Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Koulu-uudistus, uusi oppimiskäsitys, inkluusio ja mitä siitä seuraa

Aloittaja Edward, toukokuu 26, 2020, 15:11:19

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

kertsi

I hear you.

Kuitenkin: Mitä siellä pitäisi sitten lukea? Tiedetäänkö se ennen kuin asiaa on tutkittu ja pohdittu perusteellisesti?

Tiedätkö sinä, Marin, tai kukaan muukaan, varsinkaan sellainen, jolla ei ole pedagogian opintoja takana rutkasti (onkohan edes Keltinkangas-Järvisellä?)? Minä en ainakaan tiedä, sen voin suoralta kädeltä sanoa.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Aave

#31
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 02, 2020, 21:18:57
I hear you.
Good to hear.
Lainaus käyttäjältä: kertsi
Kuitenkin: Mitä siellä pitäisi sitten lukea? Tiedetäänkö se ennen kuin asiaa on tutkittu ja pohdittu perusteellisesti?
Mitä siellä omasta mielestäsi pitäisi lukea? Keiden pitäisi pohtia, ja millä tavoin perusteellisesti? Kyllä seuraukset on tiedetty jo valmiiksi, kun näitä muutoksia on ryhdytty tekemään.
Lainaus käyttäjältä: kertsi
Tiedätkö sinä, Marin, tai kukaan muukaan, varsinkaan sellainen, jolla ei ole pedagogian opintoja takana rutkasti (onkohan edes Keltinkangas-Järvisellä?)? Minä en ainakaan tiedä, sen voin suoralta kädeltä sanoa.
Varsinkaan sellainen, jolla ei ole pedagogian opintoja rutkasti takana? Salli minun nauraa!

Mikäli pedagogiikka ei ota huomioon lasten ja nuorten kehitysvaiheita, se ei ole minkään arvoista. Ylempänä on kyllä ihan elävän elämän esikerkkiyttä siitä, miten nykyinen pääministeri asian hahmottaa.. Olen varsinkin tasa-arvon näkökulmasta vakuuttunut, että hahmotuskyvyssään on hieman vikaa, vikaa, vikaa... Ja jos ei ole, niin sittenhän Marin on vain kusipää, eikö niin?

Valtterin malja. :)
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

kertsi

#32
Minkä ikäisenä keskimäärin lapset alkavat pystymään ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja omasta koulunkäynnistään? En oikeasti tiedä tätä asiaa. Itse  otin vastuuta omasta oppimisestani ja täyden vastuun omasta koulunkäynnistäni koko kouluajan (ensimmäisenä päivänä äiti vei kyllä minut kouluun, se myönnettäköön). Muunkinlaisia lapsia siis on *)?

Minua itseäni ei koskaan kuulusteltu kotona läksyistä. Opin itsekseni lukemaan ennen kouluun menoa. Vanhemmat kyllä iloitsivat hyvistä todistuksista. Olin luokan priimus tai toinen priimuksista ilman, että vanhemmat patistivat koskaan mihinkään kouluun liittyvään, mitä nyt äiti oli vähän kauhuisssaan, kun menin töihin ylioppilaskeväänä, kun olisi pitänyt lukea. Kirjoitin laudaturin paperit silti, vaikka lukiossa olin aika kypsä kouluun, ja kaipasin jo pois.

*) Kouluajan keskivaiheella luokallamme oli eräs poika, joka häiriköi ja vaikeutti koko luokan oppimista. Veikkaan, että hänellä oli ADHD tai jokin älyllinen haaste tms.. Hän ehkei pystynyt istumaan aloillaan. Hän puhalteli räkäisiä paperitöllöjä pillillä, heitteli eväsleipiään muiden päälle, mölisi omiaan ja rääkyi yms.. Ei varmaankaan pärjännyt koulussa juurikaan, ja tuskin otti vastuuta omasta oppimisestaan, kun esti muidenkin oppimisen. Eli jonkinlaista inkluusiota jo aikana ennen virallista inkluusiota oli antaa hänen olla tavallisessa luokassa, jossa hän häiritsi kaikkia muita. Onneksi (meille muille) hän häipyi jo ennen lukiota (ehkä tarkkailuluokalle?).

Erään ystäväni adoptiolapsella on diagnosoitu ADHD. Hän myöskin ilmeisesti häiriköi luokassaan, ja joutuu toistuvasti tappeluihin. Hän varmaankin voisi paremmin pienemmässä ryhmässä, ja muu luokka voisi paremmin ilman häiriköintiä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Aave - lokakuu 02, 2020, 20:43:26
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 02, 2020, 20:39:32
4.1.Säädetään velvoittavista tasa-arvosuunnitelmista varhaiskasvatuksessa. STM.
4.2. Oikeus oppia –ohjelman hankkeilla valmistellaan lainsäädäntöä, pysyviä rahoitusjärjestelyitä
sekä yhdenvertaisuutta vahvistavia vaikuttavia käytänteitä ja toimintatapoja. Tavoitteena on mm.
kaventaa ja ennaltaehkäistä sosioekonomisesta taustasta, maahanmuuttajataustasta tai
sukupuolesta johtuvia oppimiseroja. OKM.
4.3 Oikeus oppia –ohjelmassa toteutetaan perusopetuksen opettajien, varhaiskasvatuksen henkilöstön
ja johdon sekä koulujen johtajien täydennyskoulutuksen kehittämishanke. Tavoitteena on
sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaation
lieventäminen. OKM.
4.4 Opetus- ja ohjaushenkilöstön ammatillinen ja pedagoginen osaaminen tulee varmistaa.
Myönnetään rahoitusta ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä
opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin. Tavoitteena on ehkäistä opintojen keskeyttämistä, tehostaa
koulutuksen läpäisyä, ehkäistä syrjäytymisistä sekä vahvistaa opiskelijoiden tasa-arvoa. OKM.
4.5. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kevään 2020 aikana lyhyen esiselvityksen yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen tilanteesta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä tutkimus- ja
kehittämistoiminnassa. Selvityksen aineistona hyödynnetään korkeakoulujen tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelmia. Tuloksia hyödynnetään kevään 2020 korkeakoulujen kanssa
käytävissä tulossopimusneuvotteluissa. Tilannekuvaa syvennetään käynnistämällä laajempi
selvityshanke tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta tutkimus, kehitys- ja
innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa) vuoden 2020 aikana. OKM.
4.6. Tehdään korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma. Käydään läpi korkeakoulutuksen
sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien
korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet. Ryhdytään selvityksen pohjalta tarvittaviin
toimiin. Korkeakoulutuksen sukupuolisegregaation purkamista on tarkoitus tarkastella osana
korkeakoulutuksen saavutettavuutta. OKM.

Toisin sanoen ei varsinaisesti tehdä mitään, kunhan suunnitellaan. Minäkin voisin tuottaa helposti vastaavia suunnitelmia, ja ajoittaa ne vuoteen 2030 (!). Hallitus ehtii siihen mennessä vaihtua vähintään kahteen kertaan, mutta oli sentään suunnitelmia! :)

Hallitusohjelma on aina vain suunnitelma jo itsessään. Se tekeminen tapahtuu sitten myöhemmin. Suuri osa hallituksen toimintaa käytännössäkin on vain antaa muille tahoille ohjeita ja esittää niille, miten pitäisi toimia. Hallitus ei tee, vaan käskee tekemään. Luojan lykky - sillä olisi täysin idoottimaista luulotella, että hallitus voisi mitenkään olla paras asiantuntija tekemään korkeakouluissa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa jne. yhtään mitään. Hallituksen rooli hommassa on vaatia näitä tahoja omalla asiantuntemuksellaan tekemään niitä asioita, joilla asetettu tavoite voidaan saavuttaa. Hallitus siis - tietenkin - vaatii niiltä suunnitelmaa tällaisista toimista ja antaa rahoitusta ja resursseja, mutta nuo tahot sitten suunnittelun jälkeen toimivat. Luojan kiitos ensin todellakin suunnitellen huolella, millä tavalla rahat ja resurssit on viisasta käyttää.

Aaveesta kai olisi viisasta ensin tehdä jotakin sattumanvaraista ja vasta jälkikäteen mahdollisesti pohtia, oliko valittu toimintatapa millään tavalla järkevä suhteessa tavoitteisiin. Mutta hei - saadaanhan siten sellaista touhukasta menoa aikaiseksi. Suunnitteleminen ja harkinta on ihan mamoa!

kertsi

#34
Ylen uutinen, "Ei elämässäkään ole pienryhmiä" – vantaalaiskoulussa erityisluokkien poistaminen on arvovalinta
Kritiikki eritysluokkien vähentämistä kohtaan on ollut kovaa. Vantaalaisessa alakoulussa erityisluokkien lakkauttamisesta ja niin kutsutusta inkluusiosta on saatu kuitenkin hyviä kokemuksia. Miten yhdessä opiskeleminen on saatu sujumaan?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

#35
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 03, 2020, 10:58:04
Minkä ikäisenä keskimäärin lapset alkavat pystymään ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja omasta koulunkäynnistään? En oikeasti tiedä tätä asiaa. Itse koko kouluajan otin vastuuta omasta oppimisestani ja täyden vastuun omasta koulunkäynnistäni (ensimmäisenä päivänä äiti vei kyllä minut kouluun, se myönnettäköön). Muunkinlaisia lapsia siis on *)?

Minua itseäni ei koskaan kuulusteltu kotona läksyistä. Opin itsekseni lukemaan ennen kouluun menoa. Vanhemmat kyllä iloitsivat hyvistä todistuksista. Olin luokan priimus tai toinen priimuksista ilman, että vanhemmat patistivat koskaan mihinkään kouluun liittyvään, mitä nyt äiti oli vähän kauhuisssaan, kun menin töihin ylioppilaskeväänä, kun olisi pitänyt lukea. Kirjoitin laudaturin paperit silti, vaikka lukiossa olin aika kypsä kouluun, ja kaipasin jo pois.

*) Kouluajan keskivaiheella luokallamme oli eräs poika, joka häiriköi ja vaikeutti koko luokan oppimista. Veikkaan, että hänellä oli ADHD tai jokin älyllinen haaste tms.. Hän ehkei pystynyt istumaan aloillaan. Hän puhalteli räkäisiä paperitöllöjä pillillä, heitteli eväsleipiään muiden päälle, mölisi omiaan ja rääkyi yms.. Ei varmaankaan pärjännyt koulussa juurikaan, ja tuskin otti vastuuta omasta oppimisestaan, kun esti muidenkin oppimisen. Eli jonkinlaista inkluusiota jo aikana ennen virallista inkluusiota. Onneksi häipyi jo ennen lukiota (ehkä tarkkailuluokalle?).

Erään ystäväni adoptiolapsella on diagnosoitu ADHD. Hän myöskin ilmeisesti häiriköi luokassaan, ja joutuu toistuvasti tappeluihin. Hän varmaankin voisi paremmin pienemmässä ryhmässä, ja muu luokka voisi paremmin ilman häiriköintiä.

Mulle ei ole auennut ideologian hyödyllisyys siinä, että kuluttajia syyllistetään vastuun pakoilusta, jos eivät vain ymmärrä olevansa tuotteen kohderyhmää. Kuluttajia voidaan toki syyllistää ymmärryksen puutteesta, mutta vastuuttomuudesta puhuminen on mahdollisimman epäreilua varsinkin kun kyseessä ovat lapset tai nuoret.

Jotta onnistuisi priorisoimaan opiskelulleen riittävästi aikaa, edellyttää se joko oikeanlaista elämänkokemusta tai oikealla tavalla riittävän kehitynyttä abstraktia ajattelukykyä, että ymmärtää asian ilman oikeanlaista elämänkokemustakin, mutta ennen kaikkea sitä, että opiskelu aiheuttaa riittävästi mielihyvää vaihtoehtoihinsa nähden. Lapsilla tai nuorilla ei nimittäin ole elämänkokemusta ja vain harvoilla heistä riittävästi oikeanlaista abstraktia ajattelukykyä.

Suomessa aikuisten osaaminen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa on ainakin ollut hyvällä tasolla, sillä koulunsa päättäneiden keskuudessa suomalaisten nuorten sivistystaso ymmärtääkseni kestää kainsainvälisen vertailun ihan hyvin. On kuitenkin jatkossakin täysin aikuisten vastuulla tarjota riittävän mielenkiintoinen oppimisympäristö lapsille ja nuorille, joilla vain normaalijakauman äärimmäisen oikean laidan edustajilla on edellytykset sellaisen suunnittelemiseksi saati toteutamiseksi itse. Jos koulu ei pysty kaikkien lasten kohdalla tarjoamaan riittävän hyvää oppimisympäristöä, ongelma ei ole siinä, että osa lapsista eivät kantaisi vastuuta, vaan pelkästään siinä, ettei aikuiset kanna vastuutaan vääränlaisen oppimisympäristön luomisestaan ts. myöntämisessä, että eivät vain osaa luoda kaikille lapsille oikeanlaista oppimisympäristöä.

Lapsilta ja nuorilta oppimisvastuun edellytäminen - jos koulunkäynti ei suju - muistuttaa jotain sellaista ajatteluvirhettä, jossa oletetaan, että oppimisen edellytykset olisivat kaikille lapsilla ja nuorilla identtiset ja että on vain lapsen oma vika jos ei opi.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Aave

Se on kyllä jännä, että Yle löytää aina tämmöisiin (Ja näihin kytkeytyviin asioihin) artikkeleihinsa kivapuhujia, ja näiden uudistusten varauksettomia kannattajia. "Ei elämässäkään ole pienryhmiä" - mikä jätös tuokin on?! Perhe on pienryhmä. Lasten kaveripiirit ovat tyypillisesti pienryhmiä. Jokainen ymmärtää, että pienryhmissä oppiminen olisi tehokkainta - silloin kun jää sitä aikaa myös yksilölliseen opettamiseen. Tilanne muuttuu tragikoomiseksi, kun verrataan raadolliseen todellisuuteen, ja jätetään pöhinäpuheet omaan arvoonsa:

Vantaalla päätettiin kokeilla 75 oppilaan jättiryhmiä, nyt lapset istuvat koulussa kuulosuojaimet päässä – "Melu on ajoittain ihan järkyttävää" (HS).

Tuttavani lapset joutuivat hetkeksi ko. Vantaan kouluun. Siellä vallinnut meno oli pääsyy siihen, että koko perhe muutti Tuusulaan - että lasten koulunkäynti sujuisi. Keskittyminen oli täysin mahdotonta, varsinkin kun lapsi istui vielä seinän vieressä, ja kuuli toisen oppitunnin opetusta oman opetuksen lisäksi.

Digimateriaalit olivat kuulemma suomeksi sanottuna suunnattoman paskoja. Yhteiskuntaopin tunneilla ei ollut mitään opetusmateriaalia. Lasten oli tehtävä oma oppikirja, mikä tarkoitti sitä, että heidän oli itse löydettävä kaikki tarvittava informaatio Wikipediasta.

Systeemi oli täysi fiasko, mutta jostainhan pitää säästää!

"Kun katsoin sitä luku­järjestystä, sain ihan oikeasti šokin" – Ruotsi jätti oppilaat oman onnensa nojaan, ja Suomi toistaa nyt saman virheen, sanoo Ruotsissa 20 vuotta työskennellyt suomalais­rehtori" (HS).

"Useita ruotsalaiskouluja johtanut Malla Taipale on huolissaan Suomen koulun kehityssuunnasta".

"Huolissaan oleminen" on melko lievä ilmaus. Mitähän koulu-uudistusten kivapuhujilla olisi näistä sanottavaa.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

Kaikenlaiset uljaat uudistukset ovat todellakin tuottaneet tulosta: Luokanopettaja­koulutukseen hakevien määrä romahti, mutta opettaja­pulaa ei vielä ole näköpiirissä (HS).

"Luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät ovat romahtaneet kuudessa vuodessa lähes puoleen aiemmasta. Yhdeksi syyksi nähdään kielteinen mielikuva ammatista".

Se on tavallaan saavutus, että luokanopettajiksi hakevien määrä miltei puoliintuu vain kuudessa vuodessa. Pöhinää!
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

-:)lauri

#38
Jos suuria ryhmäkokoja perustellaan lähinnä arvovalinnalla ja sillä, kuinka lasten tulisi ottaa oppimisestaan aiempaa suurempi vastuu, ymmärrän kritiikin ajatusta vastaan erinomaisesti.

Sitä vastoin jos erityisopettajien määrä on riittävä, ja että kukin lapsi saa oppituntien/koulupäivän aikana aikuiselta tarvitsemansa huomion, ja että esimerkiksi adhd-lasten tai hidaslukutaitoisten lasten oppimisnopeuteen ja opiskeluympäristöön voidaan koulupäivän/viikon/kuukauden/lukukauden aikana tarpeen niin vaatiessa helposti ja nopeasti vaikuttaa, ei minulla ole ajatusta vastaan mitään. Eli tuo Vantaan Vierumäen koulun esimerkki vaikuttaa ihan hyvältä, jos vain resurssit ovat oikein mitoitettu.

Olen kuitenkin käsityksessä, että luokkakokoja ei olla kasvattamassa ja erityisryhmiä vähentämässä sen vuoksi, että lasten ensisijaiset tarpeet sitä edellyttäisivät, vaan, ettei tarvitsi palkata riittävästi opettajia. Siksi hieman karsastan YLEn valitsemaa otsikkoa, että erityisluokkien lopettaminen ja silti onnistuneen oppimisympäristön mahdollistaminen lapsille olisi vain arvovalinta.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Aave

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 03, 2020, 14:39:31
Olen kuitenkin käsityksessä, että luokkakokoja ei olla kasvattamassa ja erityisryhmiä vähentämässä sen vuoksi, että lasten ensisijaiset tarpeet sitä edelyttäisivät, vaan, ettei tarvitsi palkata riittävästi opettajia. Siksi hieman karsastan YLEn valitsemaa otsikkoa, että lasten oppimisympäristön rakentaminen olisi vain arvovalinta.
Säästösyistä, kustannustehokkuudella silatuin ideologisin mielin tätä tehdään. Ehkä joku vielä muistaa Jyrki Kataisen poliittisen iskulauseen - "Suuri on kaunista". Tätä se nyt käytännössä tarkoittaa.

Olen ajatellut myös, että näitä uudistuksia tehtailevat tahot uudistavat myös ihan vain uudistamisen vuoksi, että heillä pysyisi ammatti alla. Digipöhinä, opetuksen sukupuolineutraalius... Koulu-instituutio alkaa olla mitä surullisenkuuluisin esimerkki siitä, kun lähdettiin korjaamaan asioita, jotka eivät olleet rikki.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

-:)lauri

Se että hyväksytään aiempaa heikompi PISA-menestys tai yleisesti vain heikommat oppimistulokset, on toki arvovalinta, mutta mielestäni se pitäisi sanoa ääneen, eikä antaa ymmärtää, että vain arvojaan muuttamalla, mikä tahansa koulujärjestelmä takaisi hyvät oppimistulokset jatkossakin.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Aave

Koulukiusaamis-ketjussa arvelin myös, että samalla kyseessä on myyräntyö kohti kalliita yksityiskouluja. Sellaiset eriarvoistaisivat yhteiskuntaa entisestään. On vain hyvä, että luokat ovat sekaluokkia ja niissä ovat niin herrojen, kuin narrienkin lapset. Näin myös varakkaampien lasten kosketuspinta säilyy siihen, että hyväosaisuus ei ole kaikkien nauttima etu. Yksityiskouluissa varakkaiden vanhempien lapset kupliutuisivat entisestään, ja köyhät kyykkyyn -ajattelu saisi entisestään kasvutilaa.

Lukiolaisena kannatin hetken yksityiskouluja lahjakkaille oppilaille. Peruin pikaisesti ajatukseni kun ryhdyin pohtimaan, mitä se kokonaisuuden kannalta merkitsisi. Kun sain vielä tietää, että yksikin muita lahjakkaampi oppilas nostaa sivutuotteena koko luokan oppimistasoa, niin alkuperäinen kannatukseni jouti mennä. Kyllä lahjakkaat pääsevät loistamaan jatko-opinnoissa ihan varmasti, peruskoulu olkoon kaikille yhteinen. Tosin, jos luokkakoko on 75 oppilasta, niin eihän se yksi poikkeuksellisen lahjakas kuulisi siellä edes omaa ääntään. :)
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Aave - lokakuu 03, 2020, 14:26:41
Se on kyllä jännä, että Yle löytää aina tämmöisiin (Ja näihin kytkeytyviin asioihin) artikkeleihinsa kivapuhujia, ja näiden uudistusten varauksettomia kannattajia. "Ei elämässäkään ole pienryhmiä" - mikä jätös tuokin on?! Perhe on pienryhmä. Lasten kaveripiirit ovat tyypillisesti pienryhmiä. Jokainen ymmärtää, että pienryhmissä oppiminen olisi tehokkainta - silloin kun jää sitä aikaa myös yksilölliseen opettamiseen. Tilanne muuttuu tragikoomiseksi, kun verrataan raadolliseen todellisuuteen, ja jätetään pöhinäpuheet omaan arvoonsa:

Vantaalla päätettiin kokeilla 75 oppilaan jättiryhmiä, nyt lapset istuvat koulussa kuulosuojaimet päässä – "Melu on ajoittain ihan järkyttävää" (HS).

Tuttavani lapset joutuivat hetkeksi ko. Vantaan kouluun. Siellä vallinnut meno oli pääsyy siihen, että koko perhe muutti Tuusulaan - että lasten koulunkäynti sujuisi. Keskittyminen oli täysin mahdotonta, varsinkin kun lapsi istui vielä seinän vieressä, ja kuuli toisen oppitunnin opetusta oman opetuksen lisäksi.

Digimateriaalit olivat kuulemma suomeksi sanottuna suunnattoman paskoja. Yhteiskuntaopin tunneilla ei ollut mitään opetusmateriaalia. Lasten oli tehtävä oma oppikirja, mikä tarkoitti sitä, että heidän oli itse löydettävä kaikki tarvittava informaatio Wikipediasta.

Systeemi oli täysi fiasko, mutta jostainhan pitää säästää!

Ei ole asiallista argumentaatiota piestä olkiukkoa eli ottaa karmaisevin esimerkki "koulu-uudistuksesta", jossa ei edes kunnolla ollut kyse koulu-uudistuksesta, vaan siitä, että koko koulu joutui evakkoon sisäilmaongelmien takia ahtaisiin väistötiloihin, joissa ei edes voinut äänieristää luokkia toisistaan, ja kaikki paperinen oppimateriaali piti heittää pois, eikä varaa ollut ostaa uusia oppimateriaaleja jne..
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Aave

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 03, 2020, 15:02:15
Se että hyväksytään aiempaa heikompi PISA-menestys tai yleisesti vain heikommat oppimistulokset, on toki arvovalinta, mutta mielestäni se pitäisi sanoa ääneen, eikä antaa ymmärtää, että vain arvojaan muuttamalla, mikä tahansa koulujärjestelmä takaisi hyvät oppimistulokset jatkossakin.
Minkä tahansa laadukkaan ja toimivan järjestelmän kehittäminen on aikaavievää puuhaa, koululaitoksen ollessa siitä hyvä esimerkki. Sen sijaan minkä tahansa hyvän systeemin rikkominen käy tarvittaessa nopeastikin. Asioiden rakentaminen on aina vaativaa, niiden rikkominen helppoa.

Syntyvyys- ja väestönkasvu -ketjussa viittasin siihenkin, että Suomessa ei ole monipuolisia luonnonvaroja, joiden varaan yhteiskunnan vaurautta voisi rakentaa. Mielestäni tärkein resurssimme ovat silloin me suomalaiset itse, ja hyvä koulutustaso on silloin A ja O, että alituiseen muuttuvassa maailmassa pärjäisimme. On suuri virhe, että tätä ryhdytään nyt lyömään laimin.

Tiedetään, että tytöt ovat keskimäärin tunnollisempia, kuin pojat. Kuten Keltikangas-Järvinenkin totesi, näissä uudistuksissa tytöt uupuvat, ja pojat syrjäytyvät. Sukupuoliin liittyen aiheesta toisaalla keskustellessani muuan tuttu irvaili, että nyt seitsemänvuotiailta pojilta odotetaan enemmän vastuullisuutta, kuin aikuisilta naisilta. Nimittäin, jos poika ei opi ja pärjää, niin se on on silloin pojan oma vika mutta jos nainen ei pärjää, niin se on silloin yhteiskunnallinen vastuu ja ongelma, johon tulee pikaisesti puuttua. Tämä oli tietenkin huumorilla höystetty kärjistys, mutta silti...
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 03, 2020, 15:10:38
Ei ole asiallista argumentaatiota piestä olkiukkoa eli ottaa karmaisevin esimerkki "koulu-uudistuksesta", jossa ei edes kunnolla ollut kyse koulu-uudistuksesta, vaan siitä, että koko koulu joutui evakkoon sisäilmaongelmien takia ahtaisiin väistötiloihin, joissa ei edes voinut äänieristää luokkia toisistaan, ja kaikki paperinen oppimateriaali piti heittää pois, eikä varaa ollut ostaa uusia oppimateriaaleja jne..
Totta, mutta koulujen keskittäminen suurkouluiksi ja -luokiksi ovat silti todellisuutta, jonka haittapuolet luulisi jokaisen ymmärtävän. Huolena on sekin, että niissä yksilöt hukkuvat massoihin. Joutava digipöhinä, kynien ja kumien korvaaminen tableteilla (Ovat hitusen kalliimpiakin ja menevät helpommin rikki, kuin kynät ja kumit) ja erilaisten alustojen käyttäminen nyt etäkouluna ovat kehnoja ratkaisuja. Kummilapseni isä manasi keväällä, että koulusta tulee lapselle tehtäviä kolmesta eri oppimisalustasta, ja vanhempien täytyy tarkistaa lasten läksyt, lähetellä ja vastailla niissä eri opettajille. Se on ollut todella hienoa ja digi-digiä, kun kyytipojaksi on itsekin etätöissä. Eipä sillä, ei se ole helppoa opettajillekaan. Heidän oma tasonsa etäopettamisessa vaihtelee suuresti.

Kouluja on tietysti pakkokin keskittää (Sama pätee lastentarhoihin), koska syntyvyys sen kuin laskee. Kyläkoulujen lakkauttaminen on aina samalla kuolinisku pienillä paikkakunnilla, ja lapset joutuvat matkustamaan sen päätöksen vuoksi pitkiäkin matkoja kouluihin. Inhottava esimerkki eilisen uutisista: Vanhempainyhdistys käytti kyläkoulun kunnostamiseen 1300 talkootyötuntia – koulu lakkautettiin reilua vuotta myöhemmin: "Tulimme huijatuksi" (Yle).
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy