Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tieteellinen maailmankuva

Aloittaja a4, tammikuu 15, 2019, 22:15:12

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

kertsi

#300
              ^
Minne hysteerikot katosivat?
Freudista ja yhteiskuntatieteistä

Safiiri, hitsin hyvä kirjoitus, nk. J.P. Roosilla usein on. Toopen soisi lukevan tuon (epäilen kyllä, että ei tule lukemaan, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa). Tässä toinen lainaus.

"    Ja mikä vielä merkillisempää, miksi Freudia pidetään yhä edelleen  vuosisadan suurmiehenä, Newtonin ja Darwinin veroisena tiedemiehenä, niin että usein väitetään "meidän kaikkien olevan freudilaisia" so. että me uskomme alitajuntaan, repressioon, transferenssiin, seksuaalisuuden keskeisyyteen, varhaisten lapsuusmuistojen avainasemaan jne? Yksikään näistä ilmiöistä ei muuten ollut Freudin keksintö, mutta ne liitetään nykyään automaattisesti Freudiin. Itse asiassa Webster väittää, että Freud ei itse tehnyt yhtään todellista tieteellistä keksintöä. Kaikki ne joita hän luuli keksinnöikseen: kokaiini ihmelääkkeenä, hysteerikkojen parantaminen katarttisen menetelmän avulla, seksuaalisuuden monopoli psyykkisten oireiden selittäjinä, teoria lasten kehityksestä eri vaiheiden kautta ovat osoittautuneet kauan sitten vääriksi ja vahingollisiksi spekulaatioiksi.   "
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Juha

Lainaus käyttäjältä: kertsi - elokuu 05, 2019, 16:17:34Itse asiassa Webster väittää, että Freud ei itse tehnyt yhtään todellista tieteellistä keksintöä. Kaikki ne joita hän luuli keksinnöikseen: kokaiini ihmelääkkeenä, hysteerikkojen parantaminen katarttisen menetelmän avulla, seksuaalisuuden monopoli psyykkisten oireiden selittäjinä, teoria lasten kehityksestä eri vaiheiden kautta ovat osoittautuneet kauan sitten vääriksi ja vahingollisiksi spekulaatioiksi.   "

(Käsitys)Kulttuurin rakentamisesta voisi ajatella kivasti.

1.  Kun ei kerran valmista, niin tyhjää.
2.  Kun ei valmista, mutta ei voida sanoa tyhjäksi, tyhjä, ja vääräkin mitä parasta.

(Mieleentulema, en seurannut keskustelua)

Toope

Voi hyvä luoja millaiseksi tämäkin keskustelu meni. Täysin asiaatuntemattomat ihmiset tässä väittelevät Freudista, jota kukaan ei oikeasti ole lukenut.
Ei minulle Freudin merkitys ole tärkeä asia, totean vain, että on merkittävimpiä psykologian tieteellistäjiä. Hänen työnsä perusteelle moderni psykologia on osin rakentunut, vaikka olisikin erittäin kritisoitu joiltakin näkemyksiltään.

Freudin tavoin filosofiassa on ajoittain ylistetty tai halveksuttu tiettyjä antiikin/historian filosofeja, vähän trendien tai ajan hengen mukaan. On silti epätieteellistä esittää, etteivätkö ajoittain hyljeksityt filosofit olisi merkittäviä filosofia-tieteenalan vaikuttajina. Freud on myös heitä, jonka vaikutuksesta esitetään kaikenlaisia amatöörinäkemyksiä, mutta Freudin vaikutus tieteenalan kehitykseen on kiistatonta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 05, 2019, 23:08:35
Voi hyvä luoja millaiseksi tämäkin keskustelu meni. Täysin asiaatuntemattomat ihmiset tässä väittelevät Freudista, jota kukaan ei oikeasti ole lukenut.
Ei minulle Freudin merkitys ole tärkeä asia, totean vain, että on merkittävimpiä psykologian tieteellistäjiä. Hänen työnsä perusteelle moderni psykologia on osin rakentunut, vaikka olisikin erittäin kritisoitu joiltakin näkemyksiltään.

Freudin tavoin filosofiassa on ajoittain ylistetty tai halveksuttu tiettyjä antiikin/historian filosofeja, vähän trendien tai ajan hengen mukaan. On silti epätieteellistä esittää, etteivätkö ajoittain hyljeksityt filosofit olisi merkittäviä filosofia-tieteenalan vaikuttajina. Freud on myös heitä, jonka vaikutuksesta esitetään kaikenlaisia amatöörinäkemyksiä, mutta Freudin vaikutus tieteenalan kehitykseen on kiistatonta.

Ikävä kyllä Freud ei järin tieteellisesti aikoinaan itse toiminut. Juuri siitä häntä myös kritisoidaan. Lisäksi psykoanalyysin ideat on laadittu sellaisiksi, että ne eivät oikeastaan ole falsifioitavissa. Nykypäivänä hänen teorioitaan puolustavat - jännästi - erityisesti psykoanalyytikot, jotka jollain tapaa freudilaista psykoanalyysiä itse harjoittavat.

Filosofia muuten on sikäli varsin poikkeava tiede muiden joukossa, että siinä ei varsinaisesti edes pyritä kehittämään mitään aiemman kumoavaa teoriaa tai löytämään tietoa, vaan siinä ennemminkin tuodaan yhä uusia näkökulmia entisten oheen. Ei edes tarkoitus ole kumota vanhaa tai väärää. (Mikä ei tarkoita, etteikö filosofian piirissä olisi erimielisyyksiä). Filosofian anti ei ole luonnontieteiden kaltainen, vaan se on ennemminkin tutkimusmenetelmä. Jokaisen filosofin pitää tuntea aiemmat merkittävät filosofit ja heidän ajattelunsa. Siten niin Sokrates kuin Platonkin OVAT kurantteja edelleen ja ollakseen filosofi, pitää sekä tuntea että ymmärtää heidän ajattelunsa - mutta tietenkin myös ne uudet näkökulmat ja ajattelua laajentavat ja tarkentavat ajatukset, joita näiden heebojen jälkeen on esitetty.

Edelleen - minä en ole kyseenalaistanut Freudia, vaan sinun väitteesi, että hänen teoriansa olisivat edelleen psykologiassa yleisesti pätevinä ja kurantteina pidettyjä. Se ei pidä paikkaansa - paitsi tietenkin freudilaista psykoanalyysia harjoittavien parissa. Lisäksi sun nillitys siitä, että asiantuntemattomana en saa kritisoida Freudia tarkoittaa - sori vain - sitä, ettet sinäkään asiantuntemattomana saa häntä puolustaa. Sinäkään et ole lukenut Freudin kirjoja, et opiskellut psykologiaa.

Tässä sulle näitä psykoanalyysikriitikoita:

LainaaPsykoanalyysin kriitikoita   

Elias Canetti
Egon Friedell
René Girard
Adolf Grünbaum
Marko Hamilo
Karl Jaspers
Eino Kaila
Janne Kivivuori
Karl Kraus
Alice Miller
Jussi K. Niemelä
Petteri Pietikäinen
Steven Pinker
Karl Popper
Jeja-Pekka Roos
Osmo Tammisalo
Edvard Westermarck
Ludwig Wittgenstein
Wikipedia

Olen pelkkänä korvana, kun selität, miten diletantteja he ovatkaan. Voit aloittaa vaikkapa laulamalla suohon Wittgensteinin, jos et aateveljeesi Hamiloon halua kajota. Odottelemme myös omaa tarkennustasi siitä, MITKÄ Freudin teorioista olivatkaan niitä edelleen pätevinä pidettyjä. Nythän vain muistuttelet, että sellaisia eivät ole psykoanalyysi, ei oidipuskompleksi, eivät ne "jotka kaikki tuntee". Mitkä siis ovat ne harvemmin Freudista muistetut, mutta edelleen pätevät teoriat? Hyvä olisi, jos ne myös OLISIVAT Freudin teorioita, eivät vain hänen joltain muulta lainaamiaan ja käyttöön ottamiaan. Kokaiinin toimivuus limakalvojen lääkkeenä lienee ainakin kyseenalaistettu, kun sen käyttö on laittomaksi luokiteltua. Vai - onko tämäkin vain asiaa tuntemattomien diletanttien tekosia?

Juha


Freudista tuli mieleen oma viime aikainen ajankäyttöni, dokkareitten parissa, tosin ajanvietto ei ole tässä aihe, vaan kytkentä jatkoon.

Kun katselin dokkareita, vain yksi vaikutti suhteellisuudentajuiselta, ja tutkijoiden esitelmiä oli monta. Kukin toki omalla tavallaan asiallinen, ja ei-ihan-sellainen.

Tuo poikkeus oli lähellä ihmistä (jo aiheen puolesta), ja siten epävarmalla suhtautumisella varmaan rokotettu, jo alunpitäen. Tuosta kun mennään yli, on esissä uskovaisuus, tosin tietysti laajan käsitteen alaisena. Isompi käsite olisikin tässä tarpeen, koska uskovaisuuden liittäminen suoraan esim islamiin, tai k-uskoon, vaikuttaa aika lapselliselta. Vähän kuin tarvittaisiin aina jokin esinejoukko, jotta voitaisiin yrittää selkeämmin osoittaa se, mitä luku 3 tarkoittaa.

Nykyään olen tavannut muutamia myös käytännön ihmisiä, jotka tuovat epävarmuutensa esiin, ammattiyhteyksissä. Jää loistofiilis. Joskus näitä ei varmaan äkkää, arvostuksesta huolimatta.

Freud on varmaan sama kuin mikä tahansa pioneeri. Vakuuttaa, ja pitää hiljaista tietoa sisällään, vuoritolkulla, ja osa siitä mätsää aikansa kuulijoihin paremmin kuin mikään muu.

Jotain mätsäämisessä aina toteutuu, se lienee fakta. Osa toteutumista voi olla sellaisia, joiden toteutumista ei edes haeta. Voidaan sanoa, ettei kontribuutiota ole löydettävissä.

Intiassa musiikki olisi enempi sukupolvikulkeutuva. Satuin lukasemaan tästä jotain. Intialainen musiikki mukautuu tajuttavaksi, ei sellaisenaan toistettavaksi, vaikka juuriakin vaalitaan jonkin verran. Sama kansanperinteessa, esim jotka on tosin jo koottu mm Kalevalaan. Joskus näistä riippakytkennöistä valitetaan, ja aiheellisesti. Historia on jo saman tien epäilyksenalainen, samoin tietysti kaikki, koska valta vääristää. Tätä on usein vaikea uskoa, mutta uskottavampaa asiaa ei ole, epäilyksille.

Musiikki vielä voisi mennä sellaisenaankin, mutta muu lähi-ihmisestä kaukaisempi, voi välineellisempänä olla selkeää ongelmapesää, jota toki voi olla kiva tutkailla, tosin odotukset kannattaa valita järkevästi, tai yrittää pikkuhiljaa tajuta, mitä voisi ehkä odottaa, ja olla varuillaan sen suhteen, että odotusvalintaa vähän rukattava, kun siltä alkaa vaikuttaa.

Tieteenfilosofia tai tämäntapainen, on muuten aika iso juttu.

kertsi

Freud kirjoitti kiinnostavasti tarinoitaan ja tapauskertomuksiaan, kehitti omasta mielikuvituksestaan "selityksiä" ilmiöille, selityksiä, jotka upposivat jostain syystä ihmisiin, vaikka olivatkin usein perin absurdeja, tyyliin oidipuskompleksi, peniskateus jne.. Tässä suhteessa freudilaisuus muistuttaa uskontoja. Uskonnoissahan mitä enemmän todellisuudessa irtautunut jokin selitys on (eli ihme!), sitä paremmin se uppoaa (tyhmään) kansaan. Ehkä yksi selitys psykoanalyysin mestykselle oli, että muita selityksiä ilmiöille ei vielä oltu keksitty. Nyt yksi toisensa perään nuo Freudin selitykset on ammuttu alas. Mutta niinpä vaan niitä Freud-uskovia piisaa, varsinkin Amerikassa, jossa on tarpeeksi rikkaita hassaamaan rahoja vuosikausien terapiaan.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Juha

#306

Uskon, itse. Ilmiönä tuo tila on hiton kiinnostava, ja se, miten se näkyy nykyajasta päin, tulkiten.


Safiiri:  "Lisäksi psykoanalyysin ideat on laadittu sellaisiksi, että ne eivät oikeastaan ole falsifioitavissa. Nykypäivänä hänen teorioitaan puolustavat - jännästi - erityisesti psykoanalyytikot, jotka jollain tapaa freudilaista psykoanalyysiä itse harjoittavat."

Toisaalta eri osaamisalueet ovat täynnä tätä, siis merkittävään osaan niistä, voi sanoa samalla lailla.

Kun sanoo suoraan, että omistaminen on mielenterveyshäiriö, ja vallankäyttö omistetun turvaamiseksi, niin on oikeilla jäljillä. Näin tuli tehtyä tetsonista, jo kauan sitten. Selitys on tietysti arvokkaampi, kuin arvaus, tai molemmat omalla tapaa. Kiinnittyvänä elävä on yleensä aina jonkinlaisessa sairaudentilassa, siis linjattomuudessa, suhteessa todellisuuteen, ja kuoleva, yhteensopimattomuuden johdosta.

Elämä on tietyllä tapaa aina veitsen terällä liikkumista. Miten paljon nojata aiempaan, ja miten paljon liikkua sinne, jota ilman ei tulevaisuus mahdollista.

Mielenterveyshäiriön (MH) vinkkelistä jos katsoo pysyvyyttä, ja liikkumista kokonaisuuteen paremmin asettuen, niin MHn voi ajatella koostuvan kahdesta komponentista. Ensimmäinen on soveltumattomuus aiempaan, kiinnipidettyyn ja kasattuun (K1), ja toisaalta tuon kasatun soveltumattomuus, uudessa tilanteessa (k2).

Kun vielä ajattelee kokemuskertymää K1:n sujuvuudesta, ajan mennessä eteenpäin, niin saa mukaan kolmannen MH-komponentin. Miten suhtaudutaan siihen, miten K1 koetaan ja tiedetään palvelevan ehkä jatkossa, kun vaikuttaa voidaan K1stä jalostavasti, ja K2 on alue, johon ei mahdollisuutta kuin hetkellisesti, jolloin kyseessä on tarkempaa K1:tä, siis sinnittelyä, jos asian sanoisi suomalaisittain.

Jutun voi nähdä ihan tavallisena rakentumisena, kuten tieteessä joskus tapana. Tähän viittaa minusta sellainen käsite kuin emergenssi. Siinä ei ole mitään mystistä, tosin tavan käsitykset eivät yleensä ole kovin linjakkaita, suhteessa K2een. Uskonasiaksi linjattomuutta ei kannata tehdä, eikä toisaalta ole linjaa pelkästään K2:ssa, ellei olla jo finaalissa. Mitä se sitten tarkoittaa, niin en ajattele siitä enempää.

K1 on ihmistenvälisyyttä. Tämä alue tietysti tärkeä. Sen olemassaoloon on aina perustelteita, vaikka K2:een ei ulotuttaisi nimeksikään, tai linkki niin hatara, että (jos) kun olemassa, niin kytkeytynyt turvaverkoksi, eikä näy niinkään meidän käsittelyissä, kovin suorasti.

safiiri

^^ Noissa freudilaisissa jutuissahan on uskonnon tapaan myös aina tämä "et vain itse tiedosta tätä" -vastaus tarjolla. Edes vannoutuneet psykoanalyytikot eivät kuitenkaan selitä potilaidensa oireita samoilla "tiedostamattomilla" syillä. Nykyään kai ei sentään ole ihan tavanomaista, että aivokasvaimesta kärsivää hoidetaan psykoanalyysillä tai kokaiinilla tms. Myös erilaisten mielen sairauksien fysiologiaa aletaan jo tuntea ja sen myötä myös on tarjolla lääkehoitoakin. Tosin edelleen psykiatriakin on aika hakuammuntaa ja kokeilemalla hoidon etsimistä. Pienin askelin kuitenkin edetään. Mutta mielen hoitamisen taso on kyllä hyvin kaukana edelleen fyysisten sairauksien hoitoon kehitetyistä välineistä. Ehkä se ei vain ole ihan yhtä kiinnostavaa - tai tuottoisaa. Mutta jotain vähän omituista on siinä, että pitää keksiä tuollainen psykoanalyysi, jotta lääkäri yksinkertaisesti käyttäisi aikaa potilaan kuuntelemiseen.

Juha

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 06, 2019, 13:26:28Mutta jotain vähän omituista on siinä, että pitää keksiä tuollainen psykoanalyysi, jotta lääkäri yksinkertaisesti käyttäisi aikaa potilaan kuuntelemiseen.

Kompromissi, oikean todellisuuden, ja ihmisen tarvitseman väliltä. On poliittinen päätelmä/ajautuma. Jalkaa tukevasti molemmilla puolin, kannattelevia maailmoja. Puurot ja vellit iloisesti sekaisin.

Tutkimuksen, ja todellisuudentuntemukseen pyrkimisen puolesta ei ihan tarkallleen ottaen kannattaisi lukita pehmeitä keinoja esim aivokasvainten kohdalla, täysin potentiaalittomaksi, vaikka kenellekään näitä ei tulisi kaupata. Näinkin voi politiikan vetää. Kumpikin vaikuttavuuden puoli/maailma jollain tapaa tunnustettu, tosin vähän eri tavalla, kuin edellisessä (ratkaisu)ajautumassa.

Joskus puhutaan ihmeparantamisesta. Oikeastaan näissäkään ei periaatteessa ole mystiikkaa. Voisin hahmotella ajatukseen liittyvää linjaa niin, että kun ihminen on pieni, "hän hoksaa henkimaailmoja". Eläinten sanotaan joskus tekevän samaa. Ihminen ei nykyään ole moilasena, jos havaitsee linnun suunnistavan linjakkaana, vaikkei valoa oikein olisi, yöretkiosuuden aikana.

Moneen liitytään, tosin vielä isompaa joukkoa liittymistämme, emme tiedä, tai tiedosta, tai ainakaan tuo tänne käsiteltäväksi, tai osaksi teknologiaa. Ajatuksellisesti tällainen on ihan ok-juttua minusta.

Juha


Ihmisen lukkoonlyöminen ja määrittäminen on minusta faktisesti kahjointa, mitä nyt tällä hetkellä mieleen tulee, arveluksi, jos kahjouskisaa ajattelee, vaikka asiapuolella.

Ihminen on paitsi emergentti tapaus, niin myös aktiivisesti luo emergenssiä, joihin liittyä. Siten ihminen on kykenevä olemaan vähän sitä sun tätä, mitä tehdä päättää. Mitä voi, riippuu tietysti siitä emergenssitasosta, josta jotain lähdetään veivaamaan, eli sille on kyllä omat lainalaisuutensa, jolloin jatko taas voi olla mitä onkaan, riippuen ainakin alkuun muusta.

Emergensseiltäkin (Exo) vaaditaan suojautumista, vaikka olisivat kuinka vahvoja ja toimivia, suhteessa lähtöön (Maa). Maataan ei tarvitse myydä, eikä saa, tosin tulijaakaan ei tarvitse tyrmätä. Kyseessä on kohtaaminen, tai sovittautuminen, jos nyt jotain tolkullista ajattelee haettavaksi, kun kohtaamatta tuskin voi olla.

Ihminen on tietyllä tapaa kahden maan kanslainen. Missähän yhteydessä tällainen ilmaisu on syntynyt. Voi ajatella sopivan rakentumiseen.

EMn voi nähdä henkiötason kerrontana. Oli tai ei, niin tämä mielikuva kerrontatavasta voi olla ihan toimiva, soveltui tarkemmin ottaen henkilötasolle tai ei. Itse alustavasti en tee aina esim kahtiajakoa todellisuuden suhteen, tosin yksipuoleilla voi, ja tässä on tietysti lukemattomia tapoja. Ei ole vääjäämättä pois kokonaisuudesta, eli se tuskin häviää, erillishurahtelujen takia, kun toimii aina kaiken jonkinlaisena "takaajana". Jostain pisteestä voi kaikki kelata periaatteessa yhteen.

(Havukka-Ahoilua)

hibiscuc

Lainaus käyttäjältä: Juha - elokuu 06, 2019, 13:36:30
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 06, 2019, 13:26:28Mutta jotain vähän omituista on siinä, että pitää keksiä tuollainen psykoanalyysi, jotta lääkäri yksinkertaisesti käyttäisi aikaa potilaan kuuntelemiseen.

Kompromissi, oikean todellisuuden, ja ihmisen tarvitseman väliltä. On poliittinen päätelmä/ajautuma. Jalkaa tukevasti molemmilla puolin, kannattelevia maailmoja. Puurot ja vellit iloisesti sekaisin.

Tutkimuksen, ja todellisuudentuntemukseen pyrkimisen puolesta ei ihan tarkallleen ottaen kannattaisi lukita pehmeitä keinoja esim aivokasvainten kohdalla, täysin potentiaalittomaksi, vaikka kenellekään näitä ei tulisi kaupata. Näinkin voi politiikan vetää. Kumpikin vaikuttavuuden puoli/maailma jollain tapaa tunnustettu, tosin vähän eri tavalla, kuin edellisessä (ratkaisu)ajautumassa.

Joskus puhutaan ihmeparantamisesta. Oikeastaan näissäkään ei periaatteessa ole mystiikkaa. Voisin hahmotella ajatukseen liittyvää linjaa niin, että kun ihminen on pieni, "hän hoksaa henkimaailmoja". Eläinten sanotaan joskus tekevän samaa. Ihminen ei nykyään ole moilasena, jos havaitsee linnun suunnistavan linjakkaana, vaikkei valoa oikein olisi, yöretkiosuuden aikana.

Moneen liitytään, tosin vielä isompaa joukkoa liittymistämme, emme tiedä, tai tiedosta, tai ainakaan tuo tänne käsiteltäväksi, tai osaksi teknologiaa. Ajatuksellisesti tällainen on ihan ok-juttua minusta.

Psykiatriasta ollaan monta eri mieltä. Minä en edes pidä sitä tieteenä. Vanhin lapseni oli opintojensa aikana saksalaisessa sairaalassa harjoittelemassa. Häneen iski sitkeä kuume ja kun saksalaiset eivät syytä löytäneet, he lennättivät hänet pariin eri kertaan tutkimuksiin Suomeen EU:n kustannuksella. Auroran sairaalassa häneltä otettiin pari kertaa borrelian vasta-aineiden koe. Mitään ei löytynyt. Meidät vanhemmat kutsuttiin hoitajien ja naisylilääkärin kanssa kokoukseen. Syy kuumeesen oli ylilääkärin mielestä posttraumaattinen kokemus. Kysäisin, onko kuume postraumaattisen kokemuksen oire. Lääkäri mulkaisi pahasti ja jätti vastaamatta. Hän ehdotti myös sähköshokkia. Kielsin sen jyrkästi.

Vielä pahempi mukaisu tuli, kun kerroin, ettei psykiatria ole edes eksakti tiede. No tyttö otettiin sisään henkisesti sairaana. Sen jälkeen alkoi manipulointi. Kun muu minä mukaanlukien perhe oli Saarenmaalla, sain kutsun sosiaalivirkailijoiden puhutteluun. Lapsi oli siirretty jo Hesperian sairaalaan. Puhuttelussa virkailijat kertoivat, että koska ylilääkäri epäili insestiä, minun oli saavuttava paikalle. He pahoittelivat tilannetta ja kertoivat, että kyseisestä ylilääkäristä on tehty jo niin paljon valituksia, että on vain ajan kysymys, milloin hänen työsuhteensa lakkautetaan. Keskusteltuamme parikymmentä minuuttia kumpikin sosiaalivirkailija totesi, että minä en ole todellakaan mies, joka harjoittaa insestiä.

Hesperiassa tytöstä otettiin kolmas verikoe selkäytimestä ja silloin paljastui, että kyseessä on borrelioosis. Mikä helpotus. Asialla oli onnellinen käänne ja tytär parani täydellisestí borrelioosiksesta.

Minä tuskin paranen koskaan tuosta insestisyytteestä, mutta tuo Auroran puoskari ei pääse enää manipuloimaan ketään. Vieläkin vituttaa vietävästi, kun otin asian nyt puheeksi.Tytär suoritti opintonsa korkein arvosanoin loppuun ja on työssä suuressa sairaalassa.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 06, 2019, 13:26:28
^^ Noissa freudilaisissa jutuissahan on uskonnon tapaan myös aina tämä "et vain itse tiedosta tätä" -vastaus tarjolla. Edes vannoutuneet psykoanalyytikot eivät kuitenkaan selitä potilaidensa oireita samoilla "tiedostamattomilla" syillä. Nykyään kai ei sentään ole ihan tavanomaista, että aivokasvaimesta kärsivää hoidetaan psykoanalyysillä tai kokaiinilla tms. Myös erilaisten mielen sairauksien fysiologiaa aletaan jo tuntea ja sen myötä myös on tarjolla lääkehoitoakin. Tosin edelleen psykiatriakin on aika hakuammuntaa ja kokeilemalla hoidon etsimistä. Pienin askelin kuitenkin edetään. Mutta mielen hoitamisen taso on kyllä hyvin kaukana edelleen fyysisten sairauksien hoitoon kehitetyistä välineistä. Ehkä se ei vain ole ihan yhtä kiinnostavaa - tai tuottoisaa. Mutta jotain vähän omituista on siinä, että pitää keksiä tuollainen psykoanalyysi, jotta lääkäri yksinkertaisesti käyttäisi aikaa potilaan kuuntelemiseen.

Mutta tuottoisaahan osa psykoterapiasta on - nimittäin vuosikausia jatkuva sellainen terapia, joka ei paranna potilasta. Kuten esimerkiksi psykoanalyysi!  Siinähän voi lypsää yhtä sa samaa potilasta loputtomiin.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

^^
Freudilaista painolastia tosiaankin ovat niin väärät insestisyystökset kuin valemuistojen ymppääminen potilaisiin.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 06, 2019, 06:54:37
Olen pelkkänä korvana, kun selität, miten diletantteja he ovatkaan. Voit aloittaa vaikkapa laulamalla suohon Wittgensteinin, jos et aateveljeesi Hamiloon halua kajota. Odottelemme myös omaa tarkennustasi siitä, MITKÄ Freudin teorioista olivatkaan niitä edelleen pätevinä pidettyjä. Nythän vain muistuttelet, että sellaisia eivät ole psykoanalyysi, ei oidipuskompleksi, eivät ne "jotka kaikki tuntee". Mitkä siis ovat ne harvemmin Freudista muistetut, mutta edelleen pätevät teoriat? Hyvä olisi, jos ne myös OLISIVAT Freudin teorioita, eivät vain hänen joltain muulta lainaamiaan ja käyttöön ottamiaan. Kokaiinin toimivuus limakalvojen lääkkeenä lienee ainakin kyseenalaistettu, kun sen käyttö on laittomaksi luokiteltua. Vai - onko tämäkin vain asiaa tuntemattomien diletanttien tekosia?
Ei minulle ole mikään ongelma se, että psykoanalyytikan kriitikoita on. En tuosta puhunutkaan. Minä kritisoin sitä, että jotkut asiantuntemattomat kuvittelevat täällä kumoavansa koko Freudin psykologiatieteen rakentamisen, vaikka psykoanalyysi on vain osa hänen työstään.
Vähän kuin Kopernikusta sanoittaisiin valehtelijaksi, koska oli väärässä (sen aikaisen tietämyksen vuoksi).
Pointtini edelleen on se, että Freud on eräs merkittävimmistä psykologiatieteen luojista, koska loi tieteellisiä käsitteitä alalle. "Isänmurha" seuraajille on vain normitiedettä, seuraajat haluavat kyseenalaistaa ja kumota edellisten oppineiden näkemyksiä. Joskus onnistuvat, joskus perustavat uudet näkemyksensä vanhalle tieteelle. Freud on heitä, jota toisaalta kyseenalaistetaan, toisaalta hänen näkemyksiään jatketaankin. Älkööt epäpätevät arvioiko liikaa, koska se on mutuarvostelua.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 06, 2019, 23:32:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 06, 2019, 06:54:37
Olen pelkkänä korvana, kun selität, miten diletantteja he ovatkaan. Voit aloittaa vaikkapa laulamalla suohon Wittgensteinin, jos et aateveljeesi Hamiloon halua kajota. Odottelemme myös omaa tarkennustasi siitä, MITKÄ Freudin teorioista olivatkaan niitä edelleen pätevinä pidettyjä. Nythän vain muistuttelet, että sellaisia eivät ole psykoanalyysi, ei oidipuskompleksi, eivät ne "jotka kaikki tuntee". Mitkä siis ovat ne harvemmin Freudista muistetut, mutta edelleen pätevät teoriat? Hyvä olisi, jos ne myös OLISIVAT Freudin teorioita, eivät vain hänen joltain muulta lainaamiaan ja käyttöön ottamiaan. Kokaiinin toimivuus limakalvojen lääkkeenä lienee ainakin kyseenalaistettu, kun sen käyttö on laittomaksi luokiteltua. Vai - onko tämäkin vain asiaa tuntemattomien diletanttien tekosia?
Ei minulle ole mikään ongelma se, että psykoanalyytikan kriitikoita on. En tuosta puhunutkaan. Minä kritisoin sitä, että jotkut asiantuntemattomat kuvittelevat täällä kumoavansa koko Freudin psykologiatieteen rakentamisen, vaikka psykoanalyysi on vain osa hänen työstään.
Vähän kuin Kopernikusta sanoittaisiin valehtelijaksi, koska oli väärässä (sen aikaisen tietämyksen vuoksi).
Pointtini edelleen on se, että Freud on eräs merkittävimmistä psykologiatieteen luojista, koska loi tieteellisiä käsitteitä alalle. "Isänmurha" seuraajille on vain normitiedettä, seuraajat haluavat kyseenalaistaa ja kumota edellisten oppineiden näkemyksiä. Joskus onnistuvat, joskus perustavat uudet näkemyksensä vanhalle tieteelle. Freud on heitä, jota toisaalta kyseenalaistetaan, toisaalta hänen näkemyksiään jatketaankin. Älkööt epäpätevät arvioiko liikaa, koska se on mutuarvostelua.

Hienon olkiukon olet osannut rakentaa. Tuossa vain ei ole jäljellä oikein mitään siitä, mitä vaikkapa minä olen sanonut.

Mutta kerro nyt jo, onko Hamilo väärässä?

PS. Mutuarvostelua se on sekin, että diletanttina kehuu ja uskoo päteväksi - vastoin asiantuntevampien näkemyksiä.