Saares

Brutto:
"Ja kaikki ihmiset juoksevat työelämässä samaa vauhtia sinä samana päivänä, kun kaikki juoksevat samaa vauhtia 5000 metrin esteet olympiastadionilla."
Sitä saamme odottaa kauan.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:54:47
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 11:49:53
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.

Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?

Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.

Aivan. Varsin, kun näillä molemmillahan on ollut sama palkka, eli eläkettä maksetaan jokaiselle saman verran, aina.


Se hitaasti juokseva on ulosmitannut eläkkeensä jo nuorena työttömyyskorvauksina ja opintotukina...

Ja kaikki ihmiset juoksevat työelämässä samaa vauhtia sinä samana päivänä, kun kaikki juoksevat samaa vauhtia 5000 metrin esteet olympiastadionilla.

Siis mitenkä niin etukäteen ulosmitannut? Hänhän jatkaa 85 vuotiaaksi työttömyys- ynnä muiden tukien nostamista.

Kumpiako siellä on juoksemassa enemmän, erittäin hitaita ja erittäin nopeita, vaiko suunnilleen samaan tahtiin kompuroivia?

T: Xante


Brutto

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 12:48:05
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:54:47
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 26, 2020, 11:49:53
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 26, 2020, 10:54:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.

Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?

Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.

Aivan. Varsin, kun näillä molemmillahan on ollut sama palkka, eli eläkettä maksetaan jokaiselle saman verran, aina.


Se hitaasti juokseva on ulosmitannut eläkkeensä jo nuorena työttömyyskorvauksina ja opintotukina...

Ja kaikki ihmiset juoksevat työelämässä samaa vauhtia sinä samana päivänä, kun kaikki juoksevat samaa vauhtia 5000 metrin esteet olympiastadionilla.



Kumpiako siellä on juoksemassa enemmän, erittäin hitaita ja erittäin nopeita, vaiko suunnilleen samaan tahtiin kompuroivia?



Arvioisin, että 20 % työvoimasta tekee 80% kaikesta työstä.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 13:04:09

Arvioisin, että 20 % työvoimasta tekee 80% kaikesta työstä.

Ja tämäkö on asia, jota ei kannata edes yrittää muuttaa vaikkapa työajan järjestelyllä?

T: Xante

Laika

#14
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 26, 2020, 10:46:03
Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

Luulin sitä työleirimalliksi. 85-vuotias Ivan Denisovich ainakin tarvitsisi vartijat huolehtimaan rakennustyömaalle, ettei työntekijä lähde kesken suoritepäivän harhailemaan lähimetsään.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw