Kuka on köyhä?

[Xantippa]

^^
^
Hyviä ajatuksia rahasta ja sen puutteesta. Laitetaan vielä yksi, joka oikeasti olisi Nobelin taloustieteen palkinnon arvoinen:

Andy McCoy ja kolkyt tonnia

Ja olen ihan tosissani. Maksuvalmius on erittäin tärkeä, joskus jopa kriittinen asia, niin yksityisten ihmisten, yrityisten kuin kansakuntienkin kannalta.

Tämä on ihan totta. Jos ei ole varaa maksaa 15 e laskua, siitä voi tulla 150, 1500..e kulut.

Sen vuoksi onkin vaarallista ajatella, että "jokaisellahan nyt on varaa" esimerkiksi maskeihin ilman korotuksia toimeentulorahaan. Kyllä monella on laskettu talous juuri niin tiukalle, että mitään jatkuvaa, ylimääräistä kulua vaan ei ole vara maksaa.

T: Xante

[Xantippa]

Maalla tosin varmaankin auto on aika välttämätön, vaikka olisikin työtön.

Ei se ole, jos siihen ei ole varaa. Silloin herätään esimerkiksi 1,5 aikaisemmin, jotta ennättää kävellä bussille, joka menee sen verran lähelle työpaikkaa, että pysäkiltä voi kävellä töihin. Onneksi näihin kävelyihin menee sen verran aikaa, että työpaikalla ollaan vain noin 15-20 min liian aikaisin. Kotiin päin mennään samalla ajatuksella, odotellaan, että joltisenkin sopiva bussi tulee kohdalle.

Eikö tuo ole vielä aika lähellä, lähiöissä mahdollista.  Oikeasti maaseuduilla ei bussejakaan kulje kuin satunnaisesti ja matkat voivat olla melko pitkiä.

Mutta mitäs, kyllähän se kymmenenkin kilometrin patikointi kummasti herättää töihin rämpivän lumituiskussa, tai kaatosateessa, piruakos sinne maalle on tupattu.

Kyllä tuo oli mahdollista "oikeasti maaseudulla". Silloinen työpaikkani sijaitsi 16 km päässä kodistani. Bussit eivät toki kulkeneet satunnaisesti, kyllä niillä ihan pitävät aikataulut olivat, kulkivat vain harvasti. Patikointi kotoa pysäkille tuli 2 km ja pysäkiltä töihin 2,5 km.

Patikointia harrastettiin juurikin vain lumituiskussa, pakkasella ja räntäsateessa. Kaatosateessa ja muissa keleissä kuljettiin pyörällä, ts. niin kauan, kunnes lumi tuli tai ja/pakkanen kävi niin kovaksi, että ei hirvennyt enää.

Pirun tuppaamisen voi laittaa vanhempien kontolle, vallan nuorena kun tuli jäätyä niille sijoille, minne oli syntynyt. Ei osannut heti lähteä lähiöihin.

T: Xante

[kertsi]

Maalla tosin varmaankin auto on aika välttämätön, vaikka olisikin työtön.

Ei se ole, jos siihen ei ole varaa. Silloin herätään esimerkiksi 1,5 aikaisemmin, jotta ennättää kävellä bussille, joka menee sen verran lähelle työpaikkaa, että pysäkiltä voi kävellä töihin. Onneksi näihin kävelyihin menee sen verran aikaa, että työpaikalla ollaan vain noin 15-20 min liian aikaisin. Kotiin päin mennään samalla ajatuksella, odotellaan, että joltisenkin sopiva bussi tulee kohdalle.

Vaikka se työtön ei tarvitsekaan autoa työpaikalleen menoon, niin ruokakaupoissa ja asioinnilla käynteihin tarvitsee, ja siihen, että edes joskus näkee toisia ihmisiä tai perhettään. Se työtön voi olla työtön siksi, että hänellä ei ole liikuntakyky ihan kunnossa (aika tavallista, vaikka ei koske kai Kopekia). Silloin esim. 15 kilometrin kävely ei onnistukaan.

Nuorena olin eksäni kanssa mökillämme niin, että kävelimme sinne lähimmästä taajamasta kantaen mukanamme kaiken. Siihen aikaan oli kaksi lähikauppaa alle 10 kilometrin päässä, nyt niitä ei enää ole. Nyt ei sellainen mökkeily onnistuisi minulta syistä, jotka pidän omanani. Mökkipaikkakunnan kylässä asuu ihmisiä 20-25 kilometriä lähimmästä taajamasta ja ainakin ehkä 10-15 kilometrin päässä valtatiestä (kaikkein kauimpia en tiedä tai tunne), jolla ehkä menee joskus joku bussi, mutta en tiedä varmasti. Esimerkiksi eräs vanha pariskunta, hyvin heikkojalkaisia ja muutenkin heikossa hapessa molemmat, asui kamalassa homeisessa ja lahossa rötsikämökissään. Auto heille oli välttämätön. En usko, että heillä olisi ollut varaa asua taajamassakaan, taajaman vuokrahinnoilla. Isäni antoi heidän ottaa ilmaiseksi polttopuuta metsästämme. Nyt ovat molemmat kuolleet. Se, mikä on nuorelle ja tervejalkaiselle mahdollista, ei ole sitä kaikille.

[Xantippa]

Vaikka se työtön ei tarvitsekaan autoa työpaikalleen menoon, niin ruokakaupoissa ja asioinnilla käynteihin tarvitsee, ja siihen, että edes joskus näkee toisia ihmisiä tai perhettään. Se työtön voi olla työtön siksi, että hänellä ei ole liikuntakyky ihan kunnossa (aika tavallista, vaikka ei koske kai Kopekia). Silloin esim. 15 kilometrin kävely ei onnistukaan.

---

Se, mikä on nuorelle ja tervejalkaiselle mahdollista, ei ole sitä kaikille.

Voi tarvita. Mutta ei ole välttämätön, jos siihen ei ole varaa. Nähtävästi on vaikea kuvitella tilannetta, että ihan oikeasti ei ole niin olemassa rahaa, jolla ostaisi auton, maksaisi sen käyttö- ja korjauskulut, vakuutusmaksut, jne.

Kuten sanottua, minusta olisi ollut aivan mahtavan ihanaa ja käytännöllistä, jos meillä olisi ollut auto, eikä olisi tarvinnut kulkea busseilla. Aivan varmasti olisimme myös nähneet toisia ihmisiä ja perhettä useammin.

Mutta silloin, kun autoon kertakaikkiaan ei ole varaa, jäädään ilman niitä asioita, joita auto mahdollistaisi. Niin yksinkertaista se on.

Sitä kummasti ei tarvitse asioita, joita ei kykene saamaan. Se, mikä joillekin on mahdollista hankkia, ei vain ole kaikkien saatavilla.

T: Xante

[kertsi]

Mutta silloin, kun autoon kertakaikkiaan ei ole varaa, jäädään ilman niitä asioita, joita auto mahdollistaisi. Niin yksinkertaista se on.

Sitä kummasti ei tarvitse asioita, joita ei kykene saamaan. Se, mikä joillekin on mahdollista hankkia, ei vain ole kaikkien saatavilla.

Niin kuin esimerkiksi ruokaa tai lääkkeitä?

Nähtävästi on vaikea kuvitella tilannetta, että ihan oikeasti ei ole niin olemassa rahaa, jolla ostaisi auton, maksaisi sen käyttö- ja korjauskulut, vakuutusmaksut, jne.

Voin hyvin kuvitella tilanteen, jossa ei ole varaa ostaa autoa. Itse olin opiskeluaikana todella köyhä. Liikuin pyörällä kesät talvet. Mutta en asunut maalla.

[Kopek]

Ei se ole, jos siihen ei ole varaa. Silloin herätään esimerkiksi 1,5 aikaisemmin, jotta ennättää kävellä bussille, joka menee sen verran lähelle työpaikkaa, että pysäkiltä voi kävellä töihin.

Ei kai kyse ole palkattomasta työstä, kun autoon ei ole varaa, vaikka käykin työssä?

Olen huomannut, että Citroen C5 auto on pienituloisten suosiossa, koska ne ovat käytettyinä edullisia. Usein ratin takana on mustaihoinen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tässä on halvin nettiautosta löytyvä C5, jossa on katsastu voimassa. Hinta on 500 euroa.

https://www.nettiauto.com/citroen/c5/11570876

Jos ei viittäsataa saa säästettyä palkkatuloistaan, niin johonkin kummalliseen muuhun raha menee.

Myönnettäköön, että 500 euroa on vasta kynnysraha, kun lähdetään autoilun maailmaan. On vakuutukset ja korjaukset ja katsastuset ja huollot ja renkaat ja polttoaine... kuluja riittää. Mutta kaikesta tästä huolimatta hyvinkin pienituloisilla ihmisillä on autoja ja he ajavat niillä.

En ehkä ostaisi 500 euron autoa, koska siinä ei kenties hinta/laatusuhde ole aivan paras mahdollinen. Yrittäisin säästää niin, että saan sijoitettua vähän kalllimpaan autoon, vaikka hinta ei suoraan kerro laadusta. Kalliillakin voi ostaa toivottoman romun, jos on huono tuuri.

P.S. Tuo 500 euron sitikkahan vaikuttaa paremmalta autolta kuin minun nykyiset autoni, jotka ovat 7-8 vuotta vanhempia.

[Xantippa]

Mutta silloin, kun autoon kertakaikkiaan ei ole varaa, jäädään ilman niitä asioita, joita auto mahdollistaisi. Niin yksinkertaista se on.

Sitä kummasti ei tarvitse asioita, joita ei kykene saamaan. Se, mikä joillekin on mahdollista hankkia, ei vain ole kaikkien saatavilla.

Niin kuin esimerkiksi ruokaa tai lääkkeitä?

Nähtävästi on vaikea kuvitella tilannetta, että ihan oikeasti ei ole niin olemassa rahaa, jolla ostaisi auton, maksaisi sen käyttö- ja korjauskulut, vakuutusmaksut, jne.

Voin hyvin kuvitella tilanteen, jossa ei ole varaa ostaa autoa. Itse olin opiskeluaikana todella köyhä. Liikuin pyörällä kesät talvet. Mutta en asunut maalla.

Minä asuin. Siinä samassa bussissa, millä itsekin matkustin, matkusti asioille myös monia muitakin, kaikista ikäluokista.

Se johtui kyllä siitäkin, että auto ei todellakaan ollut sellainen itsestäänselvyys, välttämättömyyskapine, millaiseksi se nykyään mielletään. Nimenomaan ei ajateltu, että tervejalkaisen ihmisen on välttämättä omistettava auto, jotta pääsee kauppaan tai perhettä tapaamaan.

T: Xante

[Xantippa]

Ei se ole, jos siihen ei ole varaa. Silloin herätään esimerkiksi 1,5 aikaisemmin, jotta ennättää kävellä bussille, joka menee sen verran lähelle työpaikkaa, että pysäkiltä voi kävellä töihin.

Ei kai kyse ole palkattomasta työstä, kun autoon ei ole varaa, vaikka käykin työssä?

Kyse oli  hyvin pienipalkkaisesta työstä. Tämä nyt voi tulla yllätyksenä, mutta mikä tahansa työ ei takaa hyviä palkkatuloja, joista jäisi suuresti säästettävää muiden elinkulujen jälkeen.

T: Xante

[kertsi]

Se johtui kyllä siitäkin, että auto ei todellakaan ollut sellainen itsestäänselvyys, välttämättömyyskapine, millaiseksi se nykyään mielletään. Nimenomaan ei ajateltu, että tervejalkaisen ihmisen on välttämättä omistettava auto, jotta pääsee kauppaan tai perhettä tapaamaan.

Ennen oli ennen. Ennen kun perheenjäsen muutti toiselle paikkakunnalle, hän oli mahdollisesti iäksi kadonnut. Ennen ihmiset maalla kasvattivat viljaa ja pitivät lehmää, kanoja jne., vaikka olivat kuinka sairauksien runtelemia itse. Kun oli vaan pakko henkensä pitimeksi. Ihmiset kuolivat, koska eivät päässeet lääkäriin tai apteekkiin, tai niihin ei ollut varaa. Ja tappoivat itsensä liialla työnteolla (raskaasta elinikäisestä ruumiillisesta työstä sydän vissiin vaurioituu). Ihmiset kuolivat keski-ikäisinä, ja viisikymppiseksi eläminen oli juhlimisen aihe. Juu, ei ollut autoa ennen.

Toisaalta kaikkein köyhimmät eivät nykyaikana matkustele ulkomailla, tai ajele huviajeluita vesitse tai moottoripyörällä, tai omista paljon maata tai useita kiinteistöjä. Tiedän erään maalla asuvan työkyvyttömän, joka sinnittelee 500 eurolla kuussa, ja hänelle moiset olisivat aivan utopistisia haaveita. Auto hänellä kyllä on, kun lähimälle bussipysäkille ehkä sen 15 kilometriä, jonka pituista matkaa ei pysty kävelemään. Bussien lippuhinnat ovat maalla aika korkeat, varsinkin jos on pitkät matkat.

[Xantippa]

Se johtui kyllä siitäkin, että auto ei todellakaan ollut sellainen itsestäänselvyys, välttämättömyyskapine, millaiseksi se nykyään mielletään. Nimenomaan ei ajateltu, että tervejalkaisen ihmisen on välttämättä omistettava auto, jotta pääsee kauppaan tai perhettä tapaamaan.

Ennen oli ennen. Ennen kun perheenjäsen muutti toiselle paikkakunnalle, hän oli mahdollisesti iäksi kadonnut. Ennen ihmiset maalla kasvattivat viljaa ja pitivät lehmää, kanoja jne., vaikka olivat kuinka sairauksien runtelemia itse. Kun oli vaan pakko henkensä pitimeksi. Ihmiset kuolivat, koska eivät päässeet lääkäriin tai apteekkiin, tai niihin ei ollut varaa. Ja tappoivat itsensä liialla työnteolla (raskaasta elinikäisestä ruumiillisesta työstä sydän vissiin vaurioituu). Ihmiset kuolivat keski-ikäisinä, ja viisikymppiseksi eläminen oli juhlimisen aihe. Juu, ei ollut autoa ennen.

Toisaalta kaikkein köyhimmät eivät nykyaikana matkustele ulkomailla, tai ajele huviajeluita vesitse tai moottoripyörällä, tai omista paljon maata tai useita kiinteistöjä. Tiedän erään maalla asuvan työkyvyttömän, joka sinnittelee 500 eurolla kuussa, ja hänelle moiset olisivat aivan utopistisia haaveita. Auto hänellä kyllä on, kun lähimälle bussipysäkille ehkä sen 15 kilometriä, jonka pituista matkaa ei pysty kävelemään. Bussien lippuhinnat ovat maalla aika korkeat, varsinkin jos on pitkät matkat.

Totta tämäkin. Mutta pointtini on, että huolimatta siitä, miten tärkeä ja välttämätön auto on, siihen ei silti vain kaikilla ole varaa. Silloin pyydellään kyytejä naapureilta, ystäviltä, sukulaisilta. Näinkin jotkut elävät.

T: Xante

Muoksis: Kertsi, siirretäänkö hengen tuotoksemme tuonne uuteen ketjuun ?
Taphtuikin automatic, kiitokset!

[safiiri]

^Myös lääkkeet ja ruoka ovat välttämättömyyksiä, joihin aina ei kaikilla ole varaa. Sitten ihan erikseen se asia, että varattomuus johtaa usein myös monenlaiseen elämänhallinnan menettämiseen. Silloin helposti syntyy tilanteita, joissa "on varaa" ostaa jotain älytöntä - ehkä pikavipillä tms. - mutta loppukuu mennään pelkillä höyryillä, kun tilin saldo on nollilla. Monet itse asiassa elävät jatkuvasti kikkaillen luottojen kanssa. Silloin siis ostetaan tai maksetaan jotain, vaikka  rahaa ei oikeastaan ole.

[Kopek]

Jos tuloja on vähän, tuloja on vähän. Ei sitä käy kiistäminen. Usein kuitenkin "pienituloisuudessa" ei ole kyse pelkästään tulojen määrästä vaan siitä, miten ihmiset hallitsevat elämäntilannettaan. Menojen ja tulojen suhde on tärkeä. Hyvätuloinenkin voi olla vähissä rahoissa, jos menot ovat tolkuttomat.

Moraalinen mittarini näyttää punaista, jos joku perhe valittaa, miten lapsille ei ole ruokaa eikä vaatteita, ja vanhemmat haisevat tupakalle ja viihtyvät kapakoissa ja asioivat viinakaupassa ja lottokioskilla ja ottavat pikavippejä. Kyse on prioriteeteistä, eli paneeko ihminen lapsen edun vai omat himonsa ja tarpeensa ja paheensa etusijalle. En kiistä, etteikö voisi olla aidosti köyhiä, jotka eivät käytä rahaa turhuuksiin, mutta joilla silti on niukkaa. Nykyiset etuudet vain ovat aika hyvät, jos niitä osaa käyttää. Parhaimmillaan pienituloisuudella tekee suorastaan bisnestä.

[kertsi]

Nykyiset etuudet vain ovat aika hyvät, jos niitä osaa käyttää. Parhaimmillaan pienituloisuudella tekee suorastaan bisnestä.

Millä lailla pienituloisuudella voi tehdä bisnestä? Ja miten etuuksia voisi käyttää esimerkiksi tuttavani tilanteessa? Hän siis on alunperinkin ollut pienituloinen maanviljelijä, ja nyt siis veikkaisin noin 80% työkyvytön, mutta vakuutuslääkärien mielestä (mielestäni aivan väärin perustein) vain puoliksi työkyvytön.

[safiiri]

Jos tuloja on vähän, tuloja on vähän. Ei sitä käy kiistäminen. Usein kuitenkin "pienituloisuudessa" ei ole kyse pelkästään tulojen määrästä vaan siitä, miten ihmiset hallitsevat elämäntilannettaan. Menojen ja tulojen suhde on tärkeä. Hyvätuloinenkin voi olla vähissä rahoissa, jos menot ovat tolkuttomat.

Moraalinen mittarini näyttää punaista, jos joku perhe valittaa, miten lapsille ei ole ruokaa eikä vaatteita, ja vanhemmat haisevat tupakalle ja viihtyvät kapakoissa ja asioivat viinakaupassa ja lottokioskilla ja ottavat pikavippejä. Kyse on prioriteeteistä, eli paneeko ihminen lapsen edun vai omat himonsa ja tarpeensa ja paheensa etusijalle. En kiistä, etteikö voisi olla aidosti köyhiä, jotka eivät käytä rahaa turhuuksiin, mutta joilla silti on niukkaa. Nykyiset etuudet vain ovat aika hyvät, jos niitä osaa käyttää. Parhaimmillaan pienituloisuudella tekee suorastaan bisnestä.

Jos ei ole elämänhallintaa, ei pysty toimimaan prioriteettiensa mukaisesti. Silloin vain ajautuu tilanteisiin ja tapahtumiin. On ristiriitaista ensin myöntää, että kyse on elämänhallinnan menettämisestä, mutta sitten moittia väärien asioiden priorisoimisesta. Elämähallinnan menettäminen tarkoittaa juuri sitä, ettei kykene priorisoimaan, tekemään omien etujensa tai lastensa edun mukaisia valintoja. Jos "osaa käyttää" etuuksia, on ottanut elämänsä hallintaan. Vaikkei ehkä sillä tavalla kuin joku toinen haluaisi. Mutta hallintaa todistettavasti on, mikäli pystyy optimoimaan etuuksien saamisen.

[kertsi]

Nikotiini on sen verran vahvasti riippuvuutta aiheuttava myrkky, että tupakoinnin lopettaminen on useimmille perin vaikeaa, joillekin peräti mahdotonta. Muistelen lukeneeni että se on vaikeampaa kuin kovien huumeiden kuten heroiinin käyttämisen lopettaminen. Silloin kun itse olin köyhä opiskelija, poltin kyllä. Jos piti valita, ostaako ruokaa vai tupakkaa, ilman muuta osti tupakkaa. Lapsia ei ollut, joten en oikein osaa kuvitella sitä valintatilannetta tai oikeastaan pakkotilannetta, ostaako lapselle ruokaa vaiko lopettaa tupakoinnin. Ei addiktio, varsinkaan paha addiktio, ole mikään valintatilanne, vaan pakkotilanne. Semmoista tuskin ymmärtää sellainen, joka ei ole addiktoitunut mihinkään.

Alkoholismista en tiedä, kuinka vakava addiktio se on, ja kuinka vaikeaa on pidättäytyä alkoholista. Veikkaan, ettei kovin helppoa ole.

Mutta jos kyse on juhlimisesta, viihteestä, vapaa-ajan vietosta, niin sitä on tietysti vaikea ymmärtää, jos se merkitsee sitä, että lapsilla ei sitten ole ruokaa.