Kysymyksiä uskosta, uskonnosta ja Raamatusta

[Toope]

Yliluonnolliseen olentoon uskominen ei vaikuta mitenkään lunnonlakeihin..

Varmaa moni uskoo tarinoita, kun kokee kuuluvansa isoon joukkoon- harhaisuus ei ole mitenkään harvinaista tapauskovaistenkaan joukossa.

Ateistit ovat iso joukko!

[Hiha]

Raamattuahan uudelleenselitetään uuskäännösten kautta?!

Uskonnollisen tekstin hallintapyrkimyksissä ei ole mitään outoa. Raamattua ei ole koskaan ollut siinä mielessä olemassa kuin on romaanikäsikirjoitus, jonka kustantaja julkaisee. Sen osia korjailtiin ja koristeltiin lisäyksillä satoja vuosia. Kristittyjen käyttämä kreikankielinen Vanha Testamentti, Septuaginta, on 1000 vuotta vanhempi kuin juutalaisten hepreankielinen masoreettinen Tanak. Menivät mokomat kääntämään sen Egyptissä, vaikka Pyhällä Hengellä olisi ollut vielä asiaa. Henkiolennoillakin muisti palailee pätkittäin.

Tällaisessa toimittamisessa ei ole mitään väärää. Totta kai juutalaisilla on ollut oikeus kirjoitella omiin pyhiin kirjoituksiinsa mitä ikinä haluavat. Ja milloin haluavat. Naurettavinta osaa näyttelevät protestantit, jotka kuvittelivat että hepreankielinen teksti olisi jotenkin lähempänä alkuperäistä – mikä on tässä yhteydessä absurdi käsite – ja käyttävät siten vieläkin Raamattuna laitosta, jossa juutalaisten myöhempi kaanon on Vanha Testamentti, sen kreikankielisen version asemasta joka kirjaan napattiin kun kristinusko keksittiin.

Kääntämisessä on aina omat vaikeutensa. Raamatun kääntämisessä on ylimääräinen kerros, joka tulee tavanomaistenkin sanojen pyhittämisestä teologisiin erikoismerkityksiin. Kauan sitten tehtyjä valintoja halutaan betonoida, ainakin niiltä osin kun oma usko on rakennettu juuri niiden sananselitysten päälle. Parhaimmillaan saadaan aikaiseksi termejä kuten vanhurskas, jolla ei ole enää merkityksiä uskonnollisen viitekehyksen ulkopuolella. Käännöksen vanhuus ei takaa, että asia olisi ilmaistu siten, mitä kukaan alkutekstin kirjoittajista olisi niinä satoina vuosina ajatellut. Esimerkiksi usein esiintyvä sana neitsyt kääntyisi monessa kohti tarkemmin Uuno Turhapuron suosimalla ilmaisulla neitokainen.

Raamattua selitetään uusien käännösten avulla ihmisille, joiden äidinkieli on se mitä nyt puhutaan, ei se mitä heidän isomummunsa ja isopappansa puhuivat sata vuotta sitten. UT2020 – Uusi testamentti alkukielestä mobiilikäyttäjille Uskonnollisille yhteisöille tulee ratkaistavia kysymyksiä. Liturgiset tekstit kuten Isä meidän. Säilytetäänkö ennallaan vai käytetäänkö uutta käännöstä? Jos ei muuteta, uuden käännöksen arvovalta karisee. Jos muutetaan, loitsukaavan rikkominen on vastoin sanamagian periaatteita. Kova paikka, teki mitä tahansa.

P.S. Toope. Käännöspulmiin on patenttiratkaisu. Islam. Koraani on Koraani vain arabiaksi.

[Toope]

Raamattuahan uudelleenselitetään uuskäännösten kautta?!

Uskonnollisen tekstin hallintapyrkimyksissä ei ole mitään outoa. Raamattua ei ole koskaan ollut siinä mielessä olemassa kuin on romaanikäsikirjoitus, jonka kustantaja julkaisee. Sen osia korjailtiin ja koristeltiin lisäyksillä satoja vuosia. Kristittyjen käyttämä kreikankielinen Vanha Testamentti, Septuaginta, on 1000 vuotta vanhempi kuin juutalaisten hepreankielinen masoreettinen Tanak. Menivät mokomat kääntämään sen Egyptissä, vaikka Pyhällä Hengellä olisi ollut vielä asiaa. Henkiolennoillakin muisti palailee pätkittäin.

Tällaisessa toimittamisessa ei ole mitään väärää. Totta kai juutalaisilla on ollut oikeus kirjoitella omiin pyhiin kirjoituksiinsa mitä ikinä haluavat. Ja milloin haluavat. Naurettavinta osaa näyttelevät protestantit, jotka kuvittelivat että hepreankielinen teksti olisi jotenkin lähempänä alkuperäistä – mikä on tässä yhteydessä absurdi käsite – ja käyttävät siten vieläkin Raamattuna laitosta, jossa juutalaisten myöhempi kaanon on Vanha Testamentti, sen kreikankielisen version asemasta joka kirjaan napattiin kun kristinusko keksittiin.

Kääntämisessä on aina omat vaikeutensa. Raamatun kääntämisessä on ylimääräinen kerros, joka tulee tavanomaistenkin sanojen pyhittämisestä teologisiin erikoismerkityksiin. Kauan sitten tehtyjä valintoja halutaan betonoida, ainakin niiltä osin kun oma usko on rakennettu juuri niiden sananselitysten päälle. Parhaimmillaan saadaan aikaiseksi termejä kuten vanhurskas, jolla ei ole enää merkityksiä uskonnollisen viitekehyksen ulkopuolella. Käännöksen vanhuus ei takaa, että asia olisi ilmaistu siten, mitä kukaan alkutekstin kirjoittajista olisi niinä satoina vuosina ajatellut. Esimerkiksi usein esiintyvä sana neitsyt kääntyisi monessa kohti tarkemmin Uuno Turhapuron suosimalla ilmaisulla neitokainen.

Raamattua selitetään uusien käännösten avulla ihmisille, joiden äidinkieli on se mitä nyt puhutaan, ei se mitä heidän isomummunsa ja isopappansa puhuivat sata vuotta sitten. UT2020 – Uusi testamentti alkukielestä mobiilikäyttäjille Uskonnollisille yhteisöille tulee ratkaistavia kysymyksiä. Liturgiset tekstit kuten Isä meidän. Säilytetäänkö ennallaan vai käytetäänkö uutta käännöstä? Jos ei muuteta, uuden käännöksen arvovalta karisee. Jos muutetaan, loitsukaavan rikkominen on vastoin sanamagian periaatteita. Kova paikka, teki mitä tahansa.

P.S. Toope. Käännöspulmiin on patenttiratkaisu. Islam. Koraani on Koraani vain arabiaksi.

Osin hyvää tekstiä, tykkään!
Mutta virhe tuo tulkintasi, että kreikkalaiset käännökset olisivat vanhempia. EI! Heprealaiset tekstit ovat paljon vanhempia.

Käännökset ovat ongelmallisia, jopa vääristeleviä. Siksi VT:n tekstejä tulee lukea ymmärtäen senaikaisia yhteiskuntia. Vanhimmat VT:n tekstithän juontuvat yli 3000 vuoden takaa, toki kirjoitettu muistiin myöhemmin. Pitää aina ymmärtää se, millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kyseiset tekstit on kirjoitettu.

[Karikko]

Yliluonnolliseen olentoon uskominen ei vaikuta mitenkään lunnonlakeihin..

Varmaa moni uskoo tarinoita, kun kokee kuuluvansa isoon joukkoon- harhaisuus ei ole mitenkään harvinaista tapauskovaistenkaan joukossa.

Ateistit ovat iso joukko!

Kyse on siitä, mitä pitää "totena" tarnoita vai tutkittua asioita.

Ellei ole vesimitari, niin ei taida veden pintajännitys riittää pitämään  kävelijää veden pinnalla.

Uskominen ei siinä auta mitään, eikä "yliluonnolisella olennolla ole aikaa muilta kiireiltään pelastaa hukkuvaa- kuten tapaninpäivän tsunamissa jouti kuolla noin 300 000 ihmistä.

Rituaalit ovat tietenki sosiaalisia tilanteita, jotk miellyttävät ihmisiä..

Luonnolakeihin ei tarvitse uskoa, ne toimivat silti..

[ROOSTER]

Rituaalit ovat tietenki sosiaalisia tilanteita, jotk miellyttävät ihmisiä..

Luonnolakeihin ei tarvitse uskoa, ne toimivat silti..

Jumaliin taas voi uskoa, mutta se ei silti toimi.

[Hiha]

Mutta virhe tuo tulkintasi, että kreikkalaiset käännökset olisivat vanhempia. EI! Heprealaiset tekstit ovat paljon vanhempia.

Käännökset ovat ongelmallisia, jopa vääristeleviä. Siksi VT:n tekstejä tulee lukea ymmärtäen senaikaisia yhteiskuntia. Vanhimmat VT:n tekstithän juontuvat yli 3000 vuoden takaa, toki kirjoitettu muistiin myöhemmin. Pitää aina ymmärtää se, millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kyseiset tekstit on kirjoitettu.

Heprealaiset tekstit eivät olleet muuttumattomia. Ne jähmettyivät vasta vähän yli tuhat vuotta sitten. Kun ne käännettiin kreikaksi Aleksandriassa, kääntäjät käyttivät tietysti sen hetkisiä versioita, eivät mystisesti myöhempiä käsikirjoituksia. Kirjoituksia ei edes yritetty kanonisoida kuin vasta myöhemmin.

Samasta syystä vallinneen yhteiskunnallisen tilanteen huomiointi on monesti haastavaa. Koska säilyneiden käsikirjoituskatkelmien välillä on valtavia ajallisia aukkoja, jonkun tietyn lauseen tarkka sijoittaminen tilanteeseen on yleensä hyvin vaikeaa.

Sitten kun joku on saanut lueskeltua löytämänsä kirjan loppuun, luulen että näkemykset asiasta tässä ketjussa harmonisoituvat.

https://kantapaikka.net/index.php/topic,73.msg186509.html#msg186509

[Toope]

Mutta virhe tuo tulkintasi, että kreikkalaiset käännökset olisivat vanhempia. EI! Heprealaiset tekstit ovat paljon vanhempia.

Käännökset ovat ongelmallisia, jopa vääristeleviä. Siksi VT:n tekstejä tulee lukea ymmärtäen senaikaisia yhteiskuntia. Vanhimmat VT:n tekstithän juontuvat yli 3000 vuoden takaa, toki kirjoitettu muistiin myöhemmin. Pitää aina ymmärtää se, millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kyseiset tekstit on kirjoitettu.

Heprealaiset tekstit eivät olleet muuttumattomia. Ne jähmettyivät vasta vähän yli tuhat vuotta sitten. Kun ne käännettiin kreikaksi Aleksandriassa, kääntäjät käyttivät tietysti sen hetkisiä versioita, eivät mystisesti myöhempiä käsikirjoituksia. Kirjoituksia ei edes yritetty kanonisoida kuin vasta myöhemmin.

Samasta syystä vallinneen yhteiskunnallisen tilanteen huomiointi on monesti haastavaa. Koska säilyneiden käsikirjoituskatkelmien välillä on valtavia ajallisia aukkoja, jonkun tietyn lauseen tarkka sijoittaminen tilanteeseen on yleensä hyvin vaikeaa.

Sitten kun joku on saanut lueskeltua löytämänsä kirjan loppuun, luulen että näkemykset asiasta tässä ketjussa harmonisoituvat.

https://kantapaikka.net/index.php/topic,73.msg186509.html#msg186509

Eivät ole muuttumattomia, kuten sanoin. Ovat muokattuja ajan hengen mukaan.