Saaran kahvila lopettaa

[ROOSTER]

Saara päätti lopettaa kahvilansa Keski-Suomessa koska se ei tuota tarpeeksi. Hän on huomannut, että pullajauhojen hinta ja saatavuus ovat paremmalla tolalla muualla maailmassa. Siellä muualla on myös enemmän ihmisiä kuin täällä, joten markkinatkin ovat lähempänä.

Lisäksi hän ei uskalla palkata lisää useita työntekijöitä, joita kipeästi tarvittaisiin, koska heistä on hankala päästä nopeasti eroon. Valtiokaan ei osallistu riittävästi kahvilan tukemiseen vaan on joka kuukausi kärttämässä alvia ja vuosittain veroja ja vaatii jopa kirjanpitoa. Saara on kuullut, että tämmöisiäkään velvoitteita ei etelässä juuri ole. Toisaalta Saara tietää, että jotkut siististi pukeutuneet herrasmiehet ovat käyneet pyytelemässä palovakuutuskuukausimaksuja käteisellä.

Suomi on paras paikka suomalaisille asua,  mutta suomalaisille suuryrityksille tämä on helvetti. se on todistettu jo monteen kertaan. Työvoima on laiskaa, tyhmää ja osaamatonta vaikka valtio satsaa miljardeja koulutukseen. Suomalainen insinöörikin on kallis, vaikka maksaakin vain kolmanneksen saksalaisesta. Oikeastaan ainoa mitä täällä osataan, on tuottaa huipputeollisuuspomoja jotka lopettavat ja myyvät heikkoja tehtaita täällä ja ostavat tilalle suuremman potentiaalin yrityksiä, kuten sellutehtaita amerikoista tai voimaloita Uralilta.

Tuen määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yritystuet 2019 (TEM:n arvio)[4]
Tuen muoto   Miljardia euroa
Verotuet   3,345
Suorat tuet   1,364
Alennetut alv-kannat   3,190
Muut veroetuudet   0,880
Yhteensä   8,779
Yrityksille jaettavan tuen kokonaismäärä riippuu laskutavasta[5]. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tukien määräksi noin 4 miljardia euroa vuonna 2017 – mutta tähän summaan ei lasketa mukaan maa-, metsä- ja kalatalouteen maksettavia noin miljardin euron tukia, joiden jakamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö[5]. Kokonaissummaan voitaisiin lukea myös mm. kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset[5]. Siten laajasti katsoen erilaisten tukien kokonaissumma voi yltää jopa 8 miljardiin euroon[5].

Suoria tukia annetaan selvästi vähemmän kuin verotukia: Työ- ja elinkeinoministeriön 4 miljardista on suoria yritystukia noin 1,3 miljardia euroa ja verotukia noin 2,7 miljardia euroa vuonna 2017[5].

Vuonna 2009 suoria tukia annettiin 522 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2013 summa oli kasvanut 964 miljoonaan[6]. Sen jälkeen suorien tukien määrä on pysynyt suunnilleen samana: vuonna 2017 suoria tukia maksettiin 958,9 miljoonaa euroa[7].

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yritystukien kokonaismäärä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten määrä on laskenut[8]. Esimerkiksi vuonna 2015 yritystukia maksettiin 3,265 miljardia euroa[8]. Vuotta myöhemmin 2016 tukia maksettiin lähes miljardi euroa enemmän, 4,1 miljardia euroa[8]. Viraston mukaan kuudessa tapauksessa oli säädösten vastaisia menettelyjä[8].

Erityisen kamalaa suuryrityksille on nykyinen hallitus, Finnairillekin annettiin vain 800 miljoonaa, sehän on jo teollisuuspomon sadan vuoden palkka.

Paperiteollisuuspomon vision todellisuus:

STORA ENSO aloitti Amerikan-valloituksensa yhdeksän vuotta sitten, kun se osti paperia valmistavan Consolidated Papersin vajaalla viidellä miljardilla eurolla. Vuonna 2007 yhtiö myi Amerikantehtaansa pois valtavalla tappiolla.
...
Storan retki Amerikkaan valittiin viime kesänä (2008, ROOSTER huom.) Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä Suomen taloushistorian epäonnisimmaksi yrityskaupaksi.

Palkkioksi siitä, että Härmälä hutaisi rahat jenkkeihin ja Lilius sijoitteli sähkönsiirron myynnistä saatuja rahoja ja lupaili miljardi-investointeja Venäjälle, nämä ovat Suomen suurimpien kuukausieläkkeiden nauttijoita.

Härmälä toimii nykyäänkin, ent. Konelan eli nyk. Delta-Auton hallituksen puheenjohtajana ja Lilius huolehtii hyvinvoinnistamme osaomistamansa Mehiläisen kanssa.

[ROOSTER]

Ovatko elinkeinoelämän suuret pamput hyvin erimielisiä?

Pesonen haluaisi, että erityisesti paperiteollisuutta tuettaisiin, koska sillä vaikeaa juuri nyt, mutta EK:n Häkämiehen mielestä pitäisi tukea digitalisaatiota ja kestävää kehitystä.

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää suurpanostuksia digitalisaation kiihdyttämiseen ja kestävään kehitykseen.

Sielläkin vastakkain ovat siis toopelainen konservatismi ja uudistusmieliset. Rahapaketti on tulossa ja nyt käydään kamppailua kuka saa siitä suurimman osan.

[Hayabusa]

^Pesosen putiikihan on uudistunut vauhdilla. UPM tekee puusta hyvin monenlaisia juttuja. Vanhaa toki on vielä paljon, mutta ei paperi kokonaan katoa. Isoille jo tehdyille investoinneille tietysti halutaan tuottoa. Kehityksen painopiste on kuitenkin siirtynyt uusiin liiketoiminta-alueisiin.

[Karikko]

^Pesosen putiikihan on uudistunut vauhdilla. UPM tekee puusta hyvin monenlaisia juttuja. Vanhaa toki on vielä paljon, mutta ei paperi kokonaan katoa. Isoille jo tehdyille investoinneille tietysti halutaan tuottoa. Kehityksen painopiste on kuitenkin siirtynyt uusiin liiketoiminta-alueisiin.

Puusta tosiaan voi tehdä kaikenlaista, mutta ongelma onkin siinä, ettei se useinkaan pärjää hintakilpailussa.

Vaateita ja polttoaineita ei oikein puusta kannata tuottaa.  Puukuitu on kyllä mahdollista tehdä moneen tarkoitukseen, mutta muut raaka-aineet ovat käytännöllisempiä ja edullisempia.

NS- bio- tuotantolaitokset ovat kyllä toistaiseksi olleet edelleen sellun tuotantoon perustuvia.

Valtion tukemia kehityshankkeita kyllä on, mutta niiden pääasillinen tarkoitus taitaa olla valtion rahojen saaminen, sekä kaikenlaisten muiden etujen kuten verotukien ynnä muiden tuotantotukien.

Tutkimukseen satsaaminen on toki tarpeen, mutta samaan aikaan voi miettiä mitä puusta kannattaa tuottaa ja mikä tuote voisi kilpailla sahatavaran ja pulkkituotteen sellun kanssa tasavertaisesti.

[Toope]

 Saaran yritys pärjäisi paremmin, jos valtio ei loisi esteitä yritystoiminnalle. Yritykset eivät kaipaa sosialistista sääntelyä, erilaisia vaatimuksia, lisenssejä ja lupia.
Yritykset tarvitsevat vapautta toimia.

Vähemmän byrokratiaa ja valvontaa, se helpottaa yritystoimintaa. Oikeistolaista yritysvapautta, ei sosialistista valvontaa.