Työajan lyhentäminen

[safiiri]

Marinin mallissa on oletuksena, että ansiotaso pysyisi ennallaan työajan vähetessä. Tämä edellyttäisi, että työn tuottavuuden pitäisi kasvaa valtavasti, minkä seurauksena myös työn kuormittavuus ja loppuunpalamiset lisääntyisivät. Ei matka tapa vaan vauhti.

Ilmeisesti Marin on ajatellut tässä vain omia äänestäjiään, eli julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, joiden palkka maksetaan verovaroista. Lyhentyneen työajan negatiiviset talousvaikutukset on helppo kompensoida korottamalla veroja. Yksityisellä sektorilla tämä ei toimi.

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

Jos palkka niistä työtunneista pysyy samana, mutta niiden määrä täyttyy kovasti vähäisten työvuosien jälkeen urakoinnin seurauksena, joutuu systeemimme makamaan eläkettä pidempään. Millä se mielestäsi pitäisi rahoittaa?

Hitaammin juoksevien eläköitymisiän siirtymisellä myöhäisemmäksi. Kun yksi jää eläkkeelle vasta 85 vuotiaana, toinen voi jäädä jo 45 vuotiaana.

Ilmeisesti siis tälle 85-vuotiaana eläkkeelle jäävälle myös maksetaan vähemmän palkkaa siihen eläkkeelle jääntiin saakka, koska töitäkin on tehty koko ajan vähemmän? Sen LISÄKSI, että hän sitten saa sitä eläkettä lyhyemmän ajan ja joutuu olemaan kiinni työelämässä kuitenkin jossain määrin nuo kaikki vuodet. Hmm. Miksei ihmiset vain yksinkertaisesti tee vähemmän töitä, jos se ei haittaa, että palkka laskee?? Miksi lupautua sinnittelemään työelämässä vuosikymmeniä pidempään, jos SEKÄ menettää palkkatuloja työssä ollessaan (koska tekee vähemmän töitä), mutta menettää sen lisäksi eläkettä, koska sitä saa vasta paljon myöhemmin. Toisaalta se innolla töitä urakoinutkin saa ilmeisesti entistä vähemmän palkkaa tästä ahkeruudestaan, koska ei tietenkään voida maksaa ylityökorvauksia. Ajatushan oli, että ahkeruus palkitaan vasta aiemman eläköitymisen muodossa. Jos siitä maksetaan vielä ylityökorvauksiakin, niin työn hinta nousee. (Asia, joka kuulemma romuttaa yritykset ja yhteiskunnan - kuten käy, jos kuudesta tunnista saisi kahdeksan tunnin palkan.) Jos ylitöistä maksetaan ylityökorvauksia, niin tunnit ovat jopa tuplahintaisia - riippuen tietenkin niiden määrästä ja sovellettavasta työehtosopimuksesta. Lisäksi tulee sunnuntaisin tehdystä työstä sunnuntaityökorvaus ja viikkolepokorvaus, jos ei jää vapaapäiviä riittävästi.

Enkä nyt siis lähde pohtimaan sitä, millaisia lastenhoitopalveluita yhteiskunnan pitää ryhtyä tarjoamaan, jotta se työurakointi on mahdollista...

[safiiri]

Jaahas, ovatko demarit siirtymässä nykyaikaan? Muut puolueet luonnollisesti ovat juosseet arkistojen äärelle kaivaakseen esiin rautaiset argumenttinsa, joita esitittivät jo silloin kun siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon.

Ja luterilaista kirkkoakin varmaan jo haastatellaan, miten käy, jos suomalaisten pyhin asia, työ, kyseenalaistetaan tällä tavalla.


T: Xante

Miksi tyytyä nelipäiväiseen työviikkoon kun voisimme samalla vaivalla siirtyä yksipäiväiseen työviikkoon ja yhden tunnin työpäivään? Kai nykyiselle työajalle on olemassa jokin muukin syy, kuin kirkko ja kapitalistin ahneus? Pitkää päivää on aina tehty sosialistisissakin maissa.

Sitä tehollisen työnteon maksimimittaahan on myös tutkittu. Kuusi tuntia taisi olla aika lähellä sitä. Kun työaika kasvaa pidemmäksi, käy vääjäämättä työteho myös heikommaksi. Syy voisi siis olla ihan tämä ihmisen biologinen toimintakyky. Mitä pidempi työpäivä, sitä enemmän se myös sisältää välttämättömiä taukoja.

Kaiken kaikkiaanhan näissä työelämää ohjaavissa yleisissä määräyksissä on aina se ongelma, että ne huonosti ottavat huomioon alakohtaiset ja jopa yksittäistä työntekijää ja -työtehtävää koskevat tarpeet ja erityispiirteet. Siinä missä jotain työtä tosiaan voisi urakoida ja näin ansaita aiemman eläkkeelle pääsyn, on jossain toisessa hommassa moinen täysin mahdotonta. Kaiken kaikkiaan on aika vanhanaikaista ja kapeakatseista mitata kaikkea työtä työhön kuluneen ajan kautta. SE voi monessa hommassa tarkoittaa sitä, että eniten työtunteja haalii itselleen se, joka osaa hommansa kaikkein huonoimmin - ja siksi joutuu tuhraamaan siihen tolkuttomasti aikaa verrattuna oikeisiin osaajiin. Jossain toisessa hommassa taas osaaminen ei näy nopeutena, mutta kylläkin parempana laatuna ja tyytyväisempinä asiakkaina.

Sitten tietenkin joudumme pohtimaan sitä, mitä tehdään niiden ihmisten kanssa, jotka ovat ottaneet työelämän lunkisti, mutta syystä tai toisesta eivät pysty jatkamaan työntekoaan 85-vuoden ikään saakka. Eipä taida onnistua savusukellus vetreältäkään kasivitoselta. Ei, vaikka hän olisi ottanut työelämän rauhalliseen tahtiin ja pitänyt kaikenlaisia vapaita sen varrella. Tapetaanko nälkään ja kylmään vai maksetaanko sittenkin eläkettä? Kuinka moni 70-vuotias pystyy opiskelemaan itselleen uuden ammatin, kun vanhaan duuniinsa ei enää tuossa iässä taivu?

Suomessa ei olisi mitään eläkepommia, jos kaikki tosiaan pystyisivät jatkamaan töissä siihen viralliseen eläkeikäänsä saakka. Virallinen eläkeikä ja se oikeasti toteutuva eläkkeelle siirtymisen ikä eivät ole ollenkaan samat. Toisaalta se työelämäkin alkaa kovasti eri aikaan eri ihmisillä. Vaikka nykyään ei kovin moni aloitakaan "urakkaansa" peruskoulun päätyttyä, niin silti erilaiset opiskelupolut tekevät vuosien eron alkupäähän. Onko silloin lopulta aitoa valinnanvaraa siinä, kuinka pitkään haluaa töitä painaa ennen eläkettä? Sekään ei ehkä ole ihan viisasta yhteiskunnalle, jos opiskelu johtaa pakkoon tehdä töitä kuolemaan saakka ilman toivoakaan eläköitymisestä - koska alkupäästä menetti niitä työvuosia ensin opiskelupaikkaan pyrkiessään ja sitten itse opiskelussa. Sekä sitten siinä vaiheessa, kun pitäisi saada jalka ovenrakoon ja löytää sitä koulutusta vastaavaa työtä.

[Saares]

Omassa urakkamallissani jokainen saisi juosta matkansa omaa vauhtiaan.

85-vuotias Ivan Denisovich ainakin tarvitsisi vartijat huolehtimaan rakennustyömaalle, ettei työntekijä lähde kesken suoritepäivän harhailemaan lähimetsään.

Ivan Denisovits on juuri se Sanna Marinin mallin eläkeläinen, joka vielä 85 vuotiaana muuraa näpit jäässä julkisivuja, jotta niillä häntä vartioivilla parikymppisillä konepistoolimiehillä olisi lämpimät talot, joissa voisi viettää ansaittua vapaa-aikaa.

Ivan Denisovits ei voinut elää iäkkääksi. Hänen kaikki voimansa tarvittiin huomisesta selviytymiseen.

[Xantippa]

Kyllä uudistus minullekin kelpaisi mikäli A) sille löytyisi maksaja ja B) lyhentynyttä viikottaista työaikaa ei kompensoitaisi nostamalla eläkeikää.

SDP:n ehdotuksesta puuttuu kokonaan taloudellinen realismi ja luokittelen sen lähinnä persutasoiseksi populismiksi.

Isossa osassa hommia taloudellisia kustannuksia ei tulisi lainkaan. Esimerkiksi omani ja kaikki työkaverini: työnantajani ei häviäisi mitään taloudellisesti siinä, jos suostuisi toteamaan, että 7,5 tunnin työaika on teennäinen ja keinotekoinen. Tekisin ihan samat hommat, todennäköisesti aika paljon myös lähes huvikseni extraa, saisin ihan samaa palkkaa, saisin enemmän vapaa-aikaa paremmalla omallatunnolla. Väitän, että firmamme ei tässä ole mikään hiutale.

Jostain syystä tätä on työnantajien aivan mahdoton myöntää. He eivät suostu myöntämään, että ihmisen työpanos, se, mitä hän osaa, mitä tekee hyvin (paremmin kuin muut), helposti ja hyvällä mielellä, on tuottavinta.

Eläkeikää nostamalla on jo kompensoitu sitä ja tätä. Nyt kannattaisi pohtia, mikä saisi ihmiset oikeasti jatkamaan sinne eläkeikään saakka.

Lopuksi kysymys: mikä saa sinut Brutto kuvittelemaan, että ihminen, joka on löysäillyt alkuosan elämästään, alkaa painamaan hulluna hommia loppuosassa elämästään? Mihin perustat käsityksen, että oikeasti 19-65 vuotiaaksi löysäillyt alkaa hommiin ja huhkii 65-85 vuosinaan?

T: Xante

[Xantippa]

Jos Brutto-ravi olisi todellisuutta, on itsestään selvää, että laskisin itselleni täsmälleen sen rajan, jolla tulen toimeen ja tekisin töitä koko ajan silleen löysäillen. Eihän sillä olisi mitään merkitystä. Mieluummin minä löysäilisin rauhassa parhaat vuoteni ja sitten veisin koko tuottavuuttani työnantajalle, joka minulla on 70+ tarjota.

Olisi ihan herkullista seurata työnantajan yrityksiä saada minusta ja ikätovereistani tarvitsemansa resurssit!

T: Xante

[safiiri]

^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.

[Brutto]

Mihin perustat käsityksen, että oikeasti 19-65 vuotiaaksi löysäillyt alkaa hommiin ja huhkii 65-85 vuosinaan?

T: Xante

Tarvitaan riittävästi keppiä ja porkkanaa. Jos et huhki, sinulla ei myöskään ole rahaa kaljaan, tupakkaan, makeisiin, älypuhelimeen, Tallinnan matkaan, harrastuksiin...

Kyllä ihminen on osattu aina huhkimaan laittaa. Tässä tapauksessa huhkimisella ei tarvitse edes tuottaa mitään. Pääasia on että kulttuurimme muuttuu siihen suuntaan, että nuorempana tehdään paljon töitä ja vanhempana sitten lepäillään.

[Brutto]

^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.

Aivan. Tuo SDP:n malli sisälsi sen älyttömän perusajatuksen, että työaikaa lyhentämällä voitaisiin työtä jakaa myös niillekin, jotka eivät tuottavaan työhön pysty. Ja kuten Laika totesi, osa näistä tuottamattomista työntekijöistä tuottaa pelkkää vahinkoa.

[Brutto]

Sekään ei ehkä ole ihan viisasta yhteiskunnalle, jos opiskelu johtaa pakkoon tehdä töitä kuolemaan saakka ilman toivoakaan eläköitymisestä - koska alkupäästä menetti niitä työvuosia ensin opiskelupaikkaan pyrkiessään ja sitten itse opiskelussa. Sekä sitten siinä vaiheessa, kun pitäisi saada jalka ovenrakoon ja löytää sitä koulutusta vastaavaa työtä.

Opiskelusta pitää ottaa löysät pois. Siitä on tulossa viihdettä vailla selvää tavoitetta. Monelle opiskelu on pelkkä elämäntapa.

Koulutukseen pitää leipoa sisään pakollisia työelämäjaksoja, joiden työtehtäviin oppiminen sidotaan. Jos jotakin alalta ei sopivia harjoittelupaikkoja löydy, alalle ei kannata kouluttautua. Oppisopimusmalli käyttöön myös korkeakouluissa.

[safiiri]

Mihin perustat käsityksen, että oikeasti 19-65 vuotiaaksi löysäillyt alkaa hommiin ja huhkii 65-85 vuosinaan?

T: Xante

Tarvitaan riittävästi keppiä ja porkkanaa. Jos et huhki, sinulla ei myöskään ole rahaa kaljaan, tupakkaan, makeisiin, älypuhelimeen, Tallinnan matkaan, harrastuksiin...

Kyllä ihminen on osattu aina huhkimaan laittaa.

Paitsi että tunnen montakin sellaista, joille kalja, tupakka, makeiset, älypuhelimet, Tallinan matkat ja harrastukset eivät ole mikään porkkana. Jos siis noilla houkutellen yrittää saada heidät huhkimaan, on tuomittu epäonnistumaan surkeasti. Taitavat olla juuri niitä, joiden innostaminen suureen ponnisteluun rahan pitämiseksi liikkeessä, aiheuttaa päänvaivaa työvoima-asioista päättäville. "Mitä nää tyypit on, kun niitä ei saa ajamaan itseään henkihieveriin uuden älypuhelinmallin mainostamisella? Miten me saadaan ne ruotuun ja hankkimaan rahaa ylikansallisten yhtiöiden kassaan?"

PS. Tallinnan matkat on kyllä nyt väärässä seurassa listallasi, sillä ne on kohta halvempia kuin bussilippu Keravalle ja takaisin. Päiväristeily Tallinnaan alk. 14 € vrt. HSL kertalippu ABCD-vyöhykkeelle 5,70 € yhteen suuntaan.

[safiiri]

^Joo erityisen outo on perustella tätä ehdotusta sillä, että osa ihmisistä ei oikeastaan pysty mihinkään tuottavaan työhön. Vaikeaa nähdä, millä ihmeen tavalla TÄMÄN ongelman saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä odottamalla näiltä työhön kykenemättömiltä oikein todella pitkää työuraa vapisevina vanhuksina ja dementoituneina vaareinakin jatkaen. Miten saadaan työnantajatkin innostumaan mummojen palkkaamisesta, kun jo 50 ikävuoden jälkeen on työelämässä paarialuokkaa, joka ei työllisty sitten millään? Hoivakodin työntekijäpulaa ei kyllä ratkaista sillä, että 85 v. lähihoitaja siellä syöttää 86 v. hoidettavaa.

Aivan. Tuo SDP:n malli sisälsi sen älyttömän perusajatuksen, että työaikaa lyhentämällä voitaisiin työtä jakaa myös niillekin, jotka eivät tuottavaan työhön pysty. Ja kuten Laika totesi, osa näistä tuottamattomista työntekijöistä tuottaa pelkkää vahinkoa.

Joten kannattaa ne kepittää kaikki työelämään, jotta pääsisivät tekemään sitä vahinkoa kunnolla ja täyspäiväisesti samalla palkkaa nauttien?

[-:)lauri]

[safiiri]

Sekään ei ehkä ole ihan viisasta yhteiskunnalle, jos opiskelu johtaa pakkoon tehdä töitä kuolemaan saakka ilman toivoakaan eläköitymisestä - koska alkupäästä menetti niitä työvuosia ensin opiskelupaikkaan pyrkiessään ja sitten itse opiskelussa. Sekä sitten siinä vaiheessa, kun pitäisi saada jalka ovenrakoon ja löytää sitä koulutusta vastaavaa työtä.

Opiskelusta pitää ottaa löysät pois. Siitä on tulossa viihdettä vailla selvää tavoitetta. Monelle opiskelu on pelkkä elämäntapa.

Koulutukseen pitää leipoa sisään pakollisia työelämäjaksoja, joiden työtehtäviin oppiminen sidotaan. Jos jotakin alalta ei sopivia harjoittelupaikkoja löydy, alalle ei kannata kouluttautua. Oppisopimusmalli käyttöön myös korkeakouluissa.

Tosin:

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1447772

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella töissä. Tiedot käyvät ilmi Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 -tutkimuksesta.

Jätkäsaaressa asuva Mika Tanskanen, 22, opiskelee Helsingin maalariammattikoulussa ja työskentelee 2–3 vuoroa viikossa Jumbon Citymarketin kassalla. Työtunteja kertyy viikossa noin 15.

Mikalle työnteko opintojen ohella on elinehto.

– Mulle tärkeää on työkokemus, mutta kyllä suoraan sanoen tärkeintä on raha. Jos ei asu solussa, niin on pakko käydä töissä.

Onko jokin erityinen tekijä, joka tekee hirveän paljon paremmaksi yhteiskunnan kannalta sen, jos nämä opiskeluaikanaan elämäänsä työssä käymällä rahoittavat opiskelijat lopettavat opiskelijat ja tyytyvät jäämään kaupan kassoiksi? Eivät edes yritä kouluttautua siten, että joskus voisivat haaveilla jostakin paremmin palkatusta, mutta ennen kaikkea melenkiintoisemmasta ja tuottavuudeltaan paremmasta työstä?

Tämä valitus laiskoista opiskelijoista lienee niitä ikuisuusmarmatuksia. Joko ne on laiskoja, koska ne haluaa keskittyä opiskeluun ja tutkinnon valmistumiseen. Tai ne on laiskoja, koska ne tinkii opintojen etenemisestä ja tekee niiden ohessa töitä. Jos oikeasti haluttais, että opiskelijat tekee enemmän töitä opintojensa ohessa, niin kannattaisi nostaa sitä rajaa, minkä verran voi ansaita menettämättä opintotukeaan. Mutta uumoilen, ettei Brutto ajatellut niistä työharjoitteluista maksettavan ihan normaalia palkkaa opiskelijalle, vaan se oli kai sellaista ilmaista työtä, josta opiskelija ehkä jopa maksaa itse saadakseen sitä tehdä. Tämä sitten jotenkin mystisesti auttaa työttömyyden hoidossa, kun palkkatyöntekijän sijaan tarjolla on vuosittain uusiutuva ilmaisen työvoiman lähde.

Päätelmä siitä, että työharjoittelupaikan löytyminen kertoo alan työvoiman tarpeen ja paljastaa työttömäksi kouluttautumisen harjoittelupaikkojen puutteena, on aika todellisuudelle vieras. Ensinnäkin on paljon aloja ja työpaikkoja, joissa ei ole käyttöä epäpäteville työntekijöille. Opiskelijat ovat epäpäteviä, koska heidän tutkintonsa suorittaminen on vielä kesken. Toisaalta opinahjot sijaitsevat usein paikkakunnilla, joilla ei ole sen alan työpaikkoja ainakaan riittävästi kaikille opiskelijoille. Harjoittelupaikkaa ei ehkä aukea siitä syystä, mutta töitä voi silti olla tarjolla, kun pystyy vapaammin muuttamaan minne vain. Usein tämä suuunta tietenkin on pääkaupunkiseutu.

Omaa opiskeluani väritti koko opiskeluaikani päivittely siitä, että meitä koulutetaan työttömiksi. Kuitenkin sain heti välittömästi ja itse asiassa virallista tutkintotodistusta nopeammin vakituisen työpaikan täsmälleen omalta alaltani. Edelleen ja pääsääntöisesti olen sitten ollutkin vakituisessa täysipäiväisessä työssä. Täysin työttömänä en koskaan, mutta lasten ollessa pieniä vain osapäivätyössä muutaman vuoden ajan. Tämä oma kokemukseni ennusteiden paikkansapitävyydestä saa minut vakavasti epäilemään ennustajien osumatarkkuutta.

[Brutto]

Sekään ei ehkä ole ihan viisasta yhteiskunnalle, jos opiskelu johtaa pakkoon tehdä töitä kuolemaan saakka ilman toivoakaan eläköitymisestä - koska alkupäästä menetti niitä työvuosia ensin opiskelupaikkaan pyrkiessään ja sitten itse opiskelussa. Sekä sitten siinä vaiheessa, kun pitäisi saada jalka ovenrakoon ja löytää sitä koulutusta vastaavaa työtä.

Opiskelusta pitää ottaa löysät pois. Siitä on tulossa viihdettä vailla selvää tavoitetta. Monelle opiskelu on pelkkä elämäntapa.

Koulutukseen pitää leipoa sisään pakollisia työelämäjaksoja, joiden työtehtäviin oppiminen sidotaan. Jos jotakin alalta ei sopivia harjoittelupaikkoja löydy, alalle ei kannata kouluttautua. Oppisopimusmalli käyttöön myös korkeakouluissa.

Tosin:

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1447772

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella töissä. Tiedot käyvät ilmi Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 -tutkimuksesta.

Jätkäsaaressa asuva Mika Tanskanen, 22, opiskelee Helsingin maalariammattikoulussa ja työskentelee 2–3 vuoroa viikossa Jumbon Citymarketin kassalla. Työtunteja kertyy viikossa noin 15.

Mikalle työnteko opintojen ohella on elinehto.

– Mulle tärkeää on työkokemus, mutta kyllä suoraan sanoen tärkeintä on raha. Jos ei asu solussa, niin on pakko käydä töissä.

Onko jokin erityinen tekijä, joka tekee hirveän paljon paremmaksi yhteiskunnan kannalta sen, jos nämä opiskeluaikanaan elämäänsä työssä käymällä rahoittavat opiskelijat lopettavat opiskelijat ja tyytyvät jäämään kaupan kassoiksi? Eivät edes yritä kouluttautua siten, että joskus voisivat haaveilla jostakin paremmin palkatusta, mutta ennen kaikkea melenkiintoisemmasta ja tuottavuudeltaan paremmasta työstä?

Miksi tuo maalariammattikoulun sälli ei opiskele oppisopimuksella maalausalan yrityksessä? Tiedän että oppisopimuspaikkoja niissä on, varsinkin pääkaupunkiseudulla.

(Tiedän myös vastauksen tuohon omaan kysymykseeni, mutta valitettavasti en voi tässä kertoa sitä.)

[Xantippa]

Mihin perustat käsityksen, että oikeasti 19-65 vuotiaaksi löysäillyt alkaa hommiin ja huhkii 65-85 vuosinaan?

T: Xante

Tarvitaan riittävästi keppiä ja porkkanaa. Jos et huhki, sinulla ei myöskään ole rahaa kaljaan, tupakkaan, makeisiin, älypuhelimeen, Tallinnan matkaan, harrastuksiin...

Kyllä ihminen on osattu aina huhkimaan laittaa. Tässä tapauksessa huhkimisella ei tarvitse edes tuottaa mitään. Pääasia on että kulttuurimme muuttuu siihen suuntaan, että nuorempana tehdään paljon töitä ja vanhempana sitten lepäillään.

Siis olet jättänyt jotain hyvin olennaista kertomatta ajatuksistasi: olet poistamassa muut tukijärjestelmät ja jättämässä eläkkeen ainoaksi, vai mikä on keppisi, jolla laitat huhkimaan?

T: Xante

Muoksis: olennaisin kuitenkin on kysymys, jonka olet sujuvasti tapasi mukaan ohittanut: mikä on keppisi saada työnantajat ottamaan näitä yli 65 vuotiaita kepitettyjä huhkimaan?