Uskotko ihmiseen?

[safiiri]

Jos nyt vähän siteeraan tuota Rutgeria, niin hän nimeää kyynisen asenteen laiskuudeksi.

[Hayabusa]

Laiskuus on ihmiskuntaa eniten eteenpäin vienyt voima!

Ja pahimpia tuhoja aiheuttavat nykyäänkin ahkerat tomppelit.

[Brutto]

Mutta - silti mä odotan suojatien edessä punaisissa valoissa, vaikka autoja ei ole tulossa ja kukaan ei edes näe.

Mitä arvelet, jos ne valot menisivät epäkuntoon ja jämähtäisivät punaiselle, kauanko seistä toljottaisit niissä valoissa?

Keskiverto ihminen kyllä tietää että sääntöjä pitää noudattaa, mutta keskivertoa älykkäämpi tietää milloin niitä pitää rikkoa.

[Xantippa]

Laiskuus on ihmiskuntaa eniten eteenpäin vienyt voima!

Ja pahimpia tuhoja aiheuttavat nykyäänkin ahkerat tomppelit.

Puhuttiin kyynisyydestä, ei laiskuudesta.

En ole Rutgeriin tutustunut, mutta ajatuksesta olen samaa mieltä: on henkistä laiskuutta määritellä toiset ihmiset tyhmiksi, itsekkäiksi, välinpitämättömiksi ja ties mitä, jotta voi oikeuttaa oman tyhmän, itsekkään, välinpitämättömän ja ties minkä käytöksensä.


T: Xante

[Karikko]

Laiskuus on ihmiskuntaa eniten eteenpäin vienyt voima!

Ja pahimpia tuhoja aiheuttavat nykyäänkin ahkerat tomppelit.

Puhuttiin kyynisyydestä, ei laiskuudesta.

En ole Rutgeriin tutustunut, mutta ajatuksesta olen samaa mieltä: on henkistä laiskuutta määritellä toiset ihmiset tyhmiksi, itsekkäiksi, välinpitämättömiksi ja ties mitä, jotta voi oikeuttaa oman tyhmän, itsekkään, välinpitämättömän ja ties minkä käytöksensä.


T: Xante

Kyynisyys on yksi tapa suhtautua silloin, kun ei "viitsi" tai "usko" tavallisen viestin menevän, niinsanotusti jakeluun. Kyynisyys tehoaa jonkin verran, tai ainakin aiheuttaa vastaanottajassa "kyynisyyttä, jos sitä on jo ennestään.

Lukijalla, tai kuulijalla on vastuu omasta toiminnastaan ja siitä miten suhtautuu asioihin- yleensä asia halutaan torjua ellei se miellytä.

Siihen sitten ollaan valmiita käyttämään energiaa, eli laiskuus taitaa olla suhteellista, laiskakin voi olla hyvin ahkera puolustamaan omaa "laiskuuttaan.

Helpointa onkin tarttua osaan, kuten vaikka kolumnin hs- kirjoituksesta--

>Annoin tuntemattomalle miehelle-

[Karikko]

Mitenkähän valvonta poistaa tyhmyyden?

Ei valvonta tietenkään tyhmyyttä poista. Se vain vähentää tyhmää käyttäytymistä.

Ihmisten maailma ei perustu luottamukselle. Valvonnalle pikemminkin. Vaikka ihmisillä voi kyllä olla paljonkin moralistista "pääomaa harteillaan, niin silti moralistit useinkin syyllistyvät siihen itse, mitä toisissa ihmisissä nähdään "syntisiksi ominaisuuksiksi.

Uskossa vahvat perustelevat tekojaan ihmisyydellä ja ihmisen heikkoudella, joten hekään eivät usko itseensä ja ihmiseen- mutta osaavat rukoilla tekojaan anteeksi.

[Laika]

En ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei olisi joko tyhmä, itsekäs, ahne tai välinpitämätön muita kohtaan.

Aikamoinen saavutus.

T: Xante

Brutto puhuu itsestään. Se vain jää epäselväksi, miksi ne johtajat olisivat sen parempia komentamaan työntekijöitä tekemään työt kunnolla. Kun ihmisinä hekin ovat tyhmiä, itsekkäitä, ahneita ja välinpitämättömiä muita kohtaan.

Eivät johtajat ole yhtään sen parempia. Itse asiassa johtajat, joita kukaan ei valvo, ovat pahimpia.

Kyse on siitä, että ihminen tarvitsee aina toisen ihmisen valvomaan itseään jotta toimisi oikein. Ihmisen oma moraali ei siihen riitä. Heti kun valvova silmä ei näe, tehdään väärin.

Eivät esimerkiksi lappuliisat ole sen tunnollisempia pysäköijiä kuin muutkaan. Mutta pelkkä heidän olemassaolonsa saa ihmiset pysäköimään paremmin. Ihmisen itseohjautuvuus ei toimi liikenteessäkään.

Muuan ystäväni on aina väittänyt ihmisen olevan itsekäs, mutta hän määrittelee itsekkyyden tavalla, joka edellyttää epäitsekkäiden ja jopa supererogatoristen tekojen sisällyttämistä kategoriaan. Tarkoitan arkikieltä. Minulle sellainen substanssin uudelleen näytteille asettaminen on semantiikkaa samaan tapaan kuin Dawkinsin puhe itsekkäästä geenistä. Jos prososiaaliset piirteet imettämisestä lähtien ovat vain emergenttejä konglomeraatteja itsekkäästä geenistä, voidaan selkokielisyyden vuoksi pudottaa pois sanat vain ja emergentti ja konglomeraatti, ja todeta epäitsekkyyden olevan todellinen ominaisuus siinä missä värit ovat todellisia, totesi asian sitten hiukkasfyysikko tai maalari.

Ihmiset komentelemassa toinen toistaan kohti sivilisaatiota tuovat väkisin mieleen Foucault'n genealogiset tutkimukset. Hänen jutuistaan paistoi tavan takaa läpi rikollisten sympatisointi, ja Foucault esimerkein pyrki osoittamaan, miten järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee rikollisia referenssipisteenään. Ihmettelin aina lukiessani klassikkoa Tarkkailla ja Rangaista, missä kohdin miehen alkukantainen vastenmieli olisi herännyt murhaajia ja raiskaajia vastaan sivulauseenomaisesti. Järjestelmän kriitikkona Foucault muistuttaa minua Kopekista, joka vastustaa kaikenlaista sivilisaatioprosessia todisteena poliisivaltiosta. Foucault'n kaikkea kohtaan osoitettua vallankumousmentaliteettia pidän primitiivisenä. Mielivallasta homoseksuaaleja kohtaan hän oli tietysti oikeassa, muun muassa.

Foucault samoin kuin Bruttokaan ei tarjonnut semanttista kiinnepistettä, milloin sisäistetty käskyvalta prososiaalisena voimana ei ilmentäisi ulkoa tulevaa manipulaatiota, vaan sisäsyntyistä halua. Sellainen jako puuttui Foucault'n kulttuurikritiikin kieliopista kokonaan. Yhtäältä minun on vaikea hahmottaa, mistä sivilisoivan prosessin siviliteetti on lähtöisin, jos sen juuret eivät ole sisäsyntyisiä. Epäilen ennemminkin Foucault'n saaneen perverssiä mielihyvää koko länsimaisen projektin todistelemisesta silmänlumeeksi ja tyranniaksi. Koska sellaisella valittelulla voidaan perustella tai olla perustelematta mitä hyvänsä (puhumattakaan yksinäisyyden nietzscheläisestä ylhäisyydestä, jonka kulttuuripessimismi ajattelun mammutille suo), on se yksille todiste kommunistisen maailmanvallankumouksen ja toisille rajoittamattoman omistajavallan puolesta. Mitä mustavalkoisempi on teesi, sen mustavalkoisempi täytyy lääkkeen vastaavasti olla taudin hoitamiseksi.

Mitä otsikon kysymykseen tulee, katson ettei minulla ole vaihtoehtoa. En muista kuka totesi oivallisesti, että jos olemme Helvetissä, voimme yhtä hyvin tehdä siitä kodikkaan.

[safiiri]

Mutta - silti mä odotan suojatien edessä punaisissa valoissa, vaikka autoja ei ole tulossa ja kukaan ei edes näe.

Mitä arvelet, jos ne valot menisivät epäkuntoon ja jämähtäisivät punaiselle, kauanko seistä toljottaisit niissä valoissa?

Keskiverto ihminen kyllä tietää että sääntöjä pitää noudattaa, mutta keskivertoa älykkäämpi tietää milloin niitä pitää rikkoa.

Menisin kyllä yli kadun. Taitaa olla sulla tärkeämpi tavoite todistella, miten tyhmiä on kaikki, jotka eivät ole itsesi kanssa täsmälleen samanlaisia, kuin varsinaisesti mitään oikeastaan pohtia. Siksi tietenkin ihminen on Sinulle tyhmä ja haittaa tekevä sekä noudattaessaan liikennesääntöjä että käyttäessään sen sijaan omaa harkintaansa. Kunhan pääset kertomaan, että "kylläpä olet tyhmä".

[a4]

Uskon sijasta kannattaa katsoa mitä monet tieteet jo osaavat sanoa ihmisestä.

Sosiaalinen älykäs evoluution alainen eläin. Laumaelämän vaatimia sääntöjä, yhteistyötä ja epäitsekkyyttä tarvitseva.
Aggressiivista oman lauman, sen sääntöjen, jälkeläistensä ja itsensä suojelua harjoittava. Älykästä manipulointikykyä, sopeutuvaisuutta, tunneälykkyyttä, leikillisyyttä eli luovuutta, peliteoreettista kehittynyttä ymmärrystä luottamuksen hyödyistä ja kulttuurista karttuvaa yhteisöllistä älykkyyttä. Epätäydellinen, rajallinen, kompleksinen, kyvykkään monipuolisesti ristiriitainen, oppivan kiihtyvästi muuttamansa toimintaympäristön kasvavien muutospaineiden alainen,..

Tyhmä, itsekäs, ahne ja välinpitämätön muita kohtaan on sinänsä osuva kuvaus mutta hyvin kapea ja suhteellinen kuvaus monitahoisesta ihmisapinasta laumana ja laumansa yksilönä, joka vain yrittää parhaansa siinä missä muutkin eläimet.
Kaikin tavoin mielenkiintoisin eläin seurattavaksi maapallolla on mielestäni ihminen. katsokaa vaikka netistä. En haluaisi olla mikään muu eläin tai kasvi, saatavilla olevista vaihtoehdoista.
tekoälyistäkään ei ihan vielä ole samanlaiseksi moniosaajaksi, hyvässä ja pahassa.

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

[Laika]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Vaikka se on jonkin verran klishee (sen merkityksen voi todeta vasta jälkikäteisesti), mahdollisuus kommunikoida on parantunut moninkertaiseksi. Sen vuoksi muun muassa markkinatalouden muuttaminen siedettävämpään versioonsa on optimistisesti ottaen mahdollisempaa kuin rikollisen järjestelmän muuttuminen demokraattiseksi sosialismiksi olisi ikinä voinut olla. Neuvostoliitossa oli paljon ironisia puolia, ja yksi niistä oli informaatiovallankumouksen synty uskollisesti sen ulkopuolella. En välitä selvittää, mikä koituu sääntelystä vapaan markkinatalouden ironiaksi.

Selviytymisen kannalta olennainen ominaisuus on kyky aistia vaaroja jo ennen kuin ne realisoivat itsensä. Oli se sitten yössä hiipivä peto tai uhka koko elinympäristön turvallisuudelle sen muiden ominaisuuksien vuoksi, sillä näkyy olevan abstraktimpi ulottuvuutensa kuin vain edesmennyt Smilodon fatalis, olivat sen kulmahampaat miten vaikuttavat tahansa.

Tämä ei ole vaatimaton osoitus siitä, mitä hyötyä tunteista on ongelman haarukoinnissa ja ratkaisussa. On esimerkiksi vaikea uskoa, että älystä olisi ikinä sanottu mitään yhtä lyhytnäköistä ja pahansuopuuteen asti typerää kuin tunteista on. Tällaisessa epäuskossa eläminen on tietysti yhden ihmisen tunnetila, mutta se muistuttaa aikuisen tunnetta lapsen kirjoitettua väärän vastauksen matematiikan tehtäväänsä.

[Brutto]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

[Xantippa]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Jos tyhmän, itsekkään, välinpitämättömän ja ahneen vastakohta on osata aina toimia oikein, ilman muuta ihminen on sitten, siinä tapauksessa, aina edellä mainittuja.

T: Xante

[safiiri]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Ongelma tässä ei ole se, olenko minä erehtyväinen vai erehtymätön. Ongelma on siinä, miksi minun pitäisi haluta tehdä sen erehtyväisen pomon mieliksi. Itse pääsit juuri kertomasta, etteivät johtajatkaan ole tässä sen kummempia. Kuulostaa todella pahalta, jos kaikki yhtenä miehenä juoksevat täsmälleen siihen erheellisesti valittuun suuntaan, jonka johtaja heille osoitti. Huomattavasti vaarallisemmalta kuin se, että jokainen juoksee itse valitsemaansa erheellisesti valittuun suuntaan. Siinä näet on edes pieni mahis siihen, että joku vahingossa valitsee oikean tai edes vähemmän väärän suunnan. Tyhmää, laiskaa ja itsekästä johtajaa seuraava porukka päätyy juoksemaan jyrkänteeltä alas jokainen paljon todennäköisemmin.

Kuvaat myös osuvasti, miten uskonnon, politiikan  ja ideologian ainoa tavoite on vallankäyttö. Ei heilläkään ole kykyä tunnistaa oikeaa väärästä. Politiikka, ideologia ja uskonto ovat vain keinoja, joiden avulla valta asetetaan tyhmän, itsekkään ja laiskan johdon käsiin. Ihmisiä kun ovat hekin ja julistamasi ihmiskuvan mukaan tuollaisia. Ei ole mitään politiikan, uskonnon tai ideologian kohottavaa vaikutusta, joka ihmisen näistä paheistaan parantaisi. Tai ainakaan et ole kertonut, miten tämä mielestäsi tapahtuisi. Johtajuutta ja vallankäyttöä ei voi perustella vain tuolla negatiivisella ihmiskuvalla ilman, että samalla Perustelaa, miksi kuitenkin joku / jotkut olisivat vähän vähemmän tyhmiä, vähemmän itsekkäitä ja vähemmän laiskoja ansaitakseen vallan yli muiden. Kuvauksestasi siis puuttuu jotakin olennaisen tärkeää, jotta siitä voitaisiin vetää esittämiäsi päätelmiä.

[Brutto]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Jos tyhmän, itsekkään, välinpitämättömän ja ahneen vastakohta on osata aina toimia oikein, ilman muuta ihminen on sitten, siinä tapauksessa, aina edellä mainittuja.

T: Xante

Moni itsekäs, välinpitämätön tai ahne osaisi kyllä toimia edes suurinpiitein oikein, mutta ei toimi koska on itsekäs, välinpitämätön tai ahne.

[Brutto]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Ongelma tässä ei ole se, olenko minä erehtyväinen vai erehtymätön. Ongelma on siinä, miksi minun pitäisi haluta tehdä sen erehtyväisen pomon mieliksi.

Koska sinulle maksetaan siitä. Sinulle maksetaan palkkaa ensisijaisesti kuuliaisuudesta.

Kuvaat myös osuvasti, miten uskonnon, politiikan  ja ideologian ainoa tavoite on vallankäyttö. Ei heilläkään ole kykyä tunnistaa oikeaa väärästä. Politiikka, ideologia ja uskonto ovat vain keinoja, joiden avulla valta asetetaan tyhmän, itsekkään ja laiskan johdon käsiin. Ihmisiä kun ovat hekin ja julistamasi ihmiskuvan mukaan tuollaisia. Ei ole mitään politiikan, uskonnon tai ideologian kohottavaa vaikutusta, joka ihmisen näistä paheistaan parantaisi. Tai ainakaan et ole kertonut, miten tämä mielestäsi tapahtuisi. Johtajuutta ja vallankäyttöä ei voi perustella vain tuolla negatiivisella ihmiskuvalla ilman, että samalla Perustelaa, miksi kuitenkin joku / jotkut olisivat vähän vähemmän tyhmiä, vähemmän itsekkäitä ja vähemmän laiskoja ansaitakseen vallan yli muiden. Kuvauksestasi siis puuttuu jotakin olennaisen tärkeää, jotta siitä voitaisiin vetää esittämiäsi päätelmiä.

Ensinnäkin valtaa ei ihmisyhteisössä juuri koskaan ansaita. Se otetaan. Vallan ottaminen edellyttää aina ottajalta tietyssä määrin itsekkyyttä ja ahneutta. Altruistinen ihminen pääsee harvemmin valta-asemaan.

Toki valta-asemaan pääseminen edellyttää demokraattisissa yhteisöissä kykyä tunnistaa ne poliittiset ja idelogiset tuulet, jotka kulloinkin määrittelevät yhteisön omaksumat hyvään ja pahaan liittyvät arvot. Valta-asemaan pääseminen ei siis välttämättä edellytä älyä. Hyvä tuuri, oikeat sosiaaliset suhteet sekä jonkinlainen poliittinen vaisto riittävät.