Uskotko ihmiseen?

[Aave]

Et tunnista sitä, mikä "mun jutskissa" oli ongelma, joten "analyysisi" on suoraan anaalista.

Kysehän on ikiomasta ongelmatisoinnistasi ja sen suhteen oletkin oikeassa, juttusi on suoraan anaalista. Väkisin väännettyä ja lapsellista vänkäämistä.

Kyse ei edes ole ollut siitä, mikä tässä on mun näkemys, vaan penään selitystä, miksi jo laiskaksi ja tyhmäksi julistettu vallanpitäjä olisi parempiin valintoihin ohjaamisen kykenevä.

No nii-in, penäät nyt "selitystä" asiaan, jota kukaan muu ei ole edes esittänyt. Penää sivupersoonasi kanssa?

Tämä ajatusmalli tarvitsee perusteluikseen esim. uskonnon määräysten taustalle viisaan jumalahahmon tai sen ajatuksen kasvatuksella ihmiseen saatavasta sivistyksestä, joka muuttaa hänet vähemmän laiskaksi ja vähemmän tyhmäksi. Lopulta kyse näissä on - useammankin filosofin mielestä - vain vallankäytön oikeuttamisesta. Vallan ottamisen oikeutus perustellaan juuri tällä perinteisellä ihmiskuvalla, jossa ihminen on laiska, tyhmä villi luonnostaan. Vasta kasvatus hänet koulii paremmaksi ja yhteiskuntakelpoiseksi.

Länsimaisen individualismin korostaminen viiden ja puolen miljoonaan asukkaan kääpiövaltiossa on söpöä siihen asti, kunnes pitäisi itse ryhtyä johtamaan ihmisiä. Edes viittä tai kymmentä ihmistä. Miljardin asukkaan Kiinassa sellainen individualismin korostaminen kovasti naurattaa. Sitä paitsi maallinen valta ei asu vain ihmisissä, vaan myös luoduissa instituutioissa. Biologialle emme voi mitään - ihminen on laumaeläin. Et voi puolustaa samaan aikaan tasa-arvoa, ja hierarkiaa. Yhteisö, joka pyrkii "tasa-arvoisesti" saavuttamaan jonkin yhdessä jaetun päämäärän ei toimi, ellei mikään taho sitä ohjaa. Luonnollisesti niin, että mitä suuremmasta yhteisöstä on kyse, sitä enemmän keskusjohtoisesti johdettua koordinointia ja delegointia tarvitaan. Se koskee myös vallan ja vallankäytön delegointia.

Penään tämän mallin koko kuvaa Brutolta. Tällä hetkellä hän ujostelee ja yrittää piilotella oman ihmiskuvansa olennaisia ja välttämättömiä edellytyksiä, jotta kuvio olisi looginen. Poimii kirsikoita niin sanotusti, mutta ei suostu nielemään koko annosta. Harrastaa siis juuri laiskuuden hyvettä ajattelussaan.

Kun on ihmisten toiminnasta kysymys, loogisuus on vain väline. Tarkkaan aikataulutettuja junayhteyksiä polttouuneihin prosessoitaviksi toisille ihmisille suunnitelleet ihmiset olivat tavattoman loogisia, mutta itse hanke oli mitä oli. Että loogisuus ylimpään kunniaan?!

Ehkäpä Brutto vastasikin sinulle jo, meni vain ohi? Ehkäpä Bruttoa ei kiinnosta jatkaa ontuvasta keppihevosestasi kanssasi enempää? Katsohan, viisas väistää.

[safiiri]

Et tunnista sitä, mikä "mun jutskissa" oli ongelma, joten "analyysisi" on suoraan anaalista.

Kysehän on ikiomasta ongelmatisoinnistasi ja sen suhteen oletkin oikeassa, juttusi on suoraan anaalista. Väkisin väännettyä ja lapsellista vänkäämistä.

Kyse ei edes ole ollut siitä, mikä tässä on mun näkemys, vaan penään selitystä, miksi jo laiskaksi ja tyhmäksi julistettu vallanpitäjä olisi parempiin valintoihin ohjaamisen kykenevä.

No nii-in, penäät nyt "selitystä" asiaan, jota kukaan muu ei ole edes esittänyt. Penää sivupersoonasi kanssa?

Kyllä Brutto totesi, että myös vallassa olevat ja johtajat ovat tyhmiä, laiskoja ja ahneita kuten kaikki muutkin. Jäti kaiketi tapasi mukaan lukematta, mitä on jo keskusteltu ennen paikalle pärähtämistäsi.

Länsimaisen individualismin korostaminen viiden ja puolen miljoonaan asukkaan kääpiövaltiossa on söpöä siihen asti, kunnes pitäisi itse ryhtyä johtamaan ihmisiä.

Liuta jälleen vääriä oletuksia. Miksi luulet, että kyse on vain Suomesta?  Lisäksi tietenkin teet oletuksia muista, joille sinulla ei ole mitään katetta. Mistä luulet tietäväsi, mikä on johtamiskokemukseni määrä tai millaista kokemusta minulla on tällaisesta?

Kun on ihmisten toiminnasta kysymys, loogisuus on vain väline. Tarkkaan aikataulutettuja junayhteyksiä polttouuneihin prosessoitaviksi toisille ihmisille suunnitelleet ihmiset olivat tavattoman loogisia, mutta itse hanke oli mitä oli. Että loogisuus ylimpään kunniaan?!

Oletpas sinä taitavasti osannut rakentaa hienon olkiukon. Tosi söpöä. Näytä isille kans.

[Aave]

Kyllä Brutto totesi, että myös vallassa olevat ja johtajat ovat tyhmiä, laiskoja ja ahneita kuten kaikki muutkin. Jäti kaiketi tapasi mukaan lukematta, mitä on jo keskusteltu ennen paikalle pärähtämistäsi.

Ei se minulta ohi mennyt vaan sääli, että et ymmärrä lukemaasi. Ei  kuitenkaan minun säälini.

Liuta jälleen vääriä oletuksia.

KIrjoitin ja totesin asiasta yleisellä tasolla - sinun merkittävien ajatustesi suhteen minulla ei mitään oletuksia tai odotuksia ollutkaan.

Oletpas sinä taitavasti osannut rakentaa hienon olkiukon. Tosi söpöä. Näytä isille kans.

Täysin sama sekin, mitä pidät olkiukkona, ja mitä et.

[a4]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Korjaan lausettani muotoon: Myös hyvä ja paha tullaan enenevästi määrittelemään ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.
Vajavainen ihmisapina on jo osoittanut kykenevänsä tieteellisyyteen. Tupakkakin on nykyään tieteellisesti paha asia ja käsien pesu hyvä asia.
Lopulta voi käydä niinkin että ihminen ja jopa tiede nekin korvautuvat jollain uudella, tässä jatkuvan muutoksen maailmassa. Esim. älykkäillä laskukoneilla eli tekoälyolioilla ja kaiken murskaavalla simulointivoimalla.

[Kopek]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Onko a4:llä tiedossa hyvän ja pahan laskukaava?

[a4]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Onko a4:llä tiedossa hyvän ja pahan laskukaava?

Minulla on havaintoa globaalista kehittyvien yhteiskuntien tieteellis-teknologistumisesta, jopa sotilaallis-taloudellisesta kilpajuoksusta, mikä tarkoittaa myös kasvavaa koulutuksellista tarvetta tieteelliseen maailmankuvaan sekä tieteellisen kielen ja ajattelun arkipäiväistymistä.
Valmista ei tule yhdessä yössä eikä edes yhdellä laskukaavalla, jos koskaan.

[safiiri]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Onko a4:llä tiedossa hyvän ja pahan laskukaava?

Minulla on havaintoa globaalista kehittyvien yhteiskuntien tieteellis-teknologistumisesta, jopa sotilaallis-taloudellisesta kilpajuoksusta, mikä tarkoittaa myös kasvavaa koulutuksellista tarvetta tieteelliseen maailmankuvaan sekä tieteellisen kielen ja ajattelun arkipäiväistymistä.
Valmista ei tule yhdessä yössä eikä edes yhdellä laskukaavalla, jos koskaan.

Onko tiede objektiivista, jos se päättää määritellä hyvän ja pahan? Arvovapauttakin on perinteisesti soviteltu tieteen tunnusmerkiksi. Ilmeisesti se sitten on turhake, josta on hyvä hankkiutua eroon.

[a4]

Onko tiede objektiivista, jos se päättää määritellä hyvän ja pahan? Arvovapauttakin on perinteisesti soviteltu tieteen tunnusmerkiksi. Ilmeisesti se sitten on turhake, josta on hyvä hankkiutua eroon.

Tiede pyrkii olemaan mahdollisimman objektiivista ja tiede tuottaa jo toiminnallaan tieteellistä maailmankuvaa ja sen mukaista moraalia eli käsityksiä ja ohjeita hyvästä ja pahasta.
Tieteen arvovapauskin on vain pyrkimystä siihen että tiedettä ohjaisivat mahdollisimman paljon sen sisäiset eli tiedolliset arvot. Mutta myös tieteen ulkoiset arvot kuten estetiikka ja etiikka vaikuttavat siihen.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:arvovapaus
Mutta nekin tieteellistyvät, tieteellisen maailmankuvan yleistyessä.

[safiiri]

Onko tiede objektiivista, jos se päättää määritellä hyvän ja pahan? Arvovapauttakin on perinteisesti soviteltu tieteen tunnusmerkiksi. Ilmeisesti se sitten on turhake, josta on hyvä hankkiutua eroon.

Tiede pyrkii olemaan mahdollisimman objektiivista ja tiede tuottaa jo toiminnallaan tieteellistä maailmankuvaa ja sen mukaista moraalia eli käsityksiä ja ohjeita hyvästä ja pahasta.
Tieteen arvovapauskin on vain pyrkimystä siihen että tiedettä ohjaisivat mahdollisimman paljon sen sisäiset eli tiedolliset arvot. Mutta myös tieteen ulkoiset arvot kuten estetiikka ja etiikka vaikuttavat siihen.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:arvovapaus
Mutta nekin tieteellistyvät, tieteellisen maailmankuvan yleistyessä.

Silti edelleen kysyn - onko tiede siinä vaiheessa objektiivista, kun se omaksuu tämän muodostamansa käsityksen hyvästä ja pahasta ja alkaa toimia sen mukaisesti? Päätyykö edelleen sekin tieteilijä samoihin tuloksiin, joka ei ota lähtökohdakseen tutkimukseensa tätä objektiivisesti määriteltyä hyvää? Vai - kielletäänkö hänen tutkimuksensakin jo etukäteen, jos se ei pohjaudu siihen hyväksi määriteltyyn tai tavoittele tätä jo määriteltyä hyvää? Voiko tuon määritellyn hyvän edelleen kyseenalaistaa ja esittää sille vaihtoehtoja? Vai onko sellainen tutkimus "pahaa" ja vastustettavaa / kiellettyä?

Onko objektiivinen hyvä muuten hyvää enemmistön / yhteiskunnan ja yhteisön / yksilön kannalta? Onko odotettavissa laskukaava ja taulukko, josta voi tarkistaa, kenen hyvä on arvokkainta ja kenen hyvä voidaan sen nimissä sivuuttaa? Mitä tehdään toisinajattelijoille - niille, jotka näkevät hyvän jotenkin toisin kuin virallinen määritelmä?

[Karikko]

Onko tiede objektiivista, jos se päättää määritellä hyvän ja pahan? Arvovapauttakin on perinteisesti soviteltu tieteen tunnusmerkiksi. Ilmeisesti se sitten on turhake, josta on hyvä hankkiutua eroon.

Tiede pyrkii olemaan mahdollisimman objektiivista ja tiede tuottaa jo toiminnallaan tieteellistä maailmankuvaa ja sen mukaista moraalia eli käsityksiä ja ohjeita hyvästä ja pahasta.
Tieteen arvovapauskin on vain pyrkimystä siihen että tiedettä ohjaisivat mahdollisimman paljon sen sisäiset eli tiedolliset arvot. Mutta myös tieteen ulkoiset arvot kuten estetiikka ja etiikka vaikuttavat siihen.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:arvovapaus
Mutta nekin tieteellistyvät, tieteellisen maailmankuvan yleistyessä.

Ihmiset tekevät tiedettä kaikkine ihmisyyteen liittyvinä puuteineen. Tiede, tieteellisyys on kyllä tarpeellista ja sitä pitää kehittää, mutta ihmisten motiivit eivät välttämättä ole "puhtaat".

Mahtaako Elopin tavoitekaan olla  lähimmäisten auttaminen vai jokin muu.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006621640.html

[kertsi]

Onko tiede objektiivista, jos se päättää määritellä hyvän ja pahan? Arvovapauttakin on perinteisesti soviteltu tieteen tunnusmerkiksi. Ilmeisesti se sitten on turhake, josta on hyvä hankkiutua eroon.

Tiede pyrkii olemaan mahdollisimman objektiivista ja tiede tuottaa jo toiminnallaan tieteellistä maailmankuvaa ja sen mukaista moraalia eli käsityksiä ja ohjeita hyvästä ja pahasta.
Tieteen arvovapauskin on vain pyrkimystä siihen että tiedettä ohjaisivat mahdollisimman paljon sen sisäiset eli tiedolliset arvot. Mutta myös tieteen ulkoiset arvot kuten estetiikka ja etiikka vaikuttavat siihen.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:arvovapaus
Mutta nekin tieteellistyvät, tieteellisen maailmankuvan yleistyessä.

Boldaus minun.
Mitä ovat "tiedolliset arvot"? Eikö tuo ole vähän epämuotoinen käsite, contradiction in terms, sillä arvoihin liittyy myös affektiivisia piirteitä, ei pelkästään kognitiivisia. Arvoihin liittyy mm. arvostelmat siitä, mikä olisi hyväksi ihmiselle, ryhmälle tai ihmiskunnalle, ja mitkä keinot ovat hyväksyttäviä päämäärään päästäksemme. *)
---
Lisäys. Nyt vasta luin linkkisi. Joo, arvo-sanalla taitaa olla monia merkityksiä. Tieteelliset arvot voivat olla olemassa siinä mielessä, että tieteen päämääriä suuntaa tiedonmuodostukseen, totuuden etsintään yms. liittyvät päämäärät tai "arvot". Tieteelliset arvot eivät siis ole varsinaisia arvoja - siis sellaisia arvoja kuin ne arvot, jotka suuntaavat yksittäisen ihmisen tai ihmisyhteisön toimintaa tai elämää. Tiede ei suuntaa tai ohjaile yhteiskuntaa tai ihmisyksilöä, tai suuntaa korkeintaan välillisesti (ja parhaimmillaan tai pahimmillaan *)?) esimerkiksi muodostaessaan perustan poliittisille päätöksille.
---

Seuraako tieteellisestä maailmankuvasta muka jokin tietynlainen moraali, joka koskee muitakin elämänaloja, ei pelkästään tiedettä itseään? Tiedehän kuvaa maailma, mutta harvemmin ottaa kantaa siihen, millaisen maailman pitäisi olla. Johtopäätösten tekeminen jää ihmisen kontolle. Tiede vastaa mitä-kysymykseen (mitä maailmassa on, ja miten se toimii), eikä kai kovinkaan usein miksi-kysymykseen, tai varsinkaan mitä-toimenpiteitä-siitä-pitäisi-seurata -kysymykseen.

Vähän tuntuu siltä, että uskot tieteen kaikkivoipaisuuteen vähän liikaa.


*) Esimerkkinä genetiikka voi tuoda tietoa perinnöllisistä sairauksista ja periytymisen mekanismeista, mutta se ei mielestäni voi tuoda sitä tietoa, kenen pitäisi saada elää ja kenen kuolla, tai kuka saa lisääntyä, tai millainen olisi hyvä yhteiskunta. Genetiikka ei pysty kertomaan millainen yhteiskunta on kaikkien kansalaisten kannalta hyvä, esim. sellainenko, jossa ei ole geneettisiä sairauksia, jos se samanaikaisesti merkitsee esim. pakotettuja selektiivisiä abortteja, pakkosterilointeja, vammaisten tai sairaiden tai perinnöllisten sairauksien geenejä kantavien murhia jne., vai sellaisenko kuin se on nyt täällä koto-Suomessa.

[safiiri]

Aave voisi jo viimein korjata viestinsä (2.9.), jossa lainaukset ovat vinksallaan.

[Laika]

Koska ihmisten kyvyt ja halut ovat erilaiset, yhteisöön muodostuu automaattisesti eri kerroksia tai luokkia tai miksi niitä halutaan sanoa. Kun valta keskittyy, valtio on koko ajan vaarassa muuttua diktatuuriksi, vaikka se muodollisesti olisikin demokratia. Ihmiset tottelevat kuuliaisesti esivaltaa ja sen antamia määräyksiä, koska totteleminen eli yhteisön kiinteyden säilyttäminen on ihmisillä geeneissä. Vallassa olijat hyödyntävät tätä ja vahvistavat aste asteelta valtaansa. Kansa alistuu käytännössä lähes loputtomiin.

Kansa ei alistu loputtomiin, koska 'kansa' ei ole kokoelma tahdottomia nyhjäkkeitä. Selkeimmin se näkyy vastasyntyneessä ja nuoressa ihmisessä, joka ei vielä osaa hallita noita viettejään (ja ainakin edelleen sukukypsyysiässä, yksilöön puhkeaa uusiakin viettejä).

Kopekin kuvaus ei selitä yhteisöjen parlamentaarisia puolia. Jos vertaan sitä Bruton ketjussaan esittämään kuvaan ahneista, laiskoista ja itsekkäistä johtajista, niin vahvistan pitäväni totena kuvaa sellaisista johtajista. Nimetäkseni muutamia, ahneus näkyy silloin ylimmän valtiojohdon ahneutena (Orban), laiskuutena (Trump) ja välinpitämättömyytenä muita kohtaan (Bolsonaro).

Tunnustan etten heti keksi, miksi tosiasian toteaminen legitimisoisi ylipäätään kuningasta tai johtajaa, jos se onkin pelkästään sosiaalinen kudelma, kuten Brutto väittää, joka pitää yksilön aisoissa. Se ennemmin vaikuttaisi legitimoivan sosiaalisen kudoksen paremmin järjestyneenä sosiaalisena kontrollina. Siitä Foucault puhui paljon kirjassaan, vaikka minulle osin tuntemattomaksi jääneestä syystä hyvin kriittiseen sävyyn. Ihmisen kesyyntyminen oli sosiaalinen projekti hyvin samaan tapaan kuin koiran kesyyntyminen ihmisen kanssa. On melko suhteellista kysyä, tapahtuiko molempien muutos yhtä aikaa vai eritahtisesti, ja ei varsinaisesti tiedetä, miten koira kesyyntyi.

Kun puhutaan pitkälle kehittyneistä elämänmuodoista, niiden syyt eivät välttämättä sulje toisiaan pois. Joko-tai-logiikka on erityisen heikko, jos puhutaan lajin evolutiivisesta prosessista. Ihminen olisi yksinomaan itsekäs, jos sitä ei koko kehityksen ajan olisi ohjaillut sosiaalisten suhteiden logiikka. Sen yksinkertaisin muoto on tit for tat, mutta sille on muitakin matemaattisia muunnelmia. Varmaan suuren johtajan ja vallan keskittymisen problematiikalle löytyisi omansa. Lähtökohtaisesti kyse on siitä, että työntekijällä pitää olla oikeus erottaa työnantajansa, jos sosiaalinen sopimus kansan ja johtajiensa välillä ei täytä reiluuden yksinkertaisimpia kriteereitä. Koska reiluutta oli naurettavaa määritellä aiemmin tällä foorumilla, oletan ettei sitä voitaisi määritellä johtajien ja alaistenkaan välillä.

Äänestäminen ei täytä vaatimusta, jollei kansalla ole tarvittaessa mahdollisuutta muuttaa sääntöjä, joissa määritellään kuka ja millä perustein johtajakandidaatteja erilaisiin äänestyksiin tuottaa. Ei riitä, jos kansa esimerkiksi valitsee kahdesta puolueesta vuorotellen johtajan, ja säännöt sallivat johtajan lähipiireineen ja affiliaatteineen ryöstää valtion kassaa koko tuon ajan muuttamalla sääntöjä.

Siitä ei suinkaan johda, etteikö valtion kassaa sen vuoksi voida käyttää mihinkään edistykselliseen ja kaikkien hyödyksi koituvaan. Vuosisadan näyttämölle ontuu toinen toistaan korruptoituneempia ja itsevaltaisempia johtajia ihmisen tyhmyyttään uskoessa, että sen takia valtio olisi jotenkin erityisen kelvoton instituutio muihin verrattuna. Taloudellinen valta kuitenkin tarvitsee korruptoituneita kuninkaita, sillä johtajien täytyy jakaa mesenaateiltaan verotetut varat takaisin yksityisen pääoman edustamille instituutioille lahjoina ja vastapalveluksina. Tämä ei luonnollisesti ole demokratia sanan alkuperäisessä merkityksessä, vaan mehän tiedämme miten sanojen merkitykset muuttuvat, kun niitä muutetaan.

Joka tapauksessa, hyvä kun toitte esiin vallan. En allekirjoita kaiken vallan olevan despotismia tai tyranniaa. Se ei sinänsä todista, että valta ei voisi turmella ihmisiä, mutta se tahtoo yksioikoisesti todeta sosiaalisen eläimen olevan muutakin kuin ahne, laiska ja itsekäs. Aistin joko itsessäni tai muissa sosiaalitieteisiin liitettävän tiettyä pehmeyttä, joten mainittakoon että sosiaalisuus ei ole ihmisessä faktana yhtään sen pehmeämpi kuin todeta, että terävistä kulmahampaista on hyötyä lihaa leikatessa. John Galt ei selviä karkoituksestaan yhtään hellenistisiä piruparkoja paremmin, jos hänen täytyy pakata reppunsa ja jättää kansa ihmettelemään yhteiskuntaa.

[a4]

Silti edelleen kysyn - onko tiede siinä vaiheessa objektiivista, kun se omaksuu tämän muodostamansa käsityksen hyvästä ja pahasta ja alkaa toimia sen mukaisesti? Päätyykö edelleen sekin tieteilijä samoihin tuloksiin, joka ei ota lähtökohdakseen tutkimukseensa tätä objektiivisesti määriteltyä hyvää? Vai - kielletäänkö hänen tutkimuksensakin jo etukäteen, jos se ei pohjaudu siihen hyväksi määriteltyyn tai tavoittele tätä jo määriteltyä hyvää? Voiko tuon määritellyn hyvän edelleen kyseenalaistaa ja esittää sille vaihtoehtoja? Vai onko sellainen tutkimus "pahaa" ja vastustettavaa / kiellettyä?

Onko objektiivinen hyvä muuten hyvää enemmistön / yhteiskunnan ja yhteisön / yksilön kannalta? Onko odotettavissa laskukaava ja taulukko, josta voi tarkistaa, kenen hyvä on arvokkainta ja kenen hyvä voidaan sen nimissä sivuuttaa? Mitä tehdään toisinajattelijoille - niille, jotka näkevät hyvän jotenkin toisin kuin virallinen määritelmä?

Tiede pyrkii joka vaiheessa eli jatkuvasti toteuttamaan sisäisiä tiedollisia arvojaan, eli olemaan mahdollisimman objektiivista eli myös mahdollisimman arvovapaata ulkoisista arvoista.
Tiede muodostaa tuottamastaan tiedosta tieteellistä maailmankuvaa eli tietoa maailmasta, eli myös tietoa siitä mikä maailmassa on hyvää, mikä huonoa ja mitä hyvä ja huono ovat eri konteksteissaan.
Tämä tieto vaikuttaa tiedollisella voimallaan tieteen ulkopuolisiin arvoihin, muuttaen niitä ja sitä kautta vaikuttaen myös tieteeseen tieteen ulkopuolisina arvoina. Joten tieteen arvovapautta uhkaavat ulkopuolisetkin arvot näin ollen tieteellistyvät ja tieteellistyessään lisäävät tieteen arvovapautta ja samalla objektiivisuutta.
Epäeettisiä tutkimuksia tekevä tieteilijä voi kenties saavuttaa tutkimustuloksia joita eettisemmät tieteilijät eivät ehkä saavuttaisi. Tiedettä rajoitetaan eettisillä säännöillä ja laeilla tieteellistä toimintaa tukevan ja hyväksyvän yhteisön arvojen vaatimuksesta ja mukaisesti.
Esim. Natsi-Saksalla oli ja nykyisellä Kiinalla on hieman erilaiset eettiset rajoitteet kuin vaikkapa länsimailla tieteelle.
Yhä objektiivisempi eli tieteellistyvä etiikka auttaa siis tässäkin ongelmassa, etenkin kun se on luonteeltaan sisäisten arvojensa mukaisesti itseään korjaavaa eli kriittisyyteen kannustavaa, jopa jatkuvaa kyseenalaistusta ja parempien vaihtoehtojen etsimistä vaativaa.

Mahdollisimman objektiivinen tieto hyvästä on mahdollisimman yleispätevää tietoa hyvästä. Se voi usein olla myös hyvin rajallista ja kapeaa tietoa hyvästä mutta yhdistyä muun tiedon kanssa kattavammaksi ja monipuolisemmaksi tiedoksi hyvästä, viime kädessä kokonaiseksi tieteelliseksi maailmankuvaksi enemmistöistä, yhteiskunnista , yhteisöistä, yksilöistä ja niiden hyvän eri puolista. Erilliset tieteet tekevät yhdessä myös poikkitieteellistä tutkimusta.
Tieteellisestä tutkimuksesta ja tiedosta voi olla odotettavissa myös paljon laskukaavoja ja taulukkoja. Modernin tieteen vallankumouksellinen voima piilee paljolti sen abstraktissa analyyttisuudessa ja matemaattisuudessa.
Tieteessä toisinajattelijoiden tärkeänä tehtävänä on haastaa vallitsevat käsitykset tieteen keinoin.

[a4]

Seuraako tieteellisestä maailmankuvasta muka jokin tietynlainen moraali, joka koskee muitakin elämänaloja, ei pelkästään tiedettä itseään? Tiedehän kuvaa maailma, mutta harvemmin ottaa kantaa siihen, millaisen maailman pitäisi olla. Johtopäätösten tekeminen jää ihmisen kontolle. Tiede vastaa mitä-kysymykseen (mitä maailmassa on, ja miten se toimii), eikä kai kovinkaan usein miksi-kysymykseen, tai varsinkaan mitä-toimenpiteitä-siitä-pitäisi-seurata -kysymykseen.

Vähän tuntuu siltä, että uskot tieteen kaikkivoipaisuuteen vähän liikaa.


*) Esimerkkinä genetiikka voi tuoda tietoa perinnöllisistä sairauksista ja periytymisen mekanismeista, mutta se ei mielestäni voi tuoda sitä tietoa, kenen pitäisi saada elää ja kenen kuolla, tai kuka saa lisääntyä, tai millainen olisi hyvä yhteiskunta. Genetiikka ei pysty kertomaan millainen yhteiskunta on kaikkien kansalaisten kannalta hyvä, esim. sellainenko, jossa ei ole geneettisiä sairauksia, jos se samanaikaisesti merkitsee esim. pakotettuja selektiivisiä abortteja, pakkosterilointeja, vammaisten tai sairaiden tai perinnöllisten sairauksien geenejä kantavien murhia jne., vai sellaisenko kuin se on nyt täällä koto-Suomessa.

Eettistenkin johtopäätösten tekemiseen tarvitaan joko tietoa, arvelua tai uskomista.
Uskon että tanssiminen on syntiä, synnistä joutuu helvettiin ja helvetti on olemassa. Uskon että saan kuitenkin sitä ennen Nigeriasta paljon rahaa kun sähköpostiviestissä luvattiin.
Arvelen että naapurilla on tunkki. Arvelen ettei se kuitenkaan lainaa sitä minulle. Pidä saatana tunkkis!
Tiede tarjoaa tietoa.
Samalla kun tieto kasvavasti jyrää arvelut ja uskomukset, tiede kasvattaa asemaansa eettistenkin johtopäätösten perusteiden tuottajana.
Ja samalla kun järjelliset johtopäätökset jyräävät järjettömiä johtopäätöksiä, kasvaa tieteellisen tiedon asema myös loogisten johtopäätösten premissien tuottajana eettisissäkin arvoissa.