Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tieteellinen maailmankuva

Aloittaja a4, tammikuu 15, 2019, 22:15:12

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

-:)lauri

#135
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 02, 2019, 10:02:47
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 02, 2019, 06:05:11
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 01, 2019, 17:11:52
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 01, 2019, 12:52:45
Karikko, kysymys koskee sitä, että onko sinusta tärkeää tehdä ero eri laatuisten kognitiivisten aivotoiminnallisuuksien välillä vai ei. Safiirin kanssa käymästäsi keskustelusta ymmärsin, että se ei ole mielestäsi olennaista (pikemminkin päinvastoin?). Nyt kuitenkin puhut kuin sillä eron tekemisellä olisikin olennaisesti väliä. Eli kumpaa mieltä sinä olet?

Puhuin kylläkin toimintamekanismista. Toiset puhujat sekoittivat siihen omia toiveitaan ja ilmeisesti tapaansa ymmärtää asia, josta en edes puhunut.

Ajatuksien tuottaminen on energia- informaatiovuorovaikutusta. Alitajuisen ja tietoisen mielen keskustelua ja siinä on samat lainalaisuudet, kuin muussakin (kuten) esim termodynamiikan toisen pääsäännön mukaista lämmön siirtymistä. Ja joo kyllä se lämpö nousee, ihan tutkitusti aivotoiminnan aikana.

Ajatuksen tasolla se tarkoittaa muun- muassa sitä ettei edes omia ajatuksiaan tiedosta, ellei niitä koe (tunne) onko tuo niin vaarallinen sana?

Ja aivan samat aivotoiminnat aktivoituvat toisille puhuttaessa, kuin itselleenkin puhuttaessa (äänetön puhe)  Myös kuuloalueen aivotoiminta aktivoituu< Kuten kuulisi muutenkin aistittaessa>> no tämän olen varmaan jo kertonut aiemminkin.

Nuo ovat ihan tutkimusten mukaista tietoa, ettei siitä sen enempää. Keskusteluissa monet asiat ilmeisesti vain tuppaavat ärsyttämään, luulisin, että suotta.

Ok. Kävikö se sitten josain viestissäsi ilmi, että puhuit nimenomaan toimintamekanismista etkä sisällöstä?

Voi itse tarkistaa. 
Kyselin tuollaviisiin epäsuorasti siksi, etten muista sinun sitä koskaan paljastaneen käydyssä keskustelussa.
LainaaSisältö kuuluu mekanismiin. Ethän osaisi lukea, ellet tuntisi kirjaimia ja niiden (tarkoitusta)
Sitä vaan, että en ota järkeilystäsi selvää, että milloin sisällön laadulla on mielestäsi merkitystä ja milloin ei. Koiraesimerkissäsi sillä oli merkitystä mutta miksi? Milloin voidaan valita sisällön laatu merkitykselliseksi ja milloin on puhuttava vain toimintamekanismista?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 02, 2019, 14:06:09
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 02, 2019, 10:02:47
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 02, 2019, 06:05:11
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 01, 2019, 17:11:52
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 01, 2019, 12:52:45
Karikko, kysymys koskee sitä, että onko sinusta tärkeää tehdä ero eri laatuisten kognitiivisten aivotoiminnallisuuksien välillä vai ei. Safiirin kanssa käymästäsi keskustelusta ymmärsin, että se ei ole mielestäsi olennaista (pikemminkin päinvastoin?). Nyt kuitenkin puhut kuin sillä eron tekemisellä olisikin olennaisesti väliä. Eli kumpaa mieltä sinä olet?

Puhuin kylläkin toimintamekanismista. Toiset puhujat sekoittivat siihen omia toiveitaan ja ilmeisesti tapaansa ymmärtää asia, josta en edes puhunut.

Ajatuksien tuottaminen on energia- informaatiovuorovaikutusta. Alitajuisen ja tietoisen mielen keskustelua ja siinä on samat lainalaisuudet, kuin muussakin (kuten) esim termodynamiikan toisen pääsäännön mukaista lämmön siirtymistä. Ja joo kyllä se lämpö nousee, ihan tutkitusti aivotoiminnan aikana.

Ajatuksen tasolla se tarkoittaa muun- muassa sitä ettei edes omia ajatuksiaan tiedosta, ellei niitä koe (tunne) onko tuo niin vaarallinen sana?

Ja aivan samat aivotoiminnat aktivoituvat toisille puhuttaessa, kuin itselleenkin puhuttaessa (äänetön puhe)  Myös kuuloalueen aivotoiminta aktivoituu< Kuten kuulisi muutenkin aistittaessa>> no tämän olen varmaan jo kertonut aiemminkin.

Nuo ovat ihan tutkimusten mukaista tietoa, ettei siitä sen enempää. Keskusteluissa monet asiat ilmeisesti vain tuppaavat ärsyttämään, luulisin, että suotta.

Ok. Kävikö se sitten josain viestissäsi ilmi, että puhuit nimenomaan toimintamekanismista etkä sisällöstä?

Voi itse tarkistaa. 
Kyselin tuollaviisiin epäsuorasti siksi, etten muista sinun sitä koskaan paljastaneen käydyssä keskustelussa.
LainaaSisältö kuuluu mekanismiin. Ethän osaisi lukea, ellet tuntisi kirjaimia ja niiden (tarkoitusta)
Sitä vaan, että en ota järkeilystäsi selvää, että milloin sisällön laadulla on mielestäsi merkitystä ja milloin ei. Koiraesimerkissäsi sillä oli merkitystä mutta miksi? Milloin voidaan valita sisällön laatu merkitykselliseksi ja milloin on puhuttava vain toimintamekanismista?

Vain toimintamekanismi, mitä nyt tahdot sanoa?   Onko sellaista, >sisältö kuuluu oleellisesti kaikkeen tiedonkäsittelyyn. Ja liittyy siten toimintamekanismiin. (mistä olisit tietoinen ilman sisältöä) Pelkästä kohinasta?

Se miten ajatuksesi liittyvät tiedollisesti siihen on kokonaisuus, ja alitajuntasi "tietää" sen ilman mitään tiedostamista. Sanallisesti et kykene ajattelemaan, alitajuntasi ei käytä kieltä. Eikä pintamieli prosessoi ajatuksia- alitajunta hoitaa sen, kuten aiemmin jo kerroin se on pintamielen ja tiedostamattoman tajunnan vuoropuhelua.

Lyhyesti sanottuna et tiedä mitä ajattelet, ellet koe ajatuksiasi, eli "tunne" niitä (paha sana muistaakseni)

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 02, 2019, 15:54:31
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 02, 2019, 14:06:09
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 02, 2019, 10:02:47
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 02, 2019, 06:05:11
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 01, 2019, 17:11:52
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 01, 2019, 12:52:45
Karikko, kysymys koskee sitä, että onko sinusta tärkeää tehdä ero eri laatuisten kognitiivisten aivotoiminnallisuuksien välillä vai ei. Safiirin kanssa käymästäsi keskustelusta ymmärsin, että se ei ole mielestäsi olennaista (pikemminkin päinvastoin?). Nyt kuitenkin puhut kuin sillä eron tekemisellä olisikin olennaisesti väliä. Eli kumpaa mieltä sinä olet?

Puhuin kylläkin toimintamekanismista. Toiset puhujat sekoittivat siihen omia toiveitaan ja ilmeisesti tapaansa ymmärtää asia, josta en edes puhunut.

Ajatuksien tuottaminen on energia- informaatiovuorovaikutusta. Alitajuisen ja tietoisen mielen keskustelua ja siinä on samat lainalaisuudet, kuin muussakin (kuten) esim termodynamiikan toisen pääsäännön mukaista lämmön siirtymistä. Ja joo kyllä se lämpö nousee, ihan tutkitusti aivotoiminnan aikana.

Ajatuksen tasolla se tarkoittaa muun- muassa sitä ettei edes omia ajatuksiaan tiedosta, ellei niitä koe (tunne) onko tuo niin vaarallinen sana?

Ja aivan samat aivotoiminnat aktivoituvat toisille puhuttaessa, kuin itselleenkin puhuttaessa (äänetön puhe)  Myös kuuloalueen aivotoiminta aktivoituu< Kuten kuulisi muutenkin aistittaessa>> no tämän olen varmaan jo kertonut aiemminkin.

Nuo ovat ihan tutkimusten mukaista tietoa, ettei siitä sen enempää. Keskusteluissa monet asiat ilmeisesti vain tuppaavat ärsyttämään, luulisin, että suotta.

Ok. Kävikö se sitten josain viestissäsi ilmi, että puhuit nimenomaan toimintamekanismista etkä sisällöstä?

Voi itse tarkistaa. 
Kyselin tuollaviisiin epäsuorasti siksi, etten muista sinun sitä koskaan paljastaneen käydyssä keskustelussa.
LainaaSisältö kuuluu mekanismiin. Ethän osaisi lukea, ellet tuntisi kirjaimia ja niiden (tarkoitusta)
Sitä vaan, että en ota järkeilystäsi selvää, että milloin sisällön laadulla on mielestäsi merkitystä ja milloin ei. Koiraesimerkissäsi sillä oli merkitystä mutta miksi? Milloin voidaan valita sisällön laatu merkitykselliseksi ja milloin on puhuttava vain toimintamekanismista?

Vain toimintamekanismi, mitä nyt tahdot sanoa?   Onko sellaista, >sisältö kuuluu oleellisesti kaikkeen tiedonkäsittelyyn. Ja liittyy siten toimintamekanismiin. (mistä olisit tietoinen ilman sisältöä) Pelkästä kohinasta?

Se miten ajatuksesi liittyvät tiedollisesti siihen on kokonaisuus, ja alitajuntasi "tietää" sen ilman mitään tiedostamista. Sanallisesti et kykene ajattelemaan, alitajuntasi ei käytä kieltä. Eikä pintamieli prosessoi ajatuksia- alitajunta hoitaa sen, kuten aiemmin jo kerroin se on pintamielen ja tiedostamattoman tajunnan vuoropuhelua.

Lyhyesti sanottuna et tiedä mitä ajattelet, ellet koe ajatuksiasi, eli "tunne" niitä (paha sana muistaakseni)

Miten tuon kysymykseni ymmärtämien voi olla on noin vaikeaa? Sen pitäisi olla ihan selkosuomea.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 02, 2019, 16:10:42

Miten tuon kysymykseni ymmärtämien voi olla on noin vaikeaa? Sen pitäisi olla ihan selkosuomea.

Kysypä uudelleen, mutta kerro mitä tarkoitat kysymykselläsi, Ilman sisältöähän et nähdäkseni esitä kysymyksiä.

Miten vaikeaa on ymmärtää sisällön kuuluvan aktiivisena osana toimintamekanismiin?

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 02, 2019, 16:14:42
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 02, 2019, 16:10:42

Miten tuon kysymykseni ymmärtämien voi olla on noin vaikeaa? Sen pitäisi olla ihan selkosuomea.

Kysypä uudelleen, mutta kerro mitä tarkoitat kysymykselläsi, Ilman sisältöähän et nähdäkseni esitä kysymyksiä.

Miten vaikeaa on ymmärtää sisällön kuuluvan aktiivisena osana toimintamekanismiin?
Olen kysynyt saman kysymyksen jo niin monta kertaa sinulta ilman, että onistuisit siihen vastaamaan, että jatkaminen aiheesta kanssasi lienee turhaa.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 02, 2019, 16:21:12
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 02, 2019, 16:14:42
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - heinäkuu 02, 2019, 16:10:42

Miten tuon kysymykseni ymmärtämien voi olla on noin vaikeaa? Sen pitäisi olla ihan selkosuomea.

Kysypä uudelleen, mutta kerro mitä tarkoitat kysymykselläsi, Ilman sisältöähän et nähdäkseni esitä kysymyksiä.

Miten vaikeaa on ymmärtää sisällön kuuluvan aktiivisena osana toimintamekanismiin?
Olen kysynyt saman kysymyksen jo niin monta kertaa sinulta ilman, että onistuisit siihen vastaamaan, että jatkaminen aiheesta kanssasi lienee turhaa.

Katsos kysymyksesi ei kerro mitä kysyt, ellet pysty erittelemään mitä tarkoitat sisällöttömyydellä.

Käytät kysymykseesi sisältöä, koeta kysyä ilman sisältöä.   Oletko nyt miettinyt itseksesi mitä tarkoitat, ilmeisen trollauksesi lisäksi, valitettavasti todistelet itsesi nyt vain ainoastaan typeräksi, joka oli nyt tässä vaiheessa sanottava.


mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 01, 2019, 17:26:56
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 01, 2019, 13:44:43
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 01, 2019, 10:57:35
Lainaus käyttäjältä: mikainen - kesäkuu 30, 2019, 13:46:03

Tunnen Jaskan.  Olipas vaikea pukea tuo sanoiksi.

Eiköhän sillä tarkoiteta järjen ja emootion liittoa.

Sori, jos hieman nipotan esimerkisi mukaan, esim mistä tunnet jaskan ja tunnetko- oli se jaska nyt kuka hyvänsä?

Miten tunnet esimerkiksi koiran jota et voi silittää. Tunnetko ne kuvailut joista olet muodostanut mielleyhtymiä, vai miten tuntemuksesi käytännössä toimivat- asiallinen vastaus sopii, tätä ei ole tarkoitettu kiusanteoksi.

Tässä esimerkissä "tunne" tarkoitti sitä, että tiedän Jaskan ja tiedän jotain siitä millainen hän on. Puhekieltä siis.

- Tunnetko sen Jaskan joka asuu naapuritalossa?
- Kyllä tunnen

Olipahan vain lisäesimerkkinä siitä miksi olisi hyvä käyttää käsitteitä tarkemmin.

No kysyin tarkennuksia, koska lienee hyvä tietää mitä kulloinkin tarkoitetaan. Keljuiluksi mennyt viestintä toki tuhoaa fiksummat kirjoitukset, luulisin.

Alitajunnan tuottaessa kaikki ajatukset muistia käyttäen, ne tiedostetaan "tuntien" eli niitä ei ole valmiina missään, vaan assosiaatiot- eli mielleyhtymät heräävät tuottaen tietoiseen mieleen "hyväksyttäväksi" ne, muutenhan niitä ei tiedä.

Tässäkin tuo "tunteminen" on aivan turha käsite sotkemassa. Olisit hyvinkin voinut kirjoittaa:


Alitajunta tuottaa kaikki ajatukset muistia käyttäen eli niitä ei ole valmiina missään, vaan assosiaatiot- eli mielleyhtymät heräävät tuottaen tietoiseen mieleen "hyväksyttäväksi" ne. Tätä prosessia kutsutaan tiedostamiseksi.
 

Eräänlainen tautologiahan  se on: tiedostaa tuntien. Sama kuin peseytyä tuntien tai ajatella tuntien. Peseytyä ja ajatella ja tiedostaminen kertoo jo kaiken oleellisen.
Siitä syntyi sekaannusta kun ainakin minä ihmettelin miten tunteet eli emootiot asiaan liittyvät.

Tai useinhan ajatuksiin liittyy kyllä emotoonaalinenkin lataus, mutta ei se välttämättömyys ole. Vielä vähemmän emootio liittyy esimerkiksi siihen kuinka tiedostan puhelimen kosketuksen kädessäni.


Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 03, 2019, 14:41:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 01, 2019, 17:26:56
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 01, 2019, 13:44:43
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 01, 2019, 10:57:35
Lainaus käyttäjältä: mikainen - kesäkuu 30, 2019, 13:46:03

Tunnen Jaskan.  Olipas vaikea pukea tuo sanoiksi.

Eiköhän sillä tarkoiteta järjen ja emootion liittoa.

Sori, jos hieman nipotan esimerkisi mukaan, esim mistä tunnet jaskan ja tunnetko- oli se jaska nyt kuka hyvänsä?

Miten tunnet esimerkiksi koiran jota et voi silittää. Tunnetko ne kuvailut joista olet muodostanut mielleyhtymiä, vai miten tuntemuksesi käytännössä toimivat- asiallinen vastaus sopii, tätä ei ole tarkoitettu kiusanteoksi.

Tässä esimerkissä "tunne" tarkoitti sitä, että tiedän Jaskan ja tiedän jotain siitä millainen hän on. Puhekieltä siis.

- Tunnetko sen Jaskan joka asuu naapuritalossa?
- Kyllä tunnen

Olipahan vain lisäesimerkkinä siitä miksi olisi hyvä käyttää käsitteitä tarkemmin.

No kysyin tarkennuksia, koska lienee hyvä tietää mitä kulloinkin tarkoitetaan. Keljuiluksi mennyt viestintä toki tuhoaa fiksummat kirjoitukset, luulisin.

Alitajunnan tuottaessa kaikki ajatukset muistia käyttäen, ne tiedostetaan "tuntien" eli niitä ei ole valmiina missään, vaan assosiaatiot- eli mielleyhtymät heräävät tuottaen tietoiseen mieleen "hyväksyttäväksi" ne, muutenhan niitä ei tiedä.

Tässäkin tuo "tunteminen" on aivan turha käsite sotkemassa. Olisit hyvinkin voinut kirjoittaa:


Alitajunta tuottaa kaikki ajatukset muistia käyttäen eli niitä ei ole valmiina missään, vaan assosiaatiot- eli mielleyhtymät heräävät tuottaen tietoiseen mieleen "hyväksyttäväksi" ne. Tätä prosessia kutsutaan tiedostamiseksi.


Eräänlainen tautologiahan  se on: tiedostaa tuntien. Sama kuin peseytyä tuntien tai ajatella tuntien. Peseytyä ja ajatella ja tiedostaminen kertoo jo kaiken oleellisen.
Siitä syntyi sekaannusta kun ainakin minä ihmettelin miten tunteet eli emootiot asiaan liittyvät.

Tai useinhan ajatuksiin liittyy kyllä emotoonaalinenkin lataus, mutta ei se välttämättömyys ole. Vielä vähemmän emootio liittyy esimerkiksi siihen kuinka tiedostan puhelimen kosketuksen kädessäni.

Miksi sitten sotket sitä emootiotasi joka paikkaan? Ellet tunne miten tiedostat- öh tuntevasi?

Tiedostat varmaan tunnetilan silloin, kun se on voimakas, viha- rakkaus- intohimo, jne.

Mitä sanaa sinun mielestäsi saa käyttää koettaessa, siis tuntiessa jotakin, esimerkiksi tunnet itsesi.  Tunnet itsesi lyödessäsi peukaloosi vasaralla, onko se mielestäsi emootio.

Tunnistat itsesi myös ajatellessasi itseäsi, tehdessäsi jotain käsilläsi esim,. tiedät silloin varmaan olevasi tekijä.

Miksi niin kovasti vastustat sanaa tuntea, tunne.? Mitä tunteita vastustamisesi sinulle aiheuttaa?  Periaatteellinen vastustaminen on tunnetilan jatkamista.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 03, 2019, 16:17:41


Miksi sitten sotket sitä emootiotasi joka paikkaan? Ellet tunne miten tiedostat- öh tuntevasi?

Tiedostat varmaan tunnetilan silloin, kun se on voimakas, viha- rakkaus- intohimo, jne.

Mitä sanaa sinun mielestäsi saa käyttää koettaessa, siis tuntiessa jotakin, esimerkiksi tunnet itsesi.  Tunnet itsesi lyödessäsi peukaloosi vasaralla, onko se mielestäsi emootio.

Tunnistat itsesi myös ajatellessasi itseäsi, tehdessäsi jotain käsilläsi esim,. tiedät silloin varmaan olevasi tekijä.

Miksi niin kovasti vastustat sanaa tuntea, tunne.? Mitä tunteita vastustamisesi sinulle aiheuttaa?  Periaatteellinen vastustaminen on tunnetilan jatkamista.

En minä vastusta, se vain sekoittaa kun sinä käytät sitä tunne-sanaa  usein eikä aina voi olla varma tarkoitatko aistimista, tietämistä, tiedostamista vai emootiota.

Jos lyön vasaralla peukalooni aistin kipua ja tiedostan sen ja saatan jonkin emootionkin kokea.  Voihan tuon sanoa epäselvemminkin: lyön vasaralla peukalooni, tunnen kipua ja tiedostan sen tuntemalla ja saatan jonkin tunteenkin tuntea.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 03, 2019, 17:15:06
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 03, 2019, 16:17:41


Miksi sitten sotket sitä emootiotasi joka paikkaan? Ellet tunne miten tiedostat- öh tuntevasi?

Tiedostat varmaan tunnetilan silloin, kun se on voimakas, viha- rakkaus- intohimo, jne.

Mitä sanaa sinun mielestäsi saa käyttää koettaessa, siis tuntiessa jotakin, esimerkiksi tunnet itsesi.  Tunnet itsesi lyödessäsi peukaloosi vasaralla, onko se mielestäsi emootio.

Tunnistat itsesi myös ajatellessasi itseäsi, tehdessäsi jotain käsilläsi esim,. tiedät silloin varmaan olevasi tekijä.

Miksi niin kovasti vastustat sanaa tuntea, tunne.? Mitä tunteita vastustamisesi sinulle aiheuttaa?  Periaatteellinen vastustaminen on tunnetilan jatkamista.

En minä vastusta, se vain sekoittaa kun sinä käytät sitä tunne-sanaa  usein eikä aina voi olla varma tarkoitatko aistimista, tietämistä, tiedostamista vai emootiota.

Jos lyön vasaralla peukalooni aistin kipua ja tiedostan sen ja saatan jonkin emootionkin kokea.  Voihan tuon sanoa epäselvemminkin: lyön vasaralla peukalooni, tunnen kipua ja tiedostan sen tuntemalla ja saatan jonkin tunteenkin tuntea.

Miksi se sekoittaa?
Voidaan toki puhua emootioista, mutta ensin on hyvä kertoa mitä sillä tarkoittaa.

Tarkoitatko "aineettomia reaktioita" vai ulkoisen ärsykkeen tuottamia, kemiallisia vai mitä?

Perusasia on kuitenkin kaikissa samanlainen aivojen tuottamat vastineet laadullisesti ja määrällisesti- muutenhan et tajua mitään.

Emootioista voitaneen puhua tunnetiloina joissa dopamiini välittäjäaine tuottaa voimakkaita elämyksiä, jo niitä tarkoitat?

-:)lauri

#145
Emootiot ovat ymmärtääkseni evolutiivisesti suhteellisen vakiot kaikilla eläimillä. Me koemme fyysisesti emootioita, mutta tietoisuutemme ne saavuttaa ymmärtääkseni tunteita. Tunne on siis näin tavallaan tiedostettu emootio. Aivojen tietoinen sisältö muokkaa kuitenkin kokemusta emootiosta, eli että periaatteessa saman emootion voisi kaiketi kokea useampana eri tunteena riippuen siitä, missä tietoisuuden tilassa sama emootio koetaan. [1]

En tosin väitä, että olen ymmärtänyt emootion, tunteen ja kognition väliset suhteet oikein (en ole koskaan tutkinut tarkemmin miten kyseiset käsitteet eroavat toisistaan ammattikielessä. Yleiskuva on, mutta yksityiskohdista en tiedä), mutta jos olen, tunne olisi näin tavallaan aivojen tietoisen sisällön läpi filtteröity emootio. Tässä mielessä aivojen tietoinen sisältö (kogntitio?) ja tunne ja emootio olisi järkevä pitää erillään, sillä ne ovat tavallaan ajatustemme eri kerroksia (eivät sen kaikki kerrokset mutta mahdollisesti kolme kappaletta niistä joka tapauksessa).

[1] What's The Difference Between Feelings And Emotions? - The Best Brain Possible
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 04, 2019, 11:17:06
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 03, 2019, 17:15:06
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 03, 2019, 16:17:41


Miksi sitten sotket sitä emootiotasi joka paikkaan? Ellet tunne miten tiedostat- öh tuntevasi?

Tiedostat varmaan tunnetilan silloin, kun se on voimakas, viha- rakkaus- intohimo, jne.

Mitä sanaa sinun mielestäsi saa käyttää koettaessa, siis tuntiessa jotakin, esimerkiksi tunnet itsesi.  Tunnet itsesi lyödessäsi peukaloosi vasaralla, onko se mielestäsi emootio.

Tunnistat itsesi myös ajatellessasi itseäsi, tehdessäsi jotain käsilläsi esim,. tiedät silloin varmaan olevasi tekijä.

Miksi niin kovasti vastustat sanaa tuntea, tunne.? Mitä tunteita vastustamisesi sinulle aiheuttaa?  Periaatteellinen vastustaminen on tunnetilan jatkamista.

En minä vastusta, se vain sekoittaa kun sinä käytät sitä tunne-sanaa  usein eikä aina voi olla varma tarkoitatko aistimista, tietämistä, tiedostamista vai emootiota.

Jos lyön vasaralla peukalooni aistin kipua ja tiedostan sen ja saatan jonkin emootionkin kokea.  Voihan tuon sanoa epäselvemminkin: lyön vasaralla peukalooni, tunnen kipua ja tiedostan sen tuntemalla ja saatan jonkin tunteenkin tuntea.

Miksi se sekoittaa?
Voidaan toki puhua emootioista, mutta ensin on hyvä kertoa mitä sillä tarkoittaa.

Tarkoitatko "aineettomia reaktioita" vai ulkoisen ärsykkeen tuottamia, kemiallisia vai mitä?

Perusasia on kuitenkin kaikissa samanlainen aivojen tuottamat vastineet laadullisesti ja määrällisesti- muutenhan et tajua mitään.

Emootioista voitaneen puhua tunnetiloina joissa dopamiini välittäjäaine tuottaa voimakkaita elämyksiä, jo niitä tarkoitat?

Juurihan kerroin miksi se sekoittaa:

se vain sekoittaa kun sinä käytät sitä tunne-sanaa  usein eikä aina voi olla varma tarkoitatko aistimista, tietämistä, tiedostamista vai emootiota.   

Valitettavasti on jatkettava matkaa joten laitan vain linkin:




Karikko

>>  ^^

Aivot< ovat tietoisia jatkuvasti, mutta ei tapahdu tiedostamista. Koska se ei ole tarpeellista ja evoluutio karsii turhat toiminnat. Heti ärsykkeen, vaikka kipu, tai joku muu tunne saa kyllä huomion suuntautumaan siihen asiaan. Vaistokäyttäytyminen on laumaeläimellä myös luontainen ja jos joku vaikka katselee hieman pidempään- tuntee itsensä vaivautuneeksi.>>Yleensäkin tuon tunne sanan monet variantit näyttävät toistuvan puhekielessä jatkuvasti, jos olet huomannut.

Koko ihmisen fysiikka toimii hermoston -keskushermoston yhteydessä, joten ei ole mitenkään reaalista erotella asioita joilla on keskinäinen yhteys.

Ellei olisi aivojen sisäisiä prosesseja, ei silloin voisi olla selkeää ajatteluakaan. Siinä mielessä ei ole mitään tunteista riippumatonta ajatus- ajattelijaa - se vuorovaikutus on jatkuvaa.

Toimiihan kehon järjestelmät itsesäätelyn mukaisesti koko ajan, hengityksestä, eikä verenkierrosta, aineenvaihdunnasta, ynnä muusta toiminnasta ei tarvitse olla tietoinen.

Ajatus vaikuttaa tunteisiin ja tunteet ajatuksiin- minä erillisyys > puhekielessä "minä" ajattelen> sellaista minää ei ole.

Tunne minä ajattelun yhteydessä tarkoittaa ajatuksen tiedostamis ja usein ihmisillä on tapana olettaa osaavansa ajatella "ilman aivojensa prosesseja, jotka ovat automaattisia toiminnoissaan, eli sisältö tuottaa ajatukset ja siihen vaikuttaa tilanteet, tarve miettiä jotain ja monet yhteydet, miksi ja mitä ajatellaan.

Se "minä"tunne on seuraus, eikä sitä edes tiedosta joka tilanteessa- tiedostaako sitä lainkaan ilman ajatuksia?

Tuo voi olla vaikea juttu joten voi koettaa, onko minää ilman fyysisiä prosesseja- mutta miten sen voisi tehdä.<< Luultavasti sitä ei tähän mennessä ole kukaan keksinyt, kun tuota minuutta on vuosituhannet pohdittu.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 04, 2019, 16:45:14
>>  ^^

Aivot< ovat tietoisia jatkuvasti, mutta ei tapahdu tiedostamista. Koska se ei ole tarpeellista ja evoluutio karsii turhat toiminnat. Heti ärsykkeen, vaikka kipu, tai joku muu tunne saa kyllä huomion suuntautumaan siihen asiaan. Vaistokäyttäytyminen on laumaeläimellä myös luontainen ja jos joku vaikka katselee hieman pidempään- tuntee itsensä vaivautuneeksi.>>Yleensäkin tuon tunne sanan monet variantit näyttävät toistuvan puhekielessä jatkuvasti, jos olet huomannut.

Koko ihmisen fysiikka toimii hermoston -keskushermoston yhteydessä, joten ei ole mitenkään reaalista erotella asioita joilla on keskinäinen yhteys.

Juuri erotit hermoston muusta fysiikasta _käsitteenä_. Ei se ole sen kummempaa kun minä erotan emootion kivun tunteesta. Vaikka ne ovat keskinäisessä yhteydessä niitä voi myös tarpeen mukaan käsitellä erillisenä.

- Miehet eivät puhu tunteistaan, valittavat jotkut  naiset usein ja veikkaan etteivät valita siitä ettei mies puhu siitä kivun tunteesta kun vasara osuu peukaloon.


Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 04, 2019, 16:45:14
Ellei olisi aivojen sisäisiä prosesseja, ei silloin voisi olla selkeää ajatteluakaan.

Tämä ei tarkoita oikein mitään. Ellei olisi aivojen sisäisiä prosesseja ei olisi myöskään tunteita, tiedostamista, taidetta tai elävää ihmistä ylipäätään.


safiiri

^Tässä Karikon paasauksessa on myös edelleen pohjalla vinoutunut käsitys, että ihminen on aivonsa. Tämäkin on vain vanhan dualistisen kartesiolaisuuden uusmuotoilu. Ihminen on koko kehonsa ja lisäksi voidaan ajatella, että myös se vuorovaikutus, joka on jatkuvasti käynnissä ympäröivän maailman kanssa on osa ihmistä ja ihmisyyden edellytys. Ihminen on jatkuvasti yhteydessä ympäröivään, joten miksi olisi reaalista erotella ihmistä muusta todellisuudesta, koska niillä on jatkuva molempiin suuntiin tapahtuva vuorovaikutus ja keskinäinen yhteys?